To see the other types of publications on this topic, follow the link: Lihaaf.
Journal articles on the topic 'Lihaaf'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 50 journal articles for your research on the topic 'Lihaaf.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
1
Bhatia, Nandi. "Censorship, “Obscenity” and Courtroom Drama: Reading Ismat Chughtai’s “Lihaaf” and “The ‘Lihaaf’ Trial”." Law & Literature 32, no. 3 (February 14, 2020): 457–75. http://dx.doi.org/10.1080/1535685x.2020.1721197.
Full text
2
Shinde, Pranasha, and Dhananjay Shrikant Shinde. "Ismat Chughtai's Depiction of Homophobia Through the Story ‘Lihaaf’." SMART MOVES JOURNAL IJELLH 8, no. 7 (July 28, 2020): 302–8. http://dx.doi.org/10.24113/ijellh.v8i7.10695.
Full textAbstract:
This study aims to bring attention to the homophobia of the famous female writer Ismat Chughtai with the help of her infamous short story ‘Lihaaf’ published in the pre-independent India. The short story ‘Lihaaf’ is a story of a homosexual woman named Begum Jan and her homosexual husband Nawab Saheb. Through this study, we are trying to bring the homophobic depiction of characters by the writer Ismat Chughtai in the short story ‘Lihaaf’, which has been ignored for a long time.
3
Priyadarshini, Anamika. "‘Lihaaf’: A Story of the Story." Social Change 44, no. 1 (February 14, 2014): 67–80. http://dx.doi.org/10.1177/0049085713514824.
Full text
4
Singh, Ritika. "A Mirror to Queer Desires of Women in “A Married Women” & “Lihaaf”." International Journal of Psychosocial Rehabilitation 24, no. 5 (April 20, 2020): 4428. http://dx.doi.org/10.37200/ijpr/v24i5/pr2020158.
Full text
5
Sen, Asha. "Feminist Ethnographies of Desire and Resistance in Lalithambika Antherjanam's “The Goddess of Revenge” and Ismat Chugtai's “Lihaaf”." South Asian Review 28, no. 2 (June 2007): 165–81. http://dx.doi.org/10.1080/02759527.2007.11932522.
Full text
6
Khanna, Neetu. "Obscene Textures: The Erotics of Disgust in the Writings of Ismat Chughtai." Comparative Literature 72, no. 4 (December 1, 2020): 361–76. http://dx.doi.org/10.1215/00104124-8537720.
Full textAbstract:
Abstract This article revisits the Marxist anticolonial feminist writings of Urdu author Ismat Chughtai through a materialist exploration into how the female body—with its erotic curvatures and grotesque protuberances, its sticky and viscous textures and fluids—becomes the focalized object of what the author terms the erotics of disgust. Chughtai is perhaps most famous for her being tried for obscenity in 1942 for her most famous short story, “The Quilt” (“Lihaaf”), which narrates a young girl’s encounter with the erotic relationship of a middle-class Muslim woman and her female servant. As Chughtai herself recounts, however, she was acquitted because the prosecution could never point to the exact words that were to be considered obscene. The author argues that we read Chughtai’s extraordinary inquiries into the imbrication of desire and disgust as the visceral sites of gender discipline, as the question of the “modern” Muslim female citizen subject hangs in the balance of an emergent Indian nationhood. The author offers a queer feminist critique of the traditional phenomenology of disgust by analyzing the codes of erotic texture produced out of histories of colonial hygiene and bourgeois sexual discipline in late colonial India.
7
Juntunen, Riikka. "Lihavan naislaulajuuden muodostuminen musiikkireality-ohjelmissa." Musiikki-lehti 51, no. 2 (August 16, 2021): 83–108. http://dx.doi.org/10.51816/musiikki.110849.
Full textAbstract:
Artikkeli käsittelee lihavan naislaulajuuden esittämistä musiikkiesityksiä sisältävissä tosi-tv-kilpailuissa, aineistona Susan Boylen ja Yoli Mayorin esitykset Got Talent -formaatissa. Tutkimuksessa kysytään, miten ohjelmissa esitetään ja tuotetaan naislaulajien sukupuolta suhteessa ruumiinkokoon musiikillisen toiminnan, puvustuksen, kuvauksen ja puheen keinoin. Kriittisen lihavuustutkimuksen, lauluesityksen tutkimuksen ja affektitutkimuksen avulla analysoidaan, miten lihavaa naislaulajuutta koetaan ja sen merkityksiä muodostetaan medioituneissa lauluesityksissä. Tosi-tv-tutkimuksen kautta tarkastellaan, miten genren ominaispiirteet ja käytänteet osallistuvat kokemusten ja merkitysten rakentamiseen. Artikkelissa pohditaan, miten aineiston tavat esittää lihavaa naislaulajuutta suhteutuvat lihavuuden mediaesitysten konventioihin ja millaista käsitystä ne välittävät lihavasta naiseudesta yleisemmin.
8
Sevón-Aimonen, Marja-Liisa, and Asko Mäki-Tanila. "Maatiais- ja yorkshiresikojen lihaprosentin, kasvunopeuden ja lihan laadun perinnölliset tunnusluvut." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76782.
Full textAbstract:
Sikojen tärkeimmät valintatavoitteet kantakokeessa ovat olleet kasvunopeus, rehunmuuntosuhde, liha-% ja kyljysselästä mitattu punaisen lihan laatu (loppu-pH ja väri). Punaisen lihan laatu onepäsuotuisasti korreloitunut muihin valittaviin ominaisuuksiin, ja sen osalta tavoitteena onaikaisemmin ollut pitää laatu ennallaan muita ominaisuuksia parannettaessa. Kyljysselän lihan laadunseuranta ei välttämättä takaa sian muiden lihasten laadun säilymistä muuttumattomana. Siksi kinkuneri lihasten laatua selvitettiin vuonna 1999 tuhannen sian otoksella. Tulosten perusteella sisäpaistinlaatu (semimembranosus) päätettiin ottaa mukaan kantakoeindeksiin vuonna 2000. Sekä kyljyksen ettäkinkun laadun suhteen tavoitteeksi otettiin loppu-pH-arvon nostaminen ja värin tummentaminen.Koska lihan laadun periytymisasteet ovat matalia, olivat vuoden 1999 pienestä aineistosta estimoitujengeneettisten korrelaatioiden keskivirheet suuria. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena laskea luotettavatestimaatit kansalliseen sikojen jalostusarvostelulaskentaan käyttäen hyväksi kantakoetoiminnassavuodesta 2000 vuoden 2003 loppuun asti kertynyttä suurempaa aineistoaAineisto saatiin Suomen Kotieläinjalostus Osuuskunnalta (SKJO) ja se sisälsi havainnot yhteensä7685 yorkshire- ja 7467 maatiaissiasta. Näille liitettiin sukulaisuustiedot. Tutkitut ominaisuudet olivatkeskimääräinen kasvunopeus 30 kg -100 kg, lihaprosentti, lihan väri (L* vaaleus, a* punaisuus ja b*keltaisuus) ja loppu-pH mitattuna sekä kyljysselästä että kinkun sisäpaistista. Rodut analysoitiinerikseen monenominaisuuden eläinmallilla käyttäen DMU-ohjelmistoa. Laatuominaisuuksientilastollisessa mallissa oli kiinteinä tekijöinä sukupuoli, ikä kokeen alussa, viive teurastuksestaleikkuuseen ja satunnaisina tekijöinä eläimen additiivinen geneettinen vaikutus, pahnue, teurastuserä(samalta asemalta samana päivänä teurastamoon lähetettyt siat) ja satunnainen jäännöstermi.Kasvunopeuden ja liha-% mallissa malli oli muutoin samanlainen, mutta teurastuserän sijasta olikasvatuserä kiinteänä tekijänä ja viive oli jätetty pois.Periytymisasteet vaihtelivat 0,33 – 0,39 kasvunopeudessa, 0,39 – 0,47 lihaprosentissa, 0,12 – 0,20pH:ssa, 0,10 – 0,32 vaaleudessa ja 0,26 – 0,43 punaisuudessa. Geneettiset korrelaatiot kasvunopeudenja lihanlaatuominaisuuksien välillä olivat useimmissa tapauksissa matalia (alle 0,15). Sen sijaangeneettiset korrelaatiot lihaprosentin ja lihan laadun (erityisesti sisäpaistin laadun) välillä olivatkorkeampia ja epäsuotuisia. Kyljysselästä ja sisäpaistista mitattujen samojen lihanlaatuominaisuuksiengeneettiset korrelaatiot olivat korkeita, mutta kuitenkin selvästi alle yhden, eli pelkän kyljysselänsisällyttäminen valintaohjelmaan ei takaa hyvää kinkun laatua. Johtuen epäsuotuisasta korrelaatiostataloudellisesti tärkeän lihaprosentin ja lihan laadun välillä, on lihan laatu säilytettäväjalostustavoitteissa. Korrelaatio ei kuitenkaan ole niin voimakas, etteikö oikealla tavoitteidenasettelulla liha-% voida parantaa laadun siitä kärsimättä.Tässä tutkimuksessa estimoituja perinnöllisiä tunnuslukuja käytetään hyväksi kansallisessasikojen jalostusarvojen laskennassa. Lihan laadun valinnan tehostamisen jälkeen lasketut geneettisettrendit osoittavat, että lihan laatu on muuttunut toivottuun suuntaan.
9
Kaiser, Mark J., and Allan G. Pulsipher. "LIHEAP reconsidered." Energy Policy 31, no. 14 (November 2003): 1441–58. http://dx.doi.org/10.1016/s0301-4215(02)00200-8.
Full text
10
Valkeapää, Annukka. "Elämänhalu velvoittaa: enemmän kasviksia, vähemmän lihaa." Alue ja Ympäristö 47, no. 2 (December 20, 2018): 48–52. http://dx.doi.org/10.30663/ay.75930.
Full textAbstract:
Kysymykseen, Millaista on ympäristöystävällinen ruoka?, on varsin yksinkertainen vastaus: enemmän kasviperäisiä ja vähemmän eläinperäisiä tuotteita. Vaikka muutkin tekijät aiheuttavat vaihtelua ruoan ympäristövaikutuksissa, ratkaisevaa on eläinperäisen ruoan osuus. Siinä missä tarvittava muutos on helppo muotoilla, keinot muutoksen aikaansaamiseksi ovat moninaisia. Muutokseen tarvitaan sekä yksilöitä, elinkeinoelämän toimijoita, että poliittista järjestelmää.
11
Ruusunen, Marita, and Eero Puolanne. "Lihassolun kokoon kannattaa kiinnittää huomiota." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76781.
Full textAbstract:
Sikojen ja lihasten kasvaessa lihassolujen poikkipinta-ala ja pituus kasvavat. Rasvaisissa ruhoissa lihassolutovat kuitenkin pienempiä kuin samanpainoisissa vähärasvaisissa ruhoissa. Tässä tutkimuksessaoli tarkoitus selvittää, millainen vaihtelu on lihassolujen poikkipinta-alassa samankokoisissa ulkofileissä(longissimus dorsi -lihas). Tutkimuksessa oli 27 maatiaista ja 28 yorkshirea, joiden elopainotvaihtelivat 95 kilosta 100 kiloon. Lihasnäytteet lihassolujen koon mittaamiseksi otettiin 35 minuuttiateurastuksen jälkeen, jäädytettiin nestemäisessä typessä ja säilytettiin -80 asteessa määritykseen asti.Lihassolujen poikkipinta-alat mitattiin longissimus dorsi –lihaksesta kuvankäsittelylaitteella leikkeistä,jotka oli värjätty myosiini-ATPaasi-menetelmällä. Ulkofileen poikkipinta-ala mitattiin vuorokausi teurastuksenjälkeen leikkuun yhteydessä.Ulkofileen poikkipinta-ala oli kolmessa siassa välillä 30 - 35 cm2, 18 siassa välillä 35,1 - 40 cm2,22 siassa välillä 40,1 - 45 cm2 ja 12 siassa välillä 45,1 - 50 cm2. Lihassolun keskimääräinen poikkipinta-ala vaihteli jokaisessa edellä mainitussa ryhmässä huomattavasti. Imisissä oli sekä lihassolujenpoikkipinta-ala että fileen poikkipinta-ala suurempi kuin leikossa (P<0,01). Rotujen välillä ei eroa todettu(P>0,05). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että samassa elopainossa ja samankokoisessa sianulkofileessä lihassolun keskimääräinen poikkipinta-ala voi vaihdella huomattavasti. Tätä ominaisuuttakannattaisi hyödyntää valittaessa sikoja jatkojalostukseen. Vaikka toistaiseksi ei ole selkeästi osoitettulihassolun koon yhteyttä lihan laatuun, voidaan kuitenkin oletettaa, että suurempi määrä pieniä lihassolujaantaa lihakselle suuremman kasvupotentiaalin ilman että lihan ja ruhon laatu heikkenevät.
12
Al-Ansary, Abdul-Rahman T. "The State of Lihyan : A New Perspective." Topoi 9, no. 1 (1999): 191–95. http://dx.doi.org/10.3406/topoi.1999.1813.
Full text
13
Ruusunen, Marita, Liisa Voutila, and Eero Puolanne. "Sian sisäpaisteista valmistettujen kinkkuleikkeiden laatu." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76989.
Full textAbstract:
Sian sisäpaisteissa on todettu PSE-tyyppistä väri/rakennevirhettä. Virheellisten sisäpaistien väri onvaalea ja siinä voidaan lihassyykimput erottaa helposti toisistaan sormin repimällä. Laatuvirhe voiesiintyä joko vain pienellä alueella sisäpaistia syvällä luun vieressä, tai paisti voi olla kauttaaltaan virheellinen.Kokeessa tutkittiin normaaleista (ryhmä 1) ja laatuvirheellisistä (ryhmä 2) sian sisäpaisteista valmistettujenkinkkuleikkeiden ominaisuuksia. Raaka-aineena käytettävät sisäpaistit luokiteltiin leikkaamossaryhmään 1 (ei poikkeavaa väriä/rakennetta) ja ryhmään 2 (väri ja rakennemuutoksia kokolihaksessa). Sisäpaistien pH-arvo sekä vaaleus, punaisuus ja keltaisuus mitattiin leikkaamossa, jostapaistit kuljetettiin tuotteiden valmistuspaikkaan. Sisäpaisteista mitattiin kuljetuksen ja varastoinninaikainen valuma. Kinkkuleikkeiden valmistus aloitettiin n. 26 tunnin kuluttua näytteenotosta hienontamallasisäpaistit 13 mm laipalla. Maseeraus kesti 1 h 15 min, mutta laukan annettiin vaikuttaa ennenruiskutusta ja kypsennystä 15 tuntia. Kypsistä kinkkuleikkeistä määritettiin kypsennyspainotappio,kuoren alle irronneen geelin määrä, pH-arvo sekä aistinvaraisesti veden sitoutuminen, leikkauspinnanrakenne, värin tummuus ja punaisuus. Triangelitestillä selvitettiin, pystyvätkö arvioijat erottamaanryhmien kinkkuleikkeet maun ja ulkonäön perusteella toisistaan.Ryhmän 2 sisäpaistit olivat kauttaaltaan vaaleampia (suurempi L*-arvo) kuin ryhmän 1 sisäpaistit.Kaikki mitatut pH-arvot olivat ryhmässä 2 alempia kuin ryhmässä 1.Ryhmän 1 sisäpaisteissa oli valuma kuljetuksen ja säilytyksen (26 h) aikana 7 g/kg lihaa ja ryhmän2 sisäpaisteissa 29 g/kg lihaa. Kypsennyspainotappio oli ryhmän 1 kinkkuleikkeissä 19 g/kg jaryhmän 2 kinkkuleikkeissä 16 g/kg. Kypsien kinkkuleikkeiden kuoren alla ei ryhmässä 1 ollut juurikaanirronnutta geeliä (3 g/kg), mutta ryhmässä 2 irronnutta geeliä oli 22 g/kg.Vaikka ryhmän 1 kinkkuleikkeissä oli aistinvaraisesti arvioituna hieman parempi vedensidonta jaleikkauspinnan rakenne kuin ryhmän 2 kinkkuleikkeissä sekä selvästi tummempi ja punaisempi värikuin ryhmän 2 kinkkuleikkeissä, eivät arvioijat pystyneet erottamaan ryhmien kinkkuleikkeitä toisistaantriangelitestillä. Eräänä syynä pieniin aistinvaraisiin eroihin oli se, että lihat jauhettiin ennen maseerausta13 mm laipalla. Tällöin kinkkuleikkeiden leikkauspinnalla ei ole näkyvissä suuria lihapaloja,joissa rakenne-erot näkyisivät helpommin.Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimuksen kohteena olevaa PSE-tyyppistä väri/rakennevirhettä esiintyy eriasteisena melko runsaasti sisäpaisteissa. Tästä aiheutuu ongelmia valumanmuodossa sekä mahdollisesti myös tuotteen ulkonäössä. Ilmiö on yhteydessä sisäpaistin pHarvoon.Jos sisäpaistin pH-arvo on korkea, ongelmaa ei juurikaan esiinny.
14
Keyuan, Z. "A Tribute to Zhao Lihai." Chinese Journal of International Law 1, no. 1 (January 1, 2002): v—vii. http://dx.doi.org/10.1093/oxfordjournals.cjilaw.a000435.
Full text
15
Pesonen, Maiju, Arto Huuskonen, and Markku Honkavaara. "Palkokasvisäilörehujen vaikutukset sonnien kasvu- ja teurastuloksiin sekä lihan laatuun." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75223.
Full textAbstract:
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alsikeapilasäilörehun sekä hernevehnä- ja härkäpapuvehnäsäilörehujen tuotantovaikutukset kasvavien sonnien ruokinnassa timoteisäilörehuun verrattuna. Lisäksi tutkittiin eri säilörehuruokintojen mahdolliset vaikutukset lihan laatuun. Tutkimuksessa oli koe-eläiminä 50 ayrshire-sonnia ja 50 angus-sonnia. Sonnit kasvatettiin viiden eläimen ryhmäkarsinoissa. Tutkimuksen alussa sonnit jaettiin rodun ja elopainon perusteella kahteen erikseen analysoitavaan ruokintakokeeseen. Ensimmäisessä ruokintakokeessa tutkittiin alsikeapilasäilörehun tuotantovaikutuksia suhteessa timoteisäilörehuun, ja kokeessa oli kolme erilaista koeruokintaa: 1) seosrehu, jonka kuiva-aineesta 65% oli timoteisäilörehua ja 35 % litistettyä ohraa (kontrolliryhmä), 2) seosrehu, jonka kuiva-aineesta 32,5 oli timoteisäilörehua, 32,5 % alsikeapilasäilörehua ja 35 % litistettyä ohraa ja 3) seosrehu, jonka kuiva-aineesta 65 % oli alsikeapilasäilörehua ja 35 % litistettyä ohraa. Toisessa ruokintakokeessa tutkittiin härkäpapuvehnä- ja hernevehnäsäilörehujen tuotantovaikutuksia suhteessa timoteisäilörehuun.Koeruokinnat olivat: 1) seosrehu, jonka kuiva-aineesta 65 % oli timoteisäilörehua ja 35 % litistettyä ohraa (kontrolliryhmä), 2) seosrehu, jonka kuiva-aineesta 65 % oli härkäpapuvehnäsäilörehua ja 35 % litistettyä ohraa ja 3) seosrehu, jonka kuiva-aineesta 65 % oli hernevehnäsäilörehua ja 35 % litistettyä ohraa. Tulosten perusteella kaikki tutkimuksessa mukana olleet säilörehut soveltuivat hyvin kasvavien sonnien ruokintaan. Ruokintojen havaittiin vaikuttavan vain vähän tai ei lainkaan sonnien rehun syöntiin sekä kasvutuloksiin. Palkokasvisäilörehujen sisällyttäminen ruokintaan lisäsi sonnien valkuaisen saantia, mutta tämä näkyi ainoastaan heikentyneenä raakavalkuaisen hyväksikäyttönä, koska sonnien valkuaisen tarve täyttyi myös timoteisäilörehupohjaisella ruokinnalla. Palkokasvien käytön suurimmat edut lienevätkin naudanlihantuotannossa lunastettavissa peltoviljelyn kautta. Lihanautojen ruokinnan kannalta olisi eduksi, jos dieetin raakavalkuaispitoisuus ei nousisi kovin korkealle tasolle, koska tällöin typen hyväksikäyttö heikkenee ja ylimääräistä typpeä menetetään erityisesti virtsan mukana. Ruhon ja lihan laadussa havaittiin vain vähän eroja koeruokintojen välillä. Alsikeapilasäilörehun sisällyttäminen ruokintaan näytti vähentävän hieman ruhojen rasvoittumista timoteisäilörehuruokintaan verrattuna. Ulkofileen laatuun ruokinnoilla ei ollut käytännössä juuri mitään vaikutuksia. Aistinvaraisten arvioiden perusteella palkokasvien käyttö ei aiheuttanut makuvirheitä tuotettuun lihaan. Rodun vaikutukset olivat kokeessa varsin odotettuja, ja ne heijastelivat maitorotuisen ja liharotuisen eläinaineksen eroja naudanlihantuotannossa. Angus-sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksien todettiin olevan paremmat kuin ay-sonneilla. Aistinvaraisessa arviossa angus-sonnien ulkofile arvioitiin mureammaksi, mehukkaammaksi ja maukkaammaksi kuin ay-sonnien ulkofile.
16
Kaiser, Mark J., and Allan G. Pulsipher. "LIHEAP as a Textbook Case of Government Befuddlement." Electricity Journal 15, no. 5 (June 2002): 70–92. http://dx.doi.org/10.1016/s1040-6190(02)00318-4.
Full text
17
Mustonen, Arja, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Raija Suomela, and Raimo Kauppila. "Seitsemän lihavaa vuotta – vieläkö nurmen fosforilannoituksesta voidaan tinkiä?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–8. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75375.
Full textAbstract:
Suomen maatalouden ympäristötukijärjestelmään on sitoutunut 90 % viljelijöistä ja siihen kuuluu 95 % peltoalasta. Järjestelmän yhtenä tavoitteena on vähentää maatalouden ravinnekuormitusta vesistöihin rajoittamalla peltoviljelyssä käytettävän fosforin (P) määrää. Ympäristötuen sallimia fosforilannoitusmääriä ja -tapoja tutkittiin nurmella kahdella koepaikalla vuosina 2003–2011. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää fosforin varastolannoituksen, vuosilannoituksen ja karjanlannan käytön vaikutukset viljelymaan fosforivaroihin sekä nurmisatoon. Aikaisemmissa tutkimuksissa on vesiliukoista fosforia (PH2O) todettu huuhtoutuvan nurmilta enemmän kuin viljoilta, eikä varastoon annettu fosfori ole riittänyt koko nurmikierron ajaksi. Kokeessa oli seitsemän lannoitusta, joissa fosfori annettiin kahdessa peräkkäisessä nurmikierrossa varastolannoituksena tai vuosilannoituksena. Varastolannoitus annettiin joko nopea- tai hidasliukoisena mineraalilannoitteena. Vuosilannoitus pintaan annettiin mineraalilannoitteena tai joko mineraalilannoitteena ja seuraavassa nurmikierrossa lietelantana. Naudanlietteenä annettavaa fosforia käytettiin kolmella koejäsenellä. Kontrollina käytettiin fosforitonta lannoitusta. Kokeessa oli seitsemän nurmivuotta ja kaksi kokoviljavuotta. Koe toteutettiin lohkoittain satunnaistettuna kokeena. Annettu fosfori ei millään lannoituksella lisännyt nurmisatoa fosforittomaan lannoitukseen verrattuna, mutta annettu fosfori näkyi korkeampina 1. sadon fosforipitoisuuksina viimeisinä koevuosina. Kuivina vuosina sadon fosforipitoisuus oli alhainen lannoituksesta riippumatta. Pelkästään lietelantaa toiselle sadolle saaneen koejäsenen kokonaissato jäi muita alhaisemmaksi, mutta vastaavasti fosforipitoisuus oli muita korkeampi. Lietelantamäärä mitoitettiin tässä fosforitarpeen mukaan, eikä liukoisen typen vajausta korjattu väkilannoitteena. Tämä johti selviin satomenetyksiin. Yleisesti korkeiden satojen ottama fosforimäärä oli kaikilla lannoituksilla selvästi suurempi kuin annettu. Alijäämäiset fosforitaseet johtivat kyntökerroksen fosforipitoisuuden laskuun, ja lasku oli selvempää Maaningalla kuin Ruukissa. Pintamaan fosforipitoisuus maassa vaihteli selvästi enemmän kuin kyntökerroksessa sekä vuosien että lannoitustapojen välillä. Tulokset osoittivat, että fosforin huuhtoutumisriskiä on kyetty vähentämään ympäristötuen mukaisilla lannoitussuosituksilla, sillä toisin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, pintamaan fosfori ei millään lannoituksella jäänyt lähtötasoa korkeammaksi. Maltillinen nautakarjan lietteen käyttö nurmiviljelyssä ei näytä olevan varsinainen ongelma fosforin rikastumisen kannalta. Riittävä typpitäydennys lietelannan kanssa ja lietteen sijoittaminen peltoon voisivat lisätä sadon mukana poistuvan fosforin määrää ja tunnetusti lietteen sijoittaminen vähentää pintamaahan kertyvää fosforia.
18
Ylä-Ajos, Maria, Marita Ruusunen, and Eero Puolanne. "Hidastaako glykogeenidebranching-entsyymi lihasten teurastuksen jälkeistä pH-arvon laskua?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76780.
Full textAbstract:
Teurastuksen jälkeen lihakset tuottavat energiaa pääasiassa anaerobisella glykolyysillä eli pilkkomallaglykogeenia useiden välivaiheiden kautta laktaatiksi. Laktaatin kertymiseen johtavan reaktiosarjanseurauksena solun pH-arvo laskee. Sekä pH-arvon laskunopeudella että saavutettavalla loppu-pHarvollaon suuri vaikutus lihan laatuun, mm. väriin ja vedensidontakykyyn.Lihasten väliset erot glykolyysin nopeudessa johtuvat pääosin niiden erilaisesta energiametaboliasta.Lihakset voidaan ryhmitellä vaaleisiin nopeasti supistuviin glykolyyttisiin lihaksiin ja tummiinhitaasti supistuviin oksidatiivisiin lihaksiin. Stressitilanteessa vaaleat lihakset tuottavat energiaa herkemminanaerobisella glykolyysillä tummien lihasten pyrkiessä ylläpitämään toimintaansa aerobisesti.Glykogeenimolekyyli rakentuu proteiiniytimeen kiinnittyneistä, haaroittuneista glukoosiketjuista.Sen täydelliseen pilkkomiseen tarvitaan kahden entsyymin, glykogeenidebranching-entsyymin(GDE) ja glykogeenifosforylaasin, yhteistoimintaa. Fosforylaasin tiedetään toimivan erittäin nopeasti,mutta GDEn toimintaa ei ole lihantuotantoeläimillä juurikaan tutkittu. GDEllä saattaa olla merkittävärooli energiavirtojen säätelyssä stressitilanteessa ja teurastuksen jälkeen. Matala GDEn aktiivisuus voihidastaa glykogeenin pilkkoutumista lihaksissa teurastuksen jälkeinen.Tässä tutkimuksessa selvitettiin miten lämpötila ja pH-arvo vaikuttavat sian tumman poskilihaksen(M. masseter) ja vaalean ulkofileen (M. longissimus dorsi) GDE aktiivisuuteen.Jäähdytyksen aikana lihan lämpötila laskee 42 °C:sta neljään asteeseen. GDEn aktiivisuus lihaksissaoli korkein heti teurastuksen jälkeen esiintyvissä lämpötiloissa (39 °C ja 42 °C) ja laski merkittävästi(p<0,001) lämpötilan laskiessa ruhossa jäähdytyksen aikana esiintyviin lämpötiloihin (4 °C ja15 °C). Lämpötilan laskettua alle 15 asteen, GDE oli käytännössä inaktiivinen. Toisaalta pH-arvollaoli vain vähäinen vaikutus GDEn aktiivisuuteen pH-välillä 7,2 (elävä lihas) - 5,6.On havaittu, että teurastuksen jälkeinen pH-arvon lasku usein pysähtyy ennen kuin kaikki lihaksenglykogeeni on pilkkoutunut. Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, ettäruhon lämpötilan laskun aiheuttama GDEn toiminnan hidastuminen saattaa olla eräs pH-arvon laskunpysäyttävistä tekijöistä. Toisaalta GDEn toiminnan riippumattomuus pH-arvosta mahdollistaa nopeanglykolyysin ja pH-arvon laskun heti teurastuksen jälkeen ruhon lämpötilan ollessa vielä korkea. Edellämainitut olosuhteet saattavat johtaa PSE lihaisuuteen. GDE ei siis estä PSE lihan syntymistä, silläentsyymi toimii maksimaalisella nopeudella lämpötilan ollessa korkea ja pH-arvon matala. PSE lihaisuuttavoidaan kuitenkin ehkäistä nopealla jäähdytyksellä, joka laskee myös GDEn aktiivisuutta.Ennakko-odotusten mukaisesti kummankin glykogeenia pilkkovan entsyymin, GDEn ja fosforylaasin,aktiivisuudet olivat korkeammat vaaleassa glykolyyttisessä kuin tummassa oksidatiivisessalihaksessa. GDE saattaa hidastaa glykogeenin pilkkoutumisen nopeutta alhaisissa lämpötiloissa tilanteessa,jossa lihasten glykogeenivarastot ovat alentuneet jo ennen teurastusta. Tämän seurauksena pH-arvonlasku hidastuu ja loppu-pH-arvo saattaa jäädä korkeammaksi, millä on vaikutusta lihan laatuun.
19
Ruusunen, Marita, Kirsi Partanen, Reeta Pösö, and Eero Puolanne. "Ruokinnan vaikutus sian lihaksiin ja lihan laatuun." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76116.
Full textAbstract:
Tutkimuksessa selvitettiin, miten rehun lysiinipitoisuus vaikuttaa sian lihasolujen ominaisuuksiin, lihan pH:n laskuun teurastuksen jälkeen ja lihan laatuun. Tutkimuksessa oli 40 kpl 165 vuorokauden ikäistä sikaa 20 pahnueesta. Rodultaan siat olivat maatiaisia, yorkshireja ja niiden risteytyksiä. Sioista puolet oli imisiä ja puolet leikkoja. Siat ruokittiin rehulla, jossa oli 6 g (matala-lysiiniryhmä) tai 9,5 g sulavaa lysiiniä (korkea-lysiiniryhmä) rehuyksikössä (1 ry = 9,3 MJ NE). Siat saivat rehua runsas-niukkanormin mukaan 1,4-3,2 ry/pv. Enemmän lysiiniä saaneet siat saivat myös enemmän proteiineja. Kokeen lopussa korkea-lysiiniryhmän siat saivat noin 124 g enemmän proteiinia päivässä kuin matala-lysiiniryhmän siat. Sikojen elopaino oli teurastettaessa keskimäärin 105 kg (86 – 118,5 kg).Tutkittavat lihakset olivat M. longissimus dorsi (ulkofilee), M. semimembranosus (sisäpaisti) ja M. gluteus superficialis (paahtopaisti). Lihaksista määritettiin lihassolutyyppikoostumus: punaisten, välimuotoa olevien ja valkoisten lihassolujen prosenttiosuudet laskettuna pinta-alaosuuksien perusteella. Lihassolujen koko määritettiin mittaamalla lihassolujen poikkipinta-alat. Kapillaaritiheys määritettiin laskemalla kapillaarien (hiusverisuonien) määrä neliömillimetriä kohti. Määritykset tehtiin kuvankäsittelyohjelman avulla. Lisäksi määritettiin lihasten glykolyyttinen potentiaali glykogeeni- ja laktaattipitoisuuksien perusteella. pH:n laskunopeus ruhossa määritettiin mittaamalla ulkofileen pH-arvo 45 minuuttia teurastuksen jälkeen. Lihasten pH-arvo, valuma ja väri [L* (vaaleus), a* (punaisuus) ja b* (keltaisuus)] mitattiin kaikista lihaksista 24 tuntia teurastuksen jälkeen.Lihassolutyyppikoostumus oli samanlainen molempien ruokintaryhmien kaikissa tutkituissa lihaksissa. Ruokinta vaikutti lihassolujen kokoon. Lihassolut olivat keskimäärin pienempiä matala-lysiiniryhmän sioissa kuin korkea-lysiiniryhmän sioissa. Matala-lysiiniryhmän sikojen lihaksissa oli suurempi kapillaaritiheys (kpl/mm2) (P<0,05). Tämä johtui lihassolujen pienemmästä koosta, koska kapillaarit sijaitsevat lihassolujen reunoilla. Syynä pienempiin lihassolun poikkipinta-aloihin matala-lysiiniryhmän sioissa oli sekä pienempi elopaino että suurempi ruhon rasvapitoisuus.Glykolyyttinen potentiaali kuvaa lihaksen glykogeenipitoisuutta teurastushetkellä ottaen huomioon myös glykogeenimäärän, joka hajoaa laktaatiksi teurastuksen ja näytteenoton välillä. Glykolyyttisen potentiaalin määrittämiseksi määritettiin erikseen glykogeeni- ja laktaattipitoisuus. Matala-lysiiniryhmässä longissimus dorsi ja semimembranosus -lihasten glykolyyttinen potentiaali oli korkeampi kuin korkea-lysiiniryhmässä (P<0,05). Vähemmän lysiiniä saaneiden rasvaisempien ruhojen lihaksissa oli enemmän glykogeenia, minkä seurauksena ruhon pH laski nopeammin teurastuksen jälkeen kuin paljon lysiiniä saaneissa sioissa. Lihan loppu-pH-arvoon, valumaan ja lihan väriin ruokinnalla ei ollut vaikutusta.Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vähän lysiiniä saaneiden sikojen vaaleissa lihaksissa lihassolut olivat pienempiä, lihasten glykolyyttinen potentiaali oli korkeampi ja pH-arvo laski nopeammin teurastuksen jälkeen kuin enemmän lysiiniä saaneilla. Ilmeisesti syy eroihin tutkituissa ominaisuuksissa oli myös ero proteiinipitoisuudessa. Hyvän lihan laadun kannalta on tärkeää, että siat ruokitaan riittävän hyvin. Lihasten glykogeenipitoisuuteen teurastushetkellä on kiinnitettävä huomiota, ettei se nouse liian suureksi, etenkin jos käytetään glykogeenia säästäviä teurastustapoja.
20
Rachman, Taufik. "Bani Umayyah di Lihat dari Tiga Fase." JUSPI (Jurnal Sejarah Peradaban Islam) 2, no. 1 (July 31, 2018): 86. http://dx.doi.org/10.30829/j.v2i1.1079.
Full textAbstract:
<p>Setelah wafatnya Rasulullah SAW pada tahun 632 H, pemerintahan umat Islam dilanjutkan dengan masa <em>khulafaa Rasyidin </em>yang dimulai dengan Abu Bakar dan diakhiri oleh Ali bin Abi Thalib. Setelah meninggalnya Ali, maka berakhir lah fase pemerintahan umat Islam yang berasaskan musyawarah mufakat dalam memilih pemimpinnya, menjadi sistem monarki absolut atau dengan bahasa sederhana nya adalah sistem pemilihan pemimpin berdasarkan garis keturunan sang Pemimpin sebelumnya. Ini adalah sejarah pertama dalam sistem pemerintahan umat Islam yang dicetus oleh tokoh utamanya yaitu Muawiyah yang merupakan tokoh utama dari terbentuknya Dinasti Bani Umayyah yang memerintah selama 90 tahun dengan 14 orang pemimpin selama masa itu.</p><p> </p><p><strong>Kata Kunci </strong>: Sistem pemerintahan musyawarah mufakat, sistem pemerintahan monarki, dinasi bani umayyah</p>
21
Kaiser, Mark J., and Allan G. Pulsipher. "Science and politics: The 1981 and 1984 LIHEAP distribution formulas." Socio-Economic Planning Sciences 40, no. 1 (March 2006): 15–51. http://dx.doi.org/10.1016/j.seps.2004.08.001.
Full text
22
Kaiser, Mark J., and Allan G. Pulsipher. "LIHEAP Reauthorization: Is the Time Right for a Formula Fight?" Electricity Journal 16, no. 5 (June 2003): 65–77. http://dx.doi.org/10.1016/s1040-6190(03)00051-4.
Full text
23
Huuskonen, Arto, Susanna Jansson, Markku Honkavaara, Leena Tuomisto, and Risto Kauppinen. "Laidunnuksen vaikutus hereford-sonnien ruhon ja lihan laatuun." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75914.
Full textAbstract:
Sonnien laiduntaminen on harvinaista, ja siitä on hyvin vähän tutkimustuloksia. Yli vuodenikäisten sonnien laiduntamisesta pelätään yleensä olevan enemmän haittaa kuin hyötyä, koska sonnien katsotaan olevan tehottomia laiduntajia ja hankalia käsitellä laitumella. Laiduntamisen on todettu useissa tutkimuksissa muuttavan nautojen lihaksensisäisen rasvan rasvahappokoostumusta lisäämällä muun muassa terveellisen konjugoidun linolihapon eli CLA:n pitoisuutta. Ulkomaiset tutkimukset on kuitenkin suureksi osaksi tehty härillä ja usein niissä on verrattu voimakasta väkirehuruokintaa laidunruokintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten laidunkasvatus vaikuttaa yli vuodenikäisten hereford-sonnien kasvuun, ruhon laatuun sekä lihan rasvahappokoostumukseen pihattokasvatukseen verrattuna. Kokeessa oli 29 hereford-rotuista sonnia, jotka olivat kokeen alkaessa keskimäärin 14 kuukauden ikäisiä. Laidunryhmässä oli 15 sonnia, jotka laidunsivat kolmessa viiden sonnin ryhmässä. Vertailuryhmä (14 sonnia) kasvatettiin eristämättömässä pihatossa ryhmäkarsinoissa. Pihattoryhmät koostuivat yhdestä neljän ja kahdesta viiden sonnin ryhmästä. Koe kesti 62 vuorokautta (1.6.–1.8.2005). Laitumet oli jaettu lohkoihin, joita oli jokaisella ryhmällä käytössä neljä kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin. Heinäkuun puolivälin jälkeen otettiin käyttöön kaksi lisälohkoa, joilta oli korjattu ensimmäinen säilörehusato. Laidun oli timoteinurmea, jota lannoitettiin ja puhdistusniitettiin tarpeen mukaan. Laidunlohkoja syötettiin 3–7 päivän ajan. Pihattosonnit saivat vapaasti hyvälaatuista nurmisäilörehua. Sekä laitumella että pihatossa annettiin päivässä väkirehua (ohra) 5 kg/sonni ja kivennäistä 150 g/sonni. Kasvatustavalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kasvutuloksiin, mutta laidunnusjakson aikana päiväkasvut näyttivät kuitenkin olevan hieman heikompia laitumella kuin pihatossa. Kasvatustapa ei vaikuttanut sonnien teurasprosenttiin eikä ruhon lihakkuuteen, mutta sonnit rasvoittuivat enemmän pihatossa (EUROP-rasvaisuusluokka 3,3) kuin laitumella (2,9) (P<0,05). Laidunsonnien liha oli väriltään tummempaa kuin pihattosonnien (P<0,05). Pihattosonnien liha taas oli punaisempaa ja keltaisempaa kuin laidunsonnien (P<0,05). Laidunsonnien lihassa 18:1 n-7 (vakseenihappo), 18:2 n-5 (linolihappo), cis-9, trans-11-/ A ja 18:3 n-3 (α-linoleenihappo) rasvahappojen osuus ulkofileen rasvahapoista oli suurempi kuin pihattosonneilla. Pihattosonnien lihassa puolestaan 16:0 (palmitiinihappo) ja 14:1 n-5 (myristoleiinihappo) rasvahappojen osuus ulkofileen rasvahapoista oli suurempi kuin laidunsonneilla. Laiduntamisella ei tässä kokeessa ollut vaikutusta tyydyttyneiden tai tyydyttymättömien rasvahappojen osuuteen ulkofileessä. Laidunsonnien ulkofileissä oli enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kasvatustavalla ei ollut vaikutusta rasvan n-6/n-3 rasvahappojen suhteeseen.
24
Shetty, Priya. "Lihadh Al-Gazali: a leading clinical geneticist in the Middle East." Lancet 367, no. 9515 (March 2006): 979. http://dx.doi.org/10.1016/s0140-6736(06)68412-2.
Full text
25
Jansson, Susanna, Markku Honkavaara, and Arto Huuskonen. "Maitorotuisten sonnien laiduntaminen a)Vaikutus tuotantoon ja lihan laatuun." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76008.
Full textAbstract:
ihantuotantoon kasvatettavia sonneja ei yleensä laidunneta Suomessa. Sonneja pidetään huonoina ja rauhattomina laiduntajina, jonka vuoksi niiden kasvattaminen laitumella ei ole kannattavaa. Lisäksi sonnien käsittely laitumella voi olla hankalaa ja vaarallista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten laiduntaminen vaikuttaa maitorotuisten sonnien kasvuun, lihan laatuun ja naudanlihan rasvahappokoostumukseen.Tutkimuksessa oli 19 ayrshire- ja friisiläisrotuista sonnia, jotka olivat tässä raportoidun kokeen alkaessa keskimäärin 15 kuukauden ikäisiä. Laiduntavien sonnien vertailuryhmänä toimivat eristämättömässä pihatossa kasvatetut sonnit. Pihatossa sonnit olivat kahdessa viiden eläimen karsinassa (tilaa 6,4 m eläintä kohti) ja laitumella kahdessa ryhmässä, joissa oli neljä ja viisi eläintä. Toisessa laidunryhmässä oli vain neljä eläintä, koska yksi sonni poistettiin totutusvaiheessa sen rikottua sähköaitoja. Laidunkausi kesti 77 päivää (8.6.-23.8.2004). Laidunryhmää kohti oli viisi laidunlohkoa. Kolme lohkoista oli yksivuotisia kaura-raiheinälaitumia ja kaksi monivuotisia timoteilaitumia. Laidunalaa oli noin 0,5 ha/eläin ja lohkoja syötettiin 4-11 päivän ajan. Pihatossa sonneille annettiin vapaasti säilörehua. Väkirehua (ohra) annettiin 5 kg ja kivennäistä 150 g/sonni/d sekä laidun- että pihattoryhmille. Laiduntaminen hidasti hieman eläinten kasvunopeutta, mutta vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Laitumella eläinten päiväkasvu oli 841 grammaa ja pihatossa 953 grammaa päivässä. Sonnien suhteellisen heikko keskimääräinen kasvu koejakson aikana selittyy osin sillä, että kyseessä oli kasvatuskauden viimeiset 2,5 kuukautta. Eläinten koko kasvatusajalle laskettu keskimääräinen päiväkasvu oli sen sijaan 1 207 g/d, jota voidaan pitää varsin kohtuullisena maitorotuisille sonneille. Laiduntaminen ei tässä tutkimuksessa muuttanut ulkofileen rasvan cis-9, trans-11 CLA:n pitoisuutta, joka oli 0,11 (pihatto) ja 0,12 (laidun) % kokonaisrasvahapoista. Laiduntaminen vähensi tyydyttyneiden rasvahappojen ja lisäsi monityydyttymättömien rasvahappojen osuutta rasvahapoista verrattuna pihattokasvatukseen. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen pitoisuudessa ei ollut merkitsevää eroa. Maitorotuisten sonnien laiduntaminen on tutkimustulosten perusteella mahdollista, mutta se vaatii äärimmäistä huolellisuutta ja asiaan paneutumista, eikä ole kaikille tiloille sopiva kasvatusmalli. Laidunjärjestelyt on suunniteltava niin, että eläinten siirto ja huolto pystytään järjestämään turvallisesti. Eläimille pitäisi olla muun muassa käsittelyaitaus eikä eläimiä saa siirrellä tai hoitaa yksin. Sonnit pitää totuttaa sähköaitaan jo vasikkaiässä. Alle vuoden ikäisen vasikan laidunalan tarve peltolaitumella on vähintään 0,15-0,2 ha ja yli vuoden ikäisen sonnin 0,20-0,35 ha.
26
Biltmo, A., and P. Henelius. "The ferromagnetic transition and domain structure in LiHoF 4." EPL (Europhysics Letters) 87, no. 2 (July 1, 2009): 27007. http://dx.doi.org/10.1209/0295-5075/87/27007.
Full text
27
Tuunainen, Petra, Jarmo Valaja, Eija Valkonen, Jaakko Hiidenhovi, Tuomo Tupasela, and Marja Hongisto. "Kotimaista valkuaista broilereille." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75655.
Full textAbstract:
Siipikarjan valkuaisruokinta perustuu lähes täysin ulkomaisen soijan varaan. Soijan hintason ja saatavuuden vaihtelun takia valkuaistuotannon omavaraisuuden lisääminen on noussut jälleen keskustelunaiheeksi. Siipikarjalle potentiaalisia kotimaisia valkuaisrehuja ovat rypsi, herne ja härkäpapu ja sinilupiini. Herneellä ja rypsillä on hyvä aminohappokoostumus ja ne sopivat hyvin täydentämään viljapohjaista rehua. Rypsi sisältää myös paljon ihmisen terveydelle edullisia omega-3- rasvahappoja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotimaisista valkuaisrehuista, rypsirouheesta ja herneestä, valmistettujen rehujen vaikutuksia broilereiden tuotantotuloksiin ja lihan laatuun. Kokeessa oli mukana noin 4000 Ross 308 - hybridin untuvikkoa. Koe kesti kuoriutumisesta teurastukseen. Starttirehuina käytettiin soijaa tai rypsin ja herneen sekoitusta ja kasvatusrehut sisälsivät joko soijaa tai rypsiä ja hernettä eri suhteessa (100/0 %, 75/25 % tai 50/50 %). Kokeessa havaittiin, että soijapohjaisella kontrollirehulla ruokittujen lintujen tuotantotulokset olivat kauttaaltaan parempia kuin koeryhmien tuotantotulokset: kasvu oli nopeampi, elopaino suurempi, rehunhyötysuhde parempi ja kuolleisuus matalampi. Pelkkää rypsipohjaista rehua syöneet linnut olivat pieniä ja kasvoivat huonosti sekä rehunkulutus oli pienempi ja rehunhyötysuhde huonompi kuin kontrolliryhmällä. Kuolleisuudessa ei havaittu eroja ryhmien välillä, mutta pelkkää rypsiä saaneista ryhmistä jouduttiin karsimaan heikkoja lintuja huomattavasti soijaa saanutta kontrolliryhmää enemmän, yli 20 %. Herneen osuus rehussa nosti lintujen painoa ja myös kasvu oli nopeampaa. Samoin rehunkulutus nousi ja rehunhyötysuhde parani. Hernettä syöneillä myös kasvatuspoistuma oli pienempi kuin pelkkää rypsiä syöneillä ryhmillä. Kotimaisella valkuaisella ruokittujen lintujen liha soveltui erittäin hyvin ihmisten ravinnoksi. Makutestissä kotimaisella valkuaisella ruokittujen lintujen liha sai paremmat pisteet mausta ja mehukkuudesta kuin kontrolliryhmä. Rasvahappoanalyysin perusteella kotimaisella valkuaisella ruokittujen lintujen lihassa tyydyttymättömien rasvahappojen kokonaismäärä oli suurempi ja tyydyttyneiden rasvahappojen kokonaismäärä pienempi kuin soijaa saaneella kontrolliryhmällä. Kun rehuun lisättiin hernettä, tyydyttyneiden rasvahappojen määrä kasvoi ja tyydyttymättömien määrä pieneni. Kotimaisella valkuaisella ruokittujen lintujen lihassa oli myös enemmän ihmisen terveydelle edullisia omega-3- rasvahappoja ja omega6/omega3- suhde parempi kuin kontrolliryhmällä. Pelkästään rypsiä saaneiden lintujen lihassa näiden rasvahappojen suhde oli myös merkitsevästi pienempi kuin hernettä saaneiden lintujen lihassa.
28
Sormunen-Cristian, Riitta, Merja Manninen, and Lauri Jauhiainen. "Laidun tehokäyttöön emolehmien ja karitsoiden yhteislaidunnuksella." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76760.
Full textAbstract:
Emolehmien ja karitsoiden yhteislaiduntamista tutkittiin ensimmäistä kertaa Suomessa MTT:n emolehmänavetalla Tohmajärvellä 2003. Tutkimuksessa oli mukana kaksi nauta- ja kaksi nauta-karitsaryhmää. Nautaryhmässä oli kahdeksan hereford (hf)-emoa ja näiden kahdeksan vasikkaa. Nauta-karitsaryhmässä oli hf-nautojen lisäksi 45 suomenlammaspässikaritsaa. Jokaista ryhmää varten varattiin 4,2 ha laidunta. Multaiselle hietamaalle perustettu laidun oli kokeen alkaessa toisen vuoden timotei-nurminata-puna-apilanurmea. Laidunruohon laadun ja maittavuuden parantamiseksi laitumeen kylvettiin toukokuussa 2003 valkoapila-alsikeapilaniittynurmikkaseosta 7,5 kg/ha. Typpeä laitumet saivat kaksi kertaa kesässä, yhteensä 75 kg/ha.Keväällä 2003 osa emoista oli poikinut vasta pari päivää ennen yhteislaidunnuksen alkua ja tämä näkyi myös emojen aggressiivisena käyttäytymisenä karitsoita kohtaan. Kun emo-vasikkasuhde höltyi ja ryhmät tottuivat toisiinsa, naudat ja karitsat muodostivat yhtenäisen lauman. Seuraavana keväänä tutkimusta toistettaessa emojen ja karitsoiden välillä ei esiintynyt sopeutumisvaikeuksia.Kesäkuussa kolea sää heikensi nurmen kasvua selvästi. Heinäkuussa nurmen kasvua heikensi puolestaan pitkään jatkunut helle ja kuivuus. Myös alhainen typpilannoitus näkyi nurmen kasvussa.Laiduntaminen kesti 83 päivää. Nauta-karitsaryhmä söi laitumen tarkempaan kuin nautaryhmä (5 vs. 7-10 cm). Matalaan syöttö ei heikentänyt laitumen jälkikasvua, vaan seuraavan laidunnusjakson alussa satomäärä oli molemmissa ryhmissä lähes aina yhtä suuri. Yhteislaiduntaminen ei vaikuttanut haitallisesti myöskään ruohon laatuun. Puhdistusniittoa ei nauta-karitsalaitumella tarvittu. Lampaat hävittivät erityisesti hevonhierakkaa (Rumex longifolius DC.), joka on laidunnurmen haitallisimpia rikkakasveja. Nautalaitumelta hevonhierakat niitettiin leviämisen estämiseksi.Nautaryhmän vasikat kasvoivat kesän aikana paremmin kuin vasikat nauta-karitsaryhmässä (1,26 vs. 1,08 kg/pv/vasikka, P<0,001). Vaikka ero oli tilastollisesti merkitsevä, sitä voidaan pitää käytännön kannalta vähäisenä. Suurempi laiduntiheys ja karitsoiden mukanaolo ei vaikuttanut emojen kuntoon. Emojen kunto molemmissa ryhmissä oli hyvä kokeen alussa ja lopussa. Karitsat tuottivat lihaa keskimäärin 18,2 kg/eläin. Teurastettaessa karitsat olivat kuluttajan kannalta sopivan rasvaisia. Hyvälaatuisten ruhojen myynti ei tilateurastamolle tuottanut vaikeuksia. Karitsoiden mukaanotto laitumelle lisäsi lihan kokonaistuotosta runsaat 150 kg/ha.Puhtaalla, ensi kertaa laidunnettavalla alueella nautojen ja karitsoiden loismäärä oli vähäinen. Kirjallisuuden mukaan yhteislaiduntaminen vähentää loisongelmaa. Tutkimuksessa pidettiin mahdollisena, että emojen läsnäolo suojeli karitsoita villieläimiltä.
29
Uimari, Pekka, Sini Wallén, and Marja-Liisa Sevon-Aimonen. "Sianlihan laatuominaisuuksien genominen analyysi SNP-markkereiden avulla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75657.
Full textAbstract:
Sianlihan laadulla on tärkeä merkitys teollisten lihatuotteiden eri prosessointivaiheissa ja kuluttajien käyttäessä tuorelihaa ruuan valmistukseen. Sianlihasta valmistetun ruuan tulee olla sekä maukasta, terveellistä että rakenteeltaan hyvää. Lihan laatuun vaikuttavat ominaisuudet mm. lihan pH ja väripisteet ovat olleet kansallisesti jalostettavia ominaisuuksista jo noin 20 vuoden ajan. Nykyinen lihan laatuominaisuuksien jalostaminen perustuu koeasemalla kasvatettujen eläinten ruhoista mitattuihin sisäpaistin ja kyljyksen pH-arvoon (noin 20h teurastuksesta), lihan vaaleuteen (L*) ja lihan punaisuuteen (a*). Lihan laatuominaisuuksiin vaikuttaa oletettavasti suuri joukko eri geenejä, tosin joitain suurivaikutteisia geenimuotoja esim. halotaanigeenissä ja RN-geenissä on myös olemassa eri osuuksilla eri roduissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli löytää kromosomialueita ja geenejä, jotka vaikuttavat lihan laatuominaisuuksiin. Tutkimuksessa määritettiin 328 Suomalaisen maatiaisrotuisen keinosiemennyskarjun ja 295 yorkshire-rotuisen keinosiemennyskarjun genotyypit noin 50 000 SNP (single nucleotide polymorhism) suhteen käyttämällä kaupallista Illumina PorcineSNP60 sirua. Tutkittavina muuttujina käytettiin kansallisesta jalostusarvostelusta saatuja jalostusarvon ennusteita eri lihanlaatuominaisuuksien suhteen. SNP assosiaatio lihanlaatuominaisuuksien suhteen testattiin painotetun lineaarisen mallin avulla, joka sisälsi SNP-vaikutuksen lisäksi eläinten sukulaisuudet huomioivan polygeenisen tekijän. Mallin painokerroin perustui jalostusarvojen ennusteiden luotettavuudelle. Tilastollisesti merkitseviksi SNP:ksi katsottiin SNP, jonka P-arvo oli alle 2,0E-06 (merkitsevyysraja määritetty Bonferroni-korjauksen avulla). Maatiaisrodulla kaksi SNP kromosomissa 7 (ASGA0037025, 130470366bp, P-arvo=8,6E-07 ja MARC0045334, 133942365bp, P-arvo=1,8E-06) olivat merkitseviä kyljyslihan a*-värin suhteen ja yksi SNP kromosomissa 15 (INRA0050276, 114169040 bp, P-arvo=7,1E-07) oli tilastollisesti merkitsevä sisäpaistin pH-arvon suhteen. Sama kromosomin 15 alue oli myös tilastollisesti merkitsevä yorkshirerodulla (15 eri SNP:ä, joista paras SNP. ALGA0087116, 113451557bp, P-arvo 4,7E-09) sekä kyljyksestä että sisäpaistista mitatun pH:n suhteen. Tilastollisesti merkitsevä alue on 2Mb pitkä ja se sisältää mm. tunnetun RN-geenin (PRKAG3-geeni). Yorkshirerodulla oli myös tilastollisesti merkitsevä SNP kromosomissa 6 (M1GA0008574, 46347641pb, P-arvo= 7,5E-07) kyljyksen a*-värin sekä kuuden SNP määrittämä alue kromosomissa 2 (paras SNP, MARC0005485, 26930095bp, P-arvo= 7,0E-08) kyljyksen L*-värin suhteen. Tulokset osoittavat, että kummassakin kotimaisessa sikarodussa on mahdollista muuttaa lihan laatuominaisuuksia haluttuun suuntaan myös SNP-markkeritiedon avulla.
30
Kaiser, Mark J., and Allan G. Pulsipher. "The design of a dynamic allocation mechanism for the federal energy assistance program LIHEAP." European Journal of Operational Research 158, no. 3 (November 2004): 773–92. http://dx.doi.org/10.1016/s0377-2217(03)00386-2.
Full text
31
Jatisunda, Mohamad Gilar. "Kesulitan Siswa Dalam Memahami Konsep Trigonometri Di Lihat Dari Learning Obstacles." Didactical Mathematics 2, no. 1 (October 31, 2019): 9. http://dx.doi.org/10.31949/dmj.v2i1.1664.
Full text
32
kwon Oh Young. "Study on Academic Line and Lihak(理學) ofSeosan Kim Heunglak." Korean Studies ll, no. 31 (December 2016): 9–58. http://dx.doi.org/10.36093/ks.2016..31.001.
Full text
33
Huuskonen, Arto, Markku Honkavaara, and Erkki Joki-Tokola. "Kylmän kasvatusympäristön vaikutus ay-rotuisten lihanautojen tuotantotu-loksiin ja lihan laatuun." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 19 (January 31, 2004): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77049.
Full text
34
Jun, Jongwoo, Myungki Choi, and Jinyi Lee. "Nondestructive Evaluation of Austenitic Stainless Steel Using CIC-MFL and LIHaS." IEEE Transactions on Magnetics 47, no. 10 (October 2011): 3959–62. http://dx.doi.org/10.1109/tmag.2011.2148100.
Full text
35
Lan, Wu. "Siła poezji. Huang Lihai – o pewnym człowieku, jego czasopiśmie, nagrodzie, spotkaniu…" Studia Orientalne 20, no. 2 (December 31, 2021): 110–38. http://dx.doi.org/10.15804/so2021208.
Full text
36
Danesi, Marcel. "Review of Lihani (1988): Global Demands on Language and the Mission of the Language Academies." Language Problems and Language Planning 14, no. 3 (January 1, 1990): 280–83. http://dx.doi.org/10.1075/lplp.14.3.13dan.
Full text
37
Thompson, Andrew. "Review of "Cryptosporidium and cryptosporidiosis" by Ronald Fayer and Lihua Xiao (eds.)." Parasites & Vectors 1, no. 1 (2008): 47. http://dx.doi.org/10.1186/1756-3305-1-47.
Full text
38
Karsayuda, M. Rifqinizamy. "Politik Hukum Nasional Legislasi Hukum Ekonomi Syariah." Journal de Jure 7, no. 1 (June 21, 2016): 39. http://dx.doi.org/10.18860/j-fsh.v7i1.3510.
Full textAbstract:
Politik hukum nasional terhadap keberadaan ekonomi syariah di Indonesia, dapat kita lihat melalui dua aspek, yaitu aspek kelembagaan dan aspek substansi hukum yang tercermin dari lahirnya peraturan perundang-undangan. Dari aspek kelembagaan dapat kita lihat salah satunya dalam kewenangan pada Peradilan Agama, dimana sengketa ekonomi syariah menjadi kewenangan mutlak Peradilan Agama, disamping diakuinya keberadaan Dewan Syariah Nasional (DSN) dan Badan Arbitrase Syariah (Basyarnas) yang kedudukannya berada di bawah Majelis Ulama Indonesia. Dari aspek peraturan perundang-undangan, dapat kita lihat dalam UU No.21 Tahun 2008 tentang Perbankan Syariah, UU Nomor 19 Tahun 2008 tentang Surat Berharga Syariah, UU 23 Tahun 2011 tentang Pengelolaan Zakat, dan UU Nomor 50 Tahun 2009 tentang Peradilan Agama, UU 41 Tahun 2004 tentang Wakaf serta yang lain-lainnya.
39
Hakim, Lukman, Hartati Ratna Juita, and Firman Pratama. "RANCANG BANGUN APLKASI PEMESANAN LAPANGAN FUTSAL BERBASIS WEB MOBILE DI MEGA FUTSAL F.TRIKOYO KECAMATAN TUGUMULYO KABUPATEN MUSI RAWAS." JUTIM (Jurnal Teknik Informatika Musirawas) 4, no. 2 (December 13, 2019): 118–25. http://dx.doi.org/10.32767/jutim.v4i2.655.
Full textAbstract:
Aplikasi pemesanan lapangan futsal berbasis Web Mobile ini digunakan untuk memudahkan pemesan dalam melakukan pemesanan lapangan dan memudahkan pemesan mengetahui jadwal lapangan yang sudah dipesan maupun yang masih kosong tanpa harus yang bersangkutan datang langsung ke tempat futsal. Pembuatan aplikasi ini dengan menggunakan metode Waterfall dan dibuat dengan bahasa pemrograman PHP dan MySQL sebagai databasenya. Aplikasi ini menggunakan metode pengujian sistem Black Box Testing, aplikasi ini terdapat dua buah aktor, yaitu Admin dengan User. Admin adalah yang mengelola semua aplikasi pemesan, yaitu dari pemesanan lapangan, jadwal lapangan, visi misi, turnamen,konfirmasi pembayaran, laporan pemesanan dan sebagainya . User atau member dapat melakukan pendaftaran akun user, login user, melakukan pemesanan, memilih jadwal lapangan yang kosong, lihat profil, lihat visi misi, lihat turnamen, konfirmasi pembayaran dan sebagainya.
40
Casabuena, Jennifer. "Ideyolohiya at Utopia sa mga Liham sa Ina ng Laging Saklolo sa Baclaran." Kritike: An Online Journal of Philosophy 9, no. 2 (December 1, 2015): 5–27. http://dx.doi.org/10.25138/9.2.a.2.
Full text
41
Fayer, Ronald. "Introduction of Lihua Xiao, Recipient of the Henry Baldwin Ward Medal for 2012." Journal of Parasitology 98, no. 6 (December 2012): 1071–72. http://dx.doi.org/10.1645/12-56.1.
Full text
42
Hardianti, Hardianti, Andi Muh Fikram Aditama Wildam, and Nasrulhaq Nasrulhaq. "Implementasi LISA (Lihat Sampah Ambil) Program Makassarta’ Tidak Rantasa di Universitas Muhammadiyah Makassar." Matra Pembaruan 1, no. 3 (November 8, 2017): 189–200. http://dx.doi.org/10.21787/mp.1.3.2017.189-200.
Full text
43
Khiyarusoleh, Ujang. "KECERDASAN LOGIKA-MATEMATIKA DI LIHAT DARI KECERDASAN MAJEMUK SISWA SMA DI BREBES SELATAN." NATURALISTIC : Jurnal Kajian Penelitian Pendidikan dan Pembelajaran 3, no. 1 (October 30, 2018): 240–46. http://dx.doi.org/10.35568/naturalistic.v3i1.270.
Full textAbstract:
Penelitian ini dilatarbelakangi oleh diperlukannya informasi tentang kondisi kecerdasan logika-matematika siswa SMA, untuk mengungkap kecerdasan yang dimiliki siswa. Tujuan dari penelitian ini adalah untuk mengetahui kecerdasan logika –matematikasiswa SMA diwilayah Brebes. Metode yang digunakan adalah metode Kualitatif dengan pendekatan studi kasus pada siswa SMA, objek penelitian adalah siswa SMA seBrebes. Untuk sampel yang diambil adalah Brebes selatan dari 3 (tiga) kecamatan yaitu Bumiayu, Sirampog dan Paguyangan dari ketiga kecamatan tersebut di ambil 5 (Lima) sekolahan SMA diwilayah Kabupaten Brebes Selatan.
Hasil penelitian siswa yang memiliki kecerdasan linguistik sebanyak 17 siswa sebesar 13,49 %, kecerdasan Logika 9 Siswa sebesar 7,14 %, kecerdasan musikal sebanyak 6 siswa sebesar 4,76 %, kecerdasan visual sebanyak 22 siswa sebesar 17,46 %, Kecerdasan Tubuh sebanyak 24 Siswa sebesar 19,05 %, Kecerdasan Interpersonal sebanyak 26 Siswa sebesar 20,63%, kecerdasan Intrapersonal sebanyak 18 siswa sebesar 14,29 %, kecerdasan Natural sebanyak 4 siswa sebesar 3,17 % hal tersebut menunjukan bahwa siswa yang memiliki kecerdasan Logika Matematika yaitu sebanyak 9 siswa dan sebesar 7,14% dari 126 siswa.
44
Muharrami, Rais Sani, Shufiatul Zahidah, and Ika Yoga. "Pergerakan Harga Saham Syariah Pada Saham Bank Syariah Di lihat Dari Faktor Makroekonomi." BISNIS : Jurnal Bisnis dan Manajemen Islam 5, no. 1 (January 30, 2018): 175. http://dx.doi.org/10.21043/bisnis.v5i1.2951.
Full textAbstract:
This study aims to determine the macroeconomic indicators that affect sharia banking stock price index period 2014-2016. Four variables consist of inflation, BI interest rate, rupiah exchange rate and SBIS are considered to have an effect on the syariah bank stock price index. This research uses quantitative method. This study uses monthly time series data which is analyzed by multiple linear regression. The data used are secondary data with 36 data from January 2014-December 2016. Data collection is taken with documentation techniques sourced from the official website of Bank Indonesia and yahoofinance.com. The results showed that inflation did not significantly influence the sharia bank stock price index. While the BI interest rate, the exchange rate of rupiah and SBIS have a significant influence on PT Bank Panin Dubai Syariah Tbk stock price index. From the results of this study, it can be concluded that the indicators considered in the PT Bank Panin Dubai Syariah Tbk stock price index are BI rate, rupiah exchange rate and SBIS.
45
Martauli, Desy, Amri Amir, and Candra Mustika. "Analisis inflasi di lihat dari permintaan dan penawaran di Indonesia Tahun 2000-2018." e-Journal Perdagangan Industri dan Moneter 8, no. 1 (April 1, 2020): 1–10. http://dx.doi.org/10.22437/pim.v8i1.7189.
Full textAbstract:
This study aims to determine the analysis of inflation in terms of demand and supply in Indonesia in 2000-2018, the variables studied are the exchange rate, loan interest rates, world oil prices, public consumption. The type of time series data with the analytical method used in this study is using simple linear regression analysis and multiple linear regression (OLS) methods. The results of the trend of each variable inflation, exchange rate, interest rates on loans, world oil prices and public consumption fluctuate and have a tendency to increase with average inflation of 2.71%, the exchange rate of Rp. 14,143, the loan interest rate of 12.15%, the price of world oil is 91.67% and Indonesian people's consumption is 6,850,384 billion rupiah. The results of simple linear regression and multiple linear regression are shown through the simultaneous test (F test) that the exchange rate, loan interest rate, world oil price, and public consumption have a positive and significant effect on inflation in Indonesia. The results of the partial test (t-test) show that the loan interest rate and world oil prices have a positive and significant effect on inflation in Indonesia and public consumption has a negative and significant effect on inflation in Indonesia, while the exchange rate has a positive and significant effect on inflation in Indonesia. Keywords: Inflation, Exchange rate, Loan interest rate, World oil price, Community consumption
46
Simbolon, Kemcipto, and Suratiningsih Suratiningsih. "KUALITAS AIR PADA PEMELIHARAAN LELE SANGKURIANG (Clarias sp.) DENGAN DENGAN PEMBERIAN PROBIOTOK." Buletin Teknik Litkayasa Akuakultur 5, no. 1 (January 9, 2017): 31. http://dx.doi.org/10.15578/blta.5.1.2006.31-34.
Full text
47
Cai, Tingjun, Chengxi Lei, Wenyu Yang, Hongya Fu, and Zhongwen Xing. "Local-Induction-Heating Bending Process of B1500HS Thin-Walled Rectangular Steel Tubes: A Simulation and Experimental Investigation." Metals 11, no. 1 (January 11, 2021): 132. http://dx.doi.org/10.3390/met11010132.
Full textAbstract:
To lighten and stiffen the structural components used in automobile bodies, the variable curvature local-induction-heating bending forming (VC-LIHBF) technology was developed. However, few studies have been conducted on the optimization of the structural and geometric parameters of the inductor and the parameters of the LIHBF process. This paper focuses on the improvement of the cross-sectional distortion and the forming limit of the thin-walled rectangular steel tubes (TWRSTs) without the mandrel support. In this work, a coupled thermo-mechanical finite element analysis (FEA) method is developed to investigate the structural and geometric parameters of the inductor and the deformation behavior during VC-LIHBF. The temperature distribution is calculated by the electromagnetic and heat transfer analysis, and the stress distribution is obtained by the deformation analysis. Experiments were carried out to validate the reliability of the proposed finite element model (FEM). The results indicate that the forming quality of the TWRST is significantly affected by the structural and geometric parameters of the inductor, the feed rate of the tube, the push speed of the bending roller and the distance between the inductor and the bending roller. The appropriate inductor and process parameters for a B1500HS TWRST were determined. The findings of this study may provide important guidance for practical manufacturing via the LIHBF process.
48
Cai, Tingjun, Chengxi Lei, Wenyu Yang, Hongya Fu, and Zhongwen Xing. "Local-Induction-Heating Bending Process of B1500HS Thin-Walled Rectangular Steel Tubes: A Simulation and Experimental Investigation." Metals 11, no. 1 (January 11, 2021): 132. http://dx.doi.org/10.3390/met11010132.
Full textAbstract:
To lighten and stiffen the structural components used in automobile bodies, the variable curvature local-induction-heating bending forming (VC-LIHBF) technology was developed. However, few studies have been conducted on the optimization of the structural and geometric parameters of the inductor and the parameters of the LIHBF process. This paper focuses on the improvement of the cross-sectional distortion and the forming limit of the thin-walled rectangular steel tubes (TWRSTs) without the mandrel support. In this work, a coupled thermo-mechanical finite element analysis (FEA) method is developed to investigate the structural and geometric parameters of the inductor and the deformation behavior during VC-LIHBF. The temperature distribution is calculated by the electromagnetic and heat transfer analysis, and the stress distribution is obtained by the deformation analysis. Experiments were carried out to validate the reliability of the proposed finite element model (FEM). The results indicate that the forming quality of the TWRST is significantly affected by the structural and geometric parameters of the inductor, the feed rate of the tube, the push speed of the bending roller and the distance between the inductor and the bending roller. The appropriate inductor and process parameters for a B1500HS TWRST were determined. The findings of this study may provide important guidance for practical manufacturing via the LIHBF process.
49
Hermanto, Hermanto, Eliza Meiyani, and Risfaisal Risfaisal. "Persepsi Masyarakat Terhadap Pembangunan Infrastruktur Jalan Tol Layang A.P Pettarani Di Kota Makassar." Equilibrium: Jurnal Pendidikan 7, no. 1 (March 10, 2019): 198–205. http://dx.doi.org/10.26618/equilibrium.v7i1.2620.
Full textAbstract:
Penelitian ini bertujuan untuk mengetahui persepsi masyarakat terhadap pembangunan pembangunan jalan tol layang A.P Pettarani Kecamatan Panakkukang Kota Makassar dari segi pengaruhnya terhadap lingkungan sekitar dan untuk mengetahui bagaimana persepsi masyarakat terhadap pembangunan jalan tol layang A.P Pettarani Kecamatan Panakkukang Kota Makassar di lihat dari segi pengaruhnya terhadap kelancaran arus lalu lintas di Kota Makassar.Jenis penelitian ini adalah penelitian fenomenologis dngan menggunakan metode kualitatif yang bertujuan untuk memhami persepsi masyarakat terhadap pembangunan infrastruktur jalan tol layang A.P Pettarani di lihat dari segi pengarhnya terhadap kesejukan lingkungan sekitar dan segi pengaruhnya terhadap kelancaran arus kendaraan di kota Makassar. Dalam penelitian ini, yang menjadi informan adalah masyarakat yang berada di sekitar jalan A.P Pettarani yang dianggap bisa memberikan informasi atau data yang sesuai dengan penelitian. Pengumpulan data dengan cara observasi, wawancara mendalam, teknik dokumentasi.Hasil penelitian ini menunjukkan bahwa (i) Persepsi masyarakat terhadap pembangunan jalan tol layang A.P Pettarani kecamatan Panakkukang Kota Makassar di lihat dari segi pengaruhnya terhadap kesejukan lingkungan sekitar itu berbeda-beda, tergantung dari tingkat stimulus yang mereka dapat secara individu dari proses pembangunan yang berlangsung, karena masayarakt yang terkena dampak lebih dominan pada masyarakat yang dekat dengan lokasi pembangunan jalan tol layang A.P Pettarani tersebut. (ii) Persepsi masayarakat terhadap pembangunan jalan tol layang A.P Pettarani kecamatan Panakkukang Kota Makassar di lihat dari segi pengaruhnya terhadap kelancaran arus kendaraan di kota Makassar pada dasarnya sama antara masyarakat dekat dengan masyarakat jauh, sama-sama mengeluhkan dampak dari pembangunan jalan tol layang ini.
50
Sun, Yan Hua, Xiang Hui Liu, and Fa Ming Zhou. "Institutional Innovation：Guarantee of Agricultural Industrialization Operating Performance - Take the “Lihua Mode” as an Example." Advanced Materials Research 143-144 (October 2010): 1380–85. http://dx.doi.org/10.4028/www.scientific.net/amr.143-144.1380.
Full textAbstract:
How to ensure the operating performance of farmer in the agricultural industrial production process is very important. This paper take the unique institutional innovation pattern of agricultural industrialization such as “company +cooperative+peasant household”as a example，and analyzes the motivation of why to Create the mode、 highlight of institutional innovation and operation performance. The results showed that the mode ensures the households' main position through institutional innovation in the agricultural industrial production process，and it is feasible to coordinate the interest conflict between the company and the peasant household through cooperative，and if the main position of cooperative can be really implemented that the effects of institutional innovation will be more good.