Relevant bibliographies by topics / Perunika

Contents

  1. Journal articles
  2. Dissertations / Theses
  3. Books
  4. Book chapters
  5. Conference papers

Academic literature on the topic 'Perunika'

Author: Grafiati
Published: 4 June 2021
Last updated: 6 February 2022

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Perunika.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Journal articles on the topic "Perunika"

1

Radenković, Ljubinko. "Perunika – cvet nebeskog ili htonskog sveta?German Iris – The Flower from the Heavenly or Chthonian World?" Studia mythologica Slavica 16 (October 14, 2013): 105. http://dx.doi.org/10.3986/sms.v16i0.1547.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Mustonen, Leo, Pirjo Peltonen-Sainio, and Katri Pahkala. "Perunan GM-lajikkeiden jääntimukulat - riski geeniaineksen siirtymisestä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–3. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75835.

Full text
Abstract:
Peruna on rapsin rinnalla todennäköisin geenimuunneltu viljelykasvimme. Kun perunan tuotanto on alueellisesti keskittynyt Satakuntaan ja Pohjanmaan rannikkoalueille, muuntogeenistä perunaa joudutaan tulevaisuudessa viljelemään rinnakkain tavanomaisen perunan kanssa. Perunan muuntogeenisiä lajikkeita viljeltäessä on otettava huomioon tavanomaisten ja geenimuunneltujen lajikkeiden rinnakkaiselo. Muunneltua geeniainesta ei saa siirtyä tavanomaiseen perunan viljelyyn. Lajikkeiden sekoittuminen voi tapahtua siemeneriä siirreltäessä tai koneiden mukana. Toinen merkittävä riski ovat perunan korjuussa maahan jäävät mukulat ja niistä kasvavat jääntikasvit, joiden mukulat voivat sekoittua tavanomaisesti viljeltyyn perunaan. Maahan jäävä mukulamäärä voi olla suuri, jopa 20 000-40 000 kpl/ha. Mahdollinen riskitekijä geeniaineksen siirtymisessä on myös perunan botaaninen siemen. Perunan sukulaiskasvit mustakoiso (Solanum nigrum) ja punakoiso (Solanum dulcamara) eivät risteydy perunan kanssa eikä muuntogeenien leviäminen rikkakasvien kautta ole mahdollista. Gm-perunan viljely Euroopassa tullaan aloittamaan muuntogeenisten tärkkelysperunalajikkeiden viljelyllä. EU:ssa on parhaillaan käsiteltävänä hakemus Ruotsissa jalostetun muuntogeenisen Amflora-lajikkeen hyväksymiseksi viljelyyn. Lajike on entinen Prevalent-lajike, josta on kehitetty geenimuuntelun avulla tärkkelyksen koostumukselta poikkeava amylopektiinimuoto. Suomessa on kokeissa kotimaisia korkean tärkkelyspitoisuuden omaavia koelinjoja. Muualla kuin EU-alueella viljellään pienessä mitassa koloradokuoriaisenkestävää geenimuunneltua perunaa. Korjuussa maahan jäävät perunat tuhoutuvat talven aikana, jos lämpötila laskee useiden kuukausien ajaksi -1,0 oC alemmaksi. Pitkä kylmyysjakso lähellä jäätymisrajaa kuluttaa perunan liukoiset sokerit ja peruna tuhoutuu. Erillisissä kylmänkestävyyskokeissa kolmasosa mukuloista tuhoutui, kun lämpötila oli kahden vuorokauden ajan -2,0 - -2,5 oC. Kun lämpötila pidettiin 3-4 vuorokauden ajan -3,0 - -3,5 oC perunat tuhoutuivat täydellisesti. Lajikkeista Asterix osoittautui suuremman sokeripitoisuutensa ansiosta selvästi Saturnaa kestävämmäksi. Samasta syystä myös pieni mukulakoko (30 mm) oli suurta mukulakokoa (50 mm) kestävämpi. Perunan tärkeimmällä viljelyalueella Pohjanlahden rannikolla lumikerros jää useimpina talvina ohueksi ja jääntimukulat tuhoutuvat maan routaantuessa. Riski jääntimukuloiden säilymisestä lisääntyy, kun pysyvä lumipeite tulee ennen maan routaantumista. Botaaninen siemen ja siitä kasvava peruna eivät ole merkittävä riskitekijä tavanomaisen ja geenimuunnellun perunan rinnakkaiselossa. Muuntogeenisen lajikkeen siementen muodostuminen voidaan estää jalostamalla muuntogeenisistä lajikkeista koirassteriilejä. Jääntiperunan säilyminen maassa on mahdollista mallintaa maan lämpötilan perusteella ja laatia talven ilmastotietojen perusteella ennuste gm-perunan säilymisriskeistä eri osissa maata.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Hannukkala, Asko, Ari Lehtinen, Anne Rahkonen, Arjo Kangas, Elina Virtanen, Antti Hannukkala, and Harri Huhta. "Luomuperunan kasvitautien hallinta." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75985.

Full text
Abstract:
Luomuperunan viljellyssä edellytetään luonnonmukaisesti tuotetun sertifioidun siemenperunan käyttöä, mikäli siementä on saatavissa. Tutkimushanketta aloitettaessa vuonna 2003 sertifioidun luomusiemenen tuotantoalaksi oli ilmoitettu 1,5 ha. Kasvitautien otaksuttiin olevan suurin este siemenperunan tuotannon lisäämiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa pahimmat luomusiemenperunan tuotannon esteenä olevat kasvitautiongelmat, kehittää, testata ja soveltaa käytäntöön viljelyteknisiä ratkaisuja tautien, etenkin perunaruton, hallitsemiseksi luomuperunan tuotannossa. Tutkimuksen tausta-aineistoksi hankittiin Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta luomuperunaa viljelevien tilojen viljelytiedot vuosilta 2001-2005. Lohkotiedoista kartoitettiin tuotannon laajuus, alueellinen jakautuminen, perunan esikasvit ja poimittiin tilat tarkempaan tutkimukseen. Tähän saatiin 28 tilaa, joilla selvitettiin kasvitautiongelmien merkitystä ja hallintatoimenpiteitä. Tilakäyntien yhteydessä 2003 ja 2004 seurattiin perunaruttoepidemioiden alkamista ja etenemistä ja pyrittiin selvittämään taudin primaariset tartuntalähteet. Toukokuussa 2004 ja 2005 kerättiin siemenperunanäytteitä tiloilla tuotetuista ja ostosiemenistä siemenperunan terveydentilan selvittämiseksi istutusvaiheessa. Vuonna 2003 ja 2004 tutkittiin 7 kenttäkokeissa 5 koepaikalla, voidaanko kasvuston ilmavuuden lisäämisellä estää tai hidastaa perunaruton etenemistä. Vuosina 2004 ja 2005 luomuperunatiloilla toteutetuissa ruutukokeissa selvitettiin, vähentääkö varsien mekaaninen hävittäminen mukularuttoa. Perunaseitin biologisen torjunnan tehokkuutta tutkittiin kenttäkokeessa Jokioisissa 2003-05. Luomuperunan viljelyala väheni tutkimusjakson aikana 500:sta 400 hehtaariin. Viljelijöitä oli noin tuhat, joista alle sadalla peruna-ala oli yli yhden hehtaarin. Ylivoimaisesti pahin tautiongelma oli perunarutto. Perunaseitti ja perunarupi koettiin tiettyjen lohkojen ja lajikkeiden ongelmaksi. Perunaruton hallinnan kannalta varsinkin kasvinviljelytiloilla viljelykierroissa oli puutteita. Perunan esikasvi oli usein peruna tai viherlannoituskasvi. Viherlannoituksesta peruna sai liikaa typpeä. Kasvustot olivat reheviä ja perunarutto tuhosi varret ennen kuin mukulasato oli kasvanut kauppakelpoiseksi. Lohkoilla, joilla edellis vuonna oli viljelty perunaa, rutto ilmaantui usein pesäkkeinä, joissa ilmeisesti maasta tartunnan saaneet alalehdet tuhoutuivat ensimmäisenä. Näiltä lohkoilta tauti levisi noin 1-2 viikon viiveellä niillekin lohkoille, joilla noudatettiin viljelykiertoa. Siemenperunasta ei löydetty ruttoa, eikä tiloilla todettu komposteja tai hoitamattomia jätekasoja. Sertifioidussa siemenessä esiintyi paljon harmaahilsettä tiloilla tuotettuun siemeneen verrattuna. Kasvuston ilmavuuden parantaminen riviväliä kasvattamalla ei vähentänyt merkittävästi ruton tuhoisuutta. Varsien hävittäminen mekaanisesti ruttoepidemian alussa ei vähentänyt mukularuton määrää sadossa. Niitosta aiheutunut sadonalennus oli 20-60%. Biologinen torjuntavalmiste perunaseittiä vastaan vähensi versolaikun määrää, mutta ei lisännyt satoa. Rutto-ongelma vähenisi merkittävästi, jos luovuttaisiin perunan viljelystä perunan jälkeen, sovitettaisiin liukoisen typen määrä perunan tarpeiden mukaiseksi ja siirryttäisiin viljelemään nykyistä kestävämpiä lajikkeita.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Servais, Thomas, and Manuel Sintubin. "Avalonia, Armorica, Perunica: terranes, microcontinents, microplates or palaeobiogeographical provinces?" Geological Society, London, Special Publications 325, no. 1 (2009): 103–15. http://dx.doi.org/10.1144/sp325.5.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Fatka, Oldřich, and Michal Mergl. "The ‘microcontinent’ Perunica: status and story 15 years after conception." Geological Society, London, Special Publications 325, no. 1 (2009): 65–101. http://dx.doi.org/10.1144/sp325.4.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Mikkola, Hannu J., and Jukka Ahokas. "Suomalaisten peltokasvien energiatase ja nettoenergia." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75790.

Full text
Abstract:
Energiakasvien viljely pellolla on yksi mahdollisuus tuottaa uusiutuvaa bioenergiaa. Viljelyn järkevyyttä harkittaessa tulee ottaa huomioon taloudelliset ja ympäristötekijät sekä viljelyn energiatalous. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ohran, vehnän, rypsin, säilörehunurmen, ruokohelven, perunan ja sokerijuurikkaan energiatase ja nettoenergia. Energiatase on sadon energiasisällön ja sadon aikaansaamisen käytetyn energiapanoksen suhde. Mitä suurempi suhdeluku on, sitä enemmän energiaa saadaan suhteessa käytettyyn energiapanokseen. Nettoenergia puolestaan ilmaisee, kuinka paljon energiaa hehtaarilta saadaan, kun tuotantoon käytetyt energiapanokset on vähennetty sadon energiasisällöstä. Molempia lukuja tarvitaan arvioitaessa energiakasvien kilpailukykyä. Korkea energiasuhde ei yksin riitä, koska pinta-alaa energian tuottamiseen on rajoitetusti. Tarkasteluun otettiin vain sellaisia kasveja, joiden tiedetään kokemuksen perusteella soveltuvan talousviljelyyn. Ohran, vehnän, rypsin, säilörehunurmen ja ruokohelven energiasuhde ja nettoenergia laskettiin typpilannoituksen funktiona, koska lannoitetypen valmistus on viljelyn suurin yksittäinen energiapanos. Osaa kirjallisuudessa esitetyistä typpivastefunktioita skaalattiin alaspäin, koska funktioiden käyttö sellaisenaan olisi johtanut paljon todellisuudessa saatavia korkeampiin satoihin. Perunan ja sokerijuurikkaan energiasuhde ja nettoenergia laskettiin vain yhdellä typpilannoitusmäärällä, koska niille ei ollut käytettävissä typpivastefunktioita. Kaikista tutkituista kasveista voitiin todeta yhteisesti, että energiasuhde oli korkeimmillaan, jos typpeä käytettiin keskimääräisiä suosituksia vähemmän. Toisaalta suurin nettoenergia saatiin käyttämällä typpilannoitetta suositeltuja määriä enemmän. Käytännön viljelyä taasen ohjaa taloudellinen optimi, joka on typen osalta tämän hetken hintasuhteilla lähempänä energiasuhteen optimia kuin nettoenergian optimia. Ruokohelven energiasuhde oli selvästi kaikkein korkein ja ruokohelpi tuotti parhaimmillaan yhtä paljon nettoenergiaa kuin sokerijuurikas. Ruokohelven energiasuhde oli 11 – 13, kun typpilannoitus oli 60 – 80 kg/ha. Korkeampi energiasuhde saavutettiin pienemmällä lannoituksella. Ohran, kevät-vehnän ja rypsin energiasuhteet olivat 3 – 5 käytettäessä normaaleja typpilannoitusmääriä. Perunan ja sokerijuurikkaan energiasuhde oli korkeampi kuin viljojen ja rypsin, mutta systeemin rajaus oli sellainen, että se suosi perunaa ja sokerijuurikasta. Tarkastelun päättyessä peruna ja sokerijuurikas olivat aumassa pellon laidalla ja sadon säilyttäminen käyttökelpoisena olisi edellyttänyt energiaa kuluttavaa prosessointia tai varastointia lämpöeristetyssä ja ilmastoidussa varastossa. Lisäksi peruna ja sokerijuurikas ovat vaateliaita kasveja verrattuna viljoihin ja ruokohelpeen. Ruokohelven parhaat nettoenergiasadot olivat 110 – 120 GJ ha-1, mutta realistinen sato voisi olla 80 – 90 GJ ha-1. Se on jonkin verran enemmän kuin tyypillisen suomalaisen pientalon vuotuinen lämmöntarve (20 000 kWh = 72 GJ). Viljojen nettoenergiasadot olivat parhaimmillaan 50 – 55 GJ ha-1 ja rypsin 30 – 35 GJ ha-1.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Niketić, Marjan, Gordana Tomović, and Sonja Siljak-Yakovlev. "A new spontaneous hybrid between the cultivated and wild iris species from Serbia." Bulletin of the Natural History Museum, no. 11 (2018): 189–210. http://dx.doi.org/10.5937/bnhmb1811189n.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Frýda, Jiří, Jan Ove R. Ebbestad, and Barbora Frýdová. "The oldest members of Porcellioidea (Gastropoda): a new link between Baltica and Perunica." Papers in Palaeontology 5, no. 2 (November 14, 2018): 281–97. http://dx.doi.org/10.1002/spp2.1241.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Polechová, Marika. "The bivalve Cuneamya from the Late Ordovician of Bohemia." Fossil Imprint 75, no. 1 (August 1, 2019): 120–27. http://dx.doi.org/10.2478/if-2019-0010.

Full text
Abstract:
Abstract The bivalve species Cuneamya catilloides from the Late Ordovician of Bohemia, previously assigned to the genus Grammysia, is revised. Cuneamya catilloides is an important element of the Modiolopsis Community Group in the Letná Formation. The genus Grammysia very probably does not occur in the Ordovician of Bohemia and is restricted to the Silurian and Devonian strata. Cuneamya catilloides with strong commarginal costae was probably an infaunal filter feeder. Cuneamya is a cosmopolitan genus, occurring on Avalonia, Baltica, Laurentia, Perunica and West Gondwana.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Lehto, Marja, and Ilkka Sipilä. "Peruna- ja juureskuorimoiden jätevedet ja niiden käsittely." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76973.

Full text
Abstract:
Esikäsitellyn perunan ja juuresten kysyntä on jatkuvassa kasvussa. Pienimuotoista kuorimotoimintaa harjoitetaan tiloilla, jotka viljelevät itse kuorittavat perunat ja juurekset. Monet kuorimot ovat kuitenkin laajentuneet yrityksiksi, jotka ostavat muualta osan tai kaiken kuorittavan raaka-aineen. Raaka-aineen määrä tilakuorimoilla vaihtelee sadasta tonnista tuhansiin tonneihin vuodessa. Perunan- ja juuresten kuorinta on ympäristöluvanvaraista toimintaa ja uusissa luvissa edellytetään mm. tehokasta orgaanisen aineen sekä ravinteiden poistoa jätevesistä.Pesu- ja kuorintaprosesseissa syntyy erilaisia jätevesiä, joiden laatu ja määrä vaihtelevat suuresti kuorintamenetelmästä riippuen. Perunoiden ja juuresten pesusta tulee multavettä ja multalietettä, kuorinnasta taas solunestettä ja kasviainesta sisältäviä vesiä sekä juuresten huuhteluvesiä. Tilojen ja laitteiden puhtaanapidosta muodostuu erilaisia pesuvesiä. Jätevesimäärät tilakuorimoilla vaihtelevat toiminnan koosta ja kuorintamenetelmistä riippuen yleensä 5 – 50 m3 päivässä. Keskikokoisen peruna- tai juureskuorimon jätevesikuormitus vastaa jopa tuhannen asukkaan taajaman puhdistamattomien jätevesien kuormitusta.Kuorimotoiminnan jätevedet sisältävät paljon orgaanista ainetta, mikä on pääosin liukoisessa muodossa. Biologinen hapenkulutus on yleensä välillä 2 000 – 10 000 mg/l. Jätevedet ovat myös happamia, pH 4 – 5, ja sisältävät runsaasti ravinteita, kuten fosforia ja typpeä.Kuorimojätevedet on käsiteltävä tehokkaasti ennen niiden pääsyä ympäristöön. Jätevesien käsittelystä aiheutuu yritykselle huomattavia kustannuksia. Yrittäjän kannalta helppo ja kokonaiskustannuksiltaan edullinen ratkaisu olisi jäteveden johtaminen kunnalliseen tai paikalliseen jätevedenkäsittelylaitokseen. Haja-asutusalueilla viemäriverkkoon liittyminen on kuitenkin harvoin mahdollista.Hankkeessa oli mukana kahdeksan kuorimoa, joiden jätevedenkäsittelyä seurattiin. Yhdessä yrityksessä oli panospuhdistamo ja toiseen sellainen rakennettiin hankkeen aikana, yhdessä oli biosuodin, kahdessa kohteessa kemiallinen jätevedenkäsittely ja laskeutusallas, yhdessä kohteessa laskeutusallas+imeytyskenttä+lammikko -käsittely. Yhdessä kohteessa selvitettiin mahdollisuutta liittyä kunnallisen jätevedenkäsittelyn piiriin.Tutkituista jätevedenkäsittelymenetelmistä vain panospuhdistamolla päästiin tavoiteltuihin puhdistustuloksiin, typpi saatiin poistettua jopa yli odotusten.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
More sources

Dissertations / Theses on the topic "Perunika"

1

O'Phelan, Scarlett. "Navarro, José María. Una denuncia profética desde el Perú a mediados del siglo XVIII: El Planctus indorum christianorum in America peruntina. Lima: Pontificia Universidad Católica del Perú, 2001, 491 pp." Pontificia Universidad Católica del Perú, 2014. http://repositorio.pucp.edu.pe/index/handle/123456789/121822.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Aubrechtová, Martina. "Vybraní hlavonožci (Cephalopoda) ordoviku pražské pánve a Baltiky(Estonsko a Švédsko): taxonomie, paleobiogeografie a paleoekologie." Doctoral thesis, 2018. http://www.nusl.cz/ntk/nusl-392479.

Full text
Abstract:
This dissertation thesis is a summary of five studies published in peer- reviewed, impacted scientific journals. All of the publications are taxonomic revisions of previously unknown or little known collections of fossil cephalopods from the Early Paleozoic strata of Bohemia, Estonia and Sweden. Paleogeogra- phical and stratigraphical distributions of the respective taxa were summarized, refined and compared with contemporary fossil assemblages known from other regions. Implications on the paleoecology of the cephalopods and original envi- ronmental conditions were made. The text of the thesis is divided into three main parts. In the first part, the morphology of cephalopods is explained, stressing out the most important diagnostic characters used for their descriptions. The current systematics of the Cephalopoda is overviewed and the main cephalopod groups during the Ordovician are briefly introduced. The second part of the thesis describes the geological development and settings of the regions, from which the studied fossil cephalopods originate. The third and final part of the thesis provides a discussion and interpretation of the results of the published studies in the context of the previously published research. The genus Bactroceras Holm, 1898 and some members of the order Litui- tida were studied...
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Books on the topic "Perunika"

1

Mateja, Matevski. Doždovi: Ramnodenica ; Perunika. Skopje: Matica makedonska, 2005.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Perunike. Zagreb: Nakladni zavod Matice hrvatske, 1997.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Hryhorenko, Anatoliĭ. Tinʹ Peruna: Poeziï. Kyïv: "Ukr. pysʹmennyk", 1992.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Ivanchenko, Raïsa. Gnev Peruna: Roman. Moskva: Sov. pisatelʹ, 1986.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Gimbutas, Marija Alseikaitė. Sloveni sinovi Peruna. Beograd: Centar za paleoslovenske studije, 2004.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Gimbutas, Marija Alseikaitė. Slavi︠a︡ne: Syny Peruna. Moskva: T︠S︡entrpoligraf, 2007.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Ponomarev, S. Strely Peruna: Istoricheskiĭ roman. Kuĭbyshev: Kuĭbyshevskoe knizhnoe izd-vo, 1989.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Maŭchanne peruna: Novai͡a︡ kniha. Minsk: "Mastatskai͡a︡ lit-ra", 1986.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

KUMAR, D. PRADEEP, ed. PERUNNA THOMAS KATHAKAL: Samaharanam D.Pradeep Kumar. India: UNMA PUBLISHERS,NOORANAD,ALAPPUZHA,KERALA, 2017.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Kleĭn, Lev Samuilovich. Voskreshenie Peruna. K rekonstrukt︠s︡iĭ vostochnoslavi︠a︡nskogo i︠a︡zychestva. Sankt Peterburg: Evrazii︠a︡, 2004.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
More sources

Book chapters on the topic "Perunika"

1

"Know Thyself: Chris Peruna, @chrisperuna." In The Stocktwits Edge, 25–29. Hoboken, NJ, USA: John Wiley & Sons, Inc., 2015. http://dx.doi.org/10.1002/9781119202516.ch4.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Conference papers on the topic "Perunika"

1

Georgieva, G., L. Dimitrova, and V. Gourev. "Ice generated events in Perunika Glacier, recorded by LIVV station." In 10th Congress of the Balkan Geophysical Society. European Association of Geoscientists & Engineers, 2019. http://dx.doi.org/10.3997/2214-4609.201902661.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Allman, Lindsi, Seth A. Young, Jiří Frýda, and Jeremy D. Owens. "GEOCHEMICAL EVIDENCE OF ENVIRONMENTAL CHANGE SURROUNDING THE LATE SILURIAN LAU/KOZLOWSKII EXTINCTION EVENT FROM SHALE RECORDS OF PERUNICA (CZECH REPUBLIC)." In Joint 69th Annual Southeastern / 55th Annual Northeastern GSA Section Meeting - 2020. Geological Society of America, 2020. http://dx.doi.org/10.1130/abs/2020se-345101.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
You might also be interested in the extended bibliographies on the topic 'Perunika' for particular source types:
Journal articles Books
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!

To the bibliography