Contents
Academic literature on the topic 'Ohjelmisto'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Ohjelmisto.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Journal articles on the topic "Ohjelmisto"
1
Sirnö, Minna Maaria. "Taiteella on vapautensa mutta…" Politiikka 62, no. 4 (November 26, 2020): 324–53. http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.90642.
Full textAbstract:
Poliitikkojen väitetään vaikenevan taiteesta ja kulttuurista. Suurimmalla osasta puolueista on silti tarve sanallistaa suhdettaan taiteeseen ja kulttuuriin sekä niiden edistämiseen. Tutkimusaineistoni koostuu viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana toimineen 48 puolueen 1270 poliittisesta ohjelmasta. Vuosina 1960–2019 toimivista ja vuodesta 1969 lähtien rekisteröityjen puolueiden ohjelmista yhteensä 579:stä löytyy taide- ja kulttuurikirjauksia. Tämän artikkelin tavoitteena on laadullisen ja määrällisen sisällönanalyysin kautta löytää, tunnistaa ja nimetä eri puolueita yhdistävät pitkät linjat, päämäärät ja motiivit taidetta ja kulttuuria koskevissa kirjauksissa poliittisissa ohjelmateksteissä sellaisina kuin ne ohjelmissa esiintyvät eri aikoina.
2
Korhonen, Kati, T. Toimela, J. Tarvainen, T. Suomela, S. Sjövall, T. Ylikomi, J. Korpinen, J. Viitanen, J. Vilkki, and J. Peippo. "Alkioiden kehityksen seuranta konenäkölaitteessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75920.
Full textAbstract:
Alkioiden in vitro- eli laboratoriokasvatus käsittää munasolujen kypsytyksen, hedelmöityksen ja alkioiden kasvatuksen sopivissa olosuhteissa lajista riippuen 2-8 vuorokauden ikään asti, jonka jälkeen alkiot voidaan siirtää vastaanottajan kohtuun kehittymään. Nykyään alkioiden in vitro -kasvatusmenetelmiä hyödynnetään monella alalla. Ihmisten hedelmällisyyshoidoissa in vitro -alkioiden käyttäminen on viimeinen keino saada raskaus alulle, kun kaikki muut menetelmät on jo kokeiltu. Eläinjalostuksessa huippuyksilöistä voidaan kerätä munasoluja ultraääniavusteisesti OPU-menetelmällä, tuottaa munasoluista laboratoriossa alkioita, ja siirtää ne vastaanottajiin kehittymään lisäten näin parhaiden yksilöiden jälkeläismäärää. Tutkimuspuolella teuraseläimistä kerätyistä munasoluista tuotettuja in vitro -alkioita käytetään ihmisalkioiden mallina, ja niiden avulla kehitetään ja testataan uusia alkionkasvatus- ja pakastusmenetelmiä. Hedelmällisyyshoidoissa ja eläinjalostuksessa vastaanottajaan pyritään siirtämään elinkyvyltään paras alkio, joka todennäköisimmin pystyy kiinnittymään kohtuun ja jatkamaan kehitystään. Nykyään valinta suoritetaan silmämääräisesti alkion ulkomuotoa, eli morfologiaa arvioimalla, vaikka menetelmä ei ole täysin luotettava. Luotettavampia alkion elinkyvyn mittareita olisivat esimerkiksi alkion kehitysnopeus ja erityisesti ensimmäisen jakautumisen ajankohta. Nykyään ei kuitenkaan ole käytössä kaupallista menetelmää, joka mahdollistaisi alkioiden kehityksen tauottoman seurannan ja sitä kautta näiden elinkyvynmittareiden hyödyntämisen. AMMO -projektin (2006-2008) tarkoituksena on optimoida solututkimukseen kehitetty konenäkölaite Cell-IQ (Chip-Man Technologies Oy) naudan alkioiden avulla alkiokasvatuksiin ja seurantaan sopivaksi. Tämän laitteen avulla alkioiden kehityksen tauoton seuranta olisi mahdollista, ja lisäksi laitteen ohjelmistoa kehittämällä arviointitehtäviä, jotka nykyisin suorittaa ihminen mikroskoopin avulla, voitaisiin siirtää laitteen tehtäväksi. Tähän mennessä konenäkölaitteen olosuhteet on saatu optimoitua, ja alkioiden kasvatus ja kuvaaminen laitteessa onnistuu. Ohjelmiston kehitystyö on aloitettu yhdessä Chip-Man Technologies Oy:n kanssa käyttäen apuna laitteella otettuja alkiokuvia. Tällä hetkellä laite tunnistaa alkiot ja pystyy erottamaan tiettyjä kehitysvaiheita. Ohjelmistoon tullaan mahdollisesti tulevaisuudessa liittämään myös alkioiden 3D-mallinnus, jota VTT kehittää yhdessä MTT:n ja Tampereen yliopiston kanssa. Projektissa ovat mukana myös BioTech Visions Oy, Alkiokeskus Oy, Regea, Väestöliitto ja AVA-klinikka yrityspartnereina, ja mahdollisesti tulevaisuudessa uuden teknologian hyödyntäjinä. Tavoitteena on kehittää konenäkölaite, jonka avulla alkioiden valinta voidaan suorittaa paitsi morfologisen arvioinnin, myös kehitysnopeuden perusteella. Laitteen avulla alkioiden valinta elinkyvyn perusteella tarkentuu, syntyvien jälkeläisten lukumäärä kasvaa ja eläinjalostus tehostuu. Laitetta käytetään jo tällä hetkellä myös ihmisalkioiden ja munasolujen tutkimukseen hedelmällisyyshoitoja tarjoavilla klinikoilla. Tutkimuspuolella konenäkölaite mahdollistaa esimerkiksi erilaisten alkionkasvatusliuosten vaikutusten tarkastelun aiempaa tarkemmin.
3
Järvinen, Mikko, Veijo Sutinen, Paula Martiskainen, Jari Rehu, Marko Korkalainen, Klaus Känsälä, and Jaakko Mononen. "Toimiva langaton tiedonsiirtojärjestelmä lypysylehmäpihattoon." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75780.
Full textAbstract:
Täsmäeläintuotannon (precision livestock farming) keskeinen toiminta-ajatus on tuottaa tietoa eläinten tuotannosta, terveydestä ja hyvinvoinnista. Tietoa saadaan nykyaikaisten eläintuotantotilojen automatiikasta, kuten erilaisista ympäristöä ja eläimiä valvovista sensoreista sekä mm. eläinten kaulapantoihin tai jalkoihin sijoitetuista mittauslaitteista. Tarkoituksenamme on esitellä yhden eläinten liikkeitä ja käyttäytymistä seuraavan järjestelmän kehitystyötä ja toimintaa.Kehittämämme HÄN-järjestelmän tavoitteena oli mitata lypsylehmien paikkaa, kiihtyvyysliikettä ja pintalämpötilaa eläinten liikkuessa vapaasti pihatossa. Mittausjärjestelmä koostuu mittaus- ja paikannusmoduuleista (MPM), SoC-vastaanottimesta (System-on-Chip), ohjaus- ja tiedonkeruu-PC:sta (OTPC), kahdeksasta pseudosatelliitista sekä pseudosatelliittien synkronointiradioverkosta.MPM ja akkukotelo sijoitettiin lehmien normaaleihin kaulapantoihin järjestelmää varten suunnitelluissa koteloinneissa. MPM koostuu kahdesta piirikortista (AVR ja ITRAX) ja ulkoisesta GPS-antennista. AVR-kortti toimii mittaus- ja paikannusmoduulin ohjaimena ja viestien välittäjänä ylemmille järjestelmille. AVR-kortilla on lisäksi 3D-kiihtyvyysanturi, lämpötila-anturin liitäntä, muunnin ulkoisille antureille sekä muita oheiskomponentteja. ITRAX-kortti toimii GPS-signaalien vastaanottimena.Mittaus- ja paikannusmoduulin tehonsyöttö toteutettiin 3,7V Litium-paristopaketilla, joka koostui neljästä 2,4 Ah kennosta. MPM:n keskimääräinen tehonkulutus mittaustilassa oli noin 3 mA ja mittaus- ja paikannustilassa noin 60 mA. Mikäli eläin liikkuu paljon, akku kestää huomattavasti lyhyemmän aikaa kuin vähän liikkuvalla eläimellä, sillä GPS-moduulin ja aktiivisen antennin virrankulutus vaikuttaa merkittävästi akun kestoon. Virran säästämiseksi paikannusmoduuli kytkeytyy pois päältä eläimen ollessa paikoillaan.HÄN-järjestelmään kuuluvat 45 kaulapantaa tekevät kukin paikka- ja kiihtyvyysmittauksen 100 ms välein ja 10 mittauksen jälkeen lähettävät mittauksista kootun datapaketin SoC-vastaanottimelle. SoC-vastaanotin hoitaa verkonhallinnan, tiedonkeruun lähettimiltä, lähettimien ohjaukset, tiedon paketoinnin ja paketoidun tiedon lähetyksen OTPC:lle. OTPC toimii tiedon varastoijana ja käyttöliittymänä verkossa oleville mittausmoduuleille. Käyttöliittymän avulla säädetään mittausmoduulien parametreja sekä näytetään reaaliaikaisesti mittaustulokset. Ohjelmisto tallentaa mittaustiedot MySQL-tietokantaan sekunnin välein tai asetetun mittausvälin mukaisesti.Hyvin Älykäs Navetta –hankkeessa kehitettiin radioverkko, joka toimi erinomaisesti tiedon siirrossa pihattonavetassa. Kiihtyvyysanturit ja lämpötila-anturit toimivat luotettavasti. Kiihtyvyysanturin ja älykkäiden laskentamenetelmien avulla pystytään tunnistamaan erilaisia lehmien käyttäytymismuotoja. Sen sijaan laboratorio-olosuhteissa toimiva pseudoliittijärjestelmään perustuva GPS-paikantaminen ei toiminut pihatto-olosuhteissa.
4
Juntunen, Riikka. "Lihavan naislaulajuuden muodostuminen musiikkireality-ohjelmissa." Musiikki-lehti 51, no. 2 (August 16, 2021): 83–108. http://dx.doi.org/10.51816/musiikki.110849.
Full textAbstract:
Artikkeli käsittelee lihavan naislaulajuuden esittämistä musiikkiesityksiä sisältävissä tosi-tv-kilpailuissa, aineistona Susan Boylen ja Yoli Mayorin esitykset Got Talent -formaatissa. Tutkimuksessa kysytään, miten ohjelmissa esitetään ja tuotetaan naislaulajien sukupuolta suhteessa ruumiinkokoon musiikillisen toiminnan, puvustuksen, kuvauksen ja puheen keinoin. Kriittisen lihavuustutkimuksen, lauluesityksen tutkimuksen ja affektitutkimuksen avulla analysoidaan, miten lihavaa naislaulajuutta koetaan ja sen merkityksiä muodostetaan medioituneissa lauluesityksissä. Tosi-tv-tutkimuksen kautta tarkastellaan, miten genren ominaispiirteet ja käytänteet osallistuvat kokemusten ja merkitysten rakentamiseen. Artikkelissa pohditaan, miten aineiston tavat esittää lihavaa naislaulajuutta suhteutuvat lihavuuden mediaesitysten konventioihin ja millaista käsitystä ne välittävät lihavasta naiseudesta yleisemmin.
5
Koiranen, Matti, and Pekka Ruohotie. "Yrittäjyyskasvatus." Aikuiskasvatus 21, no. 2 (May 15, 2001): 102–11. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93350.
Full textAbstract:
Erittäin monissa yrittäjyyskasvatuksen ohjelmissa lähdetään liikkeelle siitä, mitä toimintoja pk-omistajayrittäjän on syytä osata, jotta hän voi toimia yrittäjänä. Näkökulma on helposti kapea painottuen tietoihin ja taitoihin, ja opittavien asioiden määrä on suuri ja sirpaleinen. Yrittämisen kokonaisvaltainen luonne unohtuu. Nopeasti vanhenevien tietojen sijasta oleellisimpia ovat metataidot – ja taito oppia niistä.
6
Korhonen, Vesa. "Akateemista toimijuutta ja oppimiskumppanuutta rakentamassa." Aikuiskasvatus 30, no. 2 (May 15, 2010): 94–105. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93867.
Full textAbstract:
Mentorointiohjelmat käynnistyivät Tampereen yliopistossa 1990- ja 2000-lukujen taitteessa. Tavoitteet ovat liittyneet akateemisen työn ja uran erilaisiin esille nouseviin kysymyksiin. Ohjelmissa oli mahdollisuus hakea kumppania myös yliopiston ulkopuolelta. Tarinat mentoroinnista tuovat esille yliopistotyön hiljaista tietoa ja oppimista. Mentorointitarinat kertovat henkilökohtaisista oppimisprojekteista, jotka tähtäävät akateemiseen toimijuuden etsimiseen, löytämiseen, rakentamiseen tai vahvistamiseen akateemisen kulttuurin ristipaineissa.
7
Jakonen, Olli, and Vappu Renko. "Kulttuuripolitiikan visiot ja jatkuvuus." Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 4, no. 1 (July 10, 2019): 36–51. http://dx.doi.org/10.17409/kpt.83622.
Full textAbstract:
Poliittiset puolueet ovat merkittäviä kulttuuripoliittisia vaikuttajia: ne ovat avainasemassa määrittelemässä sitä, mitä kulttuuripolitiikka on ja miten sitä yhteiskunnassa harjoitetaan. Puolueilla on omia kulttuuriin kohdistuvia asenteitaan ja tavoitteitaan. Näistä saa tietoa etenkin erilaisista ohjelmista: laajoista yleisohjelmista, rajatusti taide- ja kulttuuripolitiikkaa ja muita politiikkalohkoja koskevista erityisohjelmista sekä vaalikauden tavoitteita kuvaavista vaaliohjelmista. Tässä katsauksessa keskitymme jälkimmäisiin. Puolueiden kevään 2019 eduskuntavaaliohjelmien ja tuoreimpien kulttuuripoliittisten erityisohjelmien kautta tarkastelemme puolueiden kulttuuripoliittista puhuntaa ja visioita julkisen kulttuuripolitiikan päämääristä.
Katsaus osoittaa, että puolueiden välillä on eroja kulttuuripoliittisen puhunnan laajuudessa ja sisällössä. Kuitenkin kaikki puolueet ovat varsin sitoutuneita vakiintuneeseen kulttuuripoliittiseen järjestelmään. Tämä heijastaa hallinnon vahvaa asemaa suomalaisessa kulttuuripolitiikassa. Samalla puolueiden näkemykset kulttuurin määrittelystä ja kulttuuripoliittisista tavoitteista laajentavat monin osin vakiintuneen sektorihallinnon rajauksia.
8
Hannula, Aino. "Sorrettujen vai kaikkien ihmisten pedagogiikkaa?" Aikuiskasvatus 20, no. 3 (September 15, 2000): 240–42. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93298.
Full textAbstract:
Kun Paulo Freire kehitti opetusmenetelmäänsä 1960luvun alussa Brasilian maaseudulla, oli hänen pedagogiikkansa selkeästi sorrettujen pedagogiikkaa. Sorrettujen pedagogiikka perustuu lukutaito-ohjelmiin ja lukutaidon oppimismenetelmään, joita Freire suunnitteli ja toteutti köyhien maatyöläisten parissa. Näissä ohjelmissa yhdistettiin luku- ja kirjoitustaidon oppiminen sekä yhteiskunnallinen tiedostaminen. – Lectio praecursoria, esitetty Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 9.6.2000 aikuiskasvatuksen alaan kuuluvan väitöskirjan ”Tiedostaminen ja muutos Paulo Freiren ajattelussa. Systemaattinen analyysi Sorrettujen pedagogiikassa” tarkastuksessa. Väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä toimi professori Juha Suoranta Lapin yliopistosta.
9
Laakso, Minna, Minna Kujala, and Matti Ojala. "Lypsylehmien sorkkasairauksien perinnölliset tunnusluvut." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76037.
Full textAbstract:
Sorkkasairaudet heikentävät lypsylehmien hyvinvointia. Vakavat sorkkaviat johtavat usein lehmän ennenaikaiseen poistamiseen ja aiheuttavat taloudellisia tappioita lypsykarjatiloilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määrittää eri sorkkasairauksien periytymisasteen arvioita sekä tutkia muita sorkkasairauksiin vaikuttavia tekijöitä.Tutkimusaineistona käytettiin Terveet SorkatTM -ohjelman havaintoja lypsylehmien sorkkaterveydestä. Terveet Sorkat ohjelma on Suomen Sorkkahoitajien Yhdistyksen, Suomen Rehun ja Vetman Oy:n valtakunnallinen ohjelma. Aineistossa on arvioitu joko-tai- eli 0/1 -asteikolla seuraavat sorkkasairaudet: vertymiä anturassa, krooninen sorkkakuume, valkoviivan repeämä, anturahaavauma, sorkkavälin ihotulehdus, kantasyöpymä, sorkkaalueen ihotulehdus, sorkkakiertymä ja muu sorkkasairaus. Muihin sorkkasairauksiin luokitellaan esimerkiksi vierasesineet, sorkkaluun murtumat ja muut viat, joille ei ole erillistä koodia. Sairaudet olivat 43 sorkkahoitajan arvioimia. Lopullisessa aineistossa oli 74 410 havaintoa 41 087 lypsylehmältä ja hieholta. Lopullisen aineiston eläimet olivat 1 462 tilalta. Roduittain aineisto jakaantui seuraavasti: ayrshire 29 159, holsteinfriisiläinen 11 637 ja suomenkarja 291 yksilöä. Aineiston eläimet olivat syntyneet vuosina 1987–2004. Aineiston eläimet olivat 2 381 sonnin jälkeläisiä. Aineiston esikäsittelyyn, alustaviin tilastollisiin analyyseihin ja kiinteiden tekijöiden merkitsevyyden testaamiseen F -testillä käytettiin WSYS-ohjelmistoa. Lisäksi kiinteiden tekijöiden tilastollista merkitsevyyttä testattiin logitmallilla SAS-ohjelmistolla. Sorkkasairauksien periytymisasteiden arviointiin tarvittavat varianssikomponentit laskettiin Restricted Maximum Likelihood (REML) -menetelmällä käyttäen VCE4-ohjelmistoa. Eläimistä 54,2 prosenttia oli terveitä eli yksi tai useampi sorkkasairaus oli 45,8 prosentilla eläimistä. Vertymiä anturassa oli 28,2, kroonista sorkkakuumetta 1,7, valkoviivan repeämää 10,6, anturahaavaumaa 3,5, sorkkavälin ihotulehdusta 0,9, kantasyöpymää 8,1, sorkka-alueen ihotulehdusta 0,2, sorkkakiertymää 9,2 ja muita sorkkasairauksia 0,8 prosentilla havainnoista.Suomenkarjan sorkkaterveys oli muita rotuja parempi, mutta suomenkarjan eläimiä oli tutkimuksessa vain vähän. Ayrshire -rotuisten eläinten sorkkaterveys oli sorkkakiertymää lukuun ottamatta holstein-friisiläis -rotuisia eläimiä parempi. Navettatyyppi oli tilastollisesti erittäin merkitsevä selittäjä jokaisen sorkkasairauden kohdalla. Erot navettatyyppien välillä olivat selkeitä ja kaikkia sorkkasairauksia esiintyi vähiten parsinavetoissa. Kova, kuivittamaton makuualusta lisäsi sorkkasairausriskiä. Poikimakerran ja vuodenajan vaikutus oli erilainen eri sorkkasairauksiin. Sorkkasairauksia esiintyi yleisesti ottaen enemmän alkulypsykaudella (60–180 päivää poikimisesta) ja korkeatuottoisimmilla eläimillä, mutta näin ei ollut kaikkien sorkkasairauksien kohdalla. Kaikille sorkkasairauksille saadut periytymisasteiden arviot olivat alhaisia. Alhaisin periytymisasteen arvio saatiin kantasyöpymälle (0,02), joka on tartunnallinen sorkkasairaus ja korkein periytymisasteen arvio saatiin sorkkasairauksille yhtenä ominaisuutena (0,06–0,07).Tutkimuksen perusteella perimän osuus 0/1 -asteikolla arvioituihin sorkkasairauksiin ei ole kovin suuri. Sorkkasairauksien ennaltaehkäisyssä tulisi kiinnittää erityistä huomiota navetan olosuhteisiin, säännölliseen sorkkahoitoon ja oikeaan ruokintaan.
10
Jormanainen, Vesa, Kimmo Parhiala, and Jarmo Reponen. "Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon sairaaloiden sähköisten potilaskertomusten markkinat olivat erittäin keskittyneet vuonna 2017 – onko syytä olla huolissaan?" Finnish Journal of eHealth and eWelfare 11, no. 1-2 (March 10, 2019): 109–24. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.75554.
Full textAbstract:
Potilas- ja asiakastiedon käsittelyyn tarkoitetut ohjelmistot ovat kaupallisia sovelluksia, joiden tuotemerkit eroavat toisistaan esimerkiksi käytettävyyden perusteella. Aiemmat terveydenhuollon potilastiedon ja sosiaalihuollon asiakastiedon sähköisten tietojärjestelmien kertomusosioiden tuotemerkkien selvitykset ovat perustuneet kyselytutkimusten henkilö- tai organisaatiovastaajien otoksiin sekä erillisiin kyselyihin tai tietopyyntöihin. Selvitimme osana virkatyötä terveyskeskuksissa ja sairaanhoitopiirien sairaaloissa käytettyjen sähköisten potilaskertomusten markkinaosuudet vuonna 2017 sairaanhoitopiireittäin ja erityisvastuualueittain kaikissa kunnissa ja järjestämisen kuntayhtymissä. Vuonna 2017 terveyskeskuksissa oli käytössä kuusi potilaskertomusten tuotemerkkiä, kun luku oli yhdeksän vuonna 2002. Väestöjen perusteella markkinaosuus oli suurin Efficalla (43 %) ja Pegasoksella (36 %), kun se oli 7 % Lifecarella, 6 % Mediatrilla, 5 % Graafisella Finstarilla ja 1 % Abilitalla. Terveyskeskusten potilaskertomusten kuudella tuotemerkillä oli neljä valmistajaa. Sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskukset käyttivät 1–5 potilaskertomusta. Yhtä potilaskertomusta käyttivät yhdeksän sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskukset. Sairaaloissa oli käytössä viisi eri sähköistä potilaskertomusta (Abilita, Effica, ESKO, Mediatri ja Uranus) vuonna 2017, kun luku oli seitsemän vuonna 2001. Sairaanhoitopiirien potilaskertomusten viidellä tuotemerkillä oli viisi valmistajaa. Sama tuotemerkki oli käytössä yhdeksän sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Erityisvastuualueilla oli käytössä alueen terveyskeskuksissa 4–5 ja erikoissairaanhoidossa 2–4 eri potilaskertomusta. Sähköisten potilaskertomusten markkinat olivat erittäin keskittyneet (HHI=3300) vuonna 2017.
Dissertations / Theses on the topic "Ohjelmisto"
1
Ahmad, I. (Ijaz). "Improving software defined cognitive and secure networking." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2018. http://urn.fi/urn:isbn:9789526219516.
Full textAbstract:
Abstract Traditional communication networks consist of large sets of vendor-specific manually configurable devices. These devices are hardwired with specific control logic or algorithms used for different network functions. The resulting networks comprise distributed control plane architectures that are complex in nature, difficult to integrate and operate, and are least efficient in terms of resource usage. However, the rapid increase in data traffic requires the integrated use of diverse access technologies and autonomic network operations with increased resource efficiency. Therefore, the concepts of Software Defined Networking (SDN) are proposed that decouple the network control plane from the data-forwarding plane and logically centralize the control plane. The SDN control plane can integrate a diverse set of devices, and tune them at run-time through vendor-agnostic programmable Application Programming Interfaces (APIs). This thesis proposes software defined cognitive networking to enable intelligent use of network resources. Different radio access technologies, including cognitive radios, are integrated through a common control platform to increase the overall network performance. The architectural framework of software defined cognitive networking is presented alongside the experimental performance evaluation. Since SDN enables applications to change the network behavior and centralizes the network control plane to oversee the whole network, it is highly important to investigate SDN in terms of security. Therefore, this thesis finds the potential security vulnerabilities in SDN, studies the proposed security platforms and architectures for those vulnerabilities, and presents future directions for unresolved security vulnerabilities. Furthermore, this thesis also investigates the potential security challenges and their solutions for the enabling technologies of 5G, such as SDN, cloud technologies, and virtual network functions, and provides key insights into increasing the security of 5G networksTiivistelmä Perinteiset tietoliikenneverkot pohjautuvat usein laajoille manuaalisesti konfiguroitaville valmistajakohtaisille ratkaisuille. Niissä käytetään laitekohtaista kontrollilogiikkaa tai verkon eri toiminnallisuuksien algoritmeja. Tämän johdosta verkon hajautettu kontrollitaso muodostuu monimutkaiseksi, jota on vaikea integroida ja operoida, eikä se ole kovin joustava resurssien käytön suhteen. Tietoliikenteen määrän kasvaessa tulee entistä tärkeämmäksi integroida useita verkkoteknologioita ja autonomisia verkon toiminnallisuuksia tehokkaan resurssinhallinnan saavuttamiseksi. Ohjelmisto-ohjatut verkkoratkaisut (SDN, Software Defined Networking) tarjoavat keinon hallita erikseen verkon kontrolliliikennettä eroteltuna dataliikenteestä keskitetysti. Tämä kontrollitaso voi integroida erilaisia verkkolaitteita ja ohjata niitä ajonaikaisesti valmistajariippumattoman sovellusohjelmointirajapinnan kautta. Tässä työssä on tutkittu älykästä ohjelmisto-ohjattavaa verkkoratkaisua, jonka avulla eri radioverkkoteknologiat (mukaan lukien konginitiiviradio) voidaan integroida yhteisen kontrollialustan kautta lisäämään verkon kokonaissuorituskykyä. Työssä esitetään kognitiivinen ohjelmisto-ohjattu verkon arkkitehtuuriratkaisu sekä sen suorituskyvyn arviointi mittauksiin pohjautuen. Koska ohjelmisto-ohjattu verkko pohjautuu koko verkon keskitettyyn kontrollilogiikkaan, on tietoturvan merkitys korostunut entisestään. Tässä työssä on sen vuoksi tutkittu juuri tällaisen verkkoratkaisun mahdollisia tietoturvauhkia sekä niiden torjumiseen soveltuvia ratkaisuvaihtoehtoja sekä esitetään tulevaisuuden kehityssuuntia vielä ratkaisemattomille uhkille. Lisäksi työssä on tutkittu laajemmin tulevien 5G verkkojen tietoturvauhkia ja niiden ratkaisuja, liittyen ohjelmisto-ohjattuihin verkkoratkaisuin, pilviteknologioihin ja virtualisoiduille verkkotoiminnallisuuksille. Työ tarjoaa myös näkemyksen siitä, miten verkon tietoturvaa voidaan kokonaisuudessaan lisätä 5G verkoissa
2
Kääriäinen, J. (Joonas). "Monikappaledynamiikan ohjelmistot." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605251891.
Full textAbstract:
Työn tarkoituksena on tarkastella monikappaledynamiikan systeemien (engl. multibody system, MBS) perusperiaatteita ja yleisimmin käytettäviä ohjelmistoja. Monikappalesysteemit koostuvat jäykistä tai elastisista elementeistä, jotka ovat liittyneet nivelillä toisiinsa. Monikappaledynamiikan ohjelmistojen avulla voidaan mallintaa ja simuloida systeemejä virtuaalisesti, mikä nopeuttaa suunnittelua ja vähentää kustannuksia.
Työssä tarkastellaan myös monikappaledynamiikan ohjelmistoja tuotekehityksessä, missä simuloinnin merkitys on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Virtuaalisen simuloinnin avulla voidaan vähentää valmistettavien prototyyppien määrää, ja siten vähentää kustannuksia.
3
Pekuri, P. (Pauli). "LCA-ohjelmistot." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802011125.
Full textAbstract:
Tämä työ käsittelee elinkaariarviointiohjelmistoja. Elinkaariarviointi (LCA, Life Cycle Assessment) on menetelmä, jolla arvioidaan tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren ajalta. Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli selvittää openLCA-ohjelman käytettävyyttä. Työn alussa on esitelty lyhyesti elinkaariarvioinnin historiaa. Tämän jälkeen työssä on paneuduttu elinkaariarvioinnin standardeihin ja tarkasteltu elinkaariarvioinnin suorittamisen vaiheita niiden kautta. Elinkaariarvioinnin periaatteet ja pääpiirteet on esitetty SFS-EN ISO 14040:2006 -standardissa. Elinkaariarvioinnin teoreettisen perustan jälkeen työssä on esitelty tunnetuimmat elinkaariarviointiohjelmistot, kuten SimaPro, Umberto NXT LCA, GaBi ja openLCA. Tutkimuksessa tehtiin koeluontoinen elinkaariarviointi teräspultille openLCA-ohjelmistoa käyttäen. OpenLCA on saksalaisen GreenDeltan pääasiassa kehittämä avoimen lähdekoodin elinkaariarviointiohjelmisto. Suoritetun elinkaariarvioinnin tavoitteena oli ainoastaan kerätä käyttäjäkokemusta openLCA-ohjelmistosta, minkä vuoksi arviointiprosessia yksinkertaistettiin, eikä saadut tulokset siten kuvaa todellista tilannetta. Elinkaariarviointia tehdessä havaittiin, että arvioinnin suorittaminen openLCA:lla onnistuu varsin vaivattomasti. Ohjelmiston käyttöönottoa oli helpotettu opastusvideoiden avulla. Ongelmatilanteissa käyttäjä voi kääntyä openLCA:n keskustelufoorumin puoleen, josta tätä työtä tehdessä saatiin vastaus kysymykseen varsin nopeasti. Toivomisen varaa openLCA:ssa oli tietokantojen tiedon esittämisessä sekä tulosten tallentamisessaThis thesis covers life cycle assessment software. Life cycle assessment (LCA) is a method for assessing the environmental impacts of a product or a service throughout its whole life cycle. The main goal of this study was to investigate the usability of openLCA software. At the beginning of the thesis a short history of LCA is provided. After this the standards of LCA are addressed, and the steps of an LCA study are presented through the standards. The principles and main features of LCA are presented in the SFS-EN ISO 14040:2006 standard. After the theoretical base of LCA the most well-known software is presented, such as SimaPro, Umberto NXT LCA, GaBi, and openLCA. In the research, a life cycle assessment for a steel bolt is carried out by using openLCA software. OpenLCA is an open source LCA software developed mainly by German GreenDelta. The aim of the LCA study in this thesis was solely to acquire user experience of the software. Thus, the assessment process was simplified and therefore the obtained results are of low validity. During the LCA study it was found out that performing an LCA by openLCA software is quite straightforward. The introduction of the software was made easy with video guides. When facing problems, the software user can seek help from the official discussion forum of openLCA. During this study, all questions sent to the discussion forum were answered quite fast by fellow software users. A few development ideas concerning technical features of the software were observed: presentation of the data in the databases and recording of the results could be improved
4
Linna, J. (Juho). "TrailerWin -ohjelmiston ominaisuudet." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812133268.
Full textAbstract:
Työn tarkoituksena on esitellä TrailerWin -ohjelman käytön mahdollisuuksia. Ohjelman ominaisuuksien esittelyssä käytetään neljää erilaista ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää. Työhön on valikoitu erilaisissa tehtävissä toimivia ajoneuvoja, jotta ohjelman käytöstä saataisiin mahdollisimman laaja käsitys. Kaksi tutkittavista ajoneuvoista on mukana yliopiston tutkimuksissa ja kaksi ajoneuvoa on valikoitu monipuolistamaan ajoneuvojen valikoimaa ohjelman käytössä. Työn edetessä huomattiin, että ohjelmalla voidaan tehdä hyvin monipuolista katsastusmitoitusta erilaisille ajoneuvoille ja ajoneuvoyhdistelmille. Ohjelmasta löydettiin myös joitakin rajoittavia tekijöitä yhdistelmien mitoitukselle. Ohjelman lisäosilla saadaan tehtyä yksinkertaisesti kattavia erikoistarkasteluja erilaisille ajoneuvojen ominaisuuksilleSubject of work is to present the possibilities of using the TrailerWin program. Four different vehicles or tractor-trailer are used to show the program features. Different types of vehicles are selected for work in order to gain the widest possible understanding of the use of the program. Two of the vehicles are involved in university research and two vehicles have been selected to diversify the work. As the work progressed, it was noted that the program can be used to make a wide variety of vehicle surveys for different vehicles and tractor-trailers. There was also some limiting factors for the dimensioning of the combinations. The add-ons of the program can simply make comprehensive specialist reviews for different vehicle characteristics
5
Kuusirati, H. (Henri). "Yleiskatsaus ohjelmiston takaisinmallinnuksen nykytilaan." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612063208.
Full textAbstract:
Tämän tutkielman tarkoituksena oli koota yhteen paperiin läpileikkaus ohjelmiston käänteismallintamisesta aiheena käymällä läpi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Läpileikkauksen tarkoituksena on tutustuttaa sekä kirjoittaja että lukija aiheeseen. Ohjelmiston käänteismallintamisella tarkoitetaan prosessia, jonka tarkoituksena on poimia olemassa olevasta ohjelmasta informaatiota ja tämän informaation avulla luoda uudelleen ohjelman tekemiseen tarvittua lähdekoodia tai suunnittelutietoa. Tutkittava alue käsitti peruskäsitteiden selventämisen ja käänteismallintamisen historiaan tutustumisen lisäksi sen käyttötarkoituksiin perehtymisen ohjelmistotuotannon ja tietoturvatutkimuksen työkaluna. Käyttötapaesimerkeiksi rajattiin haittasovellusten tutkiminen, salausalgoritmien avaaminen, kopiosuojausten ja digitaalisten käyttäjäoikeuksien hallinta, ohjelmistojen tietoturvan ja yleisen laadun auditointi, yhteensopivuuden saavuttaminen ja kilpailevien sovelluksien tuottaminen. Lisäksi tutkielmassa tutustuttiin takaisinmallintamisen analyysitapoihin, jotka jaettiin dynaamiseen ja staattiseen analyysiin riippuen siitä kohdistuiko analyysi ajossa olevaan ohjelmaan vai staattiseen koodiin. Samassa yhteydessä mainittiin myös joitain esimerkkejä näitä analyysitapoja tukevista työkaluista, kuten disassemblereista, käänteiskääntäjistä ja virheenjäljittäjistä. Tutkielmassa tutustuttiin myös takaisinmallintamisen tuomiin laillisuuskysymyksiin Yhdysvaltojen ja Suomen lainsäädäntöjen kannalta. Tämän jälkeen tutkielmassa keskityttiin takaisinmallintamisen häiritsemismenetelmiin, joihin kuului symbolisen tiedon tuhoaminen käännetystä sovelluksesta, koodin salaus ja pakkaus, koodin obfuskointi ja takaisinmallinnuksessa käytettyjen ohjelmien, kuten disassemblereiden ja virheenjäljittäjien häiritseminen.
6
Veikanmaa, T. (Teemu). "Permutaatioryhmien soveltaminen GAP-ohjelmiston avulla." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201303141099.
Full textAbstract:
Permutaatioryhmät ovat tärkeä osa matemaattista ryhmäteoriaa. Niiden tärkeyden perustelee muun muassa Cayleyn lause, joka kertoo jokaiselle ryhmälle löytyvän jonkun sen kanssa rakenteeltaan yhtäläisen permutaatioryhmän. Täten siis kaikkia permutaatioryhmien ominaisuuksia voidaan soveltaa yleisesti kaikkiin ryhmiin.
GAP-ohjelmisto (Groups, Algorithms and Programming) on monipuolinen kokoelma diskreetin matematiikan tarpeisiin soveltuvia ohjelmia. Sen mukana tulee myös kirjastoja jotka sisältävät tietoa erityyppisistä ryhmistä, mm. perustiedot kaikista pienistä ryhmistä. GAP on laajennettavissa sen omalla ohjelmointikielellä tehdyillä ohjelmakirjastoilla.
Tutkielma esittelee GAP-ohjelmiston ja tutkii sen käyttöä permutaatioryhmien soveltamisessa. Tutkielman alussa on teoriaosa, jossa esitellään ryhmäteorian perusteita sekä permutaatioiden ja permutaatioryhmien ominaisuuksia. Teoriaosa kattaa tutkielman esimerkeissä soveltavassa osassa tarvittavat tiedot.
Keskiosa tutkielmasta esittelee GAP-ohjelmiston yleisesti ja erityisesti sen käytön permutaatioryhmien käsittelyssä. Koska ohjelmisto on hyvin laaja, sen kaikkia ominaisuuksia ei ole saatu mahtumaan tämän tutkielman laajuuteen. Ominaisuuksista on pyritty valitsemaan yleisimmin tarvittavat sekä esimerkkisovelluksissa käytettävät.
Tutkielman loppuosa sisältää esimerkkejä permutaatioryhmien käytöstä GAP-ohjelmistolla. Esimerkkisovelluksiksi on valittu korttipakan sekoitukset, kuution tahkojen väritykset, 15-puzzle sekä Rubikin kuutio. Esimerkkisovellukset esitellään ensin yleisesti, jonka jälkeen niiden ominaisuuksia tutkitaan GAP-ohjelmiston avulla.
7
Namal, S. (Suneth). "Enhanced communication security and mobility management in small-cell networks." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2014. http://urn.fi/urn:isbn:9789526206370.
Full textAbstract:
Abstract Software-Defined Networks (SDN) focus on addressing the challenges of increased complexity and unified communication, for which the conventional networks are not optimally suited due to their static architecture. This dissertation discusses the methods about how to enhance communication security and mobility management in small-cell networks with IEEE 802.11 backhaul. Although 802.11 has become a mission-critical component of enterprise networks, in many cases it is not managed with the same rigor as the wired networks. 802.11 networks are thus in need of undergoing the same unified management as the wired networks. This dissertation also addresses several new issues from the perspective of mobility management in 802.11 backhaul. Due to lack of built-in quality of service support, IEEE 802.11 experiences serious challenges in meeting the demands of modern services and applications. 802.11 networks require significantly longer duration in association compared to what the real-time applications can tolerate. To optimise host mobility in IEEE 802.11, an extension to the initial authentication is provided by utilising Host Identity Protocol (HIP) based identity attributes and Elliptic Curve Cryptography (ECC) based session key generation. Finally, this dissertation puts forward the concept of SDN based cell mobility and network function virtualization, its counterpart. This is validated by introducing a unified SDN and cognitive radio architecture for harmonized end-to-end resource allocation and management presented at the endTiivistelmä Ohjelmisto-ohjatut verkot (SDN) keskittyvät ratkaisemaan haasteita liittyen kasvaneeseen verkkojen monimutkaisuuteen ja yhtenäiseen kommunikaatioon, mihin perinteiset verkot eivät staattisen rakenteensa vuoksi sovellu. Väitöskirja käsittelee menetelmiä, joilla kommunikaation turvallisuutta ja liikkuvuuden hallintaa voidaan parantaa IEEE 802.11 langattomissa piensoluverkoissa. Vaikkakin 802.11 on muodostunut avainkomponentiksi yritysverkoissa, monissa tapauksissa sitä ei hallinnoida yhtä täsmällisesti kuin langallista verkkoa. 802.11 verkoissa on näin ollen tarve samantyyppiselle yhtenäiselle hallinnalle, kuin langallisissa verkoissa on. Väitöskirja keskittyy myös moniin uusiin liikkuvuuden hallintaan liittyviin ongelmiin 802.11 verkoissa. Johtuen sisäänrakennetun yhteyden laatumäärittelyn (QoS) puuttumisesta, IEEE 802.11 verkoille on haasteellista vastata modernien palvelujen ja sovellusten vaatimuksiin. 802.11 verkot vaativat huomattavasti pidemmän ajan verkkoon liittymisessä, kuin reaaliaikasovellukset vaativat. Työssä on esitelty laajennus alustavalle varmennukselle IEEE 802.11-standardiin isäntälaitteen liikkuvuuden optimoimiseksi, joka hyödyntää Host Identity Protocol (HIP)-pohjaisia identiteettiominaisuuksia sekä elliptisten käyrien salausmenetelmiin (ECC) perustuvaa istunnon avaimen luontia. Lopuksi työssä esitellään ohjelmisto-ohjattuihin verkkoihin pohjautuva solujen liikkuvuuden konsepti, sekä siihen olennaisesti liittyvä verkon virtualisointi. Tämä validoidaan esittelemällä yhtenäinen SDN:ään ja kognitiiviseen radioon perustuva arkkitehtuuri harmonisoidulle päästä päähän resurssien varaamiselle ja hallinnoinnille, joka esitellään lopussa
8
Kreku, J. (Jari). "Early-phase performance evaluation of computer systems using workload models and SystemC." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2012. http://urn.fi/urn:isbn:9789514299902.
Full textAbstract:
Abstract Novel methods and tools are needed for the performance evaluation of future embedded systems due to the increasing system complexity. Systems accommodate a large number of on-terminal and or downloadable applications offering the users with numerous services related to telecommunication, audio and video, digital television, internet and navigation. More flexibility, scalability and modularity is expected from execution platforms to support applications. Digital processing architectures will evolve from the current system-on-chips to massively parallel computers consisting of heterogeneous subsystems connected by a network-on-chip. As a consequence, the overall complexity of system evaluation will increase by orders of magnitude. The ABSOLUT performance simulation approach presented in this thesis combats evaluation complexity by abstracting the functionality of the applications with workload models consisting of instruction-like primitives. Workload models can be created from application specifications, measurement results, execution traces, or the source code. Complexity of execution platform models is also reduced since the data paths of processing elements need not be modelled in detail and data transfers and storage are simulated only from the performance point of view. The modelling approach enables early evaluation since mature hardware or software is not required for the modelling or simulation of complete systems. ABSOLUT is applied to a number of case studies including mobile phone usage, MP3 playback, MPEG4 encoding and decoding, 3D gaming, virtual network computing, and parallel software-defined radio applications. The platforms used in the studies represent both embedded systems and personal computers, and at the same time both currently existing platforms and future designs. The results obtained from simulations are compared to measurements from real platforms, which reveals an average difference of 12% in the results. This exceeds the accuracy requirements expected from virtual system-based simulation approaches intended for early evaluationTiivistelmä Sulautettujen tietokonejärjestelmien suorituskyvyn arviointi muuttuu yhä haastavammaksi järjestelmien kasvavan kompleksisuuden vuoksi. Järjestelmissä on suuri määrä sovelluksia, jotka tarjoavat käyttäjälle palveluita liittyen esimerkiksi telekommunikaatioon, äänen ja videokuvan toistoon, internet-selaukseen ja navigaatioon. Tästä johtuen suoritusalustoilta edellytetään yhä enemmän joustavuutta, skaalautuvuutta ja modulaarisuutta. Suoritusarkkitehtuurit kehittyvät nykyisistä System-on-Chip (SoC) -ratkaisuista Network-on-Chip (NoC) -rinnakkaistietokoneiksi, jotka koostuvat heterogeenisistä alijärjestelmistä. Sovellusten ja suoritusalustan muodostaman järjestelmän suorituskyvyn arviointiin tarvitaan uusia menetelmiä ja työkaluja, joilla kompleksisuutta voidaan hallita. Tässä väitöskirjassa esitettävä ABSOLUT-simulointimenetelmä pienentää suorituskyvyn arvioinnin kompleksisuutta abstrahoimalla sovelluksen toiminnallisuutta työkuormamalleilla, jotka koostuvat kuormaprimitiiveistä suorittimen käskyjen sijaan. Työkuormamalleja voidaan luoda sovellusten spesifikaatioista, mittaustuloksista, suoritusjäljistä tai sovellusten lähdekoodeista. Suoritusalustoista ABSOLUT-menetelmä käyttää yksinkertaisia kapasiteettimalleja toiminnallisten mallien sijaan: suoritinarkkitehtuurit mallinnetaan korkealla tasolla ja tiedonsiirto ja tiedon varastointi mallinnetaan vain suorituskyvyn näkökulmasta. Menetelmä mahdollistaa aikaisen suorituskyvyn arvioinnin, koska malleja voidaan luoda ja simuloida jo ennen valmiin sovelluksen tai suoritusalustan olemassaoloa. ABSOLUT-menetelmää on käytetty useissa erilaisissa kokeiluissa, jotka sisälsivät esimerkiksi matkapuhelimen käyttöä, äänen ja videokuvan toistoa ja tallennusta, 3D-pelin pelaamista ja digitaalista tiedonsiirtoa. Esimerkeissä käytetiin tyypillisiä suoritusalustoja sekä kotitietokoneiden että sulautettujen järjestelmien maailmasta. Lisäksi osa esimerkeistä pohjautui tuleviin tai keksittyihin suoritusalustoihin. Osa simuloinneista on varmennettu vertaamalla simulointituloksia todellisista järjestelmistä saatuihin mittaustuloksiin. Niiden välillä huomattiin keskimäärin 12 prosentin poikkeama, mikä ylittää aikaisen vaiheen suorituskyvyn simulointimenetelmiltä vaadittavan tarkkuuden
9
Karppinen, A. (Anne). "Automaattisen testausympäristön ja raportointityökalun kehitys ohjelmiston ylläpitotestaukseen." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201408241794.
Full textAbstract:
Maintenance testing is an important part of software testing. It tests software correction packages which will be delivered to the customer. Software maintenance is used to repair errors and test the functionality of the software. Some of these errors occur during testing and some during the customer use. Maintenance testing should be of high quality and effective to ensure functionality of the software. This work briefly reviews the LTE technology, the structure of the LTE base station, the Agile software development model and how it can be used in the software maintenance. Finally, the work introduces the properties of the good user interface. During this work the automated test environment and the reporting tool have been developed for the System support team of the Nokia Solutions and Networks. The purpose of the test environment was to have high-quality and efficient software testing by exploiting the Agile model. The reporting tool is developed by following the requirements of the good user interface and the purpose of the tool was to offer an easy and a fast way to check out the results of the tests, the quality of the software and the KPI values for a longer time period than has previously been possible. The work achieved its targets because it offered an effective way to test software with automation. Also, the KPI values and the results of the tests are easily available to users and, most of all according to the user’s feedback, the user interface of the reporting tool is user-friendly and clearYlläpitotestaus on tärkeä osa ohjelmistotestausta. Se testaa ohjelmiston korjauspaketteja, jotka tullaan toimittamaan asiakkaalle. Ylläpidon tarkoituksena on korjata ohjelmistosta löytyneitä vikoja ja testata ohjelmiston toimivuutta. Osa vioista ilmenee testauksen ja osa asiakkaan käytön aikana. Ylläpitotestauksen tulee olla laadukasta ja tehokasta toimivan ohjelmiston varmistamiseksi. Tässä työssä käydään lyhyesti läpi LTE teknologia, LTE tukiaseman rakenne, ketterä ohjelmistonkehitysmalli ja kuinka sitä hyödynnetään ohjelmiston ylläpidossa. Lopuksi työssä esitellään hyvän käyttöliittymän ominaisuudet. Tämän työn aikana kehitetty automaattinen testausympäristö ja raportointityökalu on kehitetty Nokia Solutions and Networksin ohjelmiston ylläpidosta vastaavien henkilöiden käyttötarkoituksiin sopivaksi. Testausympäristön tarkoituksena oli mahdollistaa laadukkaampi ja tehokkaampi ohjelmiston testaaminen ketterää ohjelmistonkehitysmallia hyödyntäen. Raportointityökalu on kehitetty noudattaen hyvän käyttöliittymän vaatimuksia ja työkalun tarkoituksena oli tarjota helppo ja nopea tapa tarkistaa testien tulokset, ohjelmiston laatu ja KPI arvot hieman pidemmältäkin aikaväliltä kuin aiemmin on ollut mahdollista. Työssä saavutettiin sille asetetut tavoitteet sillä se tarjoaa tehokkaan tavan testata ohjelmistoa automaattisesti. Lisäksi KPI arvot ja testien tulokset ovat helposti käyttäjien saatavilla ja ennen kaikkea raportointityökalun käyttöliittymä on helppokäyttöinen ja selkeä käyttäjien antaman palautteen perusteella
10
Lwakatare, L. E. (Lucy Ellen). "DevOps adoption and implementation in software development practice:concept, practices, benefits and challenges." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2017. http://urn.fi/urn:isbn:9789526217116.
Full textAbstract:
Abstract In the last decade, the software industry has been marked by a growing trend of software companies’ ability to deploy new software features fast and frequently in short release cycle times. The companies’ software release cycles have been shortened to hours and minutes rather than months. To enable the transformation towards short release cycle times, companies have adopted several different strategies, including the DevOps approach. DevOps in the software industry emerged to represent a professional movement emphasising the collaboration between software development and operations. In practice, DevOps affects the company culture, processes, products, associated technologies and organisational structures used in software development and operations processes. The multifaceted nature of DevOps makes the concept ambiguous and difficult for software companies to adopt as there are many different paths to its adoption. The purpose of the thesis is to provide detailed description of the adoption and implementation of DevOps in software development comprehending the DevOps concept definition, and its practices, benefits and challenges. The research was performed by systematically reviewing the literature, multi-vocal documents and making qualitative inquiries among software practitioners; and based on that the consolidated body of knowledge of DevOps was constructed. The key finding of the research is that the DevOps approach includes an automated software deployment mechanism focusing on the rapid and repeatable release of software changes and automated management of operational infrastructure. The adoption and implementation of DevOps practices are prominent in software companies that use cloud computing technology, while its adoption is challenging in the embedded system domain. DevOps is not a silver bullet; challenges pertaining to the management of infrastructures due to legacy technologies still persist. The key lesson learned in the adoption and implementation of DevOps is that the software operational infrastructure is no longer considered separate from the development of software features; and this is achieved by having software development and operations teams jointly working togetherTiivistelmä Viimeisen vuosikymmenen aikana ohjelmistoteollisuudessa on ollut kasvavana trendinä ohjelmistotalojen lisääntyvä kyky toimittaa ohjelmistomuutoksia nopeasti ja usein toistuvina päivityksinä. Yritysten ohjelmistotoimitus- ja päivitysjaksot ovat lyhentyneet kuukausista tunneiksi ja jopa minuuteiksi. Yritykset ovat ottaneet käyttöön useita erilaisia toimintatapoja kyetäkseen muuttamaan toimintaansa lyhyen aikavälin ohjelmistopäivityksiin kykeneväksi, joista yksi viimeisimmistä on DevOps (saumaton ohjelmiston kehittäminen ja käyttö). Ohjelmistotuotannossa DevOps syntyi ohjelmistoteollisuudessa ammattilaisten alkaessa painottaa ohjelmistojen kehittämisen ja käytön yhteistyön tärkeyttä. Käytännössä DevOpsilla on vaikutusta ohjelmisto-organisaation toimintakulttuuriin, prosesseihin, tuotteisiin, sekä teknologioihin ja organisaatiorakenteisiin, joita käytetään ohjelmistokehityksessä ja käyttöönottoprosessissa. DevOpsin käsitteen moniulotteisuudesta johtuen käsitteen sisältö jää usein epäselväksi ja samalla sen mukainen toiminta vaikeasti käyttöön otettavaksi ohjelmistoyrityksissä, koska toteutus on mahdollista tehdä monella eri tavalla. Tämän väitöksen tarkoituksena on antaa selkeä kuvaus DevOpsista ja sen toteutuksesta ohjelmistokehityksessä niin, että sen käsite, ja käytännöt, sekä sen tarjoamat edut ja haasteet tulevat ymmärretyiksi. Tutkimuksessa suoritettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus tieteellisiin julkaisuihin ja muihin lähinnä käytännön kokemuksiin pohjautuviin lähteisiin, suoritettiin kvalitatiiviset kyselytutkimukset, joiden kohteena olivat ohjelmistoammattilaiset, sekä muodostettiin näiden pohjalta saumattoman ohjelmistokehityksen ja käytön yhtenäinen tietämyskanta. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että DevOps-lähestymistapa sisältää automaattisen ohjelmiston käyttöönottomekanismin, joka keskittyy nopeiden ja toistettavien ohjelmistomuutosten käyttöönottoon ja sitä tukevan operatiivisen infrastruktuurin hallintaan. DevOpsin omaksuminen ja käyttöönotto ovat näkyvästi esillä pilvipalvelinteknologiaa käyttävissä ohjelmistoyrityksissä, kun taas sen käyttöönotto on haastavaa sulautettujen järjestelmien alueella. DevOps ei ole mikään ’hopealuoti’, vaan sisältää erityisesti infrastruktuurien hallintaan liittyviä haasteita, jotka johtuvat edelleen käytössä olevista vanhoista tekniikoista. Keskeisin oppima DevOpsin omaksumisesta ja soveltamisesta käytäntöön on, että ohjelmistojen käyttöinfrastruktuuria ei enää tarkastella erillään ohjelmistojen kehittämisestä, vaan ne toimivat saumattomassa yhteistyössä keskenään
Books on the topic "Ohjelmisto"
1
Montonen, Marjatta. Alkoholi ja alkoholin käyttö Suomen valtakunnallisissa TV-ohjelmissa. Helsinki: Alko, 1985.
Find full text
2
tarkastusvirasto, Finland Valtiontalouden. Hallinto ja päätöksenteko Suomen lähialueyhteistyössä ja Interreg II A-ohjelmissa Suomen itärajalla. Helsinki: Valtiontalouden tarkastusvirasto, 1999.
Find full text
3
Kymäläinen, Helka. Harmonikka taidemusiikissa : ohjelmiston kehitys ja soittimelliset erityispiirteet =: The accordion in classical music : special instrumental features of the accordion, the main accordion techniques and figures and their musical notation, catalogue of works. Helsinki: Sibelius-akatemia, 1994.
Find full text
4
Pirjo, Vaittinen, ed. Teatterin vuosi: Turun kaupunginteatterin toiminta, ohjelmisto ja yleisö näytäntökaudella 1990-1991. Helsinki: VAPK-kustannus, 1992.
Find full text
5
Teatterin vuosi: Turun kaupunginteatterin toiminta, ohjelmisto ja yleiso naytantokaudella 1990-1991 (Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja). Taiteen keskustoimikunta, 1992.
Find full text
6
Maankäytön suunnitteluun soveltuvat ohjelmistot. Helsinki: Ympäristöministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto, 1991.
Find full text
7
Ky, Kaavatieto, ed. Kuntien kaavatietojärjestelmät: Ohjelmistot, käyttö ja lähiajan näkymät. Helsinki: Ympäristöministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto, 1989.
Find full text
8
Kuntien kaavatietojarjestelmat: Ohjelmistot, kaytto ja lahiajan nakymat (Selvitys). Valtion painatuskeskus [distributor, 1989.
Find full text
9
Valimaki, Mikko. The Rise of Open Source Licensing: A Challenge to the Use of Intellectual Property in the Software Industry. Turre Publishing, 2005.
Find full text