Academic literature on the topic 'Otsikko'

Teos täyttää suomenkielisen tietokirjallisuuden aukkoa, sillä kasvatusteoriaa kokoavasti käsitteleviä ajantasaisia teoksia ei liikaa ole. Otsikon kuvaama aikajänne on aavistuksen mahtipontinen, kun ottaa huomioon, että pariin sataan sivuun on puristettu valikoidusti eri aikojen kasvatusfilosofian ja -teorian käsittelyä.

Suomi viettää itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa vuonna 2017. Luvassa on tapahtumia kaikilla mahdollisilla aloilla, niin myös kirjallisuudessa. Esimerkiksi Yle on tehnyt Kirjojen Suomi -nimisen ohjelmakokonaisuuden, jossa on ilmestynyt muun muassa radio-ohjelmasarja 101 kirjaa. Se esittelee yhden suomalaisen kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Mukana on paitsi itsestään selviä merkkipaaluja myös vähän yllättävämpiä nimiä, mikä on jo ehtinyt herättää kysymyksiä siitä, miksi tietyt kirjat on valittu ja toiset, kenties olennaisemmat, taas on sivuutettu. Millaista käsitystä kansallisesta kirjallisuudesta yleisradioyhtiö 2010-luvun lukijoille tarjoaa? Ylen aihetta koskevan internet-artikkelin otsikkoa mukaillen voidaan myös kysyä, minkälainen kuva Suomesta tämän kirjavalikoiman pohjalta syntyy.

Pääkirjoituksen otsikkoon nostettu idea kotiinpaluusta viittaa samannimisessä kappaleessa esitettyyn haaveeseen ”noin vain palata kotiin”, jos joku vain ensin ”voitelee tiedolla päät ja mielet tyynnyttää”. Erinäisten uudistusten, innovaatiotoiveiden ja digitoimisprosessien keskellä syvällinen lukeminen ja puntaroitu kirjoittaminen ovat kuitenkin yhä edelleen tehokkaimpia konsteja itse kunkin ottaa vastuuta oman ajattelunsa kehittämisestä. Muuttuvassa yhteiskunnassa kulttuuripolitiikallakaan ei ole auvoista alkukotia, johon palata, vaan muutosvoimattyöntävät sitäkin, vaikka inertia kuinka panisi hanttiin. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja tarjoaa tätä prosessia varten kanavia erilaisille tekstilajeille vertaisarvioiduista artikkeleista kirja-arvioihin ja kolumneihin. Tässä yhteydessä tiedoksi myös saatettakoon, että vastaisuudessa vuosikirjassa julkaistavat vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit julkaistaan heti niiden valmistuttua, ennen julkaisun koontia (online first -menettely).

Kolumni on julkaistu alun perin Musiikin suunnan numerossa 1/2019 (Ojanen 2019) ja se on avointa tiedettä ja tiedejulkaisemista käsittelevän kolumnitrilogian kolmas osa – sarjan aiemmat osat ovat Avoin tiede on huono otsikko (Ojanen 2018a) ja Julkaise avoimesti, mutta älä somessa (Ojanen 2018b)

Suomi yhteiskuntana kansainvälistyy ja monikielistyy. Tässä puheenvuorossa esitetään katsaus suomen ja ruotsin asemaan tieteen kielinä englanninkielisyyttä painottavan yliopistopolitiikan paineissa ja vastataan lopuksi otsikon kysymykseen kuudella teesillä. Puheenvuoro alkaa tarkastelemalla sivistyshistoriamme keskeisen vaikuttajan J. V. Snellmanin elämäntyön valossa käsitystä, että meidän aikamme yliopisto olisi kansainvälisempi ja kielitaitoisempi kuin entinen.

In this article authors touch the problems upon the expert activities, related to the evaluation of the results of the conducted researches and the reflection of these results and the expert’s conclusions regarding the proof of conclusions, analyzing the judicial practice of different countries. Explains the reasons for the different approaches of judicial experts to this part of the methodological and legal requirements and their impact on the judicial process as a whole. The authors present the results of the analysis of forensic practice of their own state. Emphasis in work is placed on the need for proper presentation of the stage of evaluation of research results when drawing up an expert opinion, so, how exactly at this stage the expert analysis is done, on the basis of the fundamental knowledge of scientific identification, diagnosis and proof. Also, the authors suggest ways to address the issues discussed. Key words: expert research, legal process, forensic expert practice, expert assessment, proof, identification.

Abstract My thesis discusses the semantic and syntactic properties of Finnish verbless expressions of events in the light of two examples, the SOURCE construction (e.g. Oikeusasiamieheltä huomautus lit. ‘From the ombudsman a complaint’) and the GOAL construction (e.g. Pakistanille rangaistus lit. ‘For Pakistan a punishment’). I show that they express dynamic events in a way comparable to finite constructions. However, they are not elliptic structures but genuinely verbless constructions. The study is founded on Cognitive Construction Grammar and frame semantics, and the analysis is based on two types of data and two methods. First, I collected three sets of 500 newspaper headlines mostly from the Finnish Language Bank (the SOURCE construction, the GOAL construction, and several different verbless constructions), and analyzed them intuitively. Second, I collected paraphrases of 15 instances of the SOURCE construction and 20 instances of the GOAL construction in order to obtain information on how other native speakers of Finnish construe the data which I analyzed intuitively by myself. As a result of this experimental semantic test, I had 169–215 paraphrases per instance of the SOURCE construction and 133–165 paraphrases per instance of the GOAL construction. I then analyzed these paraphrases both semantically and syntactically. The thesis comprises four articles. In the article A case in search of an independent life: The semantics of the initial allative in a Finnish verbless construction, I show that the GOAL construction is polysemous and define eight senses for it. With the help of the established senses, I also justify analyzing the construction as an independent argument structure construction and not as an elliptic structure. The article Elävä LÄHDE: Alkuasemaisen ablatiivin merkitystyypit verbittömässä konstruktiossa is a similar treatment of the SOURCE construction for which I define four senses. In the article Mihin verbittömien konstruktioiden merkitystyypit perustuvat? Skemaattiset ja polyseemiset tapahtumanilmaukset, I connect the previous results explicitly with my theoretical framework. I provide an explanation for these constructions’ polysemy and mechanisms of expressing events. Usually, both of these properties of argument structure constructions are associated with verbs. In the joint article Semantic roles and verbless constructions: A Finnish challenge for verb-centered approaches written with Seppo Kittilä, the discussion is extended to cover also other Finnish verbless constructions. The article provides a more theoretical perspective on the topic: we link the dynamic meanings of the constructions to the concept of semantic roles and argue for the view that the concept should be divided into the concepts of argument roles and participant roles
Tiivistelmä Käsittelen tutkimuksessani suomen kielen verbittömien tapahtumanilmausten semanttisia ja syntaktisia ominaisuuksia kahden esimerkkitapauksen avulla: LÄHDE-konstruktion (esim. Oikeusasiamieheltä huomautus) ja KOHDE-konstruktion (esim. Pakistanille rangaistus). Osoitan, että ne ilmaisevat dynaamisia tapahtumia siinä missä verbilliset konstruktiotkin mutta eivät kuitenkaan ole elliptisiä rakenteita vaan aidosti verbittömiä. Tutkimukseni rakentuu kognitiivisen konstruktiokieliopin ja kehyssemantiikan sekä kahdenlaisen aineiston ja menetelmän varaan. Ensinnäkin koostin pääasiassa Kielipankin osakokoelmista mutta osin myös muista lähteistä kolme 500 otsikon kokoista toteutuma-aineistoa (LÄHDE-konstruktio, KOHDE-konstruktio ja useat erilaiset verbittömät konstruktiot). Niiden analyysi perustuu intuitiiviseen semanttiseen luokitteluun. LÄHDE- ja KOHDE-konstruktiosta käytössäni olivat lisäksi kokeellisen semantiikan tuottamat parafraasiaineistot: selvitin, miten koehenkilöt tulkitsevat 15 LÄHDE-konstruktion ja 20 KOHDE-konstruktion intuitiivisesti analysoimaani toteutumaa. LÄHDE-konstruktion testi tuotti 169–215 parafraasia otsikkoa kohden, KOHDE-konstruktion 133–165. Analysoin ne sekä semanttisesti että syntaktisesti. Tutkimukseni koostuu neljästä artikkelista. Artikkelissa A case in search of an independent life. The semantics of the initial allative in a Finnish verbless construction esitän, että KOHDE-konstruktio on polyseeminen. Määrittelen sille kahdeksan merkitystyyppiä, joiden avulla myös perustelen, miksi kyseessä on itsenäinen argumenttirakennekonstruktio eikä elliptinen rakenne. Artikkelissa Elävä LÄHDE. Alkuasemaisen ablatiivin merkitystyypit verbittömässä konstruktiossa käsittelen vastaavasti LÄHDE-konstruktiota, jolle määrittelen neljä merkitystyyppiä. Artikkelissa Mihin verbittömien konstruktioiden merkitystyypit perustuvat? Skemaattiset ja polyseemiset tapahtumanilmaukset kytken tulokset selvemmin teoreettiseen viitekehykseeni. Selitän, miksi tarkastelemani konstruktiot ilmaisevat tapahtumia ja ovat polyseemisia, vaikka niissä ei ole verbiä, johon sekä tapahtuman ilmaiseminen että argumenttirakennekonstruktion polyseemisyys yleensä yhdistetään. Seppo Kittilän kanssa kirjoittamassani yhteisartikkelissa Semantic roles and verbless constructions. A Finnish challenge for verb-centered approaches laajennamme suomen verbittömien konstruktioiden tarkastelun LÄHDE- ja KOHDE-konstruktion ulkopuolelle ja yhä teoreettisemmalle tasolle. Liitämme verbittömien konstruktioiden tapahtumamerkitykset semanttisen roolin käsitteeseen sekä perustelemme, miksi se pitäisi jakaa argumentti- ja osallistujaroolin käsitteiksi