Relevant bibliographies by topics / Piilevät

Contents

  1. Journal articles
  2. Dissertations / Theses

Academic literature on the topic 'Piilevät'

Author: Grafiati
Published: 4 June 2021
Last updated: 1 February 2022

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Piilevät.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Journal articles on the topic "Piilevät"

1

Mankki, Ville. "Piilevä näkyväksi." Aikuiskasvatus 40, no. 1 (2020): 52–56. http://dx.doi.org/10.33336/aik.91047.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Mikkola, Carita, Elina Virtanen, Eila Järvenpää, et al. "Perunan tyvimädän tunnistaminen infektiossa vapautuvien yhdisteiden perusteella." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76730.

Full text
Abstract:
Erwinia-bakteerien aiheuttama tyvi- ja märkämätä on yksi pahimmista tautiongelmista perunantuotannossa. Tyvimätä on emomukulasta alkavaa ja siitä perunan varsiin leviävää mätänemistä, kun taas mukuloiden mätänemistä kutsutaan märkämädäksi. Mukuloita pilaava märkämätä aiheuttaa vuosittain suuria varastohävikkejä niin siemen- kuin ruokaperunatuotannossa. Taudin tekee erityisen ongelmalliseksi taudinaiheuttajien leviäminen oireettomana siemenmukulassa kasvikaudesta toiseen. Näkyvät tyvimädän oireet alkavat kehittyä vasta, kun mukulassa on riittävästi bakteerisoluja. Erwinia-bakteerien infektioide
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Parikka, Päivi, Anne Lemmetty, Gunn Mari Strømeng, Thomas Sundelin, and Arne Stensvand. "Mansikan mustalaikku säilyy pohjoisessa ilmastossa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75295.

Full text
Abstract:
Mansikan mustalaikun aiheuttaja Colletotrichum acutatum on Keski-Euroopassa mansikan lisäksi tärkeä hedelmien, kuten omenan ja kirsikan pilaaja. Mansikan marjoihin kehittyvät tummat laikut pilaavat nopeasti satoa kosteassa ja lämpimässä. Tauti leviää helposti taimissa ja se kulkeutui tuontitaimien mukana mansikkaviljelmille Suomeenkin 2000-luvun alussa. Pohjoismainen yhteistyö mustalaikun tutkimuksessa alkoi vuonna 2008 Suomessa, Norjassa ja Tanskassa erilaisissa ilmasto-oloissa. Mustalaikun aiheuttajan säilymistä seurattiin keinollisesti tartutetussa mansikan lehti-, rönsy- ja juurakkomassass
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Laurila, Jaana, Tiina Joutsjoki, Ari Lehtinen, Virpi Ahola, Asko Hannukkala, and Minna Pirhonen. "Perunantyvi- ja märkämätää aiheuttavaa Erwinia-lajistoa kartoitetaan." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76732.

Full text
Abstract:
Piilevä perunantyvi- ja märkämätä aiheuttaa ongelmia siemenperunan tuotannossa. MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Helsingin yliopiston välisessä yhteisprojektissa etsitään keinoja tyvi- ja märkämädän hallintaan bioteknisin menetelmin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä on eri perunantyvi- ja märkämätää aiheuttavien Erwinia-bakteerilajien merkitys taudinaiheuttajana Suomessa ja mikä on mahdollisten luonnonkantojen rooli. Tyvi- ja märkämätää aiheuttavassa bakteerilajistossa on havaittu 2000-luvulla merkittäviä muutoksia Euroopan tärkeimmillä perunantuotantoalueilla.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Parikka, Päivi, Eila Pääskynkivi, and Anne Lemmetty. "Mansikan mustalaikun aiheuttaja Colletotrichum acutatum säilyy kasvinjätteissä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76641.

Full text
Abstract:
Mansikan mustalaikku (Colletotrichum acutatum) löytyi ensimmäisen kerran Suomesta vuonna 2000Hollannista tuoduista mansikan taimista. Koska kyseessä on karanteenituhooja, sen leviämisen estämiseksiviranomaiset asettivat mansikan avomaaviljelyyn kolmen vuoden karanteenin saastuneille lohkoille.Taudinaiheuttajan säilymisestä Suomen ilmasto-oloissa ei silloin ollut vielä tutkittua tietoa.Mustalaikun aiheuttajan säilymistä mansikan kasvinjätteissä selvitettiin 2002-2003 MTT kasvinsuojeluntutkimuksen tiloissa Jokioisilla. Mansikan lehtiä, tyviä ja marjoja tartutettiin keinotekoisestikasvihuoneessa
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Heikkilä, Anna-Maija, Jouni Nousiainen, and Satu Pyörälä. "Kallis utaretulehdus." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75787.

Full text
Abstract:
Utaretulehdus on Suomessa yleisin lypsylehmien poiston syy; kaikista poistoista tehdään utaretulehduksen vuoksi runsas viidennes. Utaresairauksista kertyy myös eniten hoitomerkintöjä, niin ikään noin viidennes kaikista hoidoista. Lypsylehmien yksittäisistä sairauksista äkillinen utaretulehdus on yleisin. Utaretulehdus aiheuttaa maidontuottajalle taloudellisia menetyksiä hoitokustannusten, tuotosmenetysten, lisätyön ja ennenaikaisten poistojen kautta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määrittää arvot näille menetyksille sekä ratkaista, milloin sairastunut lehmä kannattaa hoitaa ja milloin vasta
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Parikka, Päivi, and Anne Lemmetty. "Mansikan mustalaikun säilyminen marjaviljelmän kasvillisuudessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76809.

Full text
Abstract:
Mansikan mustalaikku (Colletotrichum acutatum) on tehokas marjojen pilaaja, joka voi tuhota nopeasti marjasadon. C. acutatum oli vielä viime vuonna karanteenituhooja, jonka löytyminen suomalaiselta mansikkamaalta johti kasvuston hävittämiseen. Euroopan Unionin kasvinsuojelusäädöksiä on kuitenkin muutettu niin, että C. acutatum on ei ole enää karanteenitauti, vaan taimiaineistotuhooja, jota ei saa olla myytävissä taimissa.C.acutatum esiintyy monilla kasvilajeilla taudinaiheuttajana. Se säilyy piilevänä kasveissa pitkään ja voi siksi levitä helposti oireettomissa kasveissa. Mansikalta se voi sii
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Suoranta, Juha. "Aikuiskasvatuksen ihmiskuvan poetiikkaa." Aikuiskasvatus 12, no. 1 (1992). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96787.

Full text
Abstract:
Artikkelissa esitellään diskurssianalyyttinen tutkimus ja sen sovellettavuus ottamalla metodin esimerkiksi aikuiskasvatuksen ihmiskuvan ja kielellisen ilmaisun. Kirjoittaja pitää diskursiivista lähestymistapaa uudenlaisena tapana lukea erilaisia tekstejä, jolloin se auttaa näkemään tekstissä piilevät merkitykset. Analysoidessaan aikuiskasvatuksen ilmaisuja ja käsitteistöä kirjoittaja esittää kriittisen kysymyksensä: Mitä aikuiskoulutuksen suunnaton korostaminen lopultakin merkitsee?
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Palmio, Annu, and Aura Mikkonen. "Umpikauden karkearehun vaikutus poikimahalvausriskiin." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 35 (July 18, 2018). http://dx.doi.org/10.33354/smst.73090.

Full text
Abstract:
Poikimahalvaus on yksi yleisimmistä lypsylehmien sairauksista Suomessa. Poikimahalvaukseen sairastuu noin 5% lypsylehmistä ja poikimisen jälkeen subkliinisesta hypokalsemiasta eli piilevästä poikimahalvauksesta kärsii jopa puolet useamman kerran poikineista lehmistä. Piilevä poikimahalvaus ei aiheuta selviä halvausoireita, mutta heikentää lehmän yleiskuntoa ja lisää alttiutta useille sairauksille. Poikimahalvausriskiin vaikuttaa lehmän umpikauden ruokinta. Suomalaiset nurmisäilörehut eivät useinkaan ole kivennäskoostumukseltaan hyviä rehuja ummessa oleville lehmille. Poikimahalvausriskiin vaik
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Kangaskoski, Matti. "Digitaalisten kulttuurikäyttöliittymien piilevä normatiivisuus — Kirjallisuuden muuttuva poetiikka." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 18, no. 2 (2021). http://dx.doi.org/10.30665/av.107876.

Full text
Abstract:
Artikkeli ottaa lähtökohdakseen sen hypoteesin, että digitaaliset kulttuurikäyttöliittymät, kuten striimauspalvelut, verkkokaupat, sosiaalinen media, kulttuuriuutiset ja -lehdet verkossa ovat muodostuneet merkittäväksi osaksi sitä ympäristöä, jossa kohtaamme kulttuurituotteita ja ajatuksia. Samalla kun digitaalisten kulttuurikäyttöliittymien rooli ikkunana kulttuuriseen maailmaan kasvaa, sen muodot ja käytännöt normalisoituvat ja muuttuvat kulttuuriympäristön “ei-ajatelluiksi ehdoiksi” (Piippo & Roine 2020). Ei-ajatellut ehdot katoavat näkyvistä, mutta ehdollistavat toimintaa ja siihen kyt
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Dissertations / Theses on the topic "Piilevät"

1

Suurkuukka, H. (Heli). "Spatial and temporal variability of freshwater biodiversity in natural and modified forested landscapes." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2014. http://urn.fi/urn:isbn:9789526207087.

Full text
Abstract:
Abstract Understanding of natural and human induced changes to freshwater biodiversity patterns is critical for efficiently conserving and managing these highly impacted ecosystems. In this doctoral thesis, I study the natural spatial and temporal variability of littoral macroinvertebrate communities, as well as aquatic biodiversity responses (of bryophytes, macroinvertebrates and diatoms) to human impact on forested headwater streams. I also study the temporal variability of natural and human-impacted stream communities. I show that littoral macroinvertebrate communities are most variable bet
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Grönroos, M. (Mira). "Metacommunity structuring in stream systems:disentangling the roles of regional and local processes." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2015. http://urn.fi/urn:isbn:9789526209562.

Full text
Abstract:
Abstract Knowing which factors govern variation in community structure is crucial for assessing and conserving biodiversity. Two main processes structuring biological communities are selection by environmental conditions and dispersal between sites. In this thesis, I studied the potential importance of these two processes in structuring stream metacommunities (i.e. a set of local communities that are connected by the dispersal of individuals). I used altogether four datasets collected from three different drainage basins located in northern Finland. For small species, such as stream diatoms, b
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Sarremejane, R. (Romain). "Community assembly mechanisms in river networks:exploring the effect of connectivity and disturbances on the assembly of stream communities." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2018. http://urn.fi/urn:isbn:9789526218632.

Full text
Abstract:
Abstract Community assembly results from a combination of deterministic and stochastic mechanisms, whose relative effects can vary in response to environmental heterogeneity, connectivity, disturbance regimes and anthropogenic stressors. Understanding how community assembly mechanisms vary in response to environmental changes and connectivity is crucial for the management and conservation of river ecosystems. In this thesis, I tested the effects of connectivity and natural flow disturbances on riverine invertebrate communities by assessing assembly mechanism changes in response to (I) habitat
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Tolkkinen, M. (Mari). "Multi-stressor effects in boreal streams:disentangling the roles of natural and land use disturbance to stream communities." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2016. http://urn.fi/urn:isbn:9789526211220.

Full text
Abstract:
Abstract As human activities are increasingly affecting natural communities, many communities are impacted by multiple stressors and their interactions. Understanding how natural and anthropogenic stressors act individually and in concert is essential for managing and conserving natural ecosystems efficiently. In this thesis I studied how geology-related natural acidity, land drainage and their interaction affect biological communities and leaf decomposition in boreal headwater streams. I further assessed the concordance of communities along natural and anthropogenic stressor gradients. As mod
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Vilmi, A. (Annika). "Assessing freshwater biodiversity:insights from different spatial contexts, taxonomic groups and response metrics." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2017. http://urn.fi/urn:isbn:9789526216669.

Full text
Abstract:
Abstract Freshwater ecosystems are severely threatened by a variety of anthropogenic stressors. In order to keep track with at least part of the changes, it is important to efficiently assess and monitor freshwater biological diversity. Biological assessment programs are developed to detect human-induced changes in the ecological state of aquatic systems. These programs typically rely on the assumption that environmental conditions are the sole drivers of biological communities occupying a site and, thus, these local communities would correctly inform about environmental conditions. Recently,
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!

To the bibliography