Academic literature on the topic 'Receptor heteromerization'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Receptor heteromerization.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Journal articles on the topic "Receptor heteromerization"
Albee, Lauren J., Xianlong Gao, and Matthias Majetschak. "Plasticity of seven-transmembrane-helix receptor heteromers in human vascular smooth muscle cells." PLOS ONE 16, no. 6 (June 24, 2021): e0253821. http://dx.doi.org/10.1371/journal.pone.0253821.
Full textJohnstone, Elizabeth K. M., Heng B. See, Rekhati S. Abhayawardana, Angela Song, K. Johan Rosengren, Stephen J. Hill, and Kevin D. G. Pfleger. "Investigation of Receptor Heteromers Using NanoBRET Ligand Binding." International Journal of Molecular Sciences 22, no. 3 (January 22, 2021): 1082. http://dx.doi.org/10.3390/ijms22031082.
Full textRozenfeld, Raphael, and Lakshmi A. Devi. "Receptor heteromerization and drug discovery." Trends in Pharmacological Sciences 31, no. 3 (March 2010): 124–30. http://dx.doi.org/10.1016/j.tips.2009.11.008.
Full textPelassa, Simone, Diego Guidolin, Arianna Venturini, Monica Averna, Giulia Frumento, Letizia Campanini, Rosa Bernardi, et al. "A2A-D2 Heteromers on Striatal Astrocytes: Biochemical and Biophysical Evidence." International Journal of Molecular Sciences 20, no. 10 (May 17, 2019): 2457. http://dx.doi.org/10.3390/ijms20102457.
Full textWoods, Amina S., Francisco Ciruela, Kjell Fuxe, Luigi F. Agnati, Carmen Lluis, Rafael Franco, and Sergi Ferré. "Role of Electrostatic Interaction in Receptor–Receptor Heteromerization." Journal of Molecular Neuroscience 26, no. 2-3 (2005): 125–32. http://dx.doi.org/10.1385/jmn:26:2-3:125.
Full textCanals, Meritxell, Daniel Marcellino, Francesca Fanelli, Francisco Ciruela, Piero de Benedetti, Steven R. Goldberg, Kim Neve, et al. "Adenosine A2A-Dopamine D2Receptor-Receptor Heteromerization." Journal of Biological Chemistry 278, no. 47 (August 21, 2003): 46741–49. http://dx.doi.org/10.1074/jbc.m306451200.
Full textBono, Federica, Veronica Mutti, Chiara Fiorentini, and Cristina Missale. "Dopamine D3 Receptor Heteromerization: Implications for Neuroplasticity and Neuroprotection." Biomolecules 10, no. 7 (July 9, 2020): 1016. http://dx.doi.org/10.3390/biom10071016.
Full textRozenfeld, Raphael, and Lakshmi A. Devi. "Exploring a role for heteromerization in GPCR signalling specificity." Biochemical Journal 433, no. 1 (December 15, 2010): 11–18. http://dx.doi.org/10.1042/bj20100458.
Full textToneatti, Rudy, Jong M. Shin, Urjita H. Shah, Carl R. Mayer, Justin M. Saunders, Miguel Fribourg, Paul T. Arsenovic, et al. "Interclass GPCR heteromerization affects localization and trafficking." Science Signaling 13, no. 654 (October 20, 2020): eaaw3122. http://dx.doi.org/10.1126/scisignal.aaw3122.
Full textZrein, Adel, Amina M. Bagher, Alexander P. Young, Eileen M. Denovan-Wright, and Melanie E. M. Kelly. "Endothelin receptor heteromerization inhibits β-arrestin function in HEK293 cells." Canadian Journal of Physiology and Pharmacology 98, no. 8 (August 2020): 531–40. http://dx.doi.org/10.1139/cjpp-2019-0620.
Full textDissertations / Theses on the topic "Receptor heteromerization"
Hatcher-Solis, Candice N. "PHARMACOLOGICAL IMPLICATIONS OF ADENOSINE 2A RECEPTOR- DOPAMINE TYPE 2 RECEPTOR HETEROMERIZATION." VCU Scholars Compass, 2016. http://scholarscompass.vcu.edu/etd/4458.
Full textYounkin, Jason W. "Allosteric Effects of G-Protein Coupled Receptor Heteromerization: Relevance to Psychosis." VCU Scholars Compass, 2016. http://scholarscompass.vcu.edu/etd/4457.
Full textLeskelä, T. (Tarja). "Human δ opioid receptor Phe27 and Cys27 variants:the role of heteromerization and pharmacological chaperones in receptor processing and trafficking." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514296970.
Full textTiivistelmä Opioidireseptorit kuuluvat G-proteiinikytkentäisiin reseptoreihin, ja niillä on tärkeä rooli kipuaistimuksen säätelyssä. Ne ovat solukalvoproteiineja, joiden aminohappoketju läpäisee kalvon seitsemän kertaa. Reseptorien aminoterminaalipää sijaitsee solun ulkopuolella ja karboksiterminaalipää solun sisällä. Ihmisen δ-opioidireseptori esiintyy kahtena polymorfisena muotona, Phe27:nä ja Cys27:nä, joissa aminohappo 27 on joko fenyylialaniini (Phe) tai kysteiini (Cys). Cys27 on harvinaisempi muoto, ja sen yleisyys on noin 10 % eurooppalaista alkuperää olevalla väestöllä. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia δ-opioidireseptorin varianttimuotojen biosynteesiä reseptoriproteiinia tuottavissa heterologisissa solumalleissa (HEK293- ja SH-SY5Y-solut) solubiologisilla ja biokemiallisilla menetelmillä.. Väitöskirja osoittaa, että δ-opioidireseptorin varianttimuotojen välillä on eroa prosessoinnissa. Cys27-varianttia kuljetetaan endoplasmakalvostosta solun pinnalle vähemmän kuin Phe27-varianttia, ja pitkäaikainen reseptorituotanto johtaa vastasyntetisoituneiden reseptorien kerääntymiseen solun sisälle. Samalla reseptorien ohjaus proteasomihajotukseen heikkenee. Soluissa, jotka tuottavat molempia varianttimuotoja samanaikaisesti, Cys27-variantin havaittiin ohjaavan myös Phe27-varianttia proteasomihajotukseen vähentäen sen kuljetusta solun pinnalle. Tämä Cys27-variantin dominanttinegatiivinen ominaisuus johtuu todennäköisesti siitä, että variantit muodostavat dimeerisen rakenteen endoplasmakalvostossa. Havaittiin myös, että Cys27-varianttireseptorit ohjataan solun pinnalta lysosomihajotukseen tehokkaammin kuin vastaavat Phe27-varianttimuodot. Prosessointieroista huolimatta variantit eivät poikkea toisistaan farmakologisilta ominaisuuksiltaan, ja ne aktivoivat G proteiineja samalla tavalla. Väitöskirjassa tutkittiin myös farmakologisten kaperonien toimintamekanismeja käyttämällä mallina δ-opioidireseptorin Cys27-varianttia ja sen pistemutaatiota (Asp95Ala). Farmakologisten kaperonien eli reseptorispesifisten ligandien todettiin sitoutuvan reseptoreihin endoplasmakalvostossa ja stabiloivan niiden rakennetta, mikä vähentää reseptorin ja proteiinien laadunvalvontaan osallistuvan kaperonin, kalneksiinin, välistä vuorovaikutusta. Tämä johtaa reseptorien määrän kasvuun solun pinnalla
Nanekar, R. (Rahul). "Biochemical and biophysical studies on adenosine receptors and their interaction partners." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2016. http://urn.fi/urn:isbn:9789526211022.
Full textTiivistelmä Adenosiinireseptorit kuuluvat G-proteiinikytkeiset reseptorit (GPCR:t) proteiiniperheeseen. Adenosiinireseptorit välittävät endogeenisen ligandinsa adenosiinin vaikutuksia solukalvolta solunsisäisiin signaalijärjestelmiin. Adenosiini A3 reseptori (A3R) on adenosiinireseptorien neljästä alatyypistä (A1, A2A, A2B ja A3) vähiten tutkittu. Aikaisempien tutkimusten perusteella A3 reseptori yhdistetään sekä hermosoluja suojaaviin että rappeuttaviin tapahtumiin. Tässä työssä arvioitiin sekä ihmisen rekombinantti-A3R:n tuottumista hiiva- ja hyönteissoluissa että tutkittiin ihmisen adenosiini A2A reseptorin (A2AR) ja dopamiini D2 reseptorin (D2R) heteromerisoitumista. Rekombinantti A3 reseptori- vihreä fluoresoiva proteiini (GFP) fuusioproteiinia tuotettiin Saccharomyces cerevisiae -hiivassa 15 mg litrassa kasvatusliuosta. Pichia pastoris -hiivakanta taas kasvatti saman reseptorin tuottumista aina 108 mg/l saakka, kun tuotto tehtiin bioreaktorissa. Hyvin korkeasta tuottotasosta huolimattaA3R:n puhdistus hiivasta oli ylitsepääsemätön tehtävä, sillä reseptorin saostumista ei voinut välttää. Työssä havaittiin, että hyönteissolut sopivat paremmin A3R:n tuottoon: noin 10 µg monomeerista A3R:a voitiin puhdistaa litran hyönteissoluviljelmästä. Reseptorin stabiilisuuden lisääminen helpottaa reseptorin biokemiallista ja biofysikaalista karakterisointia. Tässä työssä osoitettiin, että T4L-proteiinin lisääminen A3R:n kolmannen solunsisäisen silmukan paikalle lisää reseptorin lämpöstabiilisuutta 10 °C. Jatkotutkimuksissa voitaisiin käyttää alaniiniskannausmutageneesiin perustuvien pistemutaatioiden ja fuusioproteiinin yhdistelmää A3R:n lisästabilointiin ja kiteytykseen. Tämän työn perusteella määrät, joilla A3R tuottuu hyönteissoluissa ja jotka saadaan eristettyä affiniteettipuhdistuksilla, muodostavat hyvän perustan proteiinin biokemialliselle karakterisoinnille. Reseptorin heteromerisoituminen on GPCR:en käyttämä mekanismi signalointiominaisuuksien ja toimintojen monipuolistamiseksi. Ihmisessä A2AR ja D2R heteromeereja on GABAergisissä enkefalinergisissä hermosoluissa. Molekyylien välisiin kontakteihin osallistuvat domeenit puhdistettiin Escherichia coli (E. coli) -bakteerista. Biokemiallisia ja biofysikaalisia tekniikoita kuten natiivi-PAGE:a ja massaspektrometriaa käyttäen vahvistettiin, että puhdistettu A2AR:n karboksiterminaalinen osa ja D2R:n kolmas solunsisäinen silmukka muodostavat heterodimeereja. Myös tutkittaessa puhdistetun kalmoduliini-proteiinin sitoutumista D2R:n kolmanteen solunsisäiseen silmukkaan osoitettiin proteiini-proteiini -vuorovaikutuksen olevan kalsiumista riippuvainen
Kabli, Noufissa. "Uncovering the Functional Implications of Mu- and Delta-opioid Receptor Heteromerization in the Brain." Thesis, 2013. http://hdl.handle.net/1807/65509.
Full textBook chapters on the topic "Receptor heteromerization"
Fuxe, Kjell, Sergi Ferré, Maria Torvinen, Jöelle Hillion, Ingrid Strömberg, Ove Franzén, Carlos Ibanéz, et al. "Heteromerization of Adenosine and Dopamine Receptor Subtypes: Relevance for Neuronal Integration in Normal and Pathological States." In Catecholamine Research, 199–204. Boston, MA: Springer US, 2002. http://dx.doi.org/10.1007/978-1-4757-3538-3_46.
Full textFernández-Dueñas, Víctor, Thierry Durroux, and Francisco Ciruela. "Time-Resolved Fluorescence Resonance Energy Transfer Using Fluorescent Ligands to Study Native G Protein-Coupled Receptor Heteromerization in Brain." In Neuromethods, 107–15. New York, NY: Springer US, 2021. http://dx.doi.org/10.1007/978-1-0716-1522-5_8.
Full textFerre, Sergi. "Receptor Heteromerization." In Catecholamine Research in the 21st Century, 91. Elsevier, 2014. http://dx.doi.org/10.1016/b978-0-12-800044-1.00078-7.
Full textPfleger, Kevin Donald, Sanam Mustafa, Heng Boon See, Ruth Marie Seeber, and Mohammed Akli Ayoub. "Profiling Novel Pharmacology Resulting from G Protein-Coupled Receptor Heteromerization." In BASIC/TRANSLATIONAL - G Protein-Coupled Receptor Biology, P1–178—P1–178. The Endocrine Society, 2011. http://dx.doi.org/10.1210/endo-meetings.2011.part1.p8.p1-178.
Full textMaggio, Roberto, Cristina Rocchi, and Marco Scarselli. "Experimental Strategies for Studying G Protein-Coupled Receptor Homo- and Heteromerization with Radioligand Binding and Signal Transduction Methods." In Methods in Enzymology, 295–310. Elsevier, 2013. http://dx.doi.org/10.1016/b978-0-12-391862-8.00016-8.
Full textGomes, Ivone, Wakako Fujita, Moraje V. Chandrakala, and Lakshmi A. Devi. "Disease-Specific Heteromerization of G-Protein-Coupled Receptors That Target Drugs of Abuse." In Progress in Molecular Biology and Translational Science, 207–65. Elsevier, 2013. http://dx.doi.org/10.1016/b978-0-12-386931-9.00009-x.
Full text