To see the other types of publications on this topic, follow the link: Perunika.
Journal articles on the topic 'Perunika'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 50 journal articles for your research on the topic 'Perunika.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
1
Radenković, Ljubinko. "Perunika – cvet nebeskog ili htonskog sveta?German Iris – The Flower from the Heavenly or Chthonian World?" Studia mythologica Slavica 16 (October 14, 2013): 105. http://dx.doi.org/10.3986/sms.v16i0.1547.
Full text
2
Mustonen, Leo, Pirjo Peltonen-Sainio, and Katri Pahkala. "Perunan GM-lajikkeiden jääntimukulat - riski geeniaineksen siirtymisestä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–3. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75835.
Full textAbstract:
Peruna on rapsin rinnalla todennäköisin geenimuunneltu viljelykasvimme. Kun perunan tuotanto on alueellisesti keskittynyt Satakuntaan ja Pohjanmaan rannikkoalueille, muuntogeenistä perunaa joudutaan tulevaisuudessa viljelemään rinnakkain tavanomaisen perunan kanssa. Perunan muuntogeenisiä lajikkeita viljeltäessä on otettava huomioon tavanomaisten ja geenimuunneltujen lajikkeiden rinnakkaiselo. Muunneltua geeniainesta ei saa siirtyä tavanomaiseen perunan viljelyyn. Lajikkeiden sekoittuminen voi tapahtua siemeneriä siirreltäessä tai koneiden mukana. Toinen merkittävä riski ovat perunan korjuussa maahan jäävät mukulat ja niistä kasvavat jääntikasvit, joiden mukulat voivat sekoittua tavanomaisesti viljeltyyn perunaan. Maahan jäävä mukulamäärä voi olla suuri, jopa 20 000-40 000 kpl/ha. Mahdollinen riskitekijä geeniaineksen siirtymisessä on myös perunan botaaninen siemen. Perunan sukulaiskasvit mustakoiso (Solanum nigrum) ja punakoiso (Solanum dulcamara) eivät risteydy perunan kanssa eikä muuntogeenien leviäminen rikkakasvien kautta ole mahdollista. Gm-perunan viljely Euroopassa tullaan aloittamaan muuntogeenisten tärkkelysperunalajikkeiden viljelyllä. EU:ssa on parhaillaan käsiteltävänä hakemus Ruotsissa jalostetun muuntogeenisen Amflora-lajikkeen hyväksymiseksi viljelyyn. Lajike on entinen Prevalent-lajike, josta on kehitetty geenimuuntelun avulla tärkkelyksen koostumukselta poikkeava amylopektiinimuoto. Suomessa on kokeissa kotimaisia korkean tärkkelyspitoisuuden omaavia koelinjoja. Muualla kuin EU-alueella viljellään pienessä mitassa koloradokuoriaisenkestävää geenimuunneltua perunaa. Korjuussa maahan jäävät perunat tuhoutuvat talven aikana, jos lämpötila laskee useiden kuukausien ajaksi -1,0 oC alemmaksi. Pitkä kylmyysjakso lähellä jäätymisrajaa kuluttaa perunan liukoiset sokerit ja peruna tuhoutuu. Erillisissä kylmänkestävyyskokeissa kolmasosa mukuloista tuhoutui, kun lämpötila oli kahden vuorokauden ajan -2,0 - -2,5 oC. Kun lämpötila pidettiin 3-4 vuorokauden ajan -3,0 - -3,5 oC perunat tuhoutuivat täydellisesti. Lajikkeista Asterix osoittautui suuremman sokeripitoisuutensa ansiosta selvästi Saturnaa kestävämmäksi. Samasta syystä myös pieni mukulakoko (30 mm) oli suurta mukulakokoa (50 mm) kestävämpi. Perunan tärkeimmällä viljelyalueella Pohjanlahden rannikolla lumikerros jää useimpina talvina ohueksi ja jääntimukulat tuhoutuvat maan routaantuessa. Riski jääntimukuloiden säilymisestä lisääntyy, kun pysyvä lumipeite tulee ennen maan routaantumista. Botaaninen siemen ja siitä kasvava peruna eivät ole merkittävä riskitekijä tavanomaisen ja geenimuunnellun perunan rinnakkaiselossa. Muuntogeenisen lajikkeen siementen muodostuminen voidaan estää jalostamalla muuntogeenisistä lajikkeista koirassteriilejä. Jääntiperunan säilyminen maassa on mahdollista mallintaa maan lämpötilan perusteella ja laatia talven ilmastotietojen perusteella ennuste gm-perunan säilymisriskeistä eri osissa maata.
3
Hannukkala, Asko, Ari Lehtinen, Anne Rahkonen, Arjo Kangas, Elina Virtanen, Antti Hannukkala, and Harri Huhta. "Luomuperunan kasvitautien hallinta." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75985.
Full textAbstract:
Luomuperunan viljellyssä edellytetään luonnonmukaisesti tuotetun sertifioidun siemenperunan käyttöä, mikäli siementä on saatavissa. Tutkimushanketta aloitettaessa vuonna 2003 sertifioidun luomusiemenen tuotantoalaksi oli ilmoitettu 1,5 ha. Kasvitautien otaksuttiin olevan suurin este siemenperunan tuotannon lisäämiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa pahimmat luomusiemenperunan tuotannon esteenä olevat kasvitautiongelmat, kehittää, testata ja soveltaa käytäntöön viljelyteknisiä ratkaisuja tautien, etenkin perunaruton, hallitsemiseksi luomuperunan tuotannossa. Tutkimuksen tausta-aineistoksi hankittiin Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta luomuperunaa viljelevien tilojen viljelytiedot vuosilta 2001-2005. Lohkotiedoista kartoitettiin tuotannon laajuus, alueellinen jakautuminen, perunan esikasvit ja poimittiin tilat tarkempaan tutkimukseen. Tähän saatiin 28 tilaa, joilla selvitettiin kasvitautiongelmien merkitystä ja hallintatoimenpiteitä. Tilakäyntien yhteydessä 2003 ja 2004 seurattiin perunaruttoepidemioiden alkamista ja etenemistä ja pyrittiin selvittämään taudin primaariset tartuntalähteet. Toukokuussa 2004 ja 2005 kerättiin siemenperunanäytteitä tiloilla tuotetuista ja ostosiemenistä siemenperunan terveydentilan selvittämiseksi istutusvaiheessa. Vuonna 2003 ja 2004 tutkittiin 7 kenttäkokeissa 5 koepaikalla, voidaanko kasvuston ilmavuuden lisäämisellä estää tai hidastaa perunaruton etenemistä. Vuosina 2004 ja 2005 luomuperunatiloilla toteutetuissa ruutukokeissa selvitettiin, vähentääkö varsien mekaaninen hävittäminen mukularuttoa. Perunaseitin biologisen torjunnan tehokkuutta tutkittiin kenttäkokeessa Jokioisissa 2003-05. Luomuperunan viljelyala väheni tutkimusjakson aikana 500:sta 400 hehtaariin. Viljelijöitä oli noin tuhat, joista alle sadalla peruna-ala oli yli yhden hehtaarin. Ylivoimaisesti pahin tautiongelma oli perunarutto. Perunaseitti ja perunarupi koettiin tiettyjen lohkojen ja lajikkeiden ongelmaksi. Perunaruton hallinnan kannalta varsinkin kasvinviljelytiloilla viljelykierroissa oli puutteita. Perunan esikasvi oli usein peruna tai viherlannoituskasvi. Viherlannoituksesta peruna sai liikaa typpeä. Kasvustot olivat reheviä ja perunarutto tuhosi varret ennen kuin mukulasato oli kasvanut kauppakelpoiseksi. Lohkoilla, joilla edellis vuonna oli viljelty perunaa, rutto ilmaantui usein pesäkkeinä, joissa ilmeisesti maasta tartunnan saaneet alalehdet tuhoutuivat ensimmäisenä. Näiltä lohkoilta tauti levisi noin 1-2 viikon viiveellä niillekin lohkoille, joilla noudatettiin viljelykiertoa. Siemenperunasta ei löydetty ruttoa, eikä tiloilla todettu komposteja tai hoitamattomia jätekasoja. Sertifioidussa siemenessä esiintyi paljon harmaahilsettä tiloilla tuotettuun siemeneen verrattuna. Kasvuston ilmavuuden parantaminen riviväliä kasvattamalla ei vähentänyt merkittävästi ruton tuhoisuutta. Varsien hävittäminen mekaanisesti ruttoepidemian alussa ei vähentänyt mukularuton määrää sadossa. Niitosta aiheutunut sadonalennus oli 20-60%. Biologinen torjuntavalmiste perunaseittiä vastaan vähensi versolaikun määrää, mutta ei lisännyt satoa. Rutto-ongelma vähenisi merkittävästi, jos luovuttaisiin perunan viljelystä perunan jälkeen, sovitettaisiin liukoisen typen määrä perunan tarpeiden mukaiseksi ja siirryttäisiin viljelemään nykyistä kestävämpiä lajikkeita.
4
Servais, Thomas, and Manuel Sintubin. "Avalonia, Armorica, Perunica: terranes, microcontinents, microplates or palaeobiogeographical provinces?" Geological Society, London, Special Publications 325, no. 1 (2009): 103–15. http://dx.doi.org/10.1144/sp325.5.
Full text
5
Fatka, Oldřich, and Michal Mergl. "The ‘microcontinent’ Perunica: status and story 15 years after conception." Geological Society, London, Special Publications 325, no. 1 (2009): 65–101. http://dx.doi.org/10.1144/sp325.4.
Full text
6
Mikkola, Hannu J., and Jukka Ahokas. "Suomalaisten peltokasvien energiatase ja nettoenergia." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75790.
Full textAbstract:
Energiakasvien viljely pellolla on yksi mahdollisuus tuottaa uusiutuvaa bioenergiaa. Viljelyn järkevyyttä harkittaessa tulee ottaa huomioon taloudelliset ja ympäristötekijät sekä viljelyn energiatalous. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ohran, vehnän, rypsin, säilörehunurmen, ruokohelven, perunan ja sokerijuurikkaan energiatase ja nettoenergia. Energiatase on sadon energiasisällön ja sadon aikaansaamisen käytetyn energiapanoksen suhde. Mitä suurempi suhdeluku on, sitä enemmän energiaa saadaan suhteessa käytettyyn energiapanokseen. Nettoenergia puolestaan ilmaisee, kuinka paljon energiaa hehtaarilta saadaan, kun tuotantoon käytetyt energiapanokset on vähennetty sadon energiasisällöstä. Molempia lukuja tarvitaan arvioitaessa energiakasvien kilpailukykyä. Korkea energiasuhde ei yksin riitä, koska pinta-alaa energian tuottamiseen on rajoitetusti. Tarkasteluun otettiin vain sellaisia kasveja, joiden tiedetään kokemuksen perusteella soveltuvan talousviljelyyn. Ohran, vehnän, rypsin, säilörehunurmen ja ruokohelven energiasuhde ja nettoenergia laskettiin typpilannoituksen funktiona, koska lannoitetypen valmistus on viljelyn suurin yksittäinen energiapanos. Osaa kirjallisuudessa esitetyistä typpivastefunktioita skaalattiin alaspäin, koska funktioiden käyttö sellaisenaan olisi johtanut paljon todellisuudessa saatavia korkeampiin satoihin. Perunan ja sokerijuurikkaan energiasuhde ja nettoenergia laskettiin vain yhdellä typpilannoitusmäärällä, koska niille ei ollut käytettävissä typpivastefunktioita. Kaikista tutkituista kasveista voitiin todeta yhteisesti, että energiasuhde oli korkeimmillaan, jos typpeä käytettiin keskimääräisiä suosituksia vähemmän. Toisaalta suurin nettoenergia saatiin käyttämällä typpilannoitetta suositeltuja määriä enemmän. Käytännön viljelyä taasen ohjaa taloudellinen optimi, joka on typen osalta tämän hetken hintasuhteilla lähempänä energiasuhteen optimia kuin nettoenergian optimia. Ruokohelven energiasuhde oli selvästi kaikkein korkein ja ruokohelpi tuotti parhaimmillaan yhtä paljon nettoenergiaa kuin sokerijuurikas. Ruokohelven energiasuhde oli 11 – 13, kun typpilannoitus oli 60 – 80 kg/ha. Korkeampi energiasuhde saavutettiin pienemmällä lannoituksella. Ohran, kevät-vehnän ja rypsin energiasuhteet olivat 3 – 5 käytettäessä normaaleja typpilannoitusmääriä. Perunan ja sokerijuurikkaan energiasuhde oli korkeampi kuin viljojen ja rypsin, mutta systeemin rajaus oli sellainen, että se suosi perunaa ja sokerijuurikasta. Tarkastelun päättyessä peruna ja sokerijuurikas olivat aumassa pellon laidalla ja sadon säilyttäminen käyttökelpoisena olisi edellyttänyt energiaa kuluttavaa prosessointia tai varastointia lämpöeristetyssä ja ilmastoidussa varastossa. Lisäksi peruna ja sokerijuurikas ovat vaateliaita kasveja verrattuna viljoihin ja ruokohelpeen. Ruokohelven parhaat nettoenergiasadot olivat 110 – 120 GJ ha-1, mutta realistinen sato voisi olla 80 – 90 GJ ha-1. Se on jonkin verran enemmän kuin tyypillisen suomalaisen pientalon vuotuinen lämmöntarve (20 000 kWh = 72 GJ). Viljojen nettoenergiasadot olivat parhaimmillaan 50 – 55 GJ ha-1 ja rypsin 30 – 35 GJ ha-1.
7
Niketić, Marjan, Gordana Tomović, and Sonja Siljak-Yakovlev. "A new spontaneous hybrid between the cultivated and wild iris species from Serbia." Bulletin of the Natural History Museum, no. 11 (2018): 189–210. http://dx.doi.org/10.5937/bnhmb1811189n.
Full text
8
Frýda, Jiří, Jan Ove R. Ebbestad, and Barbora Frýdová. "The oldest members of Porcellioidea (Gastropoda): a new link between Baltica and Perunica." Papers in Palaeontology 5, no. 2 (November 14, 2018): 281–97. http://dx.doi.org/10.1002/spp2.1241.
Full text
9
Polechová, Marika. "The bivalve Cuneamya from the Late Ordovician of Bohemia." Fossil Imprint 75, no. 1 (August 1, 2019): 120–27. http://dx.doi.org/10.2478/if-2019-0010.
Full textAbstract:
Abstract The bivalve species Cuneamya catilloides from the Late Ordovician of Bohemia, previously assigned to the genus Grammysia, is revised. Cuneamya catilloides is an important element of the Modiolopsis Community Group in the Letná Formation. The genus Grammysia very probably does not occur in the Ordovician of Bohemia and is restricted to the Silurian and Devonian strata. Cuneamya catilloides with strong commarginal costae was probably an infaunal filter feeder. Cuneamya is a cosmopolitan genus, occurring on Avalonia, Baltica, Laurentia, Perunica and West Gondwana.
10
Lehto, Marja, and Ilkka Sipilä. "Peruna- ja juureskuorimoiden jätevedet ja niiden käsittely." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76973.
Full textAbstract:
Esikäsitellyn perunan ja juuresten kysyntä on jatkuvassa kasvussa. Pienimuotoista kuorimotoimintaa harjoitetaan tiloilla, jotka viljelevät itse kuorittavat perunat ja juurekset. Monet kuorimot ovat kuitenkin laajentuneet yrityksiksi, jotka ostavat muualta osan tai kaiken kuorittavan raaka-aineen. Raaka-aineen määrä tilakuorimoilla vaihtelee sadasta tonnista tuhansiin tonneihin vuodessa. Perunan- ja juuresten kuorinta on ympäristöluvanvaraista toimintaa ja uusissa luvissa edellytetään mm. tehokasta orgaanisen aineen sekä ravinteiden poistoa jätevesistä.Pesu- ja kuorintaprosesseissa syntyy erilaisia jätevesiä, joiden laatu ja määrä vaihtelevat suuresti kuorintamenetelmästä riippuen. Perunoiden ja juuresten pesusta tulee multavettä ja multalietettä, kuorinnasta taas solunestettä ja kasviainesta sisältäviä vesiä sekä juuresten huuhteluvesiä. Tilojen ja laitteiden puhtaanapidosta muodostuu erilaisia pesuvesiä. Jätevesimäärät tilakuorimoilla vaihtelevat toiminnan koosta ja kuorintamenetelmistä riippuen yleensä 5 – 50 m3 päivässä. Keskikokoisen peruna- tai juureskuorimon jätevesikuormitus vastaa jopa tuhannen asukkaan taajaman puhdistamattomien jätevesien kuormitusta.Kuorimotoiminnan jätevedet sisältävät paljon orgaanista ainetta, mikä on pääosin liukoisessa muodossa. Biologinen hapenkulutus on yleensä välillä 2 000 – 10 000 mg/l. Jätevedet ovat myös happamia, pH 4 – 5, ja sisältävät runsaasti ravinteita, kuten fosforia ja typpeä.Kuorimojätevedet on käsiteltävä tehokkaasti ennen niiden pääsyä ympäristöön. Jätevesien käsittelystä aiheutuu yritykselle huomattavia kustannuksia. Yrittäjän kannalta helppo ja kokonaiskustannuksiltaan edullinen ratkaisu olisi jäteveden johtaminen kunnalliseen tai paikalliseen jätevedenkäsittelylaitokseen. Haja-asutusalueilla viemäriverkkoon liittyminen on kuitenkin harvoin mahdollista.Hankkeessa oli mukana kahdeksan kuorimoa, joiden jätevedenkäsittelyä seurattiin. Yhdessä yrityksessä oli panospuhdistamo ja toiseen sellainen rakennettiin hankkeen aikana, yhdessä oli biosuodin, kahdessa kohteessa kemiallinen jätevedenkäsittely ja laskeutusallas, yhdessä kohteessa laskeutusallas+imeytyskenttä+lammikko -käsittely. Yhdessä kohteessa selvitettiin mahdollisuutta liittyä kunnallisen jätevedenkäsittelyn piiriin.Tutkituista jätevedenkäsittelymenetelmistä vain panospuhdistamolla päästiin tavoiteltuihin puhdistustuloksiin, typpi saatiin poistettua jopa yli odotusten.
11
Turakainen, Marja, Mervi Seppänen, and Helinä Hartikainen. "Seleenin merkitys kasvintuotannossa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76127.
Full textAbstract:
Tutkijat totesivat 1950-ja 1960-luvulla seleenin (Se) puutteen olevan perimmäinen syy useisiin eläinten aineenvaihduntasairauksiin, joihin ei oltu keksitty siihen mennessä mitään hoitoa. Myöhemmin osoitettiin, että maataloustuotteiden alhaisella Se-pitoisuudella on negatiivisia vaikutuksia myös ihmisten terveyteen, sillä se vähentää solujen kykyä puolustautua happiradikaalien haitallisilta vaikutuksilta. Alhaisen Se:n saannin on arveltu lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien ja syövän riskiä. Koska Suomen maaperässä on niukasti biologisesti käyttökelpoista Se:ä, sitä on vuodesta 1985 lisätty lannoitteisiin kansanterveydellisistä syistä. Vallinneen käsityksen mukaan kasvit eivät tarvitse Se:ä, vaikka kierrättävät sitä maasta eläimiin ja ihmisiin. Helsingin yliopistossa tehdyissä pitkäaikaisissa kokeissa on kuitenkin havaittu, että Se-lannoituksella on positiivisia vaikutuksia myös kasvien kasvuun ja niiden sadon laatuun.Raiheinällä ja salaatilla tehdyissä kokeissa pieni Se-lisä edisti kasvien kasvua. Tulos selittyi mm. parantuneella antioksidatiivisten entsyymien tuotolla. Positiivinen vaikutus näkyi myös E-vitamiinin pitoisuuksissa, mikä osoitti Se-lannoituksen parantaneen myös kasvien ravitsemuksellista arvoa. Toisaalta lisäyksen ollessa suuri havaittiin kasveissa vakavia myrkytysvaikutuksia. Salaatilla tehdyissä kokeissa Se hidasti kasvin vanhenemista. Myöhemmissä kokeissa tehtiin mielenkiintoinen havainto, että lyhytaikainen UV-B –valokäsittely kasvihuoneessa alensi salaatin satoa, mutta yhdessä Se-lisän kanssa vaikutti kasvuun positiivisesti. Kun sopivan Se-annoksen havaittiin lisäävän tärkkelysjyvästen kertymistä salaatin lehtiin, tutkimuskasviksi otettiin runsaasti tärkkelystä keräävä kasvi, peruna. Niissä Se nopeutti kasvin palautumista hallasta sekä edisti tärkkelyksen ja sokereiden kertymistä perunan nuoriin lehtiin, kasvun myöhemmässä vaiheessa myös rönsyihin. Lisäksi Se:n huomattiin vaikuttavan positiivisesti sadonmuodostukseen, sillä Se-lannoitetut kasvit tuottivat suuremman sadon ja sekä vähemmän että keskikooltaan suurempia perunoita. Varastoinnin aikana ei tapahtunut muutoksia mukuloiden Se-pitoisuudessa. Se-lannoitus vaikutti edullisesti myös perunan sisäiseen laatuun. Raakatummuminen, joka on etenkin perunatuotteita valmistavan teollisuuden ongelma, väheni Se:ä saaneissa koejäsenissä. Hyvin korkea Se-lisä vähensi myös varhaisperunan glykoalkaloideja, jotka ovat perunan mukuloille tyypillisiä luonnollisia aineenvaihduntatuotteita.Tulosten perusteella voidaan päätellä, että optimaalisena annoksena Se toimii kasveissa vastaavalla tavalla kuin eläin- ja ihmissoluissa eli puolustaa soluja happiradikaalien aiheuttamia hapettumisvaurioita vastaan. Seleeni hidastaa kasvien vanhenemista ja lisää kasvien stressinkestävyyttä tehostamalla kasvien antioksidatiivista puolustusjärjestelmää. Aikaisempien tutkimusten perusteella Se:ä ei luokitella kasveille välttämättömäksi hivenravinteeksi. Pitkäaikaisista Helsingin yliopistossa tehdyistä tutkimuksista saadut tulokset ovat kuitenkin vahvistaneet käsitystä siitä, että Se on kasveille erittäin tarpeellinen alkuaine.
12
Potyrańska, Agnieszka. "Mitopoetycki obraz Peruna w wierszach Siergieja Gorodieckiego i Konstantina Balmonta." Acta Polono-Ruthenica 2, no. XXV (September 24, 2020): 27–44. http://dx.doi.org/10.31648/apr.5616.
Full textAbstract:
Autorka niniejszego artykułu podejmuje rozważania na temat słowiańskiego boga – Peruna – w wybranych wierszach Siergieja Gorodieckiego i Konstantina Balmonta. Uwaga badawcza skupiona jest na założeniu, że rosyjscy moderniści wykorzystywali symboliczny język mitu i postaci z panteonu słowiańskiego do przedstawienia aktualnych problemów świata codziennego, przy czym motywy i wątki mitologiczne poddawane są poetyckiej transformacji. Zbadano także na czym polega zmiana semantyki postaci Peruna i w czym zawiera się jej istota. Podstawę metodologiczną stanowią założenia hermeneutyki filozoficznej, która w centrum uwagi stawia problem rozumienia tekstu i proponuje jego kontekstualną interpretację. We wszystkich analizowanych wierszach dostrzegalna jest realizowana na różne sposoby próba zrozumienia praobrazu pogańskiego świata słowiań-skiego, źródeł charakteru narodowego, a także próba rekonstrukcji prototypowego obrazu świata Słowian. W wierszach Balmonta Perun zatraca swe pierwotne rysy, stając się niejako kontaminacją różnych bóstw słowiańskich, podczas gdy Gorodiecki wyraźnie rozgranicza te postaci, przedstawiając Peruna jako wyzwoliciela poskramiającego demoniczne moce.
13
Seppänen, Mervi M., and Anne Mäittälä. "Villiperunan stressigeeni perunan kylmänkestävyys- ja varastointiominaisuuksien muokkaajana." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77006.
Full textAbstract:
Peruna (Solanum tuberosum L.) on tunnetusti herkkä abioottisille stresseille kuten alhaiselle lämpötilalle.Sillä ei ole myöskään perinnöllistä kykyä kylmäkaraistua eli lisätä kylmänkestävyyttään altistuessaanalhaisille ei-jäädyttäville lämpötiloille. Perunan yhteyttämiskoneisto kärsii kylmävioituksista jo muutamassapakkasasteessa. Myös perunan mukuloissa vanhenemisreaktiot sekä ei-toivottu tärkkelyksen hajoaminennopeutuvat niiden altistuttua alhaisille lämpötiloille.Tässä tutkimuksessa selvitettiin mahdollisuuksia parantaa perunan kylmänkestävyyttä ylituottamallaviljeltävässä perunassa kylmäkestävältä villiperunalta (S. commersonii Dun.) peräisin olevaa kylmäohjailtuastressigeeniä, glutationi S-transferaasia (GST; ScGstF1). Glutationi S-transferaasit ovat entsyymejä, jotkapoistavat kasvisoluista haitallisia molekyylejä ja jotka voivat siten lieventää erilaisten stressien seurauksenasyntynyttä aineenvaihdunnan epätasapainoa ja nopeuttaa stressistä palautumista. Siirtogeenin vaikutustaperunan kylmänkestävyyteen tutkittiin vertailemalla transformaatiokontrollin, viiden siirtogeeniäylituottavan sense-linjan (S) ja kahden siirtogeeniä alituottavan antisense-linjan (AS) fotosynteesinkylmänkestävyyttä sekä siirtogeenin ilmenemisen vaikutusta siemenperunan elinvoimaan ja sadon määrään.Fotosynteesin kylmänkestävyyttä ja palautumista stressistä tutkittiin mittaamalla klorofyllifluoresenssinalenemista (FvFm aleneminen, %), klorofyllin hajoamista (klorofyllin määrää, ug/cm3) sekä solukalvojenhapettumistuotteiden, malondialdehydin määrää (MDA, nmol/g). Siemenperunan elinvoimaa arvioitiinlaskemalla siirtogeenisten siemenperunoiden itujen ja muodostuneen kasvuston varsien lukumäärä sekämittaamalla sadon määrää.Siirtogeeniä ylituottavissa kasveissa (S) GST-entsyymin aktiivisuus oli kohonnut verrattuna kontrolli- taisiirtogeeniä alituottaviin kasveihin. Stressigeeniä ylituottavissa kasveissa (S) klorofyllin määrä pysyikontrollikasveja korkeampana stressin aikana ja sen jälkeen. Näissä kasveissa solukalvojen hajoaminenkylmästressin aikana oli myös vähäisempää mikä näkyi alhaisempana solukalvojen hajoamistuotteidenkertymisenä. Merkittäviä muutoksia fotosynteesin alenemisessa ei sen sijaan vielä havaittu lyhyenstressikäsittelyn aikana. Siirtogeenin ilmeneminen vaikutti myös perunan mukulan ominaisuuksiin. Etenkinverrattaessa siirtogeenisiä perunoita, joissa oli joko yli- tai alituotettu glutationi S-transferaasia (S, AS), erojahavaittiin siemenperunasta muodostuneiden itujen ja versojen määrässä sekä lopullisessa perunasadossa.Siirtogeeniä ylituottavissa kasveissa (S) itujen ja versojen lukumäärä oli alhaisempi ja korjatun sadon määräyksittäisissä tutkituissa linjoissa kontrollikasveja korkeampi. Itujen ja versojen vähäisempi määrä voidaantulkita siirtogeeniä ylituottavien (S) mukuloiden säilymisenä nuorempana varastoinnin aikana. Tulokset sekäperunakasvuston kylmänkestävyydestä että siemenperunan elinvoiman säilyvyydestä varastoinnin aikanaviittaavat siihen, että stressigeeni ylituotto vaikuttaa positiivisesti näihin ominaisuuksiin. Yksittäisenstressigeenin ylituoton vaikutus on pieni lyhyen stressin, kuten tässä tutkimuksessa kasvustonkylmäaltistuksen yhteydessä, mutta vaikutuksen merkitys lisääntyy stressijakson pidentyessä. Tämähavaittiin tutkittaessa siirtogeenin vaikutusta pitkän, alhaisessa lämpötilassa tapahtuvan varastoinnin jälkeen.Sekä kylmästressi että varastointi alhaisessa lämpötilassa kuluttavat kasvin puolustuskapasiteettia. Kunpuolustuskapasiteetti ylittyy ja haitallisia molekyylejä kertyy kasvisoluun, seuraa vaurioita, jotka voidaanhavaita esimerkiksi klorofyllin hajoamisena lehdissä tai nopeutuneena mukuloiden vanhenemisenavarastossa. Tulokset viittaavat siihen, että puolustuskapasiteetin parantaminen GST entsyymin aktiivisuuttalisäämällä voi olla hyödyllistä perunalle etenkin stressin pitkittyessä.
14
Key, KHL. "On the identity of Erichson's species Calliptamus baiulus (Orthopter : Acrididae)." Invertebrate Systematics 3, no. 5 (1989): 519. http://dx.doi.org/10.1071/it9890519.
Full textAbstract:
The original material of the Tasmanian grasshopper described as Calliptamus baiulus by Erichson in 1842 has been rediscovered. A new genus Schayera, related to the mainland Australian genera Azelota and Perunga, is erected to accommodate it. The species has apparently never been collected again and the male is unknown. The genus and species are described and figured.
15
Badrudin, Badrudin, and Bambang Sumiono. "INDEKS KELIMPAHAN STOK DAN PROPORSI UDANG DALAM KOMUNITAS SUMBER DAYA DEMERSAL DI PERAIRAN KEPULAUAN ARU, LAUT ARAFURA." Jurnal Penelitian Perikanan Indonesia 8, no. 1 (March 20, 2017): 95. http://dx.doi.org/10.15578/jppi.8.1.2002.95-102.
Full textAbstract:
Sumber daya udang di perairan Laut Arafura sudah dieksploitasi sejak tahun enam puluhan. Sampel data yang dianalisis merupakan sebagian hasil tangkapan komersial yang beroperasi di perairan sekitar Kepulauan Aru, Laut Arafura. Dari analisis dapat dilihat bahwa trend laju tangkap (catch perunit effott, CPUE) sumber daya udang selama periode 1975-2000 menunjukkan adinya sedikit fluktuasi yang secara keseluruhan dapat dikatakan cenderung mendatar 77,1 (simpangan baku 9,77) ton/kapal/tahun
16
Frýda, Jiří, and Barbora Frýdová. "The Homerian (late Wenlock, Silurian) carbon isotope excursion from Perunica: Does dolomite control the magnitude of the carbon isotope excursion?" Canadian Journal of Earth Sciences 53, no. 7 (July 2016): 695–701. http://dx.doi.org/10.1139/cjes-2015-0188.
Full textAbstract:
The δ13Ccarb records from two geographically close sections of the shallow-water Kozel Limestone Member (late Wenlock Motol Formation; Perunica microplate) significantly differ in the magnitude of the Homerian carbon isotope excursion as well as in their dolomite content. The present paper tests a hypothesis as to whether a difference of about 2‰ in the magnitude of the δ13Ccarb anomaly is caused by the different content of dolomite, which could be enriched in both 13C and 18O relative to coexisting calcite, as has been suggested by experimental data. The new data obtained reveal that the δ18O composition of calcite and dolomite was probably controlled by the pore-fluid composition during limestone diagenesis and that both carbonates seem to be close to equilibrium in oxygen isotope composition. On the other hand, the δ13C values of dolomite are similar to those of calcite, and thus the carbon isotope composition of both carbonates was probably determined by the precursor carbonate composition. Moreover, the values of δ13Cdolomite/δ13Ccalcite ratios as well as their variability suggest that both calcite and dolomite did not reach equilibrium in their carbon isotope composition. Whole-rock, mineralogical, and C and O isotope data clearly show that dolomite is not the cause for the differences in magnitudes of the δ13C records observed between dolomite-bearing and dolomite-lacking shallow-water limestone successions. The question as to whether the observed differences in the δ13C records of the studied sections across the Homerian carbon isotope excursion were controlled by the dependence of seawater composition on water depth and (or) proximity to shoreline or if the δ13C values were later affected by secondary processes during limestone diagenesis is still unsolved.
17
Susanto, Herdi, Jepri Yanto, and Wahyudin Wahyudin. "Rancangan Alat Potong Tahu Tradisional untuk Indutri Rumahan di Kabupaten Nagan Raya." Jurnal Mekanova: Mekanikal, Inovasi dan Teknologi 6, no. 1 (June 4, 2020): 20. http://dx.doi.org/10.35308/jmkn.v6i1.2211.
Full textAbstract:
Tofu processing by small businesses and small-medium industries in the Nagan Raya district of Aceh province still uses traditional methods, resulting in minimal daily production results, one of the obstacles in the field was found that the lack of tofu production results caused by working tools for cutting tofu still using knives one-eyed (kitchen knife), from the above, in this study, a number of model tools to cut tofu were adapted to suit the needs of the home industry, the stages of research in the study of literature, observation of tofu processing in the home industry, design of three models of tool design and analysis perunit costs and time efficiency assumptions about the performance of the tofu cutting device. Design using software produces three models of tofu cutting tools namely, models I and II with main frame stainless P = 100 cm, L = 100 and T = 5 cm, and model III stainless main frame P = 100 cm, L = 8 cm and T = 5 cm ,. Assumption of tool performance from the three design models with consideration of production costs and cutting speed, then from the results of literature studies and observations of the tofu making process traditionally selected model III which is more in line with the conditions of home industry workers in Nagan Raya district, with the specifications of the Long stainless main frame 100 cm Width 1 cm and Height 5 cm, tofu production capacity with two pieces of 256 pieces and a cutting speed of 150 seconds. Keywords— tofu cutting tools, home industry, analysis perunit costs, cutting speed
18
Arifin Sinaga, Gordon, I. Made Mataram, and Tjok Gede Indra Partha. "Analisis Pembangkit Listrik Sistem Hybrid Grid Connected Di Villa Peruna Saba, Gianyar – Bali." Jurnal SPEKTRUM 6, no. 2 (June 1, 2019): 1. http://dx.doi.org/10.24843/spektrum.2019.v06.i02.p01.
Full textAbstract:
Renewable energy is energy that comes from natural processes that will not be exhausted and sustainable if managed properly. In its use, to maintain the continuity of the availability of electrical energy maximally, it is necessary to combine several types of power plants that are connected to the grid or better known as hybrid grid connected power systems. This research took place at Villa Peruna Saba, Gianyar - Bali which uses a hybrid grid connected power system that combines photovoltaics and generators connected to the grid utilty in supplying electricity loads. The analysis is carried out on the characteristics of the average load, the contribution of each electric power source and the workings of the hybrid grid connected hybrid power plant system. From the analysis, it is known that the contribution of power derived from solar power plants is 561.27 kW or 22.41% in April 2018 and 510.72 kW or 20.71% in May 2018.
19
Segas, Lise. "Sátira vs. épica: la respuesta de "La victoria naval peruntina" al "Arauco domado" de Pedro de Oña." Rilce. Revista de Filología Hispánica 36, no. 1 (December 2019): 160–75. http://dx.doi.org/10.15581/008.36.1.160-75.
Full text
20
Rasyidan, Muhammad, and Zaenuddin Zaenuddin. "PERANCANGAN SISTEM INFORMASI PERSEDIAAN BARANG MENGGUNAKAN METODE AVERAGE (STUDI KASUS TOKO NAZAR BANJARMASIN)." Technologia: Jurnal Ilmiah 11, no. 4 (November 16, 2020): 191. http://dx.doi.org/10.31602/tji.v11i4.3638.
Full textAbstract:
Semakin besarnya jumlah persediaan barang mengakibatkan terjadinya permasalahan dalam hal pengelolaan dan pencatatan jumlah stok barang serta kelancaran penjualan menjadi terganggu, kebutuhan pelanggan menjadi tidak terpenuhi sehingga perusahaan akan kehilangan kesempatan memperoleh laba. Metode average atau disebut juga metode rata-rata tertimbang adalah metode yang digunakan untuk menghitung biaya perunit persediaan berdasarkan rata-rata tertimbang dari unit yang serupa dan biaya unit yang dibeli selama suatu periode. Sistem informasi persediaan barang dengan metode everage ini berfungsi sebagai pencatatan, pemantauan, sampai pengolahan data sehingga barang dapat terkontrol dengan baik dan dapat dibuat dalam suatu laporan yang cepat dan akurat, guna untuk meningkatkan kelancaran jalannya perusahaan. Kata kunci: Sistem Informasi, Persediaan Barang, Metode Average
21
Dojen, Claudia. "Late Silurian and Early Devonian Beyrichioidea from Gondwana and Perigondwanan terranes and their palaeobiogeographical implications." Bulletin de la Société Géologique de France 180, no. 4 (July 1, 2009): 309–15. http://dx.doi.org/10.2113/gssgfbull.180.4.309.
Full textAbstract:
Abstract The Late Silurian to Early Devonian palaeogeography and the question whether there has been a large and deep Rheic Ocean between Laurussia and Gondwana is still a matter of discussion. It has been assumed in many papers that the Rheic Ocean formed a palaeogeographical barrier and, therefore, Gondwana had no common beyrichioidean ostracode faunas with Laurussia before the Emsian. The appearance of ostracodes (particularly the beyrichioideans) in Gondwana at this time should testify the closure of the Rheic Ocean. Although some palaeogeographic reconstructions consider common ostracodes in Laurussia and the Perigondwanan areas Armorica and Perunica in the Lochkovian, they do not refer to occurrences in Gondwana. However, several publications describe late Silurian to Pragian beyrichioideans from Gondwana and adjoined Terranes (Perigondwana), thus questioning the existence of the Rheic Ocean at this time. This paper aims to summarize the occurrences of common beyrichioidean ostracodes from (Peri-)Gondwana and Laurussia in an attempt to provide a reliable data source for future work. The occurrences of beyrichioideans from North Africa, South America, southeastern Turkey, Ibero-Armorica, and the Ossa Morena Zone (Spain) are reviewed and their ages are partially re-dated through correlation with other faunas. The presented results indicate that shallow marine migration paths must have existed, thus strengthening the arguments against the Rheic Ocean.
22
Fatahurrazak and Muhammad Idris DM. "PELATIHAN PEMBUKUAN SEDERHANA BAGI KELOMPOK USAHA EKS PNPM DI KELURAHAN TOAPAYA ASRI KECAMATAN TOAPAYA KABUPATEN BINTAN." Journal of Maritime Empowerment 1, no. 1 (November 30, 2018): 11–23. http://dx.doi.org/10.31629/jme.v1i1.1060.
Full textAbstract:
Laporan keuangan berfungsi sebagai alat untuk menganalisis kinerja keuangan yang dapat memberikan informasi tentang posisi keuangan, labarugi dan arus kas, sehingga dapat dijadikan sebagai dasar membuat keputusan-keputusan ekonomi. Pengabdian ini dilaksanakan di Kelurahan Toapaya Asri Kecamatan Toapaya Kabupaten Bintan Provinsi Kepulauan Riau yang diikuti oleh 30 Kelompok Usaha yang dalam bisnis mereka menggunakan dana pinjaman dari UPK (Eks PNPM) Kecamatan Toapaya Kabupaten Bintan. Kelompok usaha ini adalah termasuk yang lancar dalam mengembalikan pinjaman, namun masih belum dapat menyusun laporan keuangan sesuai dengan prinsip akuntansi yang berlaku umum. Pengabdian ini dilaksanakan dalam bentuk pelatihan dan Praktek. Dalam pelatihan ini juga ditambahkan pada penekanan bagaimana cara menghitung harga pokok perunit secara benar dan menentukan penjualan paling minimal untuk menetapkan batas target penjualan agar usaha tidak mengalami kerugian
23
Geyer, Gerd, and Ed Landing. "Middle Cambrian of Avalonian Massachusetts: Stratigraphy and correlation of the Braintree trilobites." Journal of Paleontology 75, no. 1 (January 2001): 116–35. http://dx.doi.org/10.1017/s0022336000031942.
Full textAbstract:
Although Middle Cambrian trilobites of the Braintree Member in eastern Massachusetts were among the first published on in North America, re-examination of this fauna has led to wholesale taxonomic and biostratigraphic re-evaluation. This low diversity fauna now includes at least seven species, with the first report of agnostoids (three poorly preserved taxa) and the ellipsocephalid Kingaspis avalonensis new species. Paradoxides (Acadoparadoxides) harlani Green emend., a senior synonym of P. (A.) haywardi Raymond, allows correlation into the lowest Middle Cambrian elsewhere in Avalon. However, all the polymeroid species are endemic, and this precludes a highly resolved correlation into other Cambrian paleocontinents. A breakdown of provincial barriers in the late Early Cambrian as western Gondwana passed from equatorial to the higher south latitudes of Avalon led to faunal exchanges between these continents. Paradoxides (Acadoparadoxides) and Kingaspis of the Braintree fauna are shared with western Gondwana, while Braintreella and “Agraulos” quadrangularis are closest to genera known from the Spanish, Moroccan, and Perunican (Bohemian) margins of Gondwana.
24
Stouge, Svend. "Barrandegnathus n. gen. (conodonta) from the Komstad Limestone (lower Mid Ordovician), Scandinavia, and its palaeogeographical significance." Bulletin of the Geological Society of Denmark 52 (December 31, 2005): 245–55. http://dx.doi.org/10.37570/bgsd-2005-52-18.
Full textAbstract:
A characteristic early Mid Ordovician conodont fauna first recorded from Bohemia is known from Morocco and southwestern Scandinavia. It is characterized by Barrandegnathus n. gen. (type species: Baltoniodus bohemicus Dzik, 1983). Barrandegnathus bohemicus is considered to be endemic to the Tornquist Sea, but it is often associated with Baltic Province conodonts. The fauna was first described from the Klabava Formation the sediments of which accumulated in the Prague Basin, Czech Republic and was subsequently recorded as reworked Ordovician conodont fauna preserved in Upper Silurian strata from Morocco and from the Komstad Limestone in southwest Scandinavia. The stratigraphical range of the species is confined to the late part of the early Mid Ordovician (Darriwilian; Volkhov Regional Stage). Barrandegnathus bohemicus probably migrated to Baltica with cold-water ocean currents moving from the high latitudinal Perunica terrane to the Gondwana supercontinent and to the southwestern margin of the Baltica continent. Baltic Province conodonts are recorded from cool-water carbonates at or just off the periphery of Gondwana. Rifting along the Gondwana margin followed by drifting of palaeocontinents and terranes towards mid-high latitudes promoted deposition of cool-water carbonates. Baltic Province conodonts are recorded from Gondwana and Gondwana derived continents. The distribution of cool-water carbonates and the associated conodont fauna shows that Baltic Province conodonts were not confined to the Baltica continent. Barrandegnathus n. gen. is introduced; the genus is represented by B. bohemicus (Dzik, 1983).
25
Nelwan, Alfa F. P., M. Fedi A. Sondita, Daniel R. Monintja, and Domu Simbolon. "EVALUASI PRODUKSI PERIKANAN TANGKAP PELAGIS KECIL DI PERAIRAN PANTAI BARAT SULAWESI SELATAN." Jurnal Teknologi Perikanan dan Kelautan 1, no. 1 (April 5, 2017): 41–49. http://dx.doi.org/10.24319/jtpk.1.41-49.
Full textAbstract:
Produksi ikan merupakan salah satu indikator kinerja armada penangkapan. Ukuran upaya penangkapan akan menentukan produksi tersebut. Dinamika perikanan tangkap dapat digambarkan dari fluktuasi upaya penangkapan ikan, produksi dan produktivitas penangkapan ikan. Perikanan di pantai barat Sulawesi Selatan dibedakan menjadi 3 perikanan menurut perairan di hadapan provinsi tersebut, yaitu zona A (perairan Kepulauan Spermonde), zona B (Teluk Mandar), dan zona C (perairan Kabupaten Majene dan Mamuju). Penelitian ini bertujuan membandingkan kinerja perikanan tangkap pada ketiga zona perikanan setelah melakukan standarisasi upaya penangkapan dari 8 delapan jenis unit penangkapan ikan, serta mempertimbangkan kebijakan pembangunan perikanan dalam kurun waktu 30 tahun (1977-2006). Armada penangkapan ikan dari ketiga zona perikanan menunjukkan tren signifikan menurun hubungan antara upaya penangkapan dan CPUE (catch perunit effort) untuk kurun waktu tersebut. Kinerja perikanan tangkap sesuai periode kebijakan pembangunan perikanan di ketiga zona perikanan menunjukkan zona A dan B telah optimum dibandingkan zona C. Pengelolaan perikanan tangkap disetiap zona perikanan harus memperhatikan karakteristik dari masing-masing zona perikanan
26
Fajar, Ahmad. "Implementasi Point Of Sales Menggunakan Metode EOQ Berbasis Web." KOMTEKINFO 8, no. 1 (January 19, 2021): 1–12. http://dx.doi.org/10.35134/komtekinfo.v8i1.1571.
Full textAbstract:
— Point of sales (POS) adalah sebuah sistem yang digunakan untuk proses transaksi penjualan, Stok Barang dan mengolah data. Sistem ini dibangun berbasis web dan Bahasa pemrograman PHP dan MYSQL dengan metode manajemen stok barang yaitu Economic Order Quantity (EOQ) . Metode EOQ adalah metode yang digunakan menentukan pemesanan barang atau pembelian barang yang harus dilakukan dan berapa banyak jumlah barang yang harus dipesan. Dalam metode konvesional untuk menentukan pemesanan dalam jumlah 1.200 unit dalam satu tahun, biaya pemesanan Rp 210.000, harga perunit sebesar Rp 897.955 dan penyimpanan 5%. Pelaku usaha menggunakan metode konvensional dengan pembelian sebanyak 200 unit dengan dengan banyaknya pemesanan 6 kali dan persediaan pengaman sebesar 50. Dalam penelitian ini penulis menggunakan perhitungan metode EOQ untuk menentukan jumlah barang 1200 per tahun. maka akan dihasilkan pemesanan barang 106 dengan frekuensi 11 kali safety stock 15 dan ROP 24. Simpulan dari penelitian ini adalah untuk membuat perhitungan stok barang menggunakan metode EOQ pada pembelian barang lebih efisien dibandingkan dengan metode manual/konvensional.
27
Snyder,, Anna. "Refugees’ Roles in Resolving Displacement and Building Peace: Beyond Beneficiaries. Edited by Megan Bradley, James Milner and Blair Peruniak, Washington, DC.: Georgetown University Press, 2019. pp. 321 LCNN 2018038734." Journal of Refugee Studies 33, no. 3 (September 1, 2020): 623–28. http://dx.doi.org/10.1093/jrs/feaa023.
Full text
28
I W., Suarna, I. K. M. Budiasa, T. I. Putri, N. P. Mariani, and M. Hartawan. "POTENSI BIO-SLURRY DALAM PENINGKATAN KARAKTERISTIK TUMBUH DAN PRODUKSI PASTURA CAMPURAN PADA LAHAN KERING DI DESA SEBUDI KARANGASEM." Pastura 6, no. 2 (January 11, 2019): 70. http://dx.doi.org/10.24843/pastura.2017.v06.i02.p06.
Full textAbstract:
Penerapan Biogas kotoran ternak merupakan salah satu upaya mitigasi terhadap perubahan iklim. Di Bali saat in iterdapat 791 unit biogas dengan volume antara 3 sampai 11m3 perunit biogas. Pemerintah Provinsi Bali mengucurkan dana 10 milya rpertahun untuk mendorong pembangunan dan pemanfaatan biogas. Limbah biogas dikenal sebagai slurry yang selanjutnya dikelola sehingga menghasilkan bioslurry. Penelitian pemanfaatan pupuk bioslurry untuk meningkatkan karakteristik tumbuhdan produksi pasture campuran telah dilaksanakan pada lahan kering di Desa Sebudi Kabupaten Karangasem Provinsi Bali. Hasil penelitian menunjukkan bahwa terjadi peningkatan karakteristik tumbuh tanaman antara lain tinggi tanaman, luas daun spesifik, nisbah daun dengan batang tanaman, serta meningkatnya pemberian pupuk bioslury dapat meningkatkan produksi hijauan total rumput panikum atau paspalum yang ditanam bersama legume. Berat kering oven total hijauan rumput paspalum yang ditanam bersama rumput panikum dan legume Centrocema yang dipupuk dengan pupuk bioslurry yakni masing-masing sebesar 4,75 dan 4,36 tonha-1. Penggunaan pupuk organik akan menghasilkan kualitas hijauan yang semakin baik apabila diterapkan pada kombinasi penanaman rumput panikum, paspalum bersama leguminosa.
Kata kunci: pasture campuran, pupuk bioslurry, produksi dan karakteristik tumbuh, lahan kering
29
Fatahurrazak, Muhammad Idris. DM. "PENERAPAN AKUNTANSI PADA KELOMPOK USAHA KECIL MENENGAH EKS PNPM DI KABUPATEN BINTAN." Jurnal Ilmiah Akuntansi dan Finansial Indonesia 2, no. 1 (October 31, 2018): 53–66. http://dx.doi.org/10.31629/jiafi.v2i1.1277.
Full textAbstract:
Penelitian ini dilakukan untuk mengetahui apakah kelompok usaha yang menggunakan dana pinjaman untuk menjalankan dan mengembangkan usaha sudah menerapkan prinsip-prinsip akuntansi yang benar agar meraka dapat mengetahui perkembangan usaha, perkembangan asset dan perkembangan ekuitasnya. Populasi penelitian ini adalah seluruh kelompok yang mendapatkan pinjaman dari UPT yang tersebar di 10 kecamatan yang ada di kabupaten bintan, sampel penelitian diambil secara acak di setiap kecamatan. Hasil penelitian ini menyimpulkan kelompok usaha pada UKM di Kabupaten Bintan masih jauh dari kaidah penerapan akuntansi pada aktivitas usahanya. Dari hasil skor tertimbang sebesar 0.49 (Moderately low association (moderately weak association) pada skala Guttman diketahui bahwa penerapan akuntansi di UKM kabupaten Bintan masih kurang. Pemahaman atas persamaan dasar akuntansi hanya 45%, melakukan pemisahan asset usaha dengan asset sendiri sebesar 43%, membuat bukti transaksi dari setiap transaksi sebesar 59%, mencatat seluruh transaksi yang terjadi sebesar 67%, mencatat pengambilan pribadi (prive) sebesar 36%, melakukan pembebanan asset tetap sebesar 28%, melakukan peghitungan HPP perunit sebesar 64%, menentukan penjualan paling minimal sebesar 45%, dan menyusun laporan keuangan sebanyak 51%.
30
FRÝDA, JIŘÍ, LENKA FERROVÁ, and BARBORA FRÝDOVÁ. "Review of palaeozygopleurid gastropods (Palaeozygopleuridae, Gastropoda) from Devonian strata of the Perunica microplate (Bohemia), with a re-evaluation of their stratigraphic distribution, notes on their ontogeny, and descriptions of new taxa." Zootaxa 3669, no. 4 (June 10, 2013): 469. http://dx.doi.org/10.11646/zootaxa.3669.4.3.
Full text
31
Wyanaputra, Johan. "Perancangan Sistem Informasi Laporan Penjualan Obat pada PT. Meprofarm dengan Mengunakan Visual Basic 6.0." Jurnal Ilmu Komputer dan Bisnis 5, no. 1 (May 15, 2014): 1046–73. http://dx.doi.org/10.47927/jikb.v5i1.47.
Full textAbstract:
Setiap perusahaan farmasi tidak terlepas dari pembuatan laporan penjualan harian,bulanan,maupun tahunan. Seiring dengan perkembangan teknologi yang maju banyak perusahaan yang memanfaatkan sistem komputerisasi di dalam pengolahan laporan penjualan pada perusahaannya. Namun di antara laporan-laporan penjualan yang berkembang masih terdapat perusahaan yang mengelola laporan penjualan perusahaannya dengan menggunakan sistem manual. Kesalahan yang sering terjadi di perusahaannya dengan menggunakan sistem manual. Kesalahan yang sering terjadi di perusahaan yang menggunakan sistem manualisasi didalam laporan penjualan obat adalah terjadi selisih harga obat yang dicatat ke dalam buku laporan penjualan setiap hari,bulan,ataupun setiap tahunnya dan membutuhkan waktu yang lama untuk membuat laporan penjualannya tersebut tidak sesuai dengan waktu yang telah ditentukan,sehingga membuat kesulitan bagi pimpinan maupun mediacal representative untuk melihat total laporan penjualan obat yang terjual baik perunit maupun per apotik untuk pencapaian target penjualannya.Selain itu juga kesulitan dalam pengontrolan laporan penjualan obat dengan sistem manual ini sangat tidak efisien karena memperlambat kinerja bagian administrasi untuk pembuatan laporan penjualan obat.Untuk menyelesaikan permasalahan yang sering timbul seperti ini, penulis merancang sebuah sistem laporan penjualan berbasiskan visual basic yang nantinya bermanfaat bagi penulis dan berguna untuk perusahaan-perusahaan yang masih menggunakan sistem manualisasi dalam pembuatan laporan penjualan di perusahaannya.
32
Wyanaputra, Johan. "Perancangan Sistem Informasi Laporan Penjualan Obat pada PT. Meprofarm Dengan Menggunakan Visual Basic 6.0." Jurnal Ilmu Komputer dan Bisnis 6, no. 1 (May 15, 2015): 1322–51. http://dx.doi.org/10.47927/jikb.v6i1.57.
Full textAbstract:
Setiap perusahaan farmasi tidak terlepas dari pembuatan laporan penjualan harian,bulanan,maupun tahunan.Seiring dengan perkembangan teknologi yang maju banyak perusahaan yang memanfaatkan system komputerisasi di dalam pengolahan laporan penjualan pada perusahaannya.Namun di antara laporan-laporan penjualan yang berkembang masih terdapat perusahaan yang mengelola laporan penjualan perusahaannya dengan menggunakan system manual. Kesalahan yang sering terjadi di perusahaannya dengan menggunakan system manual. Kesalahan yang sering terjadi di perusahaan yang menggunakan system manualisasi didalam laporan penjualan obat adalah terjadi selisih harga obat yang dicatat ke dalam buku laporan penjualan setiap hari,bulan,ataupun setiap tahunnya dan membutuhkan waktu yang lama untuk membuat laporan penjualannya tersebut tidak sesuai dengan waktu yang telah ditentukan,sehingga membuat kesulitan bagi pimpinan maupun mediacal representative untuk melihat total laporan penjualan obat yang terjual baik perunit maupun per apotik untuk pencapaian target penjualannya.Selain itu juga kesulitan dalam pengontrolan laporan penjualan obat dengan system manual ini sangat tidak efisien karena memperlambat kinerja bagian administrasi untuk pembuatan laporan penjualan obat.Untuk menyelesaikan permasalahan yang sering timbul seperti ini,penulis merancang sebuah system laporan penjualan berbasiskan visual basic yang nantinya bermanfaat bagi penulis dan berguna untuk perusahaan-perusahaan yang masih menggunakan system manualisasi dalam pembuatan laporan penjualan di perusahaannya.
33
Bukharin, O. V., N. B. Perunova, E. V. Ivanova, and S. V. Andryuschenko. "INTERMICROBIAL «SELF-NON-SELF» DISCRIMINATION IN «DOMINANT-ASSO-CIANT» PAIR OF PROBIOTIC STRAINS OF ESCHERICHIA COLI M-17 AND E.COLI LEGM-18." Journal of microbiology, epidemiology and immunobiology, no. 3 (June 28, 2016): 3–9. http://dx.doi.org/10.36233/0372-9311-2016-3-3-9.
Full textAbstract:
Aim. To use earlier developed method of intermicrobial «self-non-self» discrimination in «dominant-associant» pair for the assessment of foreignness of probiotic cultures of Escherichia coli M-17 (with pathogenicity island) and E. coli LEGM-18 (without pathogenicity island). Materials and methods. As dominants reference and clinical strains of bifidobacteria were used in the work, cultures of E. coli M-17 and E. coli LEGM-18 were taken as associants, differing in the presence of genes which code colibactin. Detection of the phenomenon of microbial discrimination was conducted according to the developed algorithm (Bukharin O.V., Perunova N.B., 2011) based on the principle of metabolite induction as a result of preliminary coincubation of dominants (bifidobacteria) with supernatant of associants and the formation of feed back in «dominant-as-sociant» pair. Special growth properties, biofilm formation, and antilysozyme activity served as biological characteristics of investigated coliform bacteria. Results. Testing of E. coli M -17 culture revealed depression of biological properties under investigation and it was estimated as «non-self» possibly due to the presence of pathogenicity island whereas E. coli LEGM-18 (without this fragment) sharply strengthened its biological characteristics and was subjected to assessment as «self». Conclusion. Use of intermicrobial «self-non-self» discrimination in «dominant-associant» pair is promising as basic method when selecting probiotic strains and cultures for creation of new symbiotic compositions and is suitable for quality control of probiotic products.
34
Lajoye, Patrice. "There is no »Perun in the Caucasus«... But Maybe an Ancient Iranian Thunder DemonNa Kavkaze »Peruna net« ... est' tam, vozmožno, staryj iranskij demon." Studia mythologica Slavica 15, no. 1 (October 15, 2012): 179. http://dx.doi.org/10.3986/sms.v15i1.1582.
Full text
35
Bukharin, O. V., E. V. Ivanova, and N. B. Perunova. "REGULATION OF IMMUNE HOMEOSTASIS OF THE HUMAN INTESTINE BY METABOLITES OF BIFIDOBACTERIA UNDER CONDITIONS OF MICROBIAL RECOGNITION." Journal of microbiology epidemiology immunobiology, no. 3 (June 28, 2017): 12–18. http://dx.doi.org/10.36233/0372-9311-2017-3-12-18.
Full textAbstract:
Aim. To study the production of cytokins on the model of peripheral blood lymphocytes under the activity of Bifidobacterium bifidum 791 strain induced by Lactobacillus fermentum 90T-C4, Escherichia coli 157 and Staphylococcus aureus 209 metabolites. Materials and methods. Reference strains of «self» and «поп-self» types of bacteria were used in the investigation. «Self/non-self» microbial recognition method (Bukharin O.V., Perunova N.B., 2011). Mononuclear leukocytes were isolated from the blood of healthy donors by gradient centrifugation in ficoll-verographin density gradient (Pharmacia, Sweden). Production of pro-(IFN-y, TNF-a, IL-6, IL-17) and anti-inflammatory (IL-10) cytokins was investigated in mononuclear culture by ELISA method. The results are statistically processed. Results. Similarities in the direction of lymphocyte reaction and «self» and «поп-self» microbial differentiation of bifidobacteria were found. It was determined that in reaction to «поп-self» reference cultures the lymphocytes increased pro-inflammatory potential and increased anti-inflammatory potential in reaction to «self» bacteria. Preliminary co-incubation of bifidobacteria with L.fermentum metabolites 90T-C4 increased anti-inflammatory effect of B. bifldum 791, whereas lymphocyte reaction to E. coli and staphylococcus induced bifidobacteria was changed to pro-inflammatory. Conclusion. Combined unidirectional influence of microbiota and its metabolic activity on cytokine level might enhance defence effect of intestinal immune response. The capacity of bifidoflora to carry out primary selection of microsymbionts on account of intermicrobial «recognition» and differentiated exposure to lymphocyte pro- and anti-inflammatory potential evidences the key role of bifidoflora in the human intestine homeostasis maintenance.
36
Croué, J. P., E. Lefebvre, B. Martin, and B. Legube. "Removal of Dissolved Hydrophobic and Hydrophilic Organic Substances during Coagulation/Flocculation of Surface Waters." Water Science and Technology 27, no. 11 (June 1, 1993): 143–52. http://dx.doi.org/10.2166/wst.1993.0273.
Full textAbstract:
Dissolved organic carbon (DOC) from raw and coagulated surface waters was fractionated at acidic pH using two superposed XAD 8 and XAD 4 resin columns, into three fractions : hydrophobic substances (i.e. humic substances) adsorbed on XAD 8, hydrophilic acids adsorbed on XAD 4 and “non-acid” hydrophilics which represent the organics contained in the final effluent. DOC of untreated waters was evenly split between the hydrophobic and hydrophilic fractions. The “non-acid” hydrophilics were generally as or slightly more abundant than the corresponding hydrophilic acids. For three of the six waters studied, DOC distribution was not modified after coagulation/clarification treatment. These waters also exhibited a low reduction in THMFP and TOXFP per unit of DOC after treatment. One water showed moderate change and two a significant change in DOC distribution. With the latter, a large decrease of their THMFP/DOC and/or TOXFP/DOC ratios was observed. As expected, the apparent molecular weight distributions(1000 daltons nominal membrane cutoff) have been shifted toward the low molecular weight fraction. Aluminum coagulation experiments were carried out on isolated humic, fulvic and hydrophilic acids. Humic acids were identified as the most reactive fraction, with a dramatical reduction of their THMFP/DOC and TOXFP/DOC ratios after coagulation. Fulvic and hydrophilic acids were found to react to the same extent with the coagulant, and showed comparable THMFP and TOXFP perunit of DOC before and/or after coagulation.
37
Mikkola, Carita, Elina Virtanen, Eila Järvenpää, Heikki Kallio, Jyrki Kauppinen, Juha Peura, Ismo Kauppinen, Juha-Pekka Kotro, and Lea Hiltunen. "Perunan tyvimädän tunnistaminen infektiossa vapautuvien yhdisteiden perusteella." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76730.
Full textAbstract:
Erwinia-bakteerien aiheuttama tyvi- ja märkämätä on yksi pahimmista tautiongelmista perunantuotannossa. Tyvimätä on emomukulasta alkavaa ja siitä perunan varsiin leviävää mätänemistä, kun taas mukuloiden mätänemistä kutsutaan märkämädäksi. Mukuloita pilaava märkämätä aiheuttaa vuosittain suuria varastohävikkejä niin siemen- kuin ruokaperunatuotannossa. Taudin tekee erityisen ongelmalliseksi taudinaiheuttajien leviäminen oireettomana siemenmukulassa kasvikaudesta toiseen. Näkyvät tyvimädän oireet alkavat kehittyä vasta, kun mukulassa on riittävästi bakteerisoluja. Erwinia-bakteerien infektioiden yhteydessä vapautuu haihtuvia yhdisteitä, jotka ovat näille bakteereille ominaisia. Jos nämä yhdisteet voidaan mitata ja määrittää luotettavasti, piilevän tyvimädän infektio voidaan havaita ennen oireiden ilmenemistä ja koko perunaerän/-varaston saastumista tai pilaantumista.MTT Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman, Turun yliopiston elintarvikekemian laboratorion, fysiikan laitoksen optiikan laboratorion ja Gasera Oy:n yhteistyönä toteuttaman tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko piilevä tyvimätä havaita Erwinia-bakteerien infektion yhteydessä vapautuvien haihtuvien yhdisteiden perusteella ennen näkyvien oireiden ilmenemistä. Perunalajikkeen Asterix mukuloita saastutettiin keinotekoisesti Erwinia carotovora alalaji atroseptica -bakteerilla ja säilytettiin huoneen- tai varastolämpötilassa. Haihtuvia yhdisteitä kerättiin eri ajankohtina ja analysoitiin SPME-GC-MS- ja FTIR -menetelmillä. Molemmilla menetelmillä voitiin osoittaa selvä ero terveestä ja Erwi-nia-bakteerilla saastutetusta perunasta vapautuvien haihtuvien yhdisteiden välillä. SPME-GC-MS –menetelmällä ero havaittiin 15-18 ja FTIR-menetelmällä 12-18 tunnin kuluttua saastutuksesta, kun perunat säilytettiin huoneenlämpötilassa (21-23 ºC). Näkyvät mätänemisen oireet alkoivat ilmetä 48 tunnin kuluttua saastutuksesta. Samanlainen selvä ero havaittiin saastutettujen ja saastuttamattomien perunoiden haihtuvissa yhdisteissä, kun perunoita säilytettiin varastolämpötilassa (5 ºC). Inkubointiajan jatkuessa sekä haihtuvien yhdisteiden määrä että pitoisuudet kasvoivat. Saastuttamattomissa kontrollimukuloissa samoja haihtuvia yhdisteitä ei havaittu.Sekä SPME-GC-MS- että FTIR –menetelmät soveltuivat perunoista vapautuvien haihtuvien yh-disteiden määritykseen laboratorio-oloissa, sillä molemmilla menetelmillä voitiin osoittaa selvä ero terveen ja Erwinia-bakteerilla saastutetun perunan välillä ennen näkyvien oireiden ilmenemistä. Menetelmien optimoinnilla ja validoinnilla voidaan saada tarkempia tuloksia mm. yhdisteiden absoluuttisista pitoisuuksista. Kumpikaan menetelmä ei sellaisenaan sovellu piilevän tyvimädän tunnistamiseen tuotanto-oloissa, mutta näillä menetelmillä voidaan kerätä aineistoa, joka mahdollistaa kenttäkelpoisen sovelluksen kehittämisen.
38
Jaukkuri, Heidi, Heini Manninen, Kaisa Muurimäki, Sinikka Ripatti, Pirjo Suhonen, and Vilho Partanen. "KALAKKI - Kalkkistabiloidun puhdistamolietteen tuotteistaminen lannoitteeksi." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76844.
Full textAbstract:
Puhdistamoliete on jätevedenpuhdistamon lopputuote, jota saadaan jäte- ja teollisuusvesien puhdistuksessa.Puhdistamoliete hygienisoidaan lisäämällä siihen kalkkia (kalkkistabilointi).Työn tarkoituksena oli selvittää kokemuksia kalkkistabiloinnin käytöstä puhdistamolietteessä ulkomaillaja kotimaassa sekä siihen liittyvät säädökset. Näiden tietojen avulla laadittiin Iisalmen Vedelletuoteseloste kalkkistabiloidusta jätevesilietteestä.Työssä haastateltiin iisalmelaisia viljelijöitä, jotka ovat käyttäneet Iisalmen Veden puhdistamolietettäaikaisemmin, sekä koottiin muiden jätevedenpuhdistamoiden kokemuksia kalkkistabiloidustapuhdistamolietteestä. Lisäksi kartoitettiin Iisalmen Veden puhdistamolieteurakoitsijan kokemuksia.Kansainvälisiä kokemuksia puhdistamolietteen käytöstä ja vaikutuksesta maaperään kerättiin kansainvälisistätutkimuksista.Puhdistamoliete on orgaaninen lannoite, jonka kuiva-ainepitoisuus kalkkistabiloituna on 40 %.Puhdistamoliete parantaa maan rakennetta. Kalkkistabiloinnilla saadaan nostettua puhdistamolietteenpH:ta ja maahan sijoitettuna se nostaa myös maan pH-arvoa. Iisalmen Veden puhdistamoliete on hyväfosforilannoite, koska se sisältää paljon fosforia (17 g/kg ka).Puhdistamolietettä saa levittää viljalle, sokerijuurikkaalle ja öljykasveille sekä sellaisille kasveille,joita ei käytetä ihmisen ravinnoksi eikä eläinten rehuksi. Nurmelle sitä saa levittää, jos nurmi perustetaansuojaviljan kanssa. Perunaa, juureksia ja vihanneksia saa viljellä viiden vuoden päästä siitä, kunpuhdistamolietettä on viimeksi levitetty. Viljelijä on ilmoitusvelvollinen puhdistamolietteen käytöstäEU-tukihaun yhteydessä.Iisalmessa on noin kymmenen tilaa, jotka ovat vastaanottaneet Iisalmen Vuohiniemen jätevedenpuhdistamonlietettä pelloilleen. Haastateltaviksi tiloiksi valittiin kolme kasvinviljelytilaa, jotka ovatviime aikoina käyttäneet puhdistamolietettä. Yhdellä tilalla on kasvinviljelyn lisäksi pienimuotoistalihakarjankasvatusta. Yhdellä tilalla on peltoa 500 hehtaaria, toisella 200 hehtaaria ja kolmannella 30hehtaaria. Suurimat tilat ovat käyttäneet puhdistamolietettä lannoitteena jo noin 30 vuoden ajan, muttapienimmällä tilalla on vastaanotettu puhdistamolietettä vain kolmena vuonna. Suurin osa tilojen maalajeistaon karkeita kivennäismaita, hiesua (30 %) ja hietamoreenia (29 %). Seuraavaksi eniten onhiesusavea (16 %) ja hiuetta (11 %). Muina maalajeina on hienohieta, multamaa, karkeahieta ja hiuesavi.Lietteen käytön ansiosta viljelykasvien fosforilannoitustarve täyttyi ja jopa ylittyi. Typpitäydennystäsitä vastoin tarvittiin väkilannoitteilla. Alueen vähäisen teollisuuden vuoksi peltojen raskasmetallipitoisuudeteivät lisääntyneetTutkimusta kalkkistabiloidusta puhdistamolietteestä lannoitteena jatketaan Maa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskuksessa Maaningalla.
39
Awwalin, Rodlitul, and Setyo Nugroho. "Studi Penambahan Fungsi Kapal Melalui Pemanfaatan Kapal Tipe Lighter Aboard Ship (LASH) untuk Pulau-Pulau Kecil: Studi Kasus Kepulauan Kangean Kabupaten Sumenep." Wave: Jurnal Ilmiah Teknologi Maritim 12, no. 2 (February 8, 2019): 61–72. http://dx.doi.org/10.29122/jurnalwave.v12i2.2917.
Full textAbstract:
Produksi, ketersediaan dan harga kebutuhan pangan telah menjadi perhatian utama dan masalah rumit saat ini khususnya di daerah pulau-pulau kecil. Hal ini menjadikan pentingnya perubahan sistem logistik yang dapat memecahkan masalah sistem logistik di daerah pulau-pulau kecil. Salah satu fokus utama untuk menangani situasi ini adalah untuk menciptakan koneksi yang baik melalui pulau-pulau kecil yang ada di wilayah pulau-pulau di Indonesia, terutama di Kepulauan Kangean. Untuk menghubungkan pulau-pulau di Kepulauan Kangean, dengan gagasan pemanfaatan kapal tipe Lighter Abroad Ship (LASH) yang dioperasikan untuk menopang sistem logistik yang baik dalam aspek waktu, dan efisiensi penanganan muatan di pelabuhan kecil. Kapal ini adalah kapal kargo yang memuat tongkang-tongkang kecil sebagai kemasan, sehingga cocok untuk area operasional di negara-negara berkembang dan kepulauan, konsepnya adalah penanganan tongkang-tongkang yang efektif terhadap waktu, tongkang sebagai gudang apung ditinggalkan dan kapal langsung berlayar kembali, sehingga tidak membutuhkan antrian yang lama di pelabuhan serta menambah kinerja kapal dalam beroperasi. Tantangan memperbaiki logistik nasional memiliki banyak kendala seperti bentuk kondisi geografis yang berupa pulau-pulau kecil serta berjumlah banyak, dan kurangnya alat akses untuk menjangkau pulau-pulau terkecil tersebut menjadi kendala yang perlu diatasi. Untuk itu tujuan dari penelitian untuk mempelajari bagaimana pemanfaatan kapal tipe LASH, dengan menggunakan pendekatan berupa jumlah pertumbuhan penduduk serta Asal Tujuan Transportasi Nasional (ATTN) barang ke Kepulauan Kangean, untuk menentukan kapasitas muatan kapal, serta metode perhitungan optimasi biaya per-unit ton muatan paling rendah untuk memilih model kapal dan rute terpendek, kemudian penentuan konfigurasi gudang terapung yang berupa tongkang apung. Sehingga didapatkan model kapal dengan biaya perunit ton muatan paling rendah adalah kapal tipe LASH Gantry Crane rute R-2 (Situbondo-Sumenep-Sapudi-Arjasa-Kangayan-Sapeken-Situbondo) dengan biaya sebesar Rp. 625.912,-.
40
Jamil, Muhammad, and Muhammad Faisal. "ANALISIS FINANSIAL USAHATANI PADI SAWAH (Oryza sativa, L) DI KECAMATAN PEUREULAK TIMUR KABUPATEN ACEH TIMUR." Jurnal Penelitian Agrisamudra 4, no. 2 (November 8, 2017): 20–28. http://dx.doi.org/10.33059/jpas.v4i2.281.
Full textAbstract:
Tujuan penelitian untuk mengetahui kelayakan finansial usahatani padi sawah di Kecamatan Peureulak Timur Kabupaten Aceh Timur. Penelitian ini menggunakan metode survey. Penentuan lokasi penelitian dilakukan dengan sengaja di Kecamatan Peureulak Timur Kabupaten Aceh Timur dengan pertimbangan bahwa kecamatan tersebut merupakan daerah sentra usahatani padi sawah di Kabupaten Aceh Timur. Objek penelitian ini adalah usahatani padi sawah. Ruang lingkup penelitian meliputi biaya produksi, penerimaan, pendapatan, analisis finansial usahatani padi sawah. Jumlah 36 orang sampel petani padi sawah tersebar di Desa Jeungki 10 orang, Desa Seuneubok Punti 11 orang dan Desa Alue Gurep 10 orang.
Karakteristik petani sampel adalah umur rata-rata petani sampel adalah 44,72 tahun, tingkat pendidikan rata-rata adalah 9,25 tahun, pengalaman berusahatani rata-rata 10,14 tahun dan jumlah tanggungan keluarga petani rata-rata 4 orang. Rata-rata luas lahan garapan petani sampel adalah sebesar 0,61 hektar. Rata-rata pengunaan tenaga kerja usahatani padi sawah di Kecamatan Peureulak Timur yaitu sebesar 83,04 HKP/UT/MT, biaya produksi sebesar Rp.8.344.870,37,- per UT/MT dan Rp. 13.765.446,06,- per Ha/MT, produksi sebesar 3.414,15 Kg/UT/MT dan 5.612,31 Kg/Ha/MT, nilai produksi sebesar Rp. 15.250.975,58 per UT/MT dan Rp. 25.070.096,85 per Ha/MT dan pendapatan bersih sebesar Rp. 6.906.105,21 per UT/MT dan Rp. 11.176.249,48 per Ha/MT. Hasil analisis finasial usahatani padi sawah di Kecamatan Peureulak Timur dari sisi R/C rasio (perbandingan penerimaan dan biaya) diperoleh nilai R/C sebesar 1,81 (layak), BEP harga perunit sebesar Rp. 2.444,2/Kg, sementara harga gabah riil padi sawah di Kecamatan Peureulak Timur adalah sebesar Rp. 4.461,11/Kg (layak). BEP jumlah produksi sebesar 451,62Kg/UT/MT, sementara produksi riil usahatani padi sawah di Kecamatan Peureulak Timur adalah sebesar 3.414,11Kg/UT (layak).
41
Wilson, Paula, Eliisa Ketola, Paavo Ahvenniemi, Mari J. Lehtonen, and Jari Valkonen. "Patovyöhyke perunaseitin (Rhizoctonia solani) biologisen torjunnan tutkimuksessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76135.
Full textAbstract:
Perunaseittiä aiheuttava maalevintäinen Rhizoctonia solani Kühn –sieni on moni-isäntäinen kasvipatogeeni, joka infektoi perunaa (Solanum tuberosum L.) joko siemenperunasta (seittirupi) tai maasta tulleen tartukkeen kautta. Perunaseitti heikentää satoa ja sen laatua, laskee tärkkelyspitoisuutta ja muuttaa mukulasadon kokojakaumaa. Epämuotoisten, halkeilleiden ja vihertyneiden mukuloiden osuus kasvaa. Tauti on levinnyt laajalle koko perunanviljelyalueella. Peittaus kemiallisilla torjunta-aineilla hoitaa siemenperunasta lähtöisin olevan seittitartunnan (seittirupi), mutta maalevintäiseen tartukkeeseen ei ole olemassa tehokasta torjuntaa. Suomessa maan käsitteleminen torjunta-aineilla ei ole sallittua. Maassa olevan seittitartukkeen torjunta edellyttääkin vaihtoehtoisten torjuntamuotojen, kuten esimerkiksi biologisen torjunnan kehittämistä. Tutkimuksessa selvitettiin R. solanille antagonistisen Trichoderma harzianum –sienen vaikutus perunaseitin kehitykseen käyttämällä apuna maalevintäisille taudinaiheuttajille kehitettyä patovyöhykekäsitettä. Patovyöhyke on kasvin maanalaisia osia ympäröivä tilavuus, jossa sijaitessaan taudinaiheuttajan on mahdollista tartuttaa isäntäkasvi. Mitä lähempänä isäntäkasvia tartuke sijaitsee patovyöhykkeessä, sitä todennäköisempää on tartunta. Tartukkeen etäisyyden kasvaessa isäntäkasvista tartunnan todennäköisyys ja oireiden ankaruus pienenee jyrkästi. Toisaalta patovyöhykkeen koko kasvaa ajan myötä taudinaiheuttajan biomassan kasvaessa. Erilaiset torjuntamenetelmät vaikuttavat patovyöhykkeen muodostumiseen ja sen kokoon. Patovyöhyke voidaan kuvata matemaattisella mallilla, jolloin eri torjuntamenetelmien vaikutus voidaan tiivistää numeeriseen muotoon. Tämä helpottaa esimerkiksi erilaisten torjuntamenetelmien keskinäistä vertailua. Yhdistämällä kokeellinen tutkimus kasvihuoneolosuhteissa ja patovyöhykedynamiikan matemaattinen mallintaminen, todettiin T. harzianumin vähentävän merkitsevästi versolaikun ankaruutta kokeen alkuvaiheessa. Myöhempinä mittauskertoina antagonistilla ei ollut vaikutusta versolaikun ankaruuteen. Tämä voi olla seurausta T. harzianumin siirtymisestä lisääntymisrakenteiden, kuromaitiöiden, tuottoon. Toisaalta käytettiin tartukepotentiaaliltaan erittäin korkeata seittitartuketta tartunnan varmistamiseksi ja siten ylitettiin luonnossa esiintyvät tartukemäärät. Koetulosten perusteella muodostetun patovyöhykettä kuvaavan mallin avulla voitiin päätellä, että T. harzianum pienensi patovyöhykkeen lopullista kokoa 48 %. Biotorjuntavalmisteen käyttö vähensi merkittävästi tytärmukuloiden seittirupisuutta, vihertyneisyyttä ja epämuodostuneisuutta. Myös tytärmukuloiden kokojakauma oli tasaisempi, kun antagonisti oli läsnä. Nämä tulokset viittaavat siihen, että vaikka T. harzianumin antagonistinen vaikutus versolaikkuun heikentyi ajan myötä, maavarsien vahingoittuminen oli vähäisempää antagonistin läsnä ollessa. Vaikutus muodostuvan mukulasadon määrään ja laatuun voi siis olla merkittävä. Jatkotutkimukset pelto-olosuhteissa ovat tarpeen biologisen torjunnan kehittämiseksi toimivaksi ja vakaaksi taudinhallintakeinoksi.
42
Tuomisto, Jussi, and Hanna Huitu. "Perunan sivuvirtojen taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75259.
Full textAbstract:
Ruokaperunatiloilla tuotetaan vuosittain 350 milj.kg perunaa, josta 70 % pystytään hyödyntämään elintarvikkeena. Loppuosa on sivutuotetta, jonka käsittely aiheuttaa kustannuksia. Perunakuorimossa sivutuotteen osuus voi olla jopa 50 % perunan kokonaismäärästä. Tutkimuksessa selvitettiin perunan sivutuotemarkkinoiden vaikutusta perunatilan kannattavuuteen. Tutkimuksessa mallinnettiin taloudellinen optimi perunan sivutuotteiden hyödyntämiselle ottaen huomioon kuljetusetäisyydet tuotosten ja panosten hintojen sekä tukipolitiikan muuttuessa ja perunantuotannon rakennemuutoksessa. Paikkatietojärjestelmän avulla laskettiin kuljetusetäisyydet maatiloilta sivutuotteen käyttäjälle. Kuljetuskustannukset eri sivutuotekomponenteille määräytyy vuoden 2011 hintatasossa kaavalla 0,628 km/t^-0,337, joka on johdettu Suomen Kuljetus- ja Logistiikka (SKAL) ry:n kuljetustilastoista. Rehutuotanto on kannattavin sivutuotteiden käyttömuoto. Kuorimosivuvirta on rehun energia-arvoltaan kauraa vastaava 11,21 MJ ME/kg kuiva-ainetta sisältävä rehu, jossa ohutsuolessa imeytyvä valkuainen (OIV) on 95 g/kg rehun kuiva-ainekiloa kohti. Perunamassa sisältää paljon vettä ja siksi veden kuljetus rehun aiheuttaa merkittäviä kuljetuskustannuksia. Perunantuotannon sivuvirtojen laadun ja saatavuuden vaihtelun sekä korkean kaliumpitoisuuden takia halukkuutta rehukäyttöön on rajallisesti, ja sen takia kuljetusmatkat muodostuvat pitkiksi. Jos kuljetusetäisyys on yli 185 kilometriä, perunamassa kannattaa kuivata. Biokaasuntuotanto perunan sivuvirrasta kannattaa, jos sähköntuotannon lisäksi myös lämpöenergia hyödynnetään. Mikäli biokaasutusjäte levitettään perunapellolle, on se hygienisoitava. Kuljetus- ja hygienisointikustannusten takia ei biokaasulaitosta saada kannattavaksi verrattuna sivutuotteiden rehukäyttöön. Etanolin tuotanto ei ole kannattavaa. Perunan kuorimojätteet sisältävät merkittäviä määriä tärkkelystä ja proteiineja. Kuorimotärkkelyksen puhdistus ja proteiinien erotus vaativat niin suuria investointeja, ettei tärkkelykseen ja proteiinien erotusta saada kannattamaan suhteessa rehutuotantoon kuin vasta silloin, jos rehukäyttöön päätyvä sivutuote pitäisi kuljettaa yli 200 kilometrin etäisyydelle. Perunan kuorimoprosessissa vapautuu solunestettä. Solunesteen määrää voidaan haihduttamalla vähentää. Väkevöinti vaatii kuitenkin kalliin teknologian ja se kannattaa vasta silloin, jos kuljetusetäisyys on yli 95 kilometriä. Investointituella on merkittävä vaikutus sellaisiin sivuvirtojen käyttökohteisiin, joissa investoinnit ovat merkittävä osa kokonaiskustannuserää. Syöttötariffi kannustaa bioenergiantuotantoon, mutta vääristää ympäristön kannalta tärkeämmän käyttökohteen käyttöönottoa. Alhainen hiilijalanjälki voitaisiin ottaa mukaan tukipolitiikkaan tuotannon ohjaamisen kannustimena. Solunesteen käyttö lannoitteena vähentää hiilijalanjälkeä 26 kg CO2-ekv/t ja perunatärkkelyksen hyväksikäyttö energiana tai rehuna 660 kg CO2-ekv/t.
43
Kirchner, Sascha, Lea Hiltunen, Thomas Döring, Jarmo Ketola, Anu Kankaala, Elina Virtanen, and Jari Valkonen. "Perunan Y-viruksen levintä ja torjunta HG-siementuotantoalueella." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75660.
Full textAbstract:
Perunan Y-virus on kirvojen levittämä, yleisin ja haitallisin perunaa vaivaava virus. Y-viruksen leviämistä ei voi estää kemiallisin ruiskutuksin, joten torjunta perustuu terveen siemenperunan käyttöön ja kestävien lajikkeiden viljelyyn. Tällä vuosituhannella ongelmaksi on muodostunut Y-viruksen uusi rotu, johon nykyisten lajikkeiden kestävyys ei tehoa. Uusi rotu on oireeton monissa perunalajikkeissa ja on siten pystynyt leviämään ympäri maailman ja yleistymään perunantuotantoalueilla. Ongelma havaittiin Suomessa 2000-luvun puolivälissä siementarkastuksen yhteydessä poikkeuksellisen pahoina Y-virussaastuntoina. Tutkimustulokset osoittivat uuden Y-virusrodun tulleen meilläkin vallitsevaksi. Siemenperunasta n. 75% tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla. Tyrnävän ja Limingan pellot muodostavat erityisen korkealaatuisen siemenperunan tuottamiseen sopivan alueen (High Grade Seed Potato Production Zone), jolla on Euroopan Unionin hyväksyntä. Erityisasema perustuu EU:n kasvinsuojelulainsäädännön tuntemien, perunalle vaarallisten kasvintuhoojien puuttumiseen. Vastaavia alueita on muualla Euroopassa vain neljä: Pohjois-Saksassa, Skotlannissa, Irlannissa ja Azorien saarilla Portugalissa. Y-virusongelmien levittyä siementuotantoon kotimainen ruoka ja teollisuusperunantuotantokin olivat vaarassa siemenpulan takia. Siten Y-viruksen leviämisen ja torjunnan selvittämiseen HG-alueella tarvittiin tutkimusta, johon myös siemenperunaa tuottavat yhtiöt ja sopimusviljelijät osallistuivat. HG-alueen perunaviljelyksiltä (6 tai 7peltoa/kasvukausi) pyydystettiin kirvoja kelta-ansoilla vuosina 2007-2009. Pyydystys aloitettiin juuri ennen perunan taimettumista ja sitä jatkettiin sadonkorjuuseen asti. Ansat koettiin kaksi kertaa viikossa. Kirvojen määrä laskettiin ja lajit määritettiin. Heti taimettumisen jälkeen taimista testattiin Y-virus kasvuston lähtökohtaisen Y-virussaastunnan selvittämiseksi. Myös sato testattiin, jotta Y-viruksen kertautuminen kasvukauden aikana voitiin määrittää. Kolmen kasvukauden aikana pyydystettiin 30,788 kirvaa, jotka tunnistettiin yksitellen. Ne edustivat yli 80 lajia, joista yhdeksän on aiemmissa tutkimuksissa havaittu Y-viruksen levittäjiksi (vektoreiksi). Tärkeimpien vektorilajien määrittämiseksi vertailtiin käytettävissä olevia tuloksia ja taustatietoja Akaike’n kriittiseen informaationtarkasteluun perustuvalla menetelmällä. Parhaiten Y-viruksen kertautumista selittäviä muuttujia käytettiin sen jälkeen tärkeimmän vektorilajin tunnistamiseen mallinnuksen avulla. Papu- eli juurikaskirvan (Aphis fabae) esiintyminen runsain määrin heti taimettumisen jälkeen selitti yksinään Y-viruksen kertautumisen. Muilla kirvalajeilla ei ollut mainittavaa merkitystä. Taimettumisvaiheessa kirvojen laskeutumista kasveille voidaan ehkäistä katteiden avulla, sillä paljaan maan peittävä kate vähentää lentävän kirvan mahdollisuutta erottaa yksittäisiä kasveja taustasta. Myös mineraaliöljyruiskutukset lehdille ehkäisevät kirvojen viruslevitystä. Kummallakin menetelmällä voitiin vähentää Y-viruksen kertautumista 50-60%, kun taas kirvatorjunta-aineilla ei havaittu vaikutusta Y-viruslevintään.
44
Tuikkanen, Noora, Anu Jaakola, Elina Virtanen, Anja Hohtola, and Robin Manelius. "Perunatärkkelyksen kerääntyminen ja sijoittuminen, ennen ja jälkeen tuleentumisen, perunamukuloiden eri kudoksissa. Esitutkimus." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76726.
Full textAbstract:
Tärkkelys on, selluloosan jälkeen, maapallon yleisin biopolymeeri. Perunatärkkelystä käytetään runsaasti elintarvike-, vaatetus-, ja, erityisesti, paperiteollisuudessa. Uusia käyttötarkoituksia tärkkelykselle etsitään koko ajan ja lupaavimmat mahdollisuudet uudet lienevät uusilla biomuoveilla ja polttoainekäyttöön tarkoitetulla bioetanolilla. Kasvukauden aikana peruna varastoi tärkkelyksen varastoeliminä toimiviin mukuloihin ja varastointikauden aikana mukulalla tapahtuu luontaisia fysiologisia muutoksia jotka vaikuttavat tärkkelyksen saantoon. Yhtenä tekijänä, lajikeominaisuuksien lisäksi, tärkkelyksen määrään ja ominaisuuksiin vaikuttavat kasvukauden olosuhteet ja mukuloiden maturaatio niin että mukuloissa onmaksimaalinen määrä tärkkelystä silloin kun varret alkavat kuolla ja yli puolet kasvuston lehdistä ovat jo kuolleet. Mukulan irrotessa noston yhteydessä tai perunan yhteyttäminen estyy varsiston hävityksen aikaansaamana, siitä tulee fysiologisesti itsenäinen jollin sen ominaisuudet vaihtelevat varastoajan kuluessa.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää tärkkelysjyvästen kerääntymistä, sijoittumista ja jyvästen kokojakaumaa mukulassa sen kehityksen aikana, eri perunalajikkeilla jotta saadaan viitteitä mahdollisista perunatärkkelyksen molekyylitason muutoksista. Lisäksi selvitämme Pohjois-Suomen pitkän päivän olosuhteiden sekä eri viljelytekniikoiden, mm. lannoitusten, vaikutuksia perunatärkkelykseen. Tehdyssä esitutkimuksessa keräsimme näytteitä perunamukuloiden (lajike, van Gogh) ytimestä, varastosolukosta ja johtojännekehän ja kuoren välisestä solukosta ennen ja jälkeen tuleentumisen. Fiksoidut näytepalat valettiin parafiiniin ja blokeista leikattiin mikrotom:illa leikkeitä, joka värjättiin jod-jodkalium liuoksella. Leikkeet valokuvattiin, mikroskoopin avulla, jonka jälkeen kuvista laskettiin tärkkelysjyvien määrä sekä määritettiin niiden kokojakauma. Tärkkelysjyvien totaalinen määrä, mukulan kaikissa osissa, oli suurempi ennen maturaatiota ja niiden määrä oli korkeampi kuoriosissa kuin ytimessä sekä ennen että jälkeen maturaation. Ero jyvien määrässä oli suurin ( noin 2 x) verratessa mukuloiden ydintä, niiden kuoriosiin, maturaation jälkeen. Selvä yleiskehitys, tärkkelysjyvien kokojakauman osalta, oli että jyvät olivat pienemmät ennen maturaatiota mukulan kaikissa osissa. Huomattavin osuudessa kasvu nähtiin keskisuurten ja suurten tärkkelysjyvien osalta perunamukuloiden ytimessä. Tulokset osoittavat että mukulan maturaation taso vaikuttaa merkitsevästi tärkkelysjyvästen paikallistumiseen ja kokojakaumaan. Näillä seikoilla saattaa olla huomattava vaikutus perunatärkkelyksen fysikaaliskemiallisiin ominaisuuksiin vaikkakin tutkimustieto, maturaation vaikutuksesta perunatärkkelykseen molekyylitasolla, on vähäinen. Nämä tekijät ovat keskeisessä asemassa esimerkiksi kun tärkkelystä hyödynnetään teollisuudessa.
45
Łuczyński, Michał. "Kognitywna definicja Peruna: Etnolingwistyczna próba rekonstrukcji fragmentu słowiańskiego tradycyjnego mitologicznego obrazu świataCognitive Definition of Perun: An Attempt at Reconstruction of a Fragment of the Traditional Mythological Appearance of the Slavic World." Studia mythologica Slavica 14 (October 17, 2011): 219. http://dx.doi.org/10.3986/sms.v14i0.1611.
Full text
46
Oronowicz-Kida, Ewa. "Intertekstualność w nazwach escape roomów." Prace Językoznawcze 22, no. 3 (July 30, 2020): 181–92. http://dx.doi.org/10.31648/pj.5714.
Full textAbstract:
Tematem artykułu są nazwy escape roomów (ER) w aspekcie ich intertekstualności. PierwszeER pojawiły się w Polsce przed pięcioma laty i od razu zdobyły wielką popularność,o której świadczy to, że w bieżącym roku zainteresowani tą nową formą rozrywki mogliskorzystać już z ponad tysiąca pokojów zagadek znajdujących się w wielu miastach zróżnicowanychpod względem wielkości i położonych w różnych częściach kraju. Ze względuna, uznawane za ewenement na skalę światową, wielkie zainteresowanie Polaków ER,mogą się one stać inspiracją do ciekawych, wielostronnych badań naukowych, w tym takżejęzykoznawczych. Jako nazwy własne miana ER należą do chrematonimii marketingowejzwiązanej z działalnością rozrywkową człowieka. Ich analiza pod kątem intertekstualnościjest z pewnością jednym z bardziej interesujących kierunków badawczych. Przy założeniu,że każda nazwa własna jest specyficznym tekstem, intertekst w sensie onimicznymoznacza nazwę (hipotekst) w innej nazwie (hipertekst). Proprialne interteksty mogą miećcharakter transtekstualizacji, transformacji, imitacji oraz intekstualizacji.W zgromadzonym materiale językowym (143 nazwy z trzech miast) dominują dwie grupynazw. Pierwszą tworzą onimy powstałe w wyniku transtekstualizacji, czyli przeniesienianazwy z jednego planu onimicznego do drugiego bez jakichkolwiek zmian formalnych,np. Peron 9 i ¾ − nazwa ER pochodząca z powieści o Harrym Potterze. W drugiej zaśznajdują się miana o charakterze intekstualizacji, tj. takie, w których strukturze nazwapierwotna pojawia się pośrednio (np. wymaga odczytania aluzji) lub poprzez w różnymstopniu zaawansowane wykorzystanie jej postaci (w tym cytaty), np. Bestie Peruna – nazwaER, którego scenariusz został osadzony w mitologii słowiańskiej, bo Perun to słowiańskiebóstwo gromowładne. Analizowane nazwy ER nie zaskakują swoją formą. Dla ich twórcówważniejsza od struktury nazwy jest jej semantyka, co jest zgodne z marketingową definicjąidealnej nazwy, a jednym z najważniejszych zadań omawianych onimów jest udział w coraztrudniejszej na polskim rynku walce o klienta, próba zainteresowania, zaintrygowania go oferowanym pokojem. Oprócz rywalizacji marketingowej intertekstualność nazw ERpośrednio wykorzystywana jest także do utrwalenia w społecznej pamięci nazw związanychz różnymi tekstami kultury.Intertekstualne nazwy ER to dynamicznie rozwijająca się kategoria współczesnychnazw własnych, które wymagają od ich kreatorów i odbiorców twórczej oraz odtwórczej,osadzonej w ogólnej wiedzy i kulturze, aktywności umysłowej gwarantującej właściweodczytanie nowych sensów ukrytych w tworzonych chrematonimach.
47
Forsman, Kristian, Elina Virtanen, and Janne Pulkkinen. "Biotiitin käyttökelpoisuus perunanviljelyssä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76722.
Full textAbstract:
Biotiittia saadaan Kemira GrowHow'n Siilinjärven lannoitetehtaalta. Kemira-Biotiittina myytävä maanpa-rannusaine sisältää kaliumia 5 %, kalsiumia 7 % ja magnesiumia 10 %. Biotiitin vaikutusta perunamaalla on seurattu MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman toimesta vuodesta 2002.Biotiitin sisältämä kalsium on suurelta osin kalkkia, joten biotiitilla on maata neutraloivaa vaiku-tusta. Biotiitin kalkitusvaikutus on kuitenkin vaatimaton. Kevään 2002 biotiittilisä 10 t/ha nosti maan pH:ta kahden ensimmäisen seurantavuoden aikana vain 0,2 pH-yksikköä (p<0,10) verrattuna muutokseen käsittelemättömässä koejäsenessä. Perunan kannalta tämä on merkityksellistä sen vuoksi, että happamuus on yksi suurimmista perunaruven viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä maassa, joten vähäinen pH-vaikutus ei johda kohtuuttomaan rupiriskin lisääntymiseen.Biotiittilisä nosti maan kalsiumpitoisuutta erittäin selvästi (p<0,05). Ensimmäisenä vuonna maan kalsiumluvut nousivat lähes 140 mg/l ja toisena vuonna noin 50 mg/l. Kalsium huuhtoutuu melko herkästi karkeilta mailta talvien aikana, mutta biotiitin vaikutus maan kalsiumlukuihin oli tilastollisesti merkitsevä vielä vuoden 2005 keväällä. Biotiitilla pystytään korvaamaan yleisessä käytössä oleva kalsiumin erillis-lannoitus ainakin kahden vuoden ajan.Kaliumin osalta ensimmäisenä kasvukautena ei juurikaan tapahtunut muutoksia viljavuusluvuissa. Toisena kasvukautena ero biotiitilla käsitellyn ja käsittelemättömän koejäsenen välillä nousi selvästi (p<0,05). Kasvukauden 2004 jälkeen biotiitin kaliumvaikutus alkoi vähetä. Biotiitin kalium ei yleensä huuhtoudu herkästi, mutta kasvukauden 2004 erittäin kosteat olosuhteet uuttoivat todennäköisesti tehokkaasti myös biotiitin kaliumia. Perunamaat ovat tyypillisesti karkeita maita, joiden liukoinen kaliumpitoisuus on alhainen ja lisäksi reservikaliuminkin määrä saattaa olla moniin muihin maihin verrattuna hyvin alhainen. Peruna suurena kaliumin käyttäjänä hyötyy maan korkeasta kaliumtasosta.Vaikka biotiitti sisältää ravinteista eniten magnesiumia, sen vaikutus on hyvin pieni. Seurannan aikana biotiitin mukana tulleesta 1000 kilon magnesiumlisästä on vapautunut vain joitain kymmeniä kiloja. Käytännössä tämä tarkoittaa, biotiitin käyttö magnesiumvoittoisilla perunamailla on turvallista eikä se vääristä ravinnesuhteita.Biotiitin ravinteiden liukoisuutta voidaan happokäsittelyllä parantaa. Tällöin biotiitista saadaan vapautumaan myös suuria määriä magnesiumia (p<0,001). Lisäksi kalsium- ja erityisesti kaliumvaikutus tehostuu ravinteiden liukenemisen tapahtuessa aikaisemmassa vaiheessa viljelykiertoa, mutta näiden ravin-teiden kokonaisvapautumiseen ei happokäsittelyllä kuitenkaan ollut havaintojen perusteella oleellista vaikutusta.
48
Koikkalainen, Kauko, and Antti Miettinen. "Keltaperuna-ankeroisen (Globodera rostochiensis) taloudelliset torjunta-mahdollisuudet viljelykiertoa hyväksikäytettäessä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 35 (July 18, 2018). http://dx.doi.org/10.33354/smst.73143.
Full textAbstract:
Kelta- ja valkoperuna-ankeroiset (Globodera rostochiensis ja Globodera pallida) ovat kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain tarkoittamia vaarallisia, perunan juuristossa eläviä kasvintuhoojia. Pitkään samalla paikalla perunaa viljeltäessä ankeroisten vioittava vaikutus näkyy vuosi vuodelta laajenevina kitukasvuisina laikkuina. Ankeroiset leviävät siemenperunan ja maa-aineksen mukana. Levitessään laajalle alueelle peruna-ankeroinen aiheuttaa satotappioita ja heikentää perunantuotannon kannattavuutta. Peruna-ankeroisia voidaan torjua saastuneen pellon viljelykierrolla. Jos alueella esiintyy ankeroisia, perunaa voidaan viljellä enintään joka kolmas vuosi samalla peltolohkolla käyttäen vuoroin ankeroisen kestävää ja ankeroiselle altista lajiketta.Tutkimuksessa rakennettiin perunantuotannon malli, jonka avulla simuloidaan viljelykasvien satoja, kasvinviljelytuottoja, kustannuksia ja katetuottoja erilaisilla perunan ja viljan (ohra) viljelykierroilla tilanteessa, jossa pelto on jo saastunut ankeroisilla. Mallissa muuttujina ovat perunan sato ja sadon aleneminen ankeroisten vaikutuksesta eri viljelykierroissa, perunan hinta, perunantuotannon kustannukset, ohran sato, ohran hinta ja ohrantuotannon kustannukset. Tarkastelussa on mukana perunan monokulttuuri sekä viljelykierrot, joissa perunaa viljellään joka viides, neljäs, kolmas tai joka toinen vuosi. Välivuosina viljellään ohraa. Mallissa peruna-ankeroisen saastunta-astetta simuloidaan perunasadon vähentymisen kautta erilaisissa viljelykierroissa. Huomioon otetaan perunanviljelijän suunnitteluhorisontti (1–35 vuotta), koska oletettavasti eri tilanpidon vaiheessa olevat viljelijät suunnittelevat toimintaansa erilaisella aikajänteellä. Tuotot ja kustannukset diskontataan nykyhetkeen (korko 3%). Mallin tulosten perusteella arvioidaan erilaisten viljelykiertojen taloudellista realiteettia ja viljelijän kannustimia panostaa kasvintuhoojien leviämisen estämiseen erilaisia viljelystrategioita käyttämällä.Jos perunanviljelijän suunnitteluhorisontti on enintään yhdeksän vuotta, hänen kannattaa viljellä pelkästään perunaa kaikilla lohkoilla (esimerkiksi viljeltäessä perunaa vuokralohkoilla). Suunnitteluhorisontin tulee olla ainakin kymmenen vuotta 3%:n diskonttokorkokannalla laskettuna, että perunantuottajan kannattaa siirtyä kasvinvuorotukseen, vaikka peltolohko olisi saastunut ankeroisilla. Jotta vaikeaan ankeroistilanteeseen ei ajauduttaisi, pitäisi ankeroisten havainnointia tehostaa ja varsinkin havaittujen ankeroistapausten saneeraukseen ryhtyä välittömästi. Ankeroishavainnot tulisi lain mukaan ilmoittaa viranomaisille, mutta yksittäisellä viljelijällä ei välttämättä ole ilmoittamismotivaatiota, koska siitä aiheutuisi hänelle vain kustannuksia viljelykiertorajoitteiden takia, mutta ei välittömiä hyötyjä. Hyödyt tulevat yhteiskunnalle ja muille perunanviljelijöille pitkällä ajanjaksolla. Siksi yhteiskunnan olisikin tarpeen kehittää kannustinmekanismeja ankeroisesiintymien nykyistä tehokkaampaan ilmoittamiseen.
49
Kříž, J., and M. Steinová. "Uppermost Ordovician bivalves from the Prague Basin (Hirnantian, Perunica, Bohemia)." Bulletin of Geosciences, September 11, 2009, 409–36. http://dx.doi.org/10.3140/bull.geosci.1141.
Full text
50
Lehto, Marja, Tapio Salo, Sanna Sorvala, Riitta Kemppainen, and Petri Vanhala. "Peruna- ja vihannesjätteen käsittely ja käyttö maatilalla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006). http://dx.doi.org/10.33354/smst.76729.
Full textAbstract:
Peruna- ja vihannestiloilla muodostuu kasvijätettä keskimäärin 50 000 tonnia vuodessa. Tämän lisäksi huomattava määrä jätettä muodostuu perunan ja juuresten kuorimotoiminnasta. Kuorimoillakuorittavasta raaka-aineesta 30-40% joutuu jätteeksi. Peruna- ja vihanneskuorimojäte ajetaan pääosin pelloille tai käytetään eläinten rehuna. Kasvijäte tulisi käsitellä ennen peltolevitystä, esimerkiksikompostoimalla tai mädättämällä. Käsittelemättömän kasvijätteen käyttöä rajoittavat mahdolliset jätteessä olevat kasvitaudit ja rikkakasvinsiemenet. Jätteen varastointiin tilalla tulisi kiinnittäähuomiota, jottei siitä aiheutuisi päästöjä maaperään eikä pinta- ja pohjavesiin. Tehokas tapa hyödyntää peruna- ja vihanneskuorimojätettä on sen käyttö eläinten rehuna.Peruna- ja vihannesmassa on hyvää ravintoa nautaeläimille sellaisenaan, mutta sioille se on kuumennettava. Rehukäytössä ratkaistavia asioita ovat mm. juuresmassan ja muun rehun seossuhde,jätteen säilyvyys, kuljetus ja käytetty ruokintamenetelmä. Peruna- ja vihanneskuorijätteen rehukäyttöä olisi järkevää lisätä. Rikkakasvien siemenet leviävät mullan ja multaa sisältävien jätteiden mukana.Kompostoimattoman mullan levittäminen eri vihanneslohkolle voi edistää ongelmalajien leviämistä. On tärkeää, että joko multaa sisältävät jätteet käsitellään niin, että siemenet menettävät elinkykynsä,tai multa sijoitetaan sellaisiin kohteisiin, joissa siemenet eivät aiheuta ongelmia. Siementen elinkyvyn vähentämiseksi vihannesten mukana tullut multa olisi kompostoitava tai vanhennettava.Kompostoinnin jälkeenkin multa on turvallisempaa levittää viljakierrossa olevalle kuin vihanneskierrossa olevalle lohkolle. Riskien minimoimiseksi ulkomaista alkuperää oleva multakannattaa sijoittaa siten, että vähäinenkään määrä rikkakasvien siemeniä ei päädy peltoon. Vihanneksissa ja perunassa esiintyvien kasvitautien aiheuttajia ovat patogeeniset sienet,bakteerit, virukset ja ankeroiset. Parhaiten kasvitaudin aiheuttajat tuhoutuvat komposteissa tai muulla käsittelyllä, jossa lämpötila nousee riittävän korkeaksi. Riittävä hygienisoituminen kasvipatogeeniensuhteen saavutetaan, kun kompostin lämpötila on useita viikkoja yli 40 oC tai viikon ajan yli 70 oC. Lämpötilan lisäksi kasvitautien tuhoutumiseen vaikuttavia tekijöitä kompostissa ovat kompostinkosteus, kompostissa lisääntyvien hajottajamikrobien tuottamat toksiset yhdisteet kuten orgaaniset hapot ja ammoniakki, soluja liuottavat entsyymit ja antibiootit.Hyvin toimivalla kompostoinnilla voidaan saada peruna- ja vihannesjätteestä käyttökelpoista maanparannusainetta. Huomiota on kiinnitettävä tuotteen raaka-aineisiin, alkuperään,käsittelymenetelmiin, tuotteen asianmukaiseen käyttöön sekä jäljitettävyyteen. Peruna- ja vihanneskuorimon jätteet ja jätevedet -hankkeessa on tutkittu kasvijätteen osaltakuorimojätteen kompostoitumista astia-, rumpu- sekä aumakomposteissa sekä lopputuotteen laatua. Lisäksi on selvitetty kuorimojätteen rehukäyttöä, varastointia ja säilyvyyttä.