Dissertations / Theses on the topic 'Prosessi'

Tämän työn tarkoituksena on selvittää keveiden konerakenteiden suunnittelua. Työ etenee DFMA-prosessin avulla, mikä tarkoittaa tuotteen suunnittelua kokoonpanon ja valmistuksen kannalta. Tutkimuksen kohteena on kennorakentaminen yhdistettynä laserhitsaukseen. Työssä pyritään löytämään näiden edut sekä löytämään optimaalinen kennorakenne ominaistaajuuksien ja lommahduskokeiden avulla. Osana työtä on ollut osallistuminen Wärtsilän moottorin öljyaltaan uudelleensuunnitteluun. Suunnittelun tuloksena tuli aikaisempaa kevyempi rakenne sekä sen ominaistaajuudet nousivat halutulle tasolle. Rakenne toteutettiin laserhitsattuna ohutlevykennorakenteena. Työssä tehtiin FEM-malleja kennolevyrakenteille ja yksittäiselle osakennorakenteelle. Näiden avulla saatiin tietoa rakenteiden käyttäytymisestä eri kuormitustilanteissa. FEM-laskennan paikkansapitävyys vahvistettiin vertaamalla laskennan tuloksia käytännön kokeiden tuloksiin. Aaltopeltikennolevyn mitoitus perustuu sille asetettuihin lujuusvaatimuksiin ja se on tulos levynpaksuuksien, materiaalin lujuuden, ytimen korkeuden ja sen sivun kulman muodostamasta yhtälöstä
The aim of this thesis was to clarify the ways of designing and building lightweight structures from the DFMA-process point of view. The main research subject was in finding the main benefits of laser-welded sandwich structures (corrugated cores), and in the optimization of these structures by natural frequencies and buckling tests. One part of this work was to participate in redesigning an oil sump for Wärtsilä’s motor, which is mostly made from sandwich structures and welded together with laser. The result was that the new lightweight oil sump made from sandwich structures was almost 35 % lighter than the original, and natural frequencies increased to the target level. FEM-models were used to investigate the behavior of sandwich plate structures and single-hat profile cores. Practical tests were also done for the latter, and the results were compared to FEM-models. The dimensioning of corrugated core sandwich panels is based on its strength requirements, and it is a result of an equation which is formed by the thickness and the strength of the material, as well as the height and the angle of the core

Tässä työssä tutkittiin valmistus- ja kokoonpanoystävällisen suunnitteluperiaatteen soveltamista ultralujista teräksistä valmistettujen keveiden rakenteiden suunnittelussa. Työn tärkein tavoite oli selvittää, millaisen suunnitteluprosessin avulla ultralujien terästen materiaaliominaisuudet voidaan parhaiten siirtää tuotteiden ominaisuuksiksi. Tuotteissa tavoiteltavia ominaisuuksia olivat rakenteen lujuus, keveys ja kustannustehokkuus. Tämän vuoksi oli määriteltävä, mitkä asiat korostuvat suunnittelun näkökulmasta ultralujan teräksen tapauksessa. Lisäksi työn tavoitteena oli edistää ultralujien terästen käyttöä lisäämällä erityisesti Pohjois-Suomessa toimivien pk-yritysten tietämystä ultralujista teräksistä. Työ koostuu kirjallisuustutkimuksesta ja soveltavasta osuudesta. Kirjallisuustutkimuksessa perehdyttiin erityisesti DFMA-suunnittelumenetelmään ja sen etuihin verrattuna perinteiseen suunnittelutapaan. Lisäksi kartoitettiin ultralujien teräslaatujen ominaisuuksia sekä valmistusmenetelmiä, joiden avulla ominaisuudet voidaan hyödyntää. Kirjallisuustutkimuksessa esiteltiin myös tärkeimmät suunnittelussa huomioitavat lujuustekniset näkökulmat sekä rakenteen geometrian optimointi. Kirjallisuustutkimuksen lopuksi esiteltiin uusi DFMA-suunnittelu -menetelmään pohjautuva lähestymistapa, joka on kehitetty ultralujia teräksiä käyttävien pk-yritysten tarpeisiin. Uutta lähestymistapaa nimitetään laajennetuksi DFMA-prosessiksi. Kirjallisuustutkimuksen perusteella DFMA-suunnittelumenetelmän käytössä on keskeistä jakaa suunnitteluprosessi konseptisuunnitteluun ja yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Konseptisuunnitteluvaiheessa on tärkeintä asettaa tuotevaatimukset täsmällisesti, luoda tuoterakenteesta yksinkertainen sekä valita kustannustehokkaimmat valmistusmenetelmät sekä materiaalit. Konseptisuunnittelun tuloksena on täsmällinen tuotekonsepti, joka kehitetään yksityiskohtaisessa suunnittelussa viimeistellyiksi tuote- ja valmistussuunnitelmiksi. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on tärkeintä optimoida tuotteen osat valittujen valmistusmenetelmien kannalta, jotta eri menetelmien ominaisuudet ja kapasiteetti voidaan hyödyntää. Käytännön suunnittelutyössä ultralujien terästen kohdalla korostuvat stabiliteettiongelmien ja väsymisvaurioiden estäminen, tietokoneavusteisten suunnittelutyökalujen käyttö ja rakenteen geometrian optimointi sekä riittävä valmistusmenetelmien tuntemus. Erityisesti laserhitsaus ja -leikkaus, vesisuihkuleikkaus sekä särmäys soveltuvat hyvin ultralujien terästen työstömenetelmiksi. Laajennettu DFMA-prosessi sisältää yleisen DFMA-menetelmän mukaiset suunnitteluvaiheet ja tavoitteet. Konseptisuunnittelussa tavoitteisiin pyritään erityisesti yksinkertaistetun 3D-mallinnuksen, nopeiden lujuusanalyysien sekä topologian optimoinnin avulla. Yksityiskohtainen suunnittelu on iteratiivinen kehitysprosessi, jossa hyödynnetään 3D-suunnittelu- sekä FEA -ohjelmistoja. Työn soveltava osuus sisältää suunnitteluraportin, jolla havainnollistettiin laajennetun DFMA-prosessin käyttämistä suunnittelutyön opastajana. Raportissa esitettiin ultralujasta teräksestä valmistetun ralliauton prototyypin rungon suunnitteluprosessin vaiheet. Soveltavan osuuden sisältämien esimerkkien avulla kirjallisuustutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää pk-yrityksissä suunniteltaessa keveitä tuotteita ultralujista teräksistä
In this thesis, the use of the Design for Manufacture and Assembly (DFMA) design method in design of lightweight Ultra-High Strength Steel (UHSS) structures was investigated. The most important target of this study was to solve that what kind of a design process is needed so that the material properties of ultra-high strength steels can be most effectively changed into product features. Required product features were strength, lightness and cost-effectiveness. Because of this it was necessary to define which aspects are highlighted with the UHSS materials from the point of view of design work. Another target of this thesis was to distribute knowledge of the ultra-high strength steels and to expand their use in small and medium enterprises (SME) located in northern Finland. The study consists of the literary research section and applied section. In the literary section, particularly the common DFMA design method and its benefits compared with the traditional design methodology were surveyed. Also, the properties of the UHSS materials and suitable manufacturing methods were discussed. The most important aspects of mechanics of materials and optimization of structure’s topology were introduced in the literature section. Presented viewpoints are essential to be considered in design work. A new DFMA-based approach developed for needs of SMEs using ultra high strength steels was presented in the latter part of the literary section. The new approach is called the extended DFMA process. On the grounds of the literary study it is important to divide a design process into a concept planning phase and a detailed design phase in the use of the common DFMA design method. In the concept planning phase, the most important things to do are to set clear product requirements, simplify the product structure and to choose the most cost-effective manufacturing methods and materials. The concept planning results in an exact design concept which is developed into a finished product and manufacturing plan during the detailed design phase. In the detailed design phase, the most important thing is to optimize parts of the product from the point of view of chosen manufacturing methods so that the features and capacity of the different methods can be utilized. In practical design work with UHSSs, the prevention of stability problems and fatigue failures, the use of Computer-Aided Engineering (CAE) tools, the optimization of structure’s geometry and sufficient knowledge of manufacturing methods are highlighted. Especially laser welding, laser cutting, abrasive water jet cutting and press brake bending are suitable work methods for UHSS. The extended DFMA process contains the design phases and objectives which are in accordance with the common DFMA method. In the concept planning the objectives are tried to achieve with the help of the simplified 3D modelling, fast analyses of strength and the use of topology optimization. The detailed design phase is an iterative development process where 3D design and FEA software are utilized. The applied section of this thesis contains a planning report which was used to illustrate the use of the extended DFMA process as a guide in design work. In the report, the design process stages of a rally car prototype frame manufactured from UHSS were presented. With the help of the examples of the applied section the results of the literature research section can be utilized in SMEs when designing light products from ultra-high strength steels

Abstract The theoretical basis for this research is alcoholism as a disease. The methodological choices are based on a critical emancipatory perspective. The data consists of individual interviews, group interviews, and written accounts collected from an Alcoholics Anonymous (AA) group, and is analysed through different narrative methods. The principle research question of this doctoral thesis asks, ‘What sort of process of change is the process of recovery from alcoholism as described by eight alcoholic mothers belonging to two generations?’ The secondary research questions are as follows: 1) How do denial of alcoholism in society and societal attitudes towards alcoholic mothers become apparent in dialogue between mothers from two generations? 2) How do mothers in their narration portray the experience of losing control of their drinking? 3) How does the mother-child relationship appear in the narratives of alcoholic mothers? 4) In their narratives, how do mothers describe recovery from alcoholism as a transformative process of change? The results challenge us to examine the expectations placed on motherhood and to scrutinise everything a mother must overcome in order to be a ‘good enough’ mother. Those expectations also set a threshold for applying for and receiving support. This study highlights the stability and stigma of the problems and attitudes faced by alcoholic mothers in our society, strengthening our understanding of the mechanisms of social denial related to alcoholism as a disease. The mothers’ subjective descriptions of losing control of their drinking bring out the nature of alcoholism as a comprehensive, progressive disease associated with a harsh experience as well as negative emotional states. Alcoholism is a disease that traumatises mothers and their children. Issues relating to alcoholism often remain unaddressed in the world of experience of mothers and children for years after a mother becomes sober. This research also highlights the consequences of alcoholism as a disease inherited from one generation to another. The mothers describe their recovery as a liberating, empowering process. The meaningful relationship created with alcohol turns in to meaningful relationship with an abstinent way of life. The significance of telling one’s story and receiving peer support is emphasised. Recovery from alcoholism is, in the longer term, a process leading to transformative change. This research shows that alcoholism is a disease that can be recovered from and that investments should be made to develop support systems for alcoholics with children
Tiivistelmä Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on alkoholismi sairautena. Metodologiset valinnat pohjautuvat kriittis-emansipatoriseen näkökulmaan. Aineisto muodostuu Nimettömien Alkoholistien (AA) piiristä kerätyistä yksilö- ja ryhmähaastatteluista sekä kirjoitetuista kertomuksista, ja se analysoidaan erilaisilla kerronnallisilla menetelmillä. Väitöskirjan päätutkimuskysymys tarkastelee sitä, millainen muutosprosessi alkoholismista toipumisen prosessi on kahdeksan kahteen sukupolveen kuuluvan alkoholistiäidin kertomana. Alakysymyksissä kysytään, miten alkoholismiin yhteiskunnassa kohdistuva kielto ja alkoholistiäiteihin kohdistuvat asenteet tulevat esille kahden sukupolven äitien dialogissa, miten äitien kerronnassa tulee esiin juomisen hallinnan menetyksen kokemus, millä tavoin alkoholistiäitien kerronnassa näyttäytyy äidin ja lapsen välinen suhde ja millä tavoin äidit kerronnassaan kuvaavat alkoholismista toipumisen prosessiaan transformatiivisena muutosprosessina? Tulokset haastavat tarkastelemaan äitiydelle asetettuja odotuksia ja sitä, mistä kaikesta äitien tulee selviytyä ollakseen riittävän hyviä äitejä. Odotukset asettavat omat kynnyksensä myös avun hakemiselle ja saamiselle. Äitien kerronta nostaa esiin alkoholistiäitien kohtaamien ongelmien ja asenteiden pysyvyyden ja leimaavuuden vahvistaen käsitystä alkoholismiin sairautena liittyvistä yhteiskunnallisista kiellon mekanismeista. Äitien subjektiivinen kuvaus juomisen hallinnan menetyksestä tuo esiin alkoholismin luonteen kokonaisvaltaisena ja etenevänä sairautena, johon liittyvät rankat pohjakokemukset sekä negatiiviset tunnetilat. Alkoholismi on äitejä ja heidän lapsiaan traumatisoiva sairaus. Asiat ovat käsittelemättöminä äitien ja lasten kokemusmaailmassa usein vielä vuosia äidin raitistumisen jälkeen. Tutkimus nostaa esiin alkoholismin seurauksia myös sukupolvesta toiseen periytyvänä sairautena. Toipumistaan äidit kuvaavat vapauttavana ja voimaannuttavana prosessina. Alkoholiin syntynyt merkityksellinen suhde kääntyy merkitykselliseksi suhteeksi raitista elämäntapaa kohtaan. Kertomisen ja vertaistuen merkitys korostuvat. Alkoholismista toipuminen on pidemmällä aikavälillä transformatiiviseen muutokseen johtava prosessi. Tutkimus osoittaa alkoholismin sairaudeksi, josta voi toipua ja alkoholistit lapsineen asiakasryhmäksi, jonka auttamisjärjestelmien kehittämiseen tulisi panostaa

Suomessa astui voimaan uusi varhaiskasvatuslaki vuosina 2015–2016, kun varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä linjattiin vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Uusi lainsäädäntö herätti vilkkaan keskustelun varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisista tehtävistä ja lainsäädäntöprosessin epäjohdonmukaisuudesta. Eritoten vuoden 2016 lakimuutosten säästötavoitteet saivat kritiikkiä osakseen. Varhaiskasvatuslain voimaantulon jälkeen oli ajankohtaista tutkia sen vaikutuksia ja lainsäädännön vaikutuksiin liittyviä tulkintoja. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää päiväkodin johtajien tulkintoja varhaiskasvatuslaista. Se toteutettiin osana VakaVai-hanketta, mikä selvitti varhaiskasvatuslainsäädännön muutosten vaikutuksia. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten päiväkodin johtajat tulkitsevat uutta varhaiskasvatuslakia? Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin kerronnallista lähestymistapaa. Kerronnallisuus ilmeni tietämisen tapana, jolloin päiväkodin johtajien tulkintojen kautta saatiin tietoa varhaiskasvatuslaista ja sen vaikutuksista. Johtajien tulkinnat olivat sidoksissa aikaan ja kontekstiin. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä päiväkodin johtajaa Manner-Suomen kunnissa. Aineisto analysoitiin kahdella eri tavalla. Temaattisessa analyysissa selvitettiin kerronnan sisältöä ja kertomuksellisessa analyysissa muodostettiin uusi kertomus aineiston pohjalta. Johtajien tulkinnat liittyivät lain sisältöön ja sen tuomiin vaikutuksiin päiväkodin arjessa. Johtajat pitivät laissa hyvänä sitä, että siinä painottui lapsen etu ja sillä oli positiivisia vaikutuksia varhaiskasvatukseen, mutta johtajat näkivät laissa myös puutteita. Johtajat korostivat tulkinnassaan lain velvoittavuutta. Lainsäädännön muutokset olivat haastaneet päiväkotien työyhteisöjä tarkastelemaan ja kehittämään toimintatapoja sekä keskustelemaan ja oppimaan yhdessä. Johtajat ja työyhteisö ymmärsivät vanhempien ja lasten osallisuuden eri tavoin. Päiväkodin johtajilla oli eriäviä tulkintoja liittyen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen, suhdeluvun kasvattamiseen ja lain tavoitteisiin. Varhaiskasvatuslaki oli odotettu muutos ja se osoittaa suuntaa kehittämiselle, laadulle ja arvioinnille. Tutkimus osoittaa, että varhaiskasvatuslain haltuunottoa pitää johtaa, koska työyhteisöissä voi olla eriäviä käsityksiä, mitä laki tarkoittaa käytännössä. Konteksti vaikuttaa myös siihen, mitkä asiat painottuvat varhaiskasvatuslain haltuunotossa. Varhais-kasvatuslaki ohjaa tarkemmin nyt sisällöllistä laatua, mutta parempaa määrällistä laadun määrittelyä myös kaivataan.

Työn tavoitteena oli vertailla sosiaalisen median käyttöönoton vaiheita ja käyttöä valituissa tapausorganisaatioissa. Haastatteluiden perusteella sosiaalisen median käyttöönotossa löydettyjen haasteiden ja onnistumisten perusteella työssä tuodaan esille tapausorganisaatioiden parhaat käytänteet sosiaalisen median käyttöönotolle. Haastatteluiden perusteella luotiin tapausorganisaatioiden sosiaalisen median käyttöönoton prosessimalli, jossa esitellään sosiaalisen median käyttöönoton vaiheet. Tehdyn sosiaalisen median käyttöönoton prosessimallin vaiheita verrattiin kirjallisuudessa esitettyyn perinteisen tietojärjestelmän käyttöönottoon. Tavoitteena oli selvittää, eroaako sosiaalisen median käyttöönotto perinteisen tietojärjestelmän käyttöönotosta ja voiko pidemmän tutkimusperinteen omaavan tietojärjestelmän käyttöönoton vaiheita hyödyntää sosiaalisen median käyttöönotossa. Tutkimusote tutkimukselle oli kvalitatiivinen vertaileva tapaustutkimus. Kysymyksessä oli kahden organisaation tapaustutkimus. Aineistokeruu menetelmänä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua ja aineistoa analysoitiin vertailemalla tapausorganisaatioita keskenään sekä tekemällä sosiaalisen median käyttöönoton prosessimalli käyttämällä hyväksi aineistolähtöisen sisällönanalyysin vaihemallia. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että haasteista keskeisin oli sosiaalisen median käyttöönottostrategian valinta, jolla oli vaikutusta myös muihin esiintyviin haasteisiin: johdon sitoutumiseen, koulutukseen, henkilöstöresursseihin. Muut havaitut haasteet johtuivat pitkälti koulutuksen vähyydestä ja näitä olivat kokemuksen puute, osaamisen vähyys ja käytön varovaisuus. Haasteisiin pyrittiin vastaamaan etsimällä niihin parhaita käytänteitä. Löydettyjä parhaita käytänteitä olivat: käyttöönoton toteuttaminen projektina, vastuiden jakaminen ja resurssien varaaminen sekä sosiaalisen median sivuston sisältöön liittyvät kysymykset kuten esimerkiksi sivustojen mielenkiintoisen sisällön laatiminen ja sivustojen säännöllinen päivittäminen. Haastatteluiden perusteella tehtyä sosiaalisen median käyttöönoton prosessimallia verrattiin kirjallisuudessa esiintyvään perinteisen tietojärjestelmän käyttöönottoon ja tuloksena oli havainto, että molemmat käyttöönotot sisälsivät paljon samoja vaiheita ja toimintoja, joten valittaessa sopiva perinteinen tietojärjestelmä niin sen käyttöönoton tutkimuksia voidaan myös hyödyntää, soveltaen, sosiaalisen median käyttöönotossa. Työssä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää sosiaalisen median käyttöönotoissa haasteiden sekä parhaitten käytänteiden osalta. Tutkimuksen haastatteluiden perusteella saa kuvan niistä tilanteista, joihin voi kiinnittää huomiota otettaessa käyttöön sosiaalisen median sovellusta.

Abstract Organisational entrepreneurship is an entrepreneurial event. By-products of such events may include the emergence of business organisations. In this study, I discuss the event of organisational entrepreneurship fostered by organisational creativity. An event of organisational entrepreneurship can happen in the context of social spaces for play and innovation. In these social spaces, novelty, movement, and change are outcomes of the role of organisational entrepreneurship in society. The dissertation consists of four essays. Prior research defines organisational entrepreneurship as a relationship between the managerial order and organisational creativity. This particular relationship, rather than being a precise state, is one that problematises the tradition of studying entrepreneurship as a sub-discipline of management. Researchers tend to be drawn to studying the entrepreneurial order, but less so the play and innovation that contribute to the creativity aspect. Whilst permitting space for play and innovation have been acknowledged to be crucial, the role of play and innovation between the discourses of business opportunities and entrepreneurial becoming has not been discussed. The literature review in this study shows that understanding the concepts of entrepreneurial actions and processes is key to explicating organisational entrepreneurship. Hence, the principal research question of this study is: how do entrepreneurial actions and processes frame the very nature of the event of organisational entrepreneurship? There are four sub-questions (one for each essay) that illustrate how an entrepreneurial event is about creation of new spaces for play and innovation. The purpose of this study is to show what role playfulness and innovativeness play in organisational entrepreneurship. I have empirically investigated how international business opportunities may be created through entrepreneurial actions in a multinational collaboration project, and found that social learning is at the heart of the process. In addition, I have examined an entrepreneurial process through the story of an up-and-coming stand-up comedian. This study shows that the entrepreneurial process emerges from the desire to become-Other. The entrepreneurial stories of this qualitative study come from two data sets (conducted in Finland and in Denmark). The research outline problematises the prior research, in which storytelling is rarely used. The dissertation concludes by suggesting that one role of playfulness and innovativeness is to create business opportunities and entrepreneurial becoming
Tiivistelmä Organisatorinen yrittäjyys on yksi yrittäjämäinen tila. Tällaisessa tilassa monenlaisten sivutuotteiden, kuten liikeyrityksen, syntyminen on mahdollista. Organisatorinen luovuus tukee näiden tilojen luomiseen liittyvää tekemistä ja prosesseja. Yrittäjämäiset tilat ovat mahdollisia konteksteissa, joita tässä väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin tiloina leikille ja innovaatioille. Näiden tilojen ansiosta uutuus, liike ja muutos ovat mahdollisia ja ne kuvaavat organisatorisen yrittäjyyden roolia yhteiskunnassa. Tämä väitöskirja on neljän esseen kokoelma. Aikaisempi tutkimus määrittelee organisatorisen yrittäjyyden johtajuuden hallinnan ja organisatorisen luovuuden väliseksi suhteeksi. Ennemmin kuin jokin tila tällä jatkumolla suhde sinänsä kyseenalaistaa tradition, joka tutkii yrittäjyyttä johtajuustutkimuksen koulukuntana. Siinä tutkimusintressi on ollut hallinta, mutta ei kovin usein leikki ja innovaatiot. Vaikka leikki ja innovaatiot on nähty tärkeinä asioina, siitä huolimatta niiden roolia linkkinä liiketoimintamahdollisuuksien luomisen ja yrittäjämäiseksi tulemisen välillä ei ole vielä kovin hyvin tutkittu. Tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsaus osoittaa, että yrittäjämäiset toiminnot ja prosessit ovat keskeisimmät käsitteet organisatorisessa yrittäjyydessä. Tutkimuksen päätutkimuskysymys kuuluu: kuinka yrittäjämäiset toiminnot ja prosessit rajaavat organisatorisen yrittäjyyden syvimmän luonteen yrittäjämäisenä tapahtumana? Tutkimuksen tarkoitus on näyttää, mikä rooli leikinomaisuudella ja innovatiivisuudella on organisatorisessa yrittäjyydessä silloin, kun se nähdään yrittäjämäisenä tilana. Tutkin empiirisesti kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien luomista ja sitä, miten se tapahtuu monikansallisessa yhteistyöprojektissa. Tuloksena löysin, että se on sosiaalista oppimista. Lisäksi tutkin yrittäjämäiseksi tulemisen prosessia standup-koomikoksi tulevan henkilön kautta. Se näyttää, että syy yrittäjämäisen prosessin ilmentymiselle on intohimo tulla toiseksi. Tutkimuksen yrittäjämäiset tarinat perustuvat kahdelle aineiston lähteelle (tehty Suomessa ja Tanskassa). Tutkimusasetelma kyseenalaistaa tutkimuksen, jossa tarinankerrontaa on käytetty harvoin. Tulokset osoittavat, että leikinomaisuuden ja innovatiivisuuden rooli on luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja yrittäjämäiseksi tulemisen prosesseja

Abstract In this study, I address the need for an in-depth understanding of the temporal nature of strategic change. Accordingly, I examine how strategic change emerges in time in a small Finnish software company. The data for the study consists of strategy-making discussions with three company managers during the course of two years. With this study I contribute to process organization studies in general and post-processual strategy research in particular. By following a process-relational view of becoming reality and adopting an “in-time” view of temporality, I add to discussions on the temporal nature of strategy work. The in-time view enables me to examine strategic change as the fluidity of the present, in which both the past and the future are immanent. In addition to highlighting that processuality cannot be reduced to human actions, I follow the notion of agentic time, which analytically gives agency to relational events. With the in-time view, I aim to unpack especially two underlying tendencies behind theorizations of strategic change: first, the overemphasis on managers as the principle, controlling agents of strategic change, and second, the reduction of the complex and fluxing change processes into simple, static models. With the empirical analysis, I identify five ways in which the agency of time perceptibly manifests in strategic change: unforeseen events, the becoming meaning of events, the immediacy and irreversibility of an emerging situation, the immanent past in the present, and the conditionality of time. I also show the paradoxical tension between organizing processes efficiently over time and experiencing and reacting to novel events in time. Furthermore, I illustrate the multi-event nature of strategic change and show how the managers’ intentionality emerges from within relational events. In contrast to the prevailing view of strategic change as a pre-planned, future-oriented managerial activity, with this study I add to our understanding of strategic change as a continuous, unpredictable process emerging through the mutually constitutive relation between unowned events and human actions. Accordingly, I argue that temporality should be treated as a fundamental characteristic of reality, which defines the dynamics of strategic change, rather than as an objective background or subjective construction of strategy-making
Tiivistelmä Tällä tutkimuksella vastaan tarpeeseen ymmärtää syvällisemmin strategisen muutoksen ajallista luonnetta. Sen vuoksi tarkastelen tässä työssä, miten strateginen muutos kehkeytyy ajassa pienessä suomalaisessa ohjelmistoyrityksessä. Tutkimusaineistoni koostuu yrityksen kolmen johtajan kanssa käydyistä strategiakeskusteluista kahden vuoden ajalta. Tutkimukseni kontribuoi yleisesti prosessuaaliseen organisaatiotutkimukseen ja erityisesti jälkiprosessuaaliseen strategiatutkimukseen. Tuon tutkimuksessani esille ajallisuuden näkökulman muutosprosessiin. Seuraan prosessi-relationaalista aikakäsitystä, jossa menneisyys ja tulevaisuus nähdään läsnä olevina alati kehkeytyvässä nykyhetkessä. Sen mukaisesti korostan ajan agenttista luonnetta prosesseissa ja keskityn analyysissäni yksilöiden sijaan relationaalisiin tapahtumiin keskeisimpänä muutosvoimana. Tällä näkökulmalla pyrin ohittamaan erityisesti kaksi vallitsevaa strategiatutkimuksen ongelmaa: yritysjohdon roolin ylikorostamisen muutoksen hallitsijana, sekä monimutkaisen ja dynaamisen muutosprosessin liiallisen redusoimisen staattisiksi malleiksi. Tutkimuksessani tunnistan viisi ajan agenssin ilmenemismuotoa strategisessa muutoksessa: odottamattomat tapahtumat, tapahtumien ajassa muuttuva merkitys, elettyjen tilanteiden välittömyys ja peruuttamattomuus, menneisyyden läsnäolo nykyisyydessä, sekä ajan ehdollisuus. Lisäksi osoitan työssäni paradoksaalisen jännitteen ajan yli jatkumaan ja kehittymään suunniteltujen käytäntöjen, sekä ajassa kehkeytyvien hallitsemattomien tapahtumien kohdatessa. Korostan työssäni myös muutostapahtumien monitahoista ilmentymistä ja osoitan, kuinka johtajien tarkoitukselliset toimet muodostuvat tapahtumien sisällä. Tutkimuksellani kyseenalaistan käsityksen strategisesta muutoksesta suunniteltuna, tulevaisuusorientoituneena prosessina. Sen sijaan kuvaan sen jatkuvana ja ennustamattomana prosessina, joka kehkeytyy hallitsemattomien tapahtumien ja yksilöiden toimien sisäisenä dynamiikkana. Väitän, että ajallisuus tulisi nähdä todellisuutta luovana voimana joka määrittää strategisen muutoksen prosessuaalisen luonteen, eikä pelkästään tapahtumien objektiivisena taustana tai ihmisten subjektiivisena tulevaisuuden ja menneisyyden tulkintana strategiatyössä

Abstract With this study, I provide insights into international opportunities in the context of early internationalising firms and entrepreneurial selling. I study the changing meanings of international opportunities and the mechanisms of international opportunity construction that entrepreneurs narrate when making sense of these opportunities. I contribute to the international entrepreneurship literature that takes an integrative and processual approach to entrepreneuring and international opportunity. I view international opportunities as socially, temporally and spatially situated. By drawing from the socially situated cognition approach, I direct analytical focus to the contextual, changing interpretations of international opportunity and the dynamic process of international opportunity construction. I take a narrative constructionist approach to this study. My empirical material consists of five entrepreneurs’ narratives. They describe past, present and future international opportunities in the context of ongoing early international entry or expansion and entrepreneurial selling in international business-to-business sales negotiation. With this study, I contribute to an in-depth, processual understanding of international opportunities. I identify multiple meanings of international opportunities as product, service, business model, relationship, and/or foreign market opportunities. By describing transformations between these manifestations of international opportunity and the interactions that produce them across diverse intersubjective spaces, I depict journeys of articulated representations of international opportunities becoming concrete opportunities. I find dichotomies within and between different meanings of international opportunities and related actions and interactions. Specialisation versus flexibility, entrepreneurs’ involvement versus professional salespeople’s involvement, and replicated versus contextually adapted processes are problematised with respect to different manifestations of international opportunity
Tiivistelmä Tällä tutkimuksella lisään ymmärrystä kansainvälisistä mahdollisuuksista yrityksen varhaisen kansainvälistymisen ja yrittäjämäisen myynnin kontekstissa. Tutkin, miten yrittäjät merkityksellistävät kerronnassaan kansainvälisiä mahdolli-suuksia sekä niiden muutosta ja muodostamisen mekanismeja. Kontribuoin tutkimuksellani kansainvälisen yrittäjyyden kirjallisuuteen, joka käsittelee yrittämistä ja kansainvälisiä mahdollisuuksia integroivasta prosessuaalisesta näkökulmasta. Tutkimuksessani tarkastelen kansainvälisiä mahdollisuuksia sosiaalisesti, ajallisesti ja tilallisesti sijoittuneina. Hyödynnän sosiaalisesti sijoittuneen kognition lähestymistapaa tuodakseni analyyttisen fokuksen kansainvälisten mahdollisuuksien kontekstuaalisiin ja muuttuviin tulkintoihin sekä niiden muodostamisen dynaamiseen prosessiin. Lähestyn tutkimusta narratiivisen konstruktionismin näkökulmasta. Empiirinen aineistoni koostuu viiden yrittäjän narratiiveista. He kertovat menneistä, nykyisistä ja tulevista kansainvälisistä mahdollisuuksista meneillään olevan kansainvälisille markkinoille menon tai niillä laajenemisen sekä yritystenvälisissä kansainvälisissä myyntineuvotteluissa tapahtuvan yrittäjämäisen myynnin kontekstissa. Tutkimuksellani lisään ymmärrystä kansainvälisten mahdollisuuksien prosessuaalisesta luonteesta. Tunnistan kansainvälisten mahdollisuuksien erilaisia merkityksiä tuotteena, palveluna, liiketoimintamallina, suhteena ja/tai kansainvä-lisenä markkinana. Kuvaan muutoksia näiden eri manifestaatioiden ja niitä tuottavan vuorovaikutuksen välillä halki erilaisten subjektienvälisten tilojen. Näin esitän kansainvälisten mahdollisuuksien artikuloitujen kuvausten matkaa konkreettisiksi mahdollisuuksiksi. Havaitsen narratiiveissa ristiriitoja kansainvälisten mahdollisuuksien eri merkitysten sekä niihin liittyvän toiminnan ja vuorovaikutuksen sisällä ja välillä. Erikoistuminen ja joustavuus, yrittäjän ja ammattimyyjän osallisuus sekä prosessin toistaminen ja mukauttaminen problematisoidaan suhteessa kansainvälisten mahdollisuuksien eri manifestaatioihin

Abstract The purpose of this thesis is to examine the role of learning and the constituents of learning in creating process innovations and realizing organizational change. Organizational learning was studied and the data was collected in process development projects, in which process simulations were used as a development method for process innovations and change. The empirical research was carried out mainly in 1988–2001. In this thesis, the results of those studies are reflected on, together with the recent literature related to organizational learning theories in the context of process innovations and management of change. Specifically, the concepts of learning enablers, learning outcomes (intangible/tangible), learning paths, and their relationships are studied. Qualitative longitudinal action research with case studies and abductive reasoning are used as the research methods throughout this thesis. The data consists of 34 cases and 99 process simulations in 12 different industries and varies from large core processes to support processes. The case organizations were mainly Finnish companies with Finns as the majority of participants. One case organization was from Switzerland, and in five cases, multicultural groups participated in the process simulations. In each project, process simulations were used at least once during a change project, in some cases even five to eight times. The data analysis proceeded in an abductive manner throughout the included five articles, and the findings are summarized based on the research questions. The theoretical contribution of this thesis is fourfold. The findings give new understanding 1) about learning enablers, their relationships to each other and influence on learning and process innovations, 2) about the role of intangible and tangible learning outcomes in individual and organizational learning processes and 3) about learning paths in process innovations and related change processes. The thesis also defines 4) a model for effective learning processes in change projects concerning process innovations. The contribution in the practical and managerial context should be applicable field of North and West European commercial organizations. This thesis highlights individual and organizational learning in the creation of process innovations, and it also defines the features of an effective development method for creating and implementing process innovations
Tiivistelmä Tämän väitöskirjan tarkoituksena on tutkia organisaation oppimisen ja sen eri osatekijöiden roolia prosessi-innovaatioiden luomisessa ja muutoksen aikaansaamisessa organisaatiossa. Organisaation oppimista tutkittiin ja aineisto kerättiin prosessien kehittämisprojekteissa, joissa prosessisimulaatioita käytettiin prosessi-innovaatioiden menetelmänä. Tutkimuksen aineisto kerättiin pääsiassa vuosien 1988–2001 aikana. Tässä väitöskirjassa näitä tuloksia analysoidaan vallitsevien organisaatio-oppimisen teorioiden valossa prosessi-innovaatioiden ja muutoksen johtamisen asiayhteydessä. Erityisesti tutkitaan oppimisen mahdollistajia, oppimisen tuloksia (aineettomia/aineellisia), oppimisen polkuja ja kaikkien näiden keskinäisiä suhteita. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista pitkittäistä toimintatutkimusta tapaustutkimuksineen ja abduktiivisine päättelyineen. Aineisto koostuu 34 tapaustutkimuksesta ja 99 prosessisimulaatiosta, jotka toteutettiin 12 eri toimialalla, ja vaihtelevat ydinprosesseista tukiprosesseihin. Suurimmaksi osaksi tapausorganisaatiot olivat suomalaisia yrityksiä, ja yksi tapausorganisaatio oli sveitsiläinen. Projektiryhmät olivat pääasiassa suomalaisia, mutta monikulttuurinen ryhmä osallistui prosessisimulointiin viidessä tapaustutkimuksessa. Jokaisessa projektissa prosessisimulointia käytettiin ainakin kerran muutosprojektin aikana, joissakin tapauksissa jopa viidestä kahdeksaan kertaan. Väitöskirjan viiden artikkelin aineiston analysointi suoritettiin abduktiivisen päättelyn periaattein, ja tutkimuksen tulokset esitetään tutkimuskysymysten mukaisesti. Tutkimuksen teoreettinen tulos kohdistuu neljään osa-alueeseen. Tulokset lisäävät ymmärrystä 1) oppimisen mahdollistajista, niiden suhteesta toisiinsa ja vaikutuksesta oppimiseen ja prosessi-innovaatioihin, 2) aineettomien ja aineellisten oppimistulosten roolista yksilön ja organisaation oppimisprosesseissa, ja 3) prosessi-innovaatioiden ja niihin liittyvien muutosprosessien oppimisen poluista. Tutkimus myös määrittelee 4) prosessi-innovaatioita koskevien muutosprojektien oppimista korostavan mallin. Tutkimuksen tuloksia voitaneen soveltaa Pohjois- ja Länsi-Euroopan yritysmaailmassa. Tutkimus korostaa yksilön ja organisaation oppimisen merkitystä prosessi-innovaatioiden luomisessa ja lisäksi se määrittelee vaikuttavan prosessi-innovaatioiden kehittämisen ja käyttöönoton menetelmän piirteet

Abstract Argon-oxygen decarburisation (AOD) is the most common unit process for refining stainless steel. The AOD process consists of multiple stages, in which the rate of processing is determined by complex reaction mechanisms. The main objective of this work was to study the chemical rate phenomena in selected process stages. For this purpose, an extensive literature review was conducted to clarify the main assumptions of the existing reaction models. Based on the literature review, a new categorisation of the models was proposed. In addition, a literature review was conducted to identify the main phenomena that affect the reaction kinetics in the AOD process. In this work, based on the law of mass action, a novel kinetic approach and its application for modelling of parallel mass transfer controlled reactions were studied. The developed approach enables the simultaneous solution of the chemical equilibrium and mass transfer rate which controls it. A simplified reaction model was employed for studying the effect of mass transfer rates and residual affinity on the constrained equilibrium at the reaction interface. An earlier-proposed AOD model was extended with two phenomenon-based sub-models. The top-blowing model is based on the assumption that reactions take place simultaneously at the surface of the cavity formed by the momentum of the gas jet and on the surface of the metal droplets caused by the shear force of the gas jet. The reduction model describes the reactions during the reduction stage of the AOD process by assuming that all reactions take place between the metal bath and emulsified slag droplets. The results obtained with the models were in good agreement with the measurement data collected from a steel plant. Owing to their phenomenon-based structure, the developed models are well-suited for the analysis of both existing and new production practices
Tiivistelmä Argon-happimellotus (AOD) on yleisin ruostumattoman teräksen valmistamiseen käytettävä yksikköprosessi. AOD-prosessi koostuu useista vaiheista, joissa prosessointinopeutta määrittävät monimutkaiset reaktiomekanismit. Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia kemiallisia nopeusilmiöitä valituissa prosessivaiheissa. Tähän liittyen tehtiin kattava kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena oli tunnistaa olemassa olevien reaktiomallien pääoletukset. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta esitettiin uusi mallien kategorisointi. Lisäksi tehtiin kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena oli tunnistaa tärkeimmät reaktiokinetiikkaan vaikuttavat ilmiöt AOD-prosessissa. Tässä työssä tutkittiin uudenlaista massavaikutuksen lakiin perustuvaa lähestymistapaa sekä sen soveltamista rinnakkaisten aineensiirron rajoittamien reaktioiden mallinnukseen. Kehitetty lähestymistapa mahdollistaa kemiallisen tasapainotilan sekä sitä rajoittavan aineensiirron samanaikaisen ratkaisun. Aineensiirtonopeuksien ja jäännösaffiniteetin vaikutusta reaktiopinnalla vallitsevaan rajoitettuun tasapainotilaan tutkittiin käyttämällä yksinkertaistettua reaktiomallia. Aiemmin kehitettyä AOD-mallia laajennettiin kahdella ilmiöpohjaisella alimallilla. Lanssipuhallusmalli perustuu oletukseen, että reaktiot tapahtuvat samanaikaisesti kaasusuihkun liikemäärän muodostaman tunkeuman ja kaasusuihkun leikkausvoiman aiheuttamien metallipisaroiden pinnalla. Pelkistysmalli kuvaa AOD-prosessin pelkistysvaiheen aikana tapahtuvia reaktioita olettaen, että kaikki reaktiot tapahtuvat terässulan ja emulgoituneiden kuonapisaroiden välillä. Malleilla saadut tulokset vastasivat hyvin terästehtaalta kerättyä mittausaineistoa. Ilmiöpohjaisen rakenteensa ansiosta kehitetyt mallit soveltuvat hyvin sekä olemassa olevien että uusien tuotantopraktiikoiden analysoimiseen

Abstract The requirements for interactive land use planning, a statutory function of municipalities, are based on the Land Use and Building Act. The objective of land use planning is to promote a high quality living environment and ecologically, economically, socially and culturally sustainable development. Ideally, planning consists of an interactive process in which aspects of administration, residents, economic life and policy making are interconnected. The everyday planning practices of municipalities are significant in implementing interactive planning. This thesis analyses the interactive planning practices and collaboration cultures of the municipalities, the ELY Centres, and the Regional Councils, together with the representatives of mining companies, and consultant planners. The realisation of planning practices was specifically studied within the scope of land use planning and mining due to the fact that there are several ongoing ore exploration and mining projects in the municipalities of Northern Finland. The study focuses on municipal planners’ experiences in interactive planning. The thesis is based on a mixed methods approach, integrating both qualitative and quantitative data. The main research material, which is qualitative data, is comprised of interviews with municipal planners, representatives of ELY Centres, Regional Councils, and mining companies, as well as consultant planners. The quantitative data was generated from a survey directed to municipal planners working in the Northern municipalities. The qualitative data was supplemented with workshop material collected through participatory action research, which was carried out in order to study and develop the interactive planning process. The findings of this thesis demonstrate that the municipalities in Northern Finland have generally fulfilled the statutory minimum requirements in their interactive planning practices. The results indicate that interaction based on statutory and informal municipality policies would increase the possibilities of different stakeholders’ participation in the planning process. In addition, interaction would improve municipal planning practices, and would provide continuity in policy making. The results of this thesis offer valuable insight into planning practices, and could inform and enhance the current reform process of central and regional administration
Tiivistelmä Maankäyttö- ja rakennuslaki muodostaa perustan vuorovaikutteiselle alueiden käytön suunnittelulle, joka on yksi kuntien tehtävistä. Kunnilla on kokonaisvastuu suunnittelusta, jolla tavoitellaan hyvää elinympäristöä ja kestävää kehitystä. Suunnittelu perustuu lakisääteiseen vuorovaikutteiseen kaavoitusprosessiin. Ideaalitilanteessa vuorovaikutuksessa ovat hallinnon, kansalaisten, elinkeinoelämän ja poliittisen päätöksenteon näkökulmat. Kuntien suunnittelukäytännöt ovat tärkeässä asemassa vuorovaikutteisen suunnittelun toteuttamisessa. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on kuvata ja analysoida vuorovaikutteisen alueiden käytön suunnittelun käytäntöjä ja toimintakulttuuria Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien suunnitteluorganisaatioiden, ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kaivosyhtiöiden edustajien ja konsulttisuunnittelijoiden välisessä yhteistyössä. Käytäntöjen toteutumista tarkastellaan erityisesti alueiden käytön suunnittelun ja vaikutuksiltaan merkittävän kaivostoiminnan vuorovaikutuksessa, koska Pohjois-Suomen kunnissa on vireillä useita malminetsintä- ja kaivoshankkeita. Tutkimuksessa painotetaan kuntakaavoittajien kokemuksia vuorovaikutteisesta suunnittelusta. Väitöskirjatutkimus on lähtökohdaltaan monimenetelmällinen. Laadullinen pääaineisto muodostuu eri toimijaryhmien teemahaastatteluista. Määrällinen aineisto käsittää Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kunnissa työskennelleille kaavoittajille lähetetyn kyselyn. Laadullista aineistoa täydentää toimintatutkimuksellisella otteella toteutettujen, suunnitteluprosessin vuorovaikutusta tutkineiden ja kehittäneiden työpajojen aineisto. Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että pohjoissuomalaisten kuntien suunnittelukäytännöissä noudatetaan useimmiten lakisääteisiä vuorovaikutuksen minimivaatimuksia. Tulosten perusteella lakisääteisten ja kuntien omien vapaamuotoisten käytäntöjen yhdistäminen lisäisi eri osapuolten vaikutusmahdollisuuksia suunnittelussa, mikä toisi myös jatkuvuutta kunnan suunnittelukäytäntöihin ja päätöksentekoon. Väitöskirjatutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa ajankohtaisessa keskustelussa valtion ja paikallishallinnon työnjaosta sekä itsehallinnon uudistuvista muodoista

Abstract In recent years the number of attacks on critical infrastructure has not only increased substantially but such attacks have also shown higher sophistication. With the increasing interconnection of information systems it is common that critical systems communicate and share information outside an organization’s networks for many different scenarios. In the academic world as well as in existing security implementations, focus is placed on individual aspects of the security process - for example, network security, legal and regulatory compliance and privacy - without considering the process on the whole. This work focuses on solving this security gap of critical infrastructure by providing solutions for emerging attack vectors. Using design science research methods, a model was developed that seeks to combine these individual security aspects to form a complete security management process (SMP). This SMP introduces, among others theories of security topics, recommended best practices and a security organization structure. An instantiation of the SMP model was implemented for a large-scale critical infrastructure. This work introduces the system developed, its architecture, personnel hierarchy and security relevant workflows. Due to employed surveillance networks, specialized requirements for bandwidth utilization while preserving data security were present. Thus algorithms for solving these requirements are introduced as sub-constructs. Other focus points are the managerial aspects of sensors deployed in surveillance networks and the automatic processing of the sensor data to perform data fusion. Algorithms for both tasks were developed for the specific system but could be generalized for other instantiations. Verification was performed by empirical studies of the instantiation in two separate steps. First the instantiation of the SMP was analyzed as a whole. One of the main quality factors of the instantiation is incident response time, especially in complex scenarios. Consequently measurements of response times when handling incidents compared to the traditional system were performed in different scenarios. System usability was then verified by user acceptance tests of operators and administrators. Both studies indicate significant improvements compared to traditional security systems. Secondly, the sub-constructs communication optimizations and the data fusion algorithm were verified showing substantial improvements in their corresponding areas
Tiivistelmä Viime vuosina kriittisiin infrastruktuureihin on kohdistunut merkittävästi aiempaa enemmän erilaisia hyökkäyksiä. Tietojärjestelmien välisten yhteyksien lisääntymisen myötä myös kriittiset järjestelmät kommunikoivat nykyään keskenään ja jakavat tietoa organisaation sisäisten verkkojen ulkopuolellekin. Akateemisessa tutkimuksessa ja turvajärjestelmien toteutuksissa on huomio kohdistettu turvallisuutta koskevien prosessien yksittäisiin piirteisiin, kuten esimerkiksi verkkojen turvallisuuteen, lakien ja sääntöjen noudattamiseen ja yksityisyyteen, miettimättä prosesseja kokonaisuutena. Väitöstutkimuksen tavoitteena on ollut ratkaista tämä kriittisten infrastruktuurien turvallisuusongelma tarjoamalla ratkaisuja, jotka paljastavat mahdollisia hyökkäysreittejä. Väitöstutkimuksessa kehitettiin suunnittelutieteellisen tutkimuksen avulla lähestymistapa, joka yhdistää yksittäiset turvallisuusnäkökohdat ja muodostaa näin turvallisuuden kokonaishallinnan prosessin mallin. Malli hyödyntää erilaisia turvallisuusteorioita, suositeltuja hyviä käytäntöjä ja turvallisen organisaation rakennemalleja. Mallista kehitettiin esimerkkitoteutus laajamittaista kriittistä infrastruktuuria varten. Tämä väitöskirja esittelee kehitetyn järjestelmän, sen arkkitehtuurin, henkilökuntahierarkian ja turvallisuuden kannalta relevantit työnkulkukaaviot. Työssä huomioitiin laajan valvontaverkoston edellyttämät erityisvaatimukset tilanteessa, jossa tietoturvallisuuden säilyttäminen oli tärkeää. Myös näiden erityisvaatimuksiin liittyvien mallin osien ratkaisualgoritmit esitetään. Muita työn tuotoksia ovat hallinnolliset näkökulmat, jotka on huomioitava, kun valvonnalle tärkeitä sensoreita hallinnoidaan ja sensorien tuottamaa dataa yhdistellään. Algoritmit luotiin esimerkkiympäristöön, mutta niitä on mahdollista soveltaa muihinkin toteutuksiin. Toteutuksen oikeellisuuden todentamisessa käytettiin empiirisiä ympäristöjä kahdessa eri vaiheessa. Ensiksi turvallisuusprosessin kokonaishallinnan malli analysoitiin kokonaisuutena. Merkittävä laatutekijä oli havaintotapahtuman vasteaika erityisesti monimutkaisissa skenaarioissa. Siksi työssä esitellään eri skenaarioiden avulla tapahtumanhallinnan vasteaikojen mittauksia suhteessa perinteisiin järjestelmiin. Tämän jälkeen järjestelmän käytettävyys todennettiin operaattorien ja hallintohenkilöstön kanssa tehtyjen hyväksymistestien avulla. Testit osoittivat huomattavaa parannusta verrattuna perinteisiin turvajärjestelmiin. Toiseksi verifiointiin mallin osien kommunikaation optimointi ja algoritmien toimivuus erikseen ja niissäkin ilmeni huomattavia parannuksia perinteisiin järjestelmiin verrattuna

Tiivistelmä. Asiakashallinta ja CRM-järjestelmät ovat yleisesti yritysmaailmassa käytettyjä työkaluja. Ne soveltuvat kuitenkin myös yliopistojen käyttöön, minkä huomaa yliopistojen lisääntyneestä kiinnostuksesta asiakashallintaan. Yliopistojen välinen kilpailu opiskelijoista, tutkijoista ja rahoituksesta on lisännyt tarvetta hoitaa ja kehittää sidosryhmäsuhteita järjestelmällisesti. Asiakashallinta tarkoittaa strategista ja systemaattista asiakassuhteiden hoitoa ja hyödyntämistä arvoa tuottaen. Asiakashallinta sisältää koko asiakassuhteen elinkaaren suhteen luomisesta lopettamiseen. Asiakashallinta on muutakin kuin pelkkä tietotekninen järjestelmä, ja asiakashallinnan implementoinnissa organisaatio ja liiketoimintaprosessit voivat myös muuttua. Tämän diplomityön tavoitteena on luoda asiakashallinnan prosesseja ja niitä tukevia käytänteitä tutkimusorganisaatioon. Luodut prosessit ja käytänteet auttavat tutkimusorganisaatiota CRM-järjestelmän implementaatiossa. Tutkimus toteutetaan konstruktiivisella tutkimusotteella, jossa lopputuloksena on konstruktio käytännön ongelman ratkaisuksi. Tutkimuksessa vastataan siihen, mitä asiakashallinta on tutkimusorganisaation näkökulmasta, millainen kohdeyksikön nykytila on asiakashallinnan suhteen ja miten tutkimusorganisaation asiakashallinnan prosessit ja käytänteet luodaan sitoen ne organisaation toimintaan. Työ toteutettiin samanaikaisesti kohdeyksikössä tapahtuvan CRM-järjestelmän pilottikäyttöönoton aikana, joka toimii pääasiallisena materiaalina tähän työhön. Työn teoriaosassa luodaan kuva asiakashallinnasta keskittyen tutkimusorganisaation näkökulmaan. Teoriaosassa käsitellään aluksi asiakashallinnan määritelmää, josta siirrytään asiakashallinnan strategiaan sisältäen prosessit, järjestelmät ja mahdolliset hyödyt. Asiakashallinnan implementointi tarkoittaa aina muutosprojektia, joten muutosjohtamista käsitellään myös implementointiin liittyen. Implementoinnin vaatimusten ja menestystekijöiden jälkeen siirrytään tutkimusorganisaation asiakashallintaan ja siihen liittyvään prosessikuvaukseen. Tutkimusorganisaation erityispiirteinä ovat lukuisat ulkoiset sidosryhmät, tutkimuksen ja koulutuksen yhdistäminen ja lisääntynyt kilpailu. Asiakashallinnan implementoinnissa organisaation on integroitava ihmiset, prosessit, teknologia ja organisaatio sopivasti yhteen, sillä asiakashallinta sisältyy näihin kaikkiin tasoihin. Selkeän ja tehokkaan muutosjohtamisen avulla organisaatio voi onnistua asiakashallinnan käyttöönotossa paremmin. Kohdeorganisaation nykytilassa asiakashallinta ei ole yksikkötasolla systemaattista, asiakastiedot ja -kontaktit ovat pitkälti yksilöiden henkilökohtaisissa arkistoissa ja organisaatiolla ei ole yksikkötasolla avoimia historiatietoja tehdystä yhteistyöstä. Työn aikana tutkimusyksikössä käynnistyi CRM-järjestelmän pilottikäyttöönottoprojekti, jossa yksikön henkilökunta pääsi pohtimaan yhdessä haluttuja asiakashallinnan käytänteitä ja nykyisiä ongelmakohtia. Yksikkö ottaa käyttöönsä Microsoft Dynamics 365 CRM-järjestelmän, joka on kustomoitu yliopistoympäristöön sopivaksi. Toiveina yksiköllä oli järjestelmälle historiatietojen kertyminen, yhteistyön avoimuus ja kattava yritysrekisteri laajoilla hakutoiminnoilla. Keskeisimpänä tuloksena työssä luodaan tutkimusyksikölle asiakashallinnan pelisäännöt, jotka sisältävät asiakashallinnan prosesseja ja käytänteitä sekä CRM-järjestelmän käyttäjien rooleja ja vastuita. Luodun konstruktion avulla tutkimusyksikkö voi systematisoida heidän asiakashallintaansa ja toimia suunnannäyttäjänä avoimen ja systemaattisen asiakashallinnan käytössä yliopistossa.Customer relationship management processes and practices in research organization. Abstract. Customer Relationship Management (CRM) and CRM systems are common tools in the business world. However, they are also suitable for universities which is evident from the universities’ growing interest of CRM. The need for developing and maintaining stakeholder relationships systematically derives from the increased competition for students, researchers and funding. CRM is defined as strategic and systematic management of customer relationships aiming at value-creation. CRM includes the whole life cycle of a customer relationship from creation to termination. CRM is more than an IT system and implementing CRM can also change the organization and business processes. The purpose of this Master’s Thesis is to create CRM processes and supporting practices in a research organization. Created processes and practices will help the research organization in the implementation of a CRM system. The research is conducted with a constructive research method. A construction to solve a practical problem is produced as a result. The research answers what CRM is from the research organization perspective, what is the current status of CRM in the subject organization and how to create CRM processes and practices in a research organization and how to bind them in action. The study was done simultaneously with the pilot CRM implementation project carried out in the subject organization. The main material for this study was collected from the pilot implementation project. The literature review covers CRM from the research organization perspective. The theory starts with definitions of CRM, moves to CRM strategy and ends in CRM of research organization. Change management and leadership is also studied regarding CRM implementation. Integration of people, processes, technology and organization is critical in CRM implementation. Currently the subject organization does not have systematic CRM practices, contacts are scattered, and history information of cooperation is not easily discoverable. The pilot implementation project empowered organization’s employees to discuss the current status of CRM and plan common processes and practices for the future. The organization starts using Microsoft Dynamics 365 CRM system customized for university environment. The CRM system provides wanted features like open history information of cooperation and a broad company register with advanced search functions. The main finding of this study is the construction of CRM ground rules for the research organization. The ground rules include process mappings, common practices and user roles. The research organization can systematize their customer relationship management and act as a pioneer of open and systematic customer relationship management use in university environment.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tietohallinnon ulkoistukseen vaikuttavia tekijöitä sekä tietämyksenhallintaa IT-ulkoistuksessa. Yritykset keskittyvät ydinliiketoimintaan ulkoistamalla tukitoimintoja. Tietohallinto ei yleensä ole yrityksen ydinliiketoimintaa ja sen ulkoistaminen ei ole suoraviivainen tai helppo tehtävä, koska tietohallinto on keskeinen osa yrityksen toimintoja ja yleensä liittyy toisiin sovelluksiin ja prosesseihin ulkoistavan yrityksen sisällä. Tietämys ja tietämyksenhallinta on merkittävimpiä tekijöitä ulkoistumisen onnistumiselle. Tietämyksenhallinta-aktiviteeteilla varmistetaan, että tietämys tietohallintopalveluista ja -sovelluksista siirtyy tulevalle alihankkijalla, joka tulee vastaamaan jatkossa IT -palveluiden ylläpidosta ja jatkokehityksestä. Tutkimuksen aiheena on tietämyksenhallinta, -prosessit ja -teknologiat: tietohallinnon ulkoistamistapaus. Tutkimus käsittää teoreettisen osuuden, missä kuvataan yleisesti tietohallinnon ulkoistusta, tietämyksenhallintaa, tietämyksenhallintaprosessia sekä tietämyksenhallinnassa käytettyjä teknologioita. Teoriassa esitettyjä asioita tutkitaan tapauksessa, missä yritys A ulkoisti tietohallinnon yritykselle B. Tutkimuksen menetelmänä on laadullinen tapaustutkimus ja aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, missä haastateltavana oli ulkoistuksessa mukana olleita henkilöitä. Tutkimus on toteutettu luottamuksellisena eikä siinä mainita nimiä tai yritysten tietoja. Tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan tietohallinnon ulkoistukseen liittyviä tekijöitä sekä ulkoistuksissa käytettyjä ja merkittäviä tietämyksenhallintaprosesseja sekä tietämyksenhallintateknologioita. Tutkimuskysymyksiä ovat: Mitkä ovat tietohallinnon ulkoistamiseen vaikuttavia tekijöitä ja miten tietämys, tietämyksenhallinta, -prosessit ja -teknologiat esiintyvät tietohallinnon ulkoistuksissa? Tutkimuksessa havaittiin, että tietohallinnon ulkoistamisella yritykset keskittyvät siihen mitä se osaa parhaiten ja missä se kilpailee muita yrityksiä vastaan, eli ydinliiketoimintaan. Ulkoistaminen on hyvin yleinen ilmiö, millä ulkoistavat yritykset hakevat kustannussäästöjä ja tehokkuutta. Tietämyksenhallinnan näkökulmasta tietämyksen siirron osoitettiin olevan tärkein tekijä ulkoistajan ja alihankkijan välillä. Tietämystä siirretään erilaisissa prosessissa, missä teknologia on prosessin mahdollistaja. Teknologian merkitys tietämyksenhallinnalle ja ulkoistuksen onnistumiselle oli merkittävä tutkimuksen tapauksessa.

Abstract In this thesis, we consider autonomous environmental modelling, where robotic sensing platforms are utilized in environmental surveying. In order to allow a wide range of different environments, our models must be flexible to the data with some a prior assumptions. Respectively, in order to guide action planning, we need to have a unified sensing quality metric that depends on the prediction quality of our models. Finally, in order to be able to adapt to the observed information, at each iteration of the action planning algorithm, we must be able to provide solutions that aim at minimum travelling time needed to reach a certain level of sensing quality. These are the main topics in this thesis. At the center of our approaches are stationary and non-stationary Gaussian processes based on the assumption that the observed phenomenon is due to the diffusion of white noise, where diffusion kernel anisotropy and scale may vary between locations. For these models, we propose adaptation of diffusion kernels based on a structure tensor approach. Proposed methods are demonstrated with experiments that show, assuming sensor noise is not dominating, our iterative approach is able to return diffusion kernel values close to correct ones. In order to quantify how precise our models are, we propose a mutual information based sensing quality criterion, and prove that the optimal design using our sensing quality provides the best prediction quality for the model. To incorporate localization uncertainty in modelling, we also propose an approach where a posterior model is marginalized over sensing path distribution. The benefit is that this approach implicitly favors actions that result in previously visited or otherwise well-defined areas, meanwhile, maximizing the information gain. Experiments support our claims that our proposed approaches are best when considering predictive distribution quality. In action planning, our approach is to use graph-based approximation algorithms to obtain a certain level of model quality in an efficient way. In order account for spatial dependency and active localization, we propose adaptation methods that map sensing quality to vertex prices in a graph. Experiments demonstrate the benefit of our adaptation methods compared to the action planning algorithms that do not consider these specific features
Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tarkastellaan autonomista ympäristön mallinnusta, missä ympäristön kartoitukseen hyödynnetään robottimittausalustoja. Erilaisia ympäristöjä varten, käytettävien mallien tulee olla joustavia datalle tietyillä a priori oletuksilla. Mittausalustojen ohjaus vaatii vastaavasti yhtenäisen, mallien ennustuslaadusta riippuvan, kartoituksen laatumetriikan. Mukautuakseen uuteen informaatioon, ohjausalgoritmin tulee lisäksi pyrkiä joka iteraatiolla minimoimaan tietyn kartoituksen laadun saavuttava kulkuaika. Nämä ovat tämän väitöskirjan pääaiheet. Tämän väitöskirjan keskiössä ovat sellaiset stationaariset ja ei-stationaariset Gaussin prosessit, jotka perustuvat oletukseen että havaittu ilmiö johtuu valkoisen kohinan diffuusiosta. Diffuusiokernelin anisotrooppisuudelle ja skaalalle sallitaan paikkariippuvaisuus. Tässä väitöskirjassa esitetään näiden mallien mukauttamiseen rakennetensoripohjaisia menetelmiä. Suoritetut kokeet osoittavat, että esitetyt iteratiiviset mukauttamismenetelmät tuottavat lähes oikeita diffuusiokernelien arvoja, olettaen, että sensorikohina ei dominoi mittauksia. Mallien ennustustarkkuuden määrittämiseen esitetään keskinäisinformaatioon perustuva kartoituksen laatumetriikka. Väitöskirjassa todistetaan, että optimaalinen ennustuslaatu saavutetaan käyttämällä esitettyä laatumetriikkaa. Väitöskirjassa esitetään lisäksi laatumetriikka, jossa posteriori malli on marginalisoitu kartoituspolkujen jakauman yli. Tämän avulla voidaan huomioida paikannusepävarmuuden vaikutukset mallinnuksessa. Tällöin etuna on se, että kyseinen laatumetriikka suosii implisiittisesti sellaisia mittausalustojen ohjauksia, jotka johtavat aeimmin kartoitetuille tai helposti ennustettaville alueille samalla maksimoiden informaatiohyödyn. Suoritetut kokeet tukevat väittämiä, että väitöskirjassa esitetyt menetelmät tuottavat parhaan ennustusjakauman laadun. Mittausalustojen ohjaus vaatii vastaavasti yhtenäisen, mallien ennustuslaadusta riippuvan, kartoituksen laatumetriikan. Väitöskirjassa esitetään mukautusmenetelmiä kartoituksen laadun kuvaukseksi graafin solmujen kustannuksiksi. Tämän avulla sallitaan sekä spatiaalinen riippuvuus että aktiivinen paikannus. Mittausalustojen ohjaus vaatii vastaavasti yhtenäisen, mallien ennustuslaadusta riippuvan, kartoituksen laatumetriikan

Tutkimuksen aihe on visuaalinen tiedeviestintä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla, millainen tieteellisen tiedon visualisointiprosessi on ja antaa apuvälineitä tutkijoille oman tieteellisen tiedon visualisointiin. Tutkimus määrittelee hyvää visuaalista tiedeviestintää, sen toiminta-arvoja ja toimintaverkostoa sekä kuvailee millaisena alan tulevaisuus nähdään. Tutkimukseen haastateltiin kuutta alan ammattilaista, joiden tehtäväalueeseen kuuluu visuaalinen tiedeviestintä. Haastattelut olivat avoimia syvähaastatteluja. Tämän ohella tutkimuksessa tehdään yleiskatsauksellinen analyysi Helsingin Sanoman ja Tiede-lehden kuvalähteisiin. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan todeta: visualisointiprosessi on tapauskohtainen ja toimintaympäristöstä riippuvainen. Prosessin takana on aina tarve ja idea, josta prosessi etenee luonnoksiin ja viestin muokkaamiseen. Prosessi kulminoituu julkaisuun, jota seuraa suuren yleisön reagointi, palaute ja virheistä oppiminen. Tutkimus on suppea, koska haastateltavia oli ainoastaan kuusi. Kuitenkin edustetut tahot antavat laajan kuvan tieteen tämän hetkisestä visualisointiprosessista. Tutkimuksen tulokset hahmottuivat haastatteluista ja ammattilaisten arjesta. Tutkimusta olisi hyvä jatkaa syvempään sisältöanalyysiin lehdissä ja laajentaa tutkimusta tutkijoiden visualisoinnin arkeen. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, voiko tieteellinen kuva toimia itsenäisesti ilman tekstiä
The subject of the study is a visual science communication. The aim of this study is to describe scientific data visualization process and provide tools for researchers in visualizing their own scientific data. The study defines good visual scientific communication, its values ​​and the network operation and describes how in the future the sector can be seen. The study interviewed six industry professionals, whose activities include both visual and science communication. The interviews were open-ended in-depth interviews. In addition, the study carried out Synoptic analysis of image sources represented in the media. The main outcomes of the study can be concluded: visualization of the process is ad hoc and dependent on the operating environment. Behind the process there is always a need and an idea which the process proceeds to draft and edit the message. The process culminates in the publication, which is available to the general public response, feedback and learning from mistakes. The study is limited because there were only six interviewees. However, the represented parties give a broad view to the current scientific visualization process. The results to the study came from interviews with professionals and their professional everyday life. The study should be continued to a deeper analysis of the content in newspapers and expanding research into researchers visualization in everyday life. It would also be interesting to explore whether the scientific picture could act independently without the text

In Afrikaans only Sowel Stefans Grové as N.P. van Wyk Louw is kontemporêre, Afrikaanssprekende kunstenaars wat binne ’n Westerse kultuur grootgeword het en in die Westerse kunstradisie opgelei is. N.P. van Wyk Louw se epiese gedig, Raka, het as inspirasie vir verskeie kunswerke gedien, waaronder skilderye van Alexis Preller en Cecil Skotnes. Twee vooraanstaande Suid- Afrikaanse komponiste is ook geïnspireer deur Van wyk Louw se werk: Graham Newcarter se ballet Raka het in 1967 verskyn en ’n gelyknamige simfoniese toondig in die vorm van ’n klavierkonsert verskyn in 1996 uit die pen van Stefans Grové. Terwyl verskeie ander komposisies van Stefans Grové as onderwerpe van uitgebreide navorsing gebruik is, is relatief min bekend oor die aard en samestelling van hierdie toondig en die raakpunte en verskille wat tussen die musiek en die oorspronklike gedig bestaan. Hierdie studie ondersoek die wyse waarop ’n erkende literêre werk deur ’n vooraanstaande Suid-Afrikaanse digter ’n nuwe gedaante aanneem binne die omvang en beperkings van ’n musikale vorm. Die studie fokus op hoe Stefans Grové verskillende musikale parameters soos ritme, melodie en struktuur in sy simfoniese toondig, gegrond op N.P. van Wyk Louw se epiese gedig Raka , aanwend.
Dissertation (MMus (Performing Art))--University of Pretoria, 2007.
Music
MMUs
unrestricted

Sosial fobi er en av de mest prevalent angstlidelsene. Sosial fobi kjennetegnes av intens opplevelse av angst i sosiale situasjoner, og er assosiert med betydelige funksjonstap og reduksjon i livskvalitet for de personene som rammes, blant annet i forhold til akademisk/yrkesmessig fungering og utviklingen av sosiale relasjoner. I mange år har tradisjonell kognitiv atferdsterapi (CBT) vært den anbefalte psykologiske behandlingen for denne lidelsen. Hovedfokuset i denne behandlingen ligger på modifisering av dysfunksjonelle antagelser gjennom kognitiv restrukturering, men den kan også inneholde diverse former for atferdsmessige intervensjoner. Mange pasienten opplever imidlertid ikke å bli bedre av denne behandlingen. En nyere kognitiv tilnærming, utviklet av David Clark og Adrian Wells, er mer spesifikt rettet mot å modifisere dysfunksjonelle opprettholdende prosesser ved sosial fobi (hovedsakelig selvfokusert oppmerksomhet, trygghetsatferd, bekymring og ruminering). Denne tilnærmingen har vist bedre effekt enn tradisjonell CBT i flere nye studier. Wells har også begynt å anvende metakognitiv terapi (MCT) ved behandlingen av flere angstlidelser. MCT utgjør en ny tilnærming overfor psykiske lidelser der fokuset ligger mer på "tanker om tanker" (metakognisjon) og dysfunksjonelle reaksjonsmønstre i forhold til egne tanker (kognitivt oppmerksomhetssyndrom). Denne behandlingen har så langt ikke blitt tilpasset til pasienter med sosial fobi, men har vist lovende resultater blant annet overfor pasienter med GAD, OCD og PTSD. Oppgaven vil vurdere muligheten av en metakognitiv behandling overfor sosial fobi.

Mottakere av sosialhjelp får i liten grad tilbud om tiltak som fokuserer på å styrke sosialpsykologiske forhold som deres selvfølelse, fellesskapsfølelse og personlige sosiale nettverk. Skal man hjelpe denne gruppen med å skape ønskede endringer i deres livssituasjon, er ikke økonomisk bistand til å dekke daglige utgifter og hjelp med materielle forhold som bolig og liknende, tilstrekkelig. Sosial støtte har en grundig dokumentert positiv virkning på psykisk helse. Tiltak som bedrer relasjonene til mennesker som er viktige for en, og som mobiliserer nettverket til å gi sosial støtte, kan styrke selvfølelsen, følelse av tilhørighet og fellesskap, og handlekraft. På den måten kan sosiale og psykologiske ressurser mobiliseres som gjør at mottakere av sosialhjelp lettere kan skape endringer i sin livssituasjon. Denne kunnskapen til tross, bruk av nettverksintervensjoner er i liten grad anvendt i sosialtjenestens førstelinjetjeneste. En målsetting med denne studien er å undersøke hvordan mottakere av sosialhjelp opplever å delta på en nettverksintervensjon, kalt ”nettverksråd”. Nettverksråd er et tiltak hentet fra barnevernet, hvor barnet er i sentrum for intervensjonen (der omtalt som familieråd). Få studier har undersøkt hvordan nettverksråd virker med voksne som hovedpersoner. En annen målsetting med denne studien er derfor å undersøke hvordan tiltaket fungerer, og hvilke sosialpsykologiske prosesser som kan forklare gevinster/endringer som følge av tiltaket. En tredje målsetting med studien er å utforske, og eventuelt utvide, den teoretiske forståelsesrammen for dette tiltaket. Studien er basert på intervjuer med 15 personer som har holdt nettverksråd, hvorav seks av disse ble intervjuet på to tidspunkter. I tillegg ble fem nettverksråd observert. Analysen er gjort med en grounded theory-tilnærming. Et av hovedfunnene er at å få bedre kontakt med familie/venner, og å gjenopprette kontakt med tapte nettverksforbindelser var viktige motivasjonsfaktorer, og også det viktigste resultatet av nettverksråd for informantene. En sosialpsykologisk ”mekanisme” i nettverksråd er spesielt utveksling av anerkjennende støtte. Denne type støtte handler om at andre viser respekt, lytter til og viser interesse for det som blir sagt. Slik anerkjennelse har stor betydning for menneskers egenverd, og jeg argumenterer i denne avhandling for at nettverksråd kan styrke hovedpersonenes egenverd. Et annet funn fra studien er at nettverksråd, med sitt strukturelle rammeverk for gjennomføring, understøtter en dialogisk og støttende kommunikasjon mellom hovedpersonene og nettverket som gjør at informantene føler seg respektert og lyttet til, og at relasjonene til familie/venner blir bedre. Studien viser at en annen viktig sosialpsykologisk prosess som fant sted for hovedpersonene, gjennom den sosiale støtten nettverket ga, var bevegelsen fra ensomhet til opplevelse av ikke lenger å stå alene. Nettverksråd genererte styrket fellesskapsfølelse og tilhørighet med deres private sosiale nettverk. Både tilhørighet og egenverd er prediktorer for psykisk helse, og styrking av disse følelsene kan forklare hvorfor nettverksråd har positiv effekt på psykiske helse på kort sikt. Gjennom nettverksråd grep informantene aktivt tak i problemer de ønsket en endring på. Ved egen innsats og nettverkets støtte oppnådde de fleste ønskede endringer, både praktisk og relasjonelt. Studien viser at styrket mestringstro (self-efficacy) og handlekraft (agency) er sannsynlige psykologiske resultater av å holde nettverksråd. Nettverksråd har potensial til å styrke relasjonelle og psykologiske ressurser blant mottakere av sosialhjelp, noe som er av avgjørende betydning for at sosialhjelp skal føre til endringer i brukernes liv. Gjennom styrket egenverd, fellesskapsfølelse og handlekraft, styrkes den psykiske helsen. Derigjennom kan muligheten for økt sosial inkludering av denne gruppen være et langsiktig resultat av nettverksråd.

Tiivistelmä. Rakennustuotannossa tietomallit ovat yksi rakennussuunnitelman toteutusmuoto. Suunnitelmien käytettävyyden, laadun ja toteutettavuuden tarkastus onnistuu tietomallista paremmin kuin perinteisestä 2D-suunnitelmasta. Tietomalleista saatavia visualisointeja käytetään rakennettavan kokonaisuuden hahmottamisessa. Yhä useammin on tarjolla tietomalleista toteutettuja visualisointeja myös asuntotuotannon kaupanteon sekä asukasmuutosten tekemisen yhteydessä asiakkaille asunnon kokonaisuuden havainnointiin sekä tuotannon tarpeisiin. Tarjolla on erilaisia visualisointitapoja, muun muassa virtuaalitodellisuus (VR) tai lisätty todellisuus (AR) sekä erilaisia laitteita laseista cave-tyyppisiin tiloihin visualisointien tarkastelussa. Visualisointien käytön yleistyminen ja arkipäiväistyminen luo odotuksia asuntotuotannon markkinoinnin, myynnin ja asukasmuutosten käyttämiin visualisointeihin. Tietomalleihin sisältyy suuri määrä tietoa rakennettavasta kohteesta. Tiedon ollessa huolellisesti jäsennelty, määritelty sekä sen toteutuksen tarkkailulla luodaan pohja tiedon luotettavuudelle ja käytettävyydelle. Tällöin tietoa pystytään hyödyntämään useilla eri osa-alueilla. Tällaista järjestelmällistä tuotetiedon hallintaa tarvitaan myös rakennustuotannossa. Tuotetiedon hallinnan järjestelmiä käytetään yleisesti valmistavassa teollisuudessa. Tuotetiedonhallinta tehostaa rakennustuotannon prosesseja parantaen tuottavuutta, laatua ja kustannustenhallintaa. Työni tavoite on tutkia ja kehittää kohdeyrityksen markkinoinnin, myynnin ja asukasmuutosten toimintajärjestelmää tietomallin tuotetiedon hyödyntämisessä projektin eri vaiheissa. Tällöin tietomallista saadaan tuotettua esimerkiksi visualisointeja markkinointia, myyntiä ja asukasmuutoksia varten. Visualisointien käytön lisääminen asuntojen markkinoinnin, myynnin ja asukasmuutosten tehtävissä on kohdeyrityksen tavoite. Samalla tietomallin käyttö lisääntyy kattamaan kaikki rakentamisprosessin vaiheet. Työni rakentuu kirjallisuusosuudesta ja empiirisestä tutkimuksesta. Viitekehyksenä kirjallisuustarkastelussa ovat aikaisemmat tutkimukset markkinoinnin kohderyhmistä, tuotetiedosta, tuotetiedonhallinasta, tietomallin käyttöön sisältyvistä ohjeista ja visualisoinneista. Kartoitin eri aiheiden tuomaa hyötyä markkinoinnin, myynnin ja asukasmuutosten prosessin hallinnassa. Empiirinen tutkimus kartoittaa, mitä haasteita kohdeyrityksen nykytilanteen toimintaan sisältyy ja nykytilanteen toimintajärjestelmää sekä mitä tulevia tarpeita on kohdeyrityksessä. Empiirisen tutkimuksen toteutin osallistumalla kohdeyrityksen asiakastoimintojen kehitysryhmän muutoslaboratorio-tyyliseen toimintaan sekä kyselyllä asiakastoimintojen töitä tekeville. Kohdeyrityksen nykytilanteessa tuotetiedonhallintaa ei ole määritelty toimintajärjestelmään sekä asiakastoimintoja toteutetaan eri toimintatavoilla. Tietomallin ja visualisointien käyttö vaihtelee suuresti eri asuntokohteissa nykytilanteessa. Kirjallisuuden ja nykytilanteen empiirisen tutkimuksen vertailun tuloksena määrittyivät kohdeyrityksen toimintajärjestelmän kehityskohdat, jotta tietomalleja saadaan hyödynnettyä aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin myös markkinoinnin, myynnin ja asukasmuutosten prosessin vaiheissa. Tuloksissa esitettäviä kehitystoimenpiteitä ovat tehtäväkokonaisuuksien, työnjaon, tuotetiedon sisällön, tuoteportfolion, sääntöjen, välineiden, järjestelmien ja aikataulujen määrittäminen. Kirjallisuustarkastelun tuotetiedonhallinnan toimintaperiaatteita voidaan soveltaa rakennustuotannossa muillekin osa-alueille. Empiirinen tutkimuksen osalta kehityslinjat ovat yksilöityjä ratkaisuja koskien markkinoinnin, myynnin ja asukasmuutosten haasteita.The process and product data management for the marketing, sale and customer modification tasks in BIM-based apartment construction project. Abstract. In construction, building information model is one of the ways in which plans are implemented. Controlling the usability, quality, and feasibility of the BIM-based plans are better than the traditional 2D plan. Visualizations from building information model are used to observing the building to be built. Visualizations of BIM are increasingly being offered the purpose of understand the apartment complex also in connection with the trade and customer modification of housing production as well as in the production. There are various ways of visualization including virtual reality (VR) or augmented reality (AR), as well as various devices from glasses to cave-space for visualization. The use of visualizations is increasing and people are getting used to visualizations in everyday life, and this new custom creates expectations for visualization of the marketing, sales and customer modification used by apartment construction. The building information models include a large amount of information about the building to be built. When the information is carefully structured, when the nomenclature is defined and determining these rules and monitoring their implementation will provide the basis for the reliability and usability of the information. The information can be utilized in many different sections. Such systematic management of product information is also needed in construction. Product Information Management is commonly used in the manufacturing industry. Product Information Management enhances construction production processes by improving productivity, quality, and cost management. The aim of my work is to study and develop the target company’s marketing, sale and customer modification operating system in BIM-based construction project by utilizing the product information at different stages of the project. For example, the BIM can be used to produce visualizations for marketing, sales and customer modifications. It is set as goal of target company to increase the use of visualization for marketing, sale and customer modification tasks. At the same time, the use of the BIM will increase to cover all stages of the construction process. My work is based on earlier literature and empirical research. The framework for literature research is obtained from earlier research on target groups of marketing, the product information management, the instructions and visualizations included in the use of the building information model. On these different topics, I surveyed the benefits of systems in marketing, sales and the customer modifications. In empirical study, I surveyed the operating system of current situation in the target company and explored the future needs. I chart the challenges of the current situation. I carried out empirical research by participating in the target company’s development team’s change laboratory -method activity and with the survey for particular member of the target company’s staff. In current situation there is no systematic management of product information. Marketing, sales and customer modification tasks are carried out different ways. There is difference between apartment construction projects in the way of using BIM or visualizations. As the result of the literature and the empirical research of the current situation, the main areas of development plan was built into the target company’s marketing, sale and customer modification operating system in BIM-based construction project. As the result of the research, the tasks, the division of work, the product information, the product information management, rules, systems and schedules are important in the development plan. The principles of the Product Information Management theory of literature research can be applied to other section of construction industry. As for empirical research, development lines are unique solutions to the challenges of marketing, sales and customer modification.

Tämä työ on toteutettu, koska tilaajayrityksellä ei ole dokumentoituja toimintamalleja toiminnastaan ja asennuspalvelun tilauskanta on kasvussa. Palvelun tuotteistaminen tarkoittaa palvelurakenteen määrittämistä kuvaamalla palvelun prosessit ja asioiden kulku. Työ käsittelee av-asennuspalvelun tuotteistamista. Erityistä huomioita kiinnitetään tuotteistamisen hyötyihin ja tuotteistamisen tuloksena saatavan palvelutuotekonfiguraation prosessin kehittämiseen ja projektinhallinnan kypsyyden parantamiseen. Esimerkkiyrityksen av-asennusprojektista luodaan prosessikuvaus haastattelemalla projektiin osallistuneita työntekijöitä, minkä perusteella löydetään prosessin heikot kohdat, ja tunnistetaan yrityksen palvelutuoteportfolio. Tuloksissa esitellään uusi palvelutuotekonsepti, kehitetyn prosessin kuvaus ja toimenpiteet projektinhallinnan kypsyyden parantamiseen. Palvelutuotekonsepti koostuu kolmesta eri tuoterakenteesta, jotka ovat tarkoitettu eri kokoisiin kohteisiin. Prosessin kehittämiskohteet suuntautuvat ennakointiin, jolla saadaan turhat odotusajat prosessista pois. Projektinhallinnan kypsyyttä nostetaan arvioimalla sitä viidestä eri näkökulmasta
This thesis has been carried out because the client company does not have a documented business models on their activities and installation service order backlog is increasing. Commercialization of the service means the determination of the service by describing the service processes and the course of events. The thesis deals with the commercialization of audiovisual installations. A result of commercialization is the service product configuration. Particular attention is paid to the commercialization benefits and improvements of business processes and a project management maturity of the new service product configuration. This thesis includes description of the company’s business prosess based on employee interviews. A new service product portfolio and weak spots of the business process has been found based on the description. The results presented a new service product concept, the description of the new development business process and actions to improve the project management maturity. The Service product concept consists of three different product structure that are intended for different sizes of the install locations. Process development targets based on the foresight that reduces the waiting time in the process. The maturity of the project management has been increased by estimating it from five different angles

Abstract Nowadays, the locus of innovations is in research and development (R&D) networks formed by companies, research agencies, universities, and governmental agencies. Innovation is seen as a source of success of corporations, nations and communities, and therefore there is a long tradition for R&D research and innovation research. Networking is the answer for the changed environment caused by globalisation, fragmentation of the knowledge base and specification of the research into several fields that cause increased financial resource and capability demand for the actors developing new offerings. Collaboration in R&D networks is necessary because resources, expertise, and capabilities are not possessed and capable of being managed by single actors. R&D networks may emerge from among willing actors or intentionally by active actors or based on existing social or strategic relationships of actors. This study focuses on intentional R&D nets and managing in these R&D nets. This study describes and understands, firstly how managing in net is conducted during R&D net formation and collaboration, secondly what benefits are achieved, and thirdly what challenges are noted in relation to managing in R&D nets. Managing in R&D nets is seen to consist of managerial processes and roles for managing. Managing in R&D nets is studied in two phases, firstly empirically in four (4) peer-reviewed papers. The papers stem from a single longitudinal case study of managing in an R&D net. The case study includes both a historical and a follow-up time perspective. Secondly, as the studies have been published between 2005 and 2008, their results needed to be compared to more novel and contemporary findings to show the contribution. Hence, in the second phase, a systematic literature review covering studies on R&D and innovation network management published between 2004–14 is conducted. Thereafter and based on the comparison to contemporary research, the findings of this study that are supported, contradicted and/or still novel are discussed. The novel findings of this study are the following. Firstly, this study extends the time frame of managing in R&D nets. Secondly, it proposes a process model for understanding R&D net formation and collaboration, based on overlapping, simultaneous and iterative activities in R&D net. Thirdly, as a novel finding, this study creates a conceptual framework for depicting and typologising roles for managing in R&D nets. Finally, this study extends the understanding of benefits and challenges of managing in R&D nets. This study provides recommendations both for managers as well as for research of managing in R&D nets
Tiivistelmä Innovaatiot syntyvät yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja julkisten toimijoiden verkostoissa. Innovaatiot ovat yritysten, yhteisöjen ja kansojen menestyksen lähde, joten niiden tutkimuksella on pitkät perinteet. Verkostomaisella tuotekehitystoiminnalla uusien innovaatioiden: tuotteiden ja palveluiden kehittäjät vastaavat markkinoiden globalisaation, tutkimuksen erikoistumisen ja tiedon fragmentoitumisen aiheuttamaan tiedollisten ja taloudellisten resurssien vaatimusten kasvuun. Yhteistyö tutkimus- ja kehitysverkostoissa (T&K) on välttämätöntä, koska tarvittavat resurssit, osaaminen ja kyvykkyydet eivät ole yksittäisten toimijoiden hallussa tai hallittavissa. T&K-verkot voivat olla toimijoiden tarkoituksellisesti kokoamia, muodistua vapaasti toimijoiden havaitessa yhteiset intressit tai muodostua aikaisemmista verkostossa toimineiden toimijoiden sulautuessa tutkimaan ja kehittämään yhdessä. Tämä tutkimus keskittyy tarkoituksellisesti koottujen T&K-verkkojen tutkimus- ja kehitysverkkojen johtamiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, ymmärtää ja käsitteellistää: ensiksi, miten tutkimus- ja kehitysverkoissa johdetaan verkon muodostumisen ja varsinaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan aikana, toiseksi mitä etuja tutkimus- ja kehitysverkon johtamisella on verkon toimijoille ja kolmanneksi, mitä haasteita tutkimus- ja kehitysverkon johtamisessa on ja kolmanneksi, T&K-verkkojen johtaminen kattaa tässä tutkimuksessa johtamisen prosessit ja johtamisen rooli. T&K-verkkojen johtamista tutkitaan kahdessa vaiheessa, ensiksi empiirisesti neljän (4) vertaisarvioidun tutkimuspaperin avulla. Tutkimuspaperit perustuvat yhden tapauksen pitkittäistutkimukseen T&K-verkoissa johtamisesta. Tapaustutkimuksessa tarkastellaan tapausta seuranta- ja historiatutkimuksen aikaperspektiivistä. Toiseksi, koska tutkimuspaperien julkaiseminen on ajoittunut vuosille 2005-2008, tulee niiden tuloksista johdettava kontribuutio verrata uudemman aikalaiskirjallisuuden kanssa. Tästä johtuen tutkimuksen toisessa vaiheessa on toteutettu järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus vuosien 2004–2014 verkostojen johtamisen kirjallisuudesta. Sen jälkeen ja systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vertailuun perustuen, keskustellaan tämän tutkimuksen tuloksista, jotka tukevat, kiistävät ja/tai esittävät yhä uusia tutkimustuloksia. Uusina tuloksia tämä tutkimus esittää T&K-verkkojen muodostumisen ja tuotekehitysyhteistyön johtamisen prosessin tarkastelujakson muutoksia. Toiseksi tutkimus esittää mallin T&K-verkkojen muodostumisen ja tuotekehitysyhteistyön aikaisen johtamisen mallin. Kolmanneksi tutkimus esittää T&K-verkkojen johtamisen roolien tyypittely ja analysointimallin. Lopuksi tutkimus esittää tutkimuksessa havaittuja T&K-verkkojen johtamisen etuja ja haittoja. Tämä tutkimus antaa suosituksia liikkeenjohtajille sekä tulevalle T&K-verkoissa tapahtuvan johtamisen tutkimukselle

Det er i denne oppgaven utført numeriske simuleringer av en langvarig transient i et luftputekammer. Hovedfokuset har vært å gjenskape data fra feltmålinger av vannstand og trykk i luftputekammer ved magasinbytte i Jukla pumpekraftverk.Det ble ved dimensjonering av de første luftputekamre i Norge antatt isoterm tilstandsendring, og senere adiabatisk tilstandsendring. Det er imidlertid kjent at noe varmeutveksling vil oppstå. I forsøk på en riktig beskrivelse av dette er MRHT-metoden tidligere etablert. Denne baserer seg på at varme fra komprimering av luft blir transportert fra luften og ut til berget og vannet som kombinert konveksjon og konduksjon, simulert ved bruk av Newtons kjølelov. Varme fra faseoverganger og stråling blir neglisjert. MRHT-metoden er i denne oppgaven utvidet for simulering av varmestråling, ulike metoder for simulering av varmeutveksling fra faseovergang samt kombinasjoner av disse (totalmetoden).Ved slike transienter blir temperaturen på bergoverflaten høyere enn temperaturen til vannet. Dermed bidrar strålevarme til å føre varme ut av systemet og gir redusert temperatur og luftvolum. Det er ut fra dette beregnet at varmestråling utgjør cirka 6% av total varmeutveksling. Dette gir ikke tydelig påvirkning på øvrig resultat. Det vurderes derfor som rimelig å neglisjere effekten fra strålevarme ved beregning av transienter i luftputekammer.Varme fra faseoverganger ved kondensering blir tilført systemet, og bidrar til oppvarming av luften og berget. Dette resulterer i redusert vannstand, økt luftvolum og økt varmeledning via berg og vann. Det er gjort konservative antakelser for ikke å underdrive påvirkningen dette har. Det er funnet at effekten fra kondenseringsvarme var maksimalt 12% av total varmeutveksling, noe som er en betydelig andel. Resultatene for simulert vannstand, trykk og temperaturer tyder likevel på at påvirkningen av varmetilskuddet ikke gir betydelige endringer eller forbedringer sammenlignet med feltmålinger. Sammenlignet med MRHT-metoden ga totalmetoden noe lavere vannstand, større luftvolum og høyere temperaturer. Endringene i resultater for luftvolum var likevel mindre enn 1%. Videre er det i vurderingen tatt hensyn til relativt stor usikkerhet i feltmålingene som er brukt for å kalibrere modellene. De fleste resultatene fra simuleringen lå innenfor usikkerhetsgrensene til feltmålingene. I enkelte deler av simuleringen gir totalmetoden mindre differanse fra målingene sammenlignet med bruk av MRHT-metoden, i andre deler større. Hvorvidt de små endringene gir en bedret representasjon av virkeligheten vites derfor ikke. Endringene er ikke enstydige og store nok til å med sikkerhet kunne si om totalmetoden gir en forbedret numerisk modell. Bruk av totalmetoden gir dessuten merarbeid og ekstra usikkerhet som følge av kalibreringsbehov av ukjente parametre. De viktigste termodynamiske prosessene i et luftputekammer er den kombinerte konveksjonen i luften og konduksjonen i vann og berg. Disse er dominerende i forhold til strålevarme og varme fra faseoverganger. Dermed vurderes at en neglisjering av både varme fra stråling og faseoverganger er rimelig.

Denne oppgaven er basert på en kvalitativ intervjustudie med syv voksne personer som er rammet av kronisk utmattelsessyndrom (CFS/ME) og som har deltatt i en forskningsstudie hvor standard kognitiv atferdsterapi (SCBT) inngår. Oppgavens tema er læringsprosesser knyttet til mestring av hverdagsliv med langvarige helseutfordringer av ubestemt art i voksenlivet, herunder CFS/ME. Oppgaven søker å finne svar på følgende problemstilling: «Hvordan kan deltakelse i SCBT bidra til læring som omdanner meningsstrukturer og slik fremmer mestring og kontroll i eget liv?» Analysen avgrenses til i hovedsak å gjelde de informantene som uttrykker å ha inngått i omgripende personlig læring som følge av deltakelse i SCBT. Mezirows individsentrerte transformative læringsteori er valgt som hovedteori for å belyse oppgavens problemstilling. Deler av Biesta og Tedders økologisk orienterte teori om agency er anvendt som supplerende teori. Hensikten med oppgaven er å oppnå økt forståelse for den enkeltes uttrykte opplevde læringserfaringer. Kvalitativt semistrukturert intervjudesign inspirert av læringsfortellinger som intervjuform er brukt som metodisk tilnærming . I oppgavens diskusjonsdel drøftes funn i lys av valgt teorigrunnlag og foreliggende forskning om tema. Studien viser at deltakelse i SCBT kan bidra til omgripende endringer som fremmer mestring og kontroll i den enkeltes liv. Studiens hovedfunn og informantenes uttrykte viktigste læringserfaringer er aksept. Aksept av seg selv og egen situasjon fremstilles av informantene som et mangefasettert fenomen og beskrives å stå i nær relasjon til sosial kontekst og situasjon. Aksepten settes også i sammenheng med og er et uttrykk for mestring og kontrollutøvelse i eget hverdagsliv. Læringsfortellingene viser hvordan tilegnet akseptoppnåelse interagerer med viktige andre i en stadig pågående og tilbakevendende tilpasningsprosess. Mine funn avdekker at akseptoppnåelse ikke er endelig men må vedlikeholdes for opprettholdelse av mestring og kontroll i den enkeltes pågående hverdagsliv. Med bakgrunn i mine funn og i foreliggende forskning om tema kan det være interessant å følge opp og undersøke videre hvordan aksept utarter og endrer seg over tid. Det kan også være nyttig å utvide økologisk og kontekstorientert perspektiv ved videre forskning for en mer nyansert belysning av mestring, læring og kontrollutøvelse på tvers av ulike kontekster og situasjoner. Kvinners mestringstilnærming og betydningen av personrelaterte forhold i slike omgripende endrings- og læringsprosesser kan også være nyttig å undersøke ved videre forskning.

Never had consumers been empowered by information technologies such as social media-enabled portals that permit them to access and conduct all aspects of life and work activities through a mobile phone at any time from anywhere. WeChat, with over 963 million active monthly users, represents such a revolutionary platform. In healthcare, patients can use WeChat to make doctor appointments, access health and lab results, consult with doctors, and check on the queuing status and parking conditions in the health clinics and hospitals. Such social-media-enabled systems have transformed the relationships between consumers and businesses into a new paradigm in which the supply-side is driven by the demand-side. As a result, the new technology is fundamentally changing; not only the context in which business is conducted but also the business itself. The extant literature on technology acceptance, however, has mostly focused on technical functionalities and user characteristics without adequately considering the specific context in which the technology is used. Although these affordance concepts have advanced our knowledge about the interactions between technology and users, the specific contexts in which such interactions occur have been largely ignored. There is a critical literature gap that hinders our ability to understand and provide guidelines to help organizations deal with the complex challenges they face in managing social mediaenabled technologies in today’s changing environment. Our research attempts to bridge this critical literature gap by conceptualizing the concept of contextual affordance, and by examining its determinants and consequences in healthcare services. We use a combination of qualitative method and quantitative method. Research sites are in China across multiple healthcare facilities. The anticipated findings include validated dimensions of contextual affordance and relationships between contextual affordance and its determinants and impacts on clinical process changes and health service outcomes. Theoretically, this study extends the current understanding of affordance by considering contextual dimensions of affordance, and by examining the relationships between contextual affordance and its determinants and consequences. Practically, this study sheds new lights on how organizations should go beyond the out-of-context interactions between technologies and users by considering users’ perceived affordance of technology within the specific contexts of use.

Coordinated Multipoint (CoMP) transmission has been identified as a promising concept to handle the substantial interference in the LTE-Advanced systems and it is one of the key technology components in the future 5G networks. CoMP transmission involves two coordination schemes: joint processing (JP) and coordinated beamforming (CB). The scope of this thesis is limited to JP. In the CoMP JP scheme, each user is coherently served by multiple base stations (BSs) and consequently, the user’s signal strength is enhanced and the interference is mitigated. The coherent joint processing requires sharing data and channel state information (CSI) of all the users among all the BSs, which leads to high backhaul capacity requirement and high signaling cost especially in large-scale networks. Grouping the BSs into smaller coordination clusters within which a user is served by only the BSs in the cluster will significantly reduce the signaling cost and the backhaul burden. In this thesis, optimal BS clustering and beamformer design for CoMP JP in the downlink of a multi-cell network is studied. The unique aspect of the study is that the BS clustering and the beamformer design are carried out jointly by iteratively solving a series of convex sub-problems. The BSs are dynamically grouped into small coordination clusters whereby each user is served by a few BSs that are in a coordination cluster. The joint BS clustering and beamformer design is performed to maximize a network utility function in the form of the weighted sum rate maximization (WSRM). The weighted sum rate maximization (WSRM) problem is formulated from the perspective of sparse optimization framework where sparsity is induced by penalizing the objective function with a power penalty. The WSRM problem is known to be non-convex and NP-hard. Therefore, it is difficult to solve directly. Two solutions are studied; in the first approach, the WSRM problem is solved via weighted minimum mean square error (WMMSE) minimization and the second approach involves approximation of the WSRM problem as a successive second order cone program (SSOCP). In both approaches, the objective function is penalized with a power penalty and the clusters can be adjusted by a single parameter in the problem. The performance evaluation of the proposed algorithms is carried out via simulation and it is shown that the serving sets in the network can be controlled according to the available backhaul capacity by properly selecting a single parameter in the problem. Finally, an algorithm for a fixed number of active links is proposed.

Hensikten med denne studien har vært å se nærmere på effektivitet i team som består av kunnskapsarbeidere. Det ble undersøkt hvordan innsatsfaktorer og prosesser påvirker effektivitet i team med kunnskapsarbeidere definert av Hackman (1990). Dette ble gjennomført ved å utvikle et spørreskjema som måler to innsatsfaktorer og tre prosessfaktorer med effektivitet i team som består av kunnskapsarbeidere. Undersøkelsen ble uført elektronisk ved fire enheter i en større offentlig organisasjon. 65 personer ble inkludert i datamaterialet. Utgangspunkt for oppgaven er en modell for teameffektivitet, basert på IPO–modellen. Modellen viser et skille mellom innsatsfaktorer, prosesser og effektivitet. Regresjonsanalyse ble anvendt for å undersøke dette forholdet. Analyse av resultatene viser at det ser ut til å være en relasjon mellom innsatsfaktorer, prosesser og teameffektivitet. Funn gjort i denne undersøkelsen tyder på at reelle teamoppgaver er positivt relatert til prosessmålene og indirekte til effektivitet i team med kunnskapsarbeidere. Relasjonen og signifikant samvariasjonen er sterkest mellom reelle teamoppgaver, tillit og teameffektivitet. Det ble funnet positiv sammenheng mellom klare mål, fokusert innsats og tillit. Konklusjonen er at det er en lineær påvirkning mellom reelle teamoppgaver, tillit og teameffektivitet, samtidig som det ser ut til at det er en relasjon mellom de ulike prosessfaktorene. Denne undersøkelsen bekrefter viktigheten og betydningen av innsatsfaktorer og teamprosesser for å oppnå effektivitet i team med kunnskapsarbeidere. I tillegg har denne studien gitt et bidrag som kan være et grunnlag for videre forskning, ved å undersøke en teoretisk modell. Den gir innspill til hvordan team fungerer og hvilke faktorer som er viktige for at team med kunnskapsarbeidere skal arbeide effektivt. Det er foretatt få slike studier i norsk kontekst, og oppgaven er således et nyttig bidrag.

Comment cueillir l'autre quand on ne se sait pas? Quand on est dans l'exil de soi? Comment accéder à soi si ce n'est en prenant la parole, en l'offrant en partage? Dans les pages qui suivent, j'ai laissé monter en moi des mots, des images, les ai retenues, ai tenté un dialogue avec eux, désirant toucher et donner la goutte de beauté, de vérité cachée en eux Jusqu'à rencontrer ma faiblesse, mon impuissance. J'ai cherché par l'écriture à retrouver une intériorité perdue? Jamais possédée? A m'approprier un «je» inconnu de lui-même. J'entends les mots de Paul Celan que je fais miens même si je sais qu'il les a écrits habité d'une expérience que je n'ai pas connue, celle de la déportation de ses proches, celle de l'anéantissement des siens; «J'ai tenté d'écrire pour parler, pour m'orienter, pour m'enquérir du lieu où je me trouvais et du lieu vers lequel j'étais entraîné, pour m'esquisser une réalité»…

Nuorisotutkimuksen ja feministisen tutkimuksen risteymissä 70-luvun lopulla syntynyt tyttötutkimus on pyrkinyt tuomaan aiemmassa nuorisotutkimuksessa unohdettujen tyttöjen ääntä esille, mutta on usein sortunut käsitteellistämään tytöt joko yksipuolisen ylistävästä tai uhriuttavasta näkökulmasta. Kiltin tytön konstruktion murtuessa on huolestuttu uuden tytön rappiollisuudesta samalla kun menestyjätyttöjen harteille on lastatattu odotukset maailman valloittamisesta. Tyttöjen asemoiminen uhri- tai menestyjäpositioihin ei tee oikeutta tyttöjen omalle äänelle eikä tyttöjen moninaisuudelle. Tutkimukseni on avaus tähän keskusteluun ja pyrkimys esittää tytöistä uutta tietoa, tyttöjen kertomana ja tuottamana. Tutkimukseni viitekehyksenä toimivat teoriat postfeminismistä ja uusliberalismista, jotka käsitteellistän myöhäismoderneja yhteiskuntia koskeviksi, yhteiskunnallista keskustelua, mediaa, populaarikulttuuria ja poliittista päätöksentekoa läpileikkaaviksi prosesseiksi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia subjektipositioita postfeministiset ja uusliberalistiset diskurssit tarjoavat tytöille. Lisäksi tarkastelen, minkälaisia mahdollisuuksia ja esteitä postfeministinen ja uusliberalistinen aika asettaa tyttönä kasvamiselle sekä kuinka tytöt neuvottelevat näistä positioista, mahdollisuuksista ja esteistä tytöille suunnatun luovan työpajatoiminnan puitteissa. Tutkimusaineisto tuotettiin luovia menetelmiä ja ryhmäkeskusteluja hyödyntäen kahdessa tytöille suunnatussa työpajassa, joihin osallistui yhteensä 16 kuudesluokkalaista tyttöä pohjois-pohjanmaalaiselta alakoululta. Työpajoissa käsiteltiin tyttönä kasvamiseen liittyviä iloja ja haasteita kirjoittaen, piirtäen ja keskustellen. Keskusteluaineisto sekä tyttöjen tuottamat kirjoitukset ja muut tuotokset analysoitiin käyttäen diskurssianalyyttisia menetelmiä. Tyttöjen keskustelut ja tuotokset toivat esille moninaisia keskenään risteäviä esteitä ja mahdollisuuksia, joiden rajoissa tytöt muodostivat minuuttaan. Erityisesti ulkonäkö ja koulu merkityksellistyivät tytöille tärkeinä resursseina, joihin liitettiin toisaalta positiivisia ja toisaalta negatiivisia tunteita. Näin tyttöjen keskusteluista ja tuotoksista nousevan kolmenlaisia subjektipositioita: kauniin tytön, menestyvän tytön ja mukautuvan tytön positiot. Kaikki positiot kehystettiin toisaalta vapaasti valittavina, toisaalta välttämättöminä. Keskustelujen ja luovan prosessin aikana positioihin muodostui myös säröjä ja liikkumistilaa. Tutkimustulokset antavat viitteitä niistä risteävistä prosesseista, jotka vaikuttavat tyttöjen mahdollisuuksiin toimia ja rakentaa minuuttaan myöhäismodernissa, suomalaisessa kontekstissa. Tutkimukseni haastaa kasvattajia pohtimaan suhtautumistaan tyttöihin ja poikiin koulussa sekä kiinnittämään huomiota niihin tapoihin, joilla arvottaa tyttöjen ja poikien käytöstä tai ulkoista olemusta. Lisäksi tutkimus herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, kuinka tyttöjä voitaisiin tukea kasvussaan ja kehityksessään aikana, jolloin heihin kohdistuvat odotukset sekä heille tarjoutuvat subjektipositiot ovat varsin ristiriitaisia. Jatkotutkimus heterogeenisemmällä tutkimusjoukolla tarjoaisi tässä tutkimuksessa puuttuvaa tietoa siitä, kuinka intersektionaalisesti eroa tuottavat kategoriat kuten luokka, kansalaisuus, etnisyys tai vammaisuus vaikuttavat niihin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin, joiden piirissä tytöt voivat rakentaa minuuttaan. Tämän lisäksi seurantatutkimus tutkimieni kuudesluokkalaisten tyttöjen parissa tarjoaisi hedelmällisen tutkimusasetelman, missä voitaisiin tutkia yläasteelle siirtymisen vaikutusta tarjolla oleviin subjektipositioihin ja niihin rajoihin, joiden sisällä tyttöyttä voidaan toteuttaa.

Bakgrunn: I fjor ankom 892 enslige mindreårige asylsøkere Norge og denne oppgaven handler om arbeidet med det store flertallet av dem, de som er over 15 år gamle. Dette er en mangfoldig gruppe, men de har til felles at de kommer uten de menneskene som i oppveksten deres har hatt hovedansvaret for å ivareta deres behov og fremme deres utvikling. I Norge er det ansatte på asylmottak og i bosettingskommuner som har dette ansvaret. De må være som foreldre i foreldrenes sted, med mindre ungdommene har slektninger her som kan ha omsorgs- og oppfølgingsansvar for dem. De mottaks- og kommuneansatte kjenner ikke ungdommene, og må bli kjent med dem parallelt med at de gir dem god omsorg og oppfølging. Denne oppgaven stiller spørsmål om hvilke utfordringer som ligger i dette arbeidet. Oppgaven stiller også spørsmål om hvordan ansatte på asylmottak og i bosettingskommuner forholder seg til de utfordringene de står overfor. Fremgangsmåte: Disse spørsmålene er forsøkt belyst gjennom kvalitative, semistrukturerte intervju med tre mottaksansatte på to asylmottak og seks kommuneansatte i fem bosettingskommuner med lang erfaring fra arbeidet med enslige mindreårige asylsøkere og flyktninger. De intervjuede har delt rike beskrivelser av og refleksjoner omkring sitt arbeid. Arbeidet med å bearbeide og analysere dette materialet er inspirert av prinsipper fra grounded theory. De sentrale temaene i datamaterialet settes i sammenheng med og drøftes opp mot tidligere forskning, offentlige dokumenter og annen relevant litteratur på dette feltet. Funn: Deltakerne beskriver utfordringer i arbeidet med å bli kjent med de enslige mindreårige. Disse utfordringene kan være knyttet til rammebetingelsene for arbeidet med denne gruppen og til ungdommenes opplevelser, ønsker og strategier. Arbeidet kompliseres ved at de unge er i bevegelse, som mennesker, som ungdommer og som flyktninger. Deres behov og ressurser endres, og deltakerne beskriver hvordan disse bevegelsene kan oppleves som uforutsigbare. Deltakerne møter disse utfordringene ved å skape rom for og tid til å bli kjent med ungdommene. Arbeidet på asylmottakene og i bosettingskommunene ser ut til å være så fleksibelt at det rommer ungdommenes bevegelser. Omstendigheter utenfor arbeidet med ungdommene og prosesser inne i ungdommene kan være med på å fremme denne fleksibiliteten.
The Setting: 892 unaccompanied asylum seeking children arrived in Norway last year and this project focuses on the work with those who are older than 15 years of age, which is the large majority of the group. This is a diverse group, but they have in common that they arrive without the people who during their childhood had the primary responsibility for their care and development. Unless the children have relatives in Norway, these responsibilities will fall upon employees of reception centres for asylum seekers and of the municipalities where asylum seekers can be resettled. These employees are not familiar with the children, and will have to get to know them while they simultaneously provide them with care and follow-up. This project raises questions about the challenges in this work. The project also raises questions about how the employees of reception centres and the municipalities respond to the challenges they face. Procedure: It has been attempted to illuminate these question through qualitative, semi-structured interviews with three employees of two reception centres for asylum seekers and with six employees of five municipalities. The persons interviewed shared detailed descriptions of their work and interesting reflections about it. The material gathered from the interviews was analysed through principles inspired by grounded theory. The central themes in the material are related to and discussed against previous research, public documents and other relevant literature in this field. Findings: The participants describe challenges in the work of gaining knowledge of the unaccompanied asylum seeking children. These challenges are tied to the general conditions of the work with this group and to the experiences, dreams and strategies of the adolescents. The work is further complicated by the fact that the young people are in motion, as humans, as adolescents and as refugees. Their needs and their resources change, and the participants in the project describe how these changes are experienced as unpredictable. The participants face these challenges by making the space and taking the time necessary to get to know the young people. The work done in the reception centres and in the municipalities seems to be flexible enough to allow room for the young persons’ changes. Circumstances outside the work with this group and processes within the young people can promote this flexibility.

International Telemetering Conference Proceedings / October 23-26, 2000 / Town & Country Hotel and Conference Center, San Diego, California
The National Aeronautics and Space Administration’s (NASA) Marshall Space Flight Center (MSFC) in Huntsville, Alabama will launch the Propulsive Small Expendable Deployer System (ProSEDS) space experiment in late 2000. ProSEDS will demonstrate the use of an electrodynamic tether propulsion system and will utilize a conducting wire tether to generate limited spacecraft power. This paper will provide an overview of the ProSEDS mission and will discuss the design, and test of the spacecraft telemetry system. The ProSEDS telemetry subsystem employs a combination of Commercial Off-The-Shelf (COTS) hardware and launch vehicle telemetry system components to minimize costs as well as power consumption. Several measures were used to aid the conservation of spacecraft power resources. First, the transmitter was modified to limit input power consumption to less that 20 watts while providing approximately two watts Radio Frequency (RF) output power. Secondly, the ProSEDS on board Global Positioning System (GPS) receiver is being used to control input power to the transmitter in order to limit the telemetry operations to occasions when the spacecraft is in proximity to preprogrammed ground station locations.

Abstract The aim of this thesis is to devise new paradigms on radio resource sharing including cache-enabled virtualized large cellular networks for mobile network operators (MNOs). Also, self-organizing resource allocation for small cell networks is considered. In such networks, the MNOs rent radio resources from the infrastructure provider (InP) to support their subscribers. In order to reduce the operational costs, while at the same time to significantly increase the usage of the existing network resources, it leads to a paradigm where the MNOs share their infrastructure, i.e., base stations (BSs), antennas, spectrum and edge cache among themselves. In this regard, we integrate the theoretical insights provided by stochastic geometrical approaches to model the spectrum and infrastructure sharing for large cellular networks. In the first part of the thesis, we study the non-orthogonal multi-MNO spectrum allocation problem for small cell networks with the goal of maximizing the overall network throughput, defined as the expected weighted sum rate of the MNOs. Each MNO is assumed to serve multiple small cell BSs (SBSs). We adopt the many-to-one stable matching game framework to tackle this problem. We also investigate the role of power allocation schemes for SBSs using Q-learning. In the second part, we model and analyze the infrastructure sharing system considering a single buyer MNO and multiple seller MNOs. The MNOs are assumed to operate over their own licensed spectrum bands while sharing BSs. We assume that multiple seller MNOs compete with each other to sell their infrastructure to a potential buyer MNO. The optimal strategy for the seller MNOs in terms of the fraction of infrastructure to be shared and the price of the infrastructure, is obtained by computing the equilibrium of a Cournot-Nash oligopoly game. Finally, we develop a game-theoretic framework to model and analyze a cache-enabled virtualized cellular networks where the network infrastructure, e.g., BSs and cache storage, owned by an InP, is rented and shared among multiple MNOs. We formulate a Stackelberg game model with the InP as the leader and the MNOs as the followers. The InP tries to maximize its profit by optimizing its infrastructure rental fee. The MNO aims to minimize the cost of infrastructure by minimizing the cache intensity under probabilistic delay constraint of the user (UE). Since the MNOs share their rented infrastructure, we apply a cooperative game concept, namely, the Shapley value, to divide the cost among the MNOs
Tiivistelmä Tämän väitöskirjan tavoitteena on tuottaa uusia paradigmoja radioresurssien jakoon, mukaan lukien virtualisoidut välimuisti-kykenevät suuret matkapuhelinverkot matkapuhelinoperaattoreille. Näiden kaltaisissa verkoissa operaattorit vuokraavat radioresursseja infrastruktuuritoimittajalta (InP, infrastructure provider) asiakkaiden tarpeisiin. Toimintakulujen karsiminen ja samanaikainen olemassa olevien verkkoresurssien hyötykäytön huomattava kasvattaminen johtaa paradigmaan, jossa operaattorit jakavat infrastruktuurinsa keskenään. Tämän vuoksi työssä tutkitaan teoreettisia stokastiseen geometriaan perustuvia malleja spektrin ja infrastruktuurin jakamiseksi suurissa soluverkoissa. Työn ensimmäisessä osassa tutkitaan ei-ortogonaalista monioperaattori-allokaatioongelmaa pienissä soluverkoissa tavoitteena maksimoida verkon yleistä läpisyöttöä, joka määritellään operaattoreiden painotettuna summaläpisyötön odotusarvona. Jokaisen operaattorin oletetaan palvelevan useampaa piensolutukiasemaa (SBS, small cell base station). Työssä käytetään monelta yhdelle -vakaata sovituspeli-viitekehystä SBS:lle käyttäen Q-oppimista. Työn toisessa osassa mallinnetaan ja analysoidaan infrastruktuurin jakamista yhden ostaja-operaattorin ja monen myyjä-operaattorin tapauksessa. Operaattorien oletetaan toimivan omilla lisensoiduilla taajuuksillaan jakaen tukiasemat keskenään. Myyjän optimaalinen strategia infrastruktuurin myytävän osan suuruuden ja hinnan suhteen saavutetaan laskemalla Cournot-Nash -olipologipelin tasapainotila. Lopuksi, työssä kehitetään peli-teoreettinen viitekehys virtualisoitujen välimuistikykenevien soluverkkojen mallintamiseen ja analysointiin, missä InP:n omistama verkkoinfrastruktuuri vuokrataan ja jaetaan monen operaattorin kesken. Työssä muodostetaan Stackelberg-pelimalli, jossa InP toimii johtajana ja operaattorit seuraajina. InP pyrkii maksimoimaan voittonsa optimoimalla infrastruktuurin vuokrahintaa. Operaattori pyrkii minimoimaan infrastruktuurin hinnan minimoimalla välimuistin tiheyttä satunnaisen käyttäjän viive-ehtojen mukaisesti. Koska operaattorit jakavat vuokratun infrastruktuurin, työssä käytetään yhteistyöpeli-ajatusta, nimellisesti, Shapleyn arvoa, jakamaan kustannuksia operaatoreiden kesken

Woman is an ever-present image in the prose poems Nadja, L'amour fou and Arcane 17 by Andre Breton. While the image incorporates several autobiographical references, this is not the revelation. With textual recurrence forming a thematic, topical thread, the image is seen in its poetic, symbolic and mythical dimensions. Woman offers a surrealist poet a rhetorical gift. In these works the image of woman acquires symbolic value. It is identified with Nature in its cosmic, telluric reality, rooted in the unconscious in its oneiric reality. It is epiphanic in that it gives access to the Other's vision. To the poet it represents, to use Carl Jung's hermeneutic, the archetypal figure of the Anima. In its mythical dimensions, finally, the image calls forth the great visions of femininity: Muse, Sprite, Fairy, Elf, Virgin...

L'ouverture est un motif récurrent dans l'oeuvre de Philippe Jaccottet. Auparavant, c'est une expérience, déterminante, dans la mesure où elle donne accès à une plénitude de vie et de sens. Très tôt effectuée par Jaccottet, elle a soutenu l'homme en sa vie qui, à intervalles, eut l'occasion de la renouveler ; elle a guidé le poète en s'affirmant progressivement comme la vocation essentielle de son oeuvre. Pourtant, le motif et l'expérience ont leur pendant ; et les manifestations autant que les significations de l'ouverture ne peuvent s'apprécier pleinement qu'au regard de ce qui la contrecarre ou la menace. L'oeuvre de Jaccottet témoigne ainsi d'un sentiment de l'enfermement qui affecte la relation de l'être non seulement à l'espace mais au temps également, et à lui-même. La confrontation avec la mort - physique, spirituelle - et avec sa difficile acceptation se profile derrière cette hantise. Ce qui n'en rend que plus désirable l'ouverture. Les paysages que Jaccottet a traversés lui ont fourni des « modèles » de l'ouverture désirée, chacun révélant au poète le sens de sa quête : la recherche non pas d'un infini spatial, mais d'une mesure, d'une profondeur aussi bien, qui témoigne d'une autre dimension du monde ; d'une spiritualisation de la matière enfin. Chaque fois, Jaccottet fait l'expérience de la solidarité du visible et de l'invisible et se sent gagné par une justesse et une plénitude d'existence qui, par delà la mort, lui procurent courage et espérance. Ainsi l'ouverture s'est-elle imposée progressivement comme le propos déterminant d'une oeuvre. Mais, expérience intérieure tout autant que configuration du paysage, elle a commandé aussi le travail du poète et déterminé son écriture. Oeuvrant à son effacement devant le monde dans l'attention et la patience, le poète n'a eu de cesse de rendre sa langue transparente et fidèle à l'expérience, et, cultivant une écriture limpide, de la faire partager : transmettre, et le plus lumineux, devait constituer la transposition sur le plan éthique d'une quête de l'ouverture. Sur cette voie, Jaccottet, sans se fondre dans ses pas, rejoignait Rilke qui avait fait de l'Ouvert le coeur de son oeuvre. Cette étude ménage donc un dialogue constant entre deux démarches, deux expériences spirituelles et poétiques
"Openness" is a recurring motif in Philippe Jaccottet's work. At first, it is an experience, a deciding one insofar as it gives access to a fullness of life and meaning. This experience was made very early by Jaccottet and it sustained the man through his life - he had the opportunity of renewing it on several occasions- as a poet, it guided him by gradually becoming the key pursuit of his work. However, both motif and experience have a counterpart ; and the manifestations as well as the meanings of "openness" can be fully appreciated only when considering what thwarts or threatens it. Thus, Jaccottet's work displays a feeling of being shut in which affects the relationship of the person not only to space but to time too, and finally to himself. The encounter with death - physical death, spiritual death - and with the difficult struggle to accept it, looms behind this obsession. Which makes "openness" even more yearned for. Going through landscapes provided Jaccottet with this opportunity ; moreover the landscapes supplied several "models" of "openness", each landscape revealing to the poet the meaning of his quest : rather than the pursuit of a spatial infinite, that of a moderation, in short of a harmony ; likewise the sudden advent of beauty whose intensity might be the evidence of a depth, of another dimension of the world ; finally, the transformation of matter into spirituality which, like the previous models, shows the bond between the visible and the invisible worlds. Then, during this experience of "openness", the person reaches a state of such accuracy and fullness of life that it almost frees him from the fear of death or at least gives him courage and hope. Thus, "openness" has gradually asserted itself as the determining purpose of a whole work - even merely in the evocation of its lack. But being an intimate experience as well as the lie of a landscape, it also commanded the poet's work and determined his writing. The poet carefully and patiently exerted himself to self-effacement in front of the world and so made his words transparent and true to experience. He cultivated a limpid writing so as to share this experience : passing on and passing on what is the most luminous was to form the translation on the moral level of his quest of "openness". On this path, Jaccottet, though not merging into his steps, was following Rilke who had made of Openness the core of his work. So, the present essay makes room for a constant dialogue between two processes, two spiritual and poetic experiences

Abstract Motivation There is, at the present time, no submerged molasses pump on the market that is designed specifically for cargo tankers. Due to this I, find it interesting to look into the possibilities of installing a molasses pump in cargo tankers to transport molasses instead of transporting molasses in containers as it is done today. It is challenging to come up with a new product, and the motivation of actual be able to release a pump for the international marked is indescribable. Problem The goal is to make a prototype of a submerged pump specifically made for pumping molasses that can fulfill the customer requirements for flow and pressure. Obtaining reliable test result and demonstration of the pump is desirable before the new product is set into production. Approach Molasses is a very special and complex cargo, due to the complexity, 8cdot10^{3}kg of molasses was ordered from Australia. Then it was possible to do several tests on the actual molasses which the current market is for. Different pump designs have to be evaluated and then some design can be put into prototyping. The prototypes needs to go through several test so as much knowledge as possible can be gained before the pump is released on the market. Conclusion There is definitely a large market for transporting molasses by cargo tankers. There are already several orders for a molasses pumping system. Molasses seems to be a more complicated cargo pump then first assumed because of its big variations in viscosity due to temperature and different batches. There are many unknown factors involved in pumping molasses and as further it was dogged in to the problems new ones occurred. But the problems have been solved, some has been hard to solve. After three prototypes the customers requirements were finally achieved, and then all the hard work has finally given result. Even if the pump design is ready for the first order, many new question have arrived and this is the motivation to continue with the process that has already started. Especially interesting is the new technology that will be available next year regarding CFX a motivation factor to keep trying to rise the efficiency.

Kirne Power Plant is a planned expansion of Khimti I Hydro Power Plant in Nepal. During the monsoon period there is a lot of excess water, and the the plan is to utilize this water in an extra power plant during the monsoon. The same tunnel as for Khimti I is to be used for the whole volume flow. A new external pressure shaft is planned for the water down to the new power house of Kirne. The hydrology is studied in this thesis, and a flow of 11 m3/s can be utilized in Kirne through 80% of the monsoon, through the rest of the period, the flow is lower, on the average. The flow limit is found based on the head loss and surges in the water way. The sediment basin will have to be doubled in size to handle the doubling of the volume flow. The placing of the basin can be on the opposite riverbank of the existing settling basin. Another possibility is to build the planned power plant Khimti II upstream Khimti I, and handle the sediments there. Excavation of a volume of 170 m3 is necessary at the top of the surge shaft, to give room for the upsurges. The down-surges are reduced by prolonging the opening time of the turbines and valves. The new pressure shaft will be a 1800 meter long external shaft of steel, with an optimal pipe diameter of 2,16 meter. The shaft will be external due to difficult conditions in the rock, and experiences of the building of Khimti I. It will be shown that the best solution for Kirne is to install one Pelton turbine wiht five nozzles, or two Pelton turbines with three nozzles each, in the power plant. Two Pelton turbines will give a better production than one, but at the same time the costs of the power house, and the turbines will increase. The size of the turbine will be 64 MW for one turbine, and 32 MW each, if two smaller turbines are chosen. The production will be about 240 GWh depending of the flow through the year, which can be up to 30% less than the average. The income of Kirne will be about 13-14 MUSD, depending on the final choices. In order to finish this thesis, a lot of assumptions are made. The power evacuation and agreements with locals and national governments are not investigated. This is done to narrow the scope of the thesis, but at these points, the largest risks of the project are placed.

Spyling (Flushing) av gass med en væske kolonne er viktig i forbindelse med trykk testing av rørledninger. For å vurdere multifase simulatoren OLGA 6.0 sin evne til å predikere spyling av en rørledning har simuleringer i OLGA blitt sammenlignet med små skala forsøk. En test rigg har blitt satt opp med konfigurasjonen av en bølgeformet rørledning. Den viktigste variabelen var høyden på vannet i reservoaret. Forsøkene ble filmet med et video kamera. Slutt tilstanded ble logget ved å måle den vertikale høyden av væske kolonnene i de ulike rør seksjonene. Dette ble sammenlignet med slutt tilstanden i OLGA simuleringene. Et Matlab skripe ble utviklet for å gjøre bilde analyse av filmen. Bilde analysen ble brukt til å sammenligne det transiente forløpet av eksperimentene med simuleringene i OLGA. Slutt tilstanden i forsøkene hvor røret ikke ble spylt var i god overensstemmelse med simuleringene i OLGA. Det transiente forløpet var mye raskere i OLGA. Forholdet mellom tiden det tok væsken å nå utløpet i eksperimentet hvor røret ble spylt og simuleringen i OLGA var 2.5. Dette forholdet avtok med innløpstrykket. Grunnen til denne uoverensstemmelsen er vurdert å komme av at det ikke er noen modell for overflatespenning mellom fluid og vegg i OLGA. For å finne minste løftehøyde for at OLGA skulle predikere spyling av røret, ble en parameterstudie av innløpstrykket utført. Faktoren mellom løftehøyden som var nødvendig for å spyle røret i eksperimentene og OLGA simuleringen var 0.84. Dette var overraskende siden OLGA predikerte et mye raskere transient forløp med større hastighet og bevegelsesmengde. Grunnen til over prediksjonen av den nødvendige løftehøyden antaes å komme av at OLGA til en liten grad tar høyde for strømnings historikk. Effekten av dette er at væskeplugger forsvinner i overgangen mellom et oppover rør og et nedover rør.

A wind tunnel study of speed-up effects above the very crest of a sharp-edged escarpment and a hill peak in a simulated atmospheric boundary layer has been carried out. It was desired to do a part-deep simulation of an atmospheric boundary that could be found above sea or coastal area exposed to the open sea. Because of the limited work section length was it used a modified roughness, barrier and mixing-device developed by Counihan to accelerate the boundary layer growth. The mean velocity, integral length scales, power spectrum and turbulence intensity in the simulated boundary layer were compared with full scale empirical data. It showed good agreement except for the turbulence intensity which was too low. Speed-up effects for the mean horizontal velocity and the longitudinal turbulence intensity above the very crest of an escarpment and a hill peak were investigated in the simulated atmospheric boundary layer. From the results it was observed that the speed-up effect gave a decrease in the turbulence intensity and a more uniform profile with height. A considerably increase of the horizontal mean velocity in the lowest part of the flow was also observed. Scaled-up data from the wind tunnel experiment were compared with estimations from the Norwegian standard and potential flow with varying degree of agreement.

A wind tunnel study of speed-up effects above the very crest of a sharp-edged escarpment and a hill peak in a simulated atmospheric boundary layer has been carried out. It was desired to do a part-depth simulation of an atmospheric boundary that could be found above sea or coastal area exposed to the open sea. Because of the limited work section length it was used a modified roughness, barrier and mixing-device method developed by Counihan to accelerate the boundary layer growth. The mean velocity, integral length scales, power spectrum and turbulence intensity in the simulated boundary layer were compared with full scale empirical data. It showed good agreement except for the turbulence intensity which was too low. Speed-up effects for the mean horizontal velocity and the longitudinal turbulence intensity above the very crest of an escarpment and a hill peak were investigated in the simulated atmospheric boundary layer. From the results it was observed that the speed-up effect gave a decrease in the turbulence intensity and a more uniform profile with height. In addition, it was observed a considerably increase of the horizontal mean velocity in the lowest part of the atmospheric boundary layer. Scaled-up data from the wind tunnel experiment were compared with estimations from the Norwegian standard and potential flow with varying degree of agreement.

Kaldnes HYBAS (Hybrid Biofilm Activated-Sludge) avløpsvann-renseprosess består av to prosesser som er relativt godt forstått: Aktivslam (AS) og Moving-Bed Biofilm Reactor (MBBR), biofilm med bevegelige bærere. Det finnes en stor del litteratur, men spesielt for Aktivslam, som beskriver virkemåten og dimensjoneringsprosedyrer for de to systemene. For HYBAS er det viktig å få kunnskap om hvordan biofilm interakterer med aktivslammet og å danne en metode for dimensjonering av en fullstendig HYBAS prosess. Professor Hallvard Ødegaard ved NTNU har foreslått en modell for HYBAS, formulert som en 15-stegs utregnings-prosedyre, delvis basert på erfaringsdata, men med vekt på å være logisk og intuitiv. Denne modellen er analysert for overenstemmelse med litteraturen. Små modifikasjoner som forbedrer nøyaktigheten og generaliserer modellen er foreslått. Modellen er implementert i et Excel regneark for å muliggjøre eksperimentering og videre utvikling av modellen. En analyse av enkelte komponenter av modellen mot data fra et pilot-anlegg er forsøkt, men med betydelige problemer. Noen gode overenstemmelser med modellen blir vist, men også sterke uoverenstemmelser med modellen blir identifisert, med forbehold.

Snøhvit Tog I på Melkøya er verdens første LNG-anlegg hvor kjølekompressorene drives elektrisk, med kraft produsert fra et kraftvarmeverk. Det vurderes nå utbygging av et Snøhvit Tog II hvor kjølekompressorene skal drives med elektrisitet fra nettet. I den forbindelse ble det høsten 2007 skrevet en prosjektoppgave for å kartlegge de største varmeforbrukerne, samt finne alternative prosesser med lavere varme- og totalt energiforbruk. CO2-fjerningen viste seg å være den desidert største varmeforbrukeren i anlegget, og ulike alternativer til denne ble vurdert. Kryogene prosesser ble vurdert som det mest aktuelle alternativet til dagens CO2-fjerning med aminer. Denne oppgaven tar for seg ulike kryogene prosesser gjennom et litteraturstudie for å velge den best egnede kryogene CO2-fjerningsprosessen til Snøhvit LNG-anlegg. Ryan-Holmes ble vurdert som den best egnede, både på grunn av teknologisk modenhet og dens separasjons-egenskaper. Ryan-Holmes prosessen ble simulert i HYSYS, hvor de ulike varme- og kjølebehovene og massebalansen ble funnet. Integrasjon i flytendegjøringsprosessen ble diskutert. Konklusjonen ble at varmebehovet vil reduseres noe, samtidig som muligheten for varmeintegrasjon øker betydelig i forhold til Tog I. Ved total varmeintegrasjon vil varmebehovet i Tog II bli 70 MW, mot ca. 123 MW ved full varmeintegrasjon i Tog I. Kraftforbruket vil øke med omtrent 54 MW i forhold til Tog I. Til slutt ble en CO2 balanse satt opp ved ulike energiløsninger. Ved elektrisk drift av kjølekompressorene vil alle de vurderte løsningene redusere CO2-utslippet med 50% eller mer i forhold til dagens Tog I. Varmeintegrasjon gir lavere utslipp. Gasskjel vil gi større reduksjon enn kraftvarmeverk. Biobrensel og elektrisitet til oppvarming kan antas utslippsfri.

Formålet med denne masteroppgaven har vært oppfølging av driften av behovsstyrt ventilasjon, lys og varme på Kaffehuset Friele i Bergen over en begrenset periode, og dokumentere den oppnådde energiytelsen i praksis. I utarbeidelsen av prosedyre for kontinuerlig funksjonskontroll er det innhentet byggteknisk data, driftsinformasjon samt utførelse av egne feltmålinger. Prosedyren ser ut til å fungere bra i praksis, da det er gjort en del ”funn” på bygget ved bruk av prosedyren: Det kommer frem at arbeidsområdet til noen av spjeldene er for lav i forhold til minluftmengde. Avgitt effekt fra lysarmatur er vesentlig høyere enn anbefalt. Skal-verdien til CO2 føleren er satt til 1250 ppm i kontorene er for høy. Det er registrert store avvik på trykkføler i aggregatet da det viser seg å være store avvik mellom målte og prosjekterte verdier, henholdsvis 160 Pa og 120 Pa på tilluft og 332 Pa og 160 Pa på avtrekk. Målte parametre for inneklima er generelt innenfor anbefalte grenseverdier, men de største avvikene finnes i målinger av belysningstyrken og temperatur. Temperaturen i kontor 507 er målt opp mot 30°C, analysene tyder på at det er installert effekt til belysning som er årsaken. Det er registrert støy fra spjeldmotorene, noe som er uakseptabelt og leverandør anbefaler utskiftning av de spjeldmotorene det gjelder. Målt energibehov for etasjen på 189kWh/m2 er høyere enn reelt forventet og reelt beregnet som er henholdsvis 130kWh/m2 og 151kWh/m2. Imidlertid er verdier fra Enøk Normtall 196kWh/m2. Energibehov til installert belysning på bygget er gjennomsnittlig 28kWh/m2, en verdi som er vesentlig høye enn krav i teknisk veiledning på 8kWh/m2 og prosjektert energibehov på 12kWh/m2.

CFD-vertøy er i dagens industri et mye brukt redskap for analyse av komplekse strømningsdynamiske problemstillinger. Dette gjelder også hos Rolls-Royce Marine Deckmachinery i Brattvåg. Her blir CFD brukt på hydrauliske komponenter som ventiler og motorer. Målet med denne oppgaven er å studere muligheten for å modellere og analysere motorene til nettopp Rolls-Royce med CFD. Motoren som blir brukt i denne oppgaven er av typen MX6300, som er en hydraulisk vingemotor. Dette arbeidet bestod i å bearbeide en CAD-modell av motoren slik at den ble hensiktsmessig for CFD-analyse i programmet Fluent 6.3.26. Denne bearbeidingen gikk i å forenkle modellen på en slik måte at de viktigste strømningsegenskapene til motoren ikke gikk tapt. En ny metode for spaltesimulering ble testet ut. Denne gikk ut på å erstatte tynne spalter med en porøs sone, som har en definert strømningsmotstand som gir samme trykktap som over den tynne spalten. Dette vil gi en forenklet geometri, og dermed redusere antall celler i meshet. For å kunne verifisere resultatene fra CFD-analysen, har det blitt utført eksperimentelle virkningsgradsmålinger på den virkelige motoren. Målingene ble utført ved en teststand hos Rolls-Royce i Brattvåg. Resultatene fra CFD-analysen var lovende. En fikk gode indikasjoner på at implementering av en porøs sone i stedet for spalter i en avansert modell, fungerer på en god måte. Det totale strømningsbildet viste imidlertid avvik fra et realistisk bilde. Det er forventet at en stor forbedring vil skje dersom et finere mesh benyttes. Dette vil også kreve mer dataressurser.

Hydroenergi er en norsk produsent av vannturbiner med godt etablert kunnskap innen Kaplan og Francis turbiner. Selskapet har designet flere Pelton skovler med det mål å redusere kavitasjon. Selskapet ønsket å finne et fullstendig Hill-diagram for en av skovlene på en 5 jets Pelton turbin. Andre design skulle bli testet i beste punktet og sammenlignet med nevnte design. I tillegg ønsket de å undersøke optimal design av ringledningen for turbinen. Tester ble utført ved Vannkraftlaboratoriet ved NTNU. Grunnet flere havari i løpet av testperioden ble antall forsøk redusert til kun å finne Hill-diagram som et av designene. Det designet som skulle testes fullt ut ble ødelagt i et av havariene etter at tester med 1 dyse åpen var fullført. De ble erstattet med skovler med samme geometri men med en 2◦ høyere pitch vinkel. Effekten av den økte pitch vinkelen kunne ikke tallfestes. Sammenligning av tester gjort med 1 og 2 dyser indikerer derimot en mulig innvirkning på plasseringen av beste punkter med hensyn til rotasjonshastighet. Et sett av kriterier for optimal design av ringledningen ble funnet og den opprinnelige ringledningen ble redesignet for å møte disse. De redesignede ringledningene gjennomgikk simuleringer i Computational Fluid Dynamics (CFD) basert på tidligere simulering av den opprinnelige ringledningen som er verifisert med eksperimenter. Simuleringene viste en forbedring av falltap ringledningen. I utløpet til dysene ble det observert ugunstig strømning, men dette er antatt å være grunnet feil i modellen. Den hydrauliske virkningsgraden til de testede skovlene ble funnet å være lavere enn på de beste Peltonturbinene på markedet.

En teststasjon for aksialvifter har blitt etablert på strømningsteknisk laboratorium ved Institutt for Energi og Prosessteknikk på NTNU. Teststasjonen er satt opp med utstyr og programvare for testing av skyvkraft, tilført effekt, hastighetsmålinger, turtall og støy. Gjennom disse parametrene kan blant annet viftens virkningsgrad beregnes. En innløpskon har blitt konstruert for å bedre viftehusets innløpsbetingelser og testing av innløpskonen er gjennomført. Instituttet disponerer to propeller med ulik design som har blitt nøye testet. Det er samtidig utviklet egne propelldesign med utgangspunkt i vingeteori og prinsipper for godt propelldesign. Det egne designet brukes som et sammenlikningsgrunnlag for de to propellene som allerede eksister ved instituttet. Det er også foreslått endringer for å bedre virkningsgraden til de to eksisterende propellene.