Log in

Relevant bibliographies by topics / Runot / Journal articles

To see the other types of publications on this topic, follow the link: Runot.

Journal articles on the topic 'Runot'

Author: Grafiati

Published: 25 July 2024

Last updated: 31 July 2025

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 50 journal articles for your research on the topic 'Runot.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Binham, Philip, and Paavo Haavikko. "Runot! Runot 1984-1992." World Literature Today 67, no. 3 (1993): 639. http://dx.doi.org/10.2307/40149476.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Tuohimaa, Sinikka, and Jarkko Laine. "Runot 1967-1987." World Literature Today 62, no. 3 (1988): 483. http://dx.doi.org/10.2307/40144416.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Binham, Philip, and Helena Anhava. "Runot 1971-1990." World Literature Today 65, no. 1 (1991): 153. http://dx.doi.org/10.2307/40146296.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

4

Schoolfield, George C., and Pentti Holappa. "Runot 1950-2000." World Literature Today 75, no. 2 (2001): 343. http://dx.doi.org/10.2307/40156611.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

5

Niemi-Pynttäri, Risto, Vesa Haapala, Tiina Käkelä-Puumala, and Outi Oja. "Arvostelut." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 1 (October 1, 2004): 75–90. http://dx.doi.org/10.30665/av.74603.

Full text

Abstract:

Risto Niemi-Pynttäri Kuinka sovitan itseni tieteelliseen tekstiin Johanna Latvala, Eeva Peltonen ja Tuija Saresma (toim.): Tutkija kertojana, Tunteet, tutkimusprosessi ja kirjoittaminen Vesa Haapala Runot ajassaan ja paikassaan Sakari Katajamäki ja Johanna Pentikäinen (toim.): Runosta runoon. Suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan Tiina Käkelä-Puumala Narratologia sateenkaaren päässä Samuli Hägg: Narratologies of Gravity’s Rainbow Outi Oja Väitöskirja Bo Carpelanin kirjallisuuskäsityksestä Anna Hollsten: ”Ei kattoa, ei seiniä” – Näkökulmia Bo Carpelanin

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

6

Tuohimaa, Sinikka, and Tyyne Saastamoinen. "Ruhtinaslintu: Valitut runot 1960-1986." World Literature Today 62, no. 2 (1988): 309. http://dx.doi.org/10.2307/40143704.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

7

Binham, Philip, and Paavo Haavikko. "Tyrannin ylistys: Runot 1970-1981." World Literature Today 69, no. 1 (1995): 189. http://dx.doi.org/10.2307/40151040.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

8

Schoolfield, George C., and Mirkka Rekola. "Virran molemmin puolin: Runot 1954-1996." World Literature Today 72, no. 3 (1998): 658. http://dx.doi.org/10.2307/40154180.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

9

Pulkkinen, Veijo. "Muutokset Aaro Hellaakosken"Vieras"-runon ulkoasussa." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 2 (July 1, 2016): 5–23. http://dx.doi.org/10.30665/av.66034.

Full text

Abstract:

   Changes in the Visual Form of Aaro Hellaakoski’s Poem ”Vieras” (”The Stranger”) The present article shows how genetic criticism (critique génétique) can enrich our understanding and interpretation of visual poetry by examining the manuscript, proofs and published versions of the poem ”Vieras” (” e Stranger”) from the typographically experimental collection Jää- peili (”Ice Mirror”, 1928) by the Finnish poet Aaro Hellaakoski (1893–1952). e collection is regarded as a forerunner of Finnish modernism, and particularly its experimental typography got successors only as l

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

10

Valovirta, Elina. "Sokeriruoko ja mango." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 4 (February 11, 2018): 66–79. http://dx.doi.org/10.30665/av.69307.

Full text

Abstract:

Karibialainen kirjallisuus hyödyntää runsaasti kasvimetaforia. Erityisesti sokeriruoko ja mango esiintyvät usein seksuaalisuuden kuvauksissa, jolloin niiden ominaisuudet ja historia rakentavat seksuaalisuutta, eivät vain heijasta sitä. Kirjallisuusantologian Caribbean Erotic (2010) runot sekä Oonya Kempadoon romaani Buxton Spice (1998) ovat artikkelissa lähemmän tarkastelun kohteina. Niissä erityisesti sokeriruoko assosioituu orjuuden historian takia kärsimykseen ja negatiivisiin tunteisiin, kun taas mango on selkeämmin seksuaalisen nautinnon hedelmä. Vertauksien sokeriruoko ja mango ovat kiel

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

11

Foster, Raisa. "Toiseuden moninainen kokemus." Aikuiskasvatus 42, no. 1 (2022): 50–66. http://dx.doi.org/10.33336/aik.115553.

Full text

Abstract:

Vammaisuutta on 2000-luvulta lähtien alettu ymmärtää yksilöllisen vajavaisuuden sijasta sosiaalisena konstruktiona, joka syntyy ihmisten ennakkoluuloista erilaisuutta kohtaan. Kriittinen yhteiskuntatieteellinen vammaistutkimus pyrkii purkamaan ableistisia eli vammaisuuteen perustuvia syrjivien rakenteita ja arvoja. Vammaisten omat moninaiset kokemukset jäävät kuitenkin tutkimuksissa yhä marginaalisiksi tai tutkimustulokset eivät välity riittävän vaikuttavasti yhteiskunnan muuttamiseksi. Esitän, että tieteen ja taiteen tiedonmuodostuksen tapoja yhdistelevä tutkimusrunous (poetic inquiry) voi ta

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

12

Helle, Anna. "”The Value Was Here”." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 1 (March 28, 2018): 48–65. http://dx.doi.org/10.30665/av.70007.

Full text

Abstract:

Eino Santasen setelirunot on kirjoitettu kirjoituskoneella 20 euron seteleille, ja Santanen on laittanut runoseteleitä kiertoon käyttämällä niitä maksuvälineinä. Seteleille kirjoittaminen tuo runoihin käsitteellisyyttä, koska setelin tahallinen turmeleminen voi mitätöidä sen arvon. Vaikka käteisrahan turmeleminen ei ole Suomessa laitonta, Suomen Pankki pitää sitä kuitenkin epäeettisenä. Toisaalta setelille kirjoittaminen sijoittaa setelirahan uuteen kontekstiin, osaksi runoutta. Runoseteli kuuluu silloin kahden erilaisen järjestelmän – runouden ja rahan – piiriin, koska runoseteli voi säilyttä

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

13

Rudels, Freja, Lea Rojola, and Outi Oja. "Kirja-arvostelut." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 1 (April 3, 2017): 82–90. http://dx.doi.org/10.30665/av.66197.

Full text

Abstract:

Freja Rudels Fagerholm genererar innovativa läsningar Kristina Malmio & Mia Österlund (eds): Novel Districts. Critical Readings of Monika Fagerholm Lea Rojola Tunteiden paluu Anna Helle ja Anna Hollsten (toim.): Tunteita ja tuntemuksia suomalaisessa kirjallisuudessa Outi Oja Runo on kutsu, joka koskettaa Siru Kainulainen: Runon tuntu

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

14

Lummaa, Karoliina, and Siru Kainulainen. "Runon puheenomaisuudesta." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 3 (September 1, 2008): 64–68. http://dx.doi.org/10.30665/av.74742.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

15

Turunen, Mikko. "Kuoleman esittäminen Lauri Viidan lyriikassa." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 16, no. 3 (2019). http://dx.doi.org/10.30665/av.82857.

Full text

Abstract:

Artikkelissani törmäytän toisiinsa kirjallisuudentutkimuksen tekstianalyysia ja kuolemantutkimuksen mallintamia tapoja esittää ja merkityksellistää kuolema. Törmäyttämisellä on pyritty pois joskus kapeana nähdystä rajauksesta, jossa kaunokirjallisuudessa esiintyviä kuoleman representaatioita lähestytään vain teemoina, trooppeina tai sanataiteen estetisoituina kohteina, siis eräänlaisena kuoleman kirjallistumisena (”literaturization of death”, Teodorescu 2015a, 2). Uutta tietoatuotanyhdistämällä kuolematutkimuksen monitieteisiä näkökulmia kirjallisuustieteelliseen tekstianalyysiin sekä an

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

16

Lyytikäinen, Pirjo. "Vievät vedet." Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja, no. 2025 (May 23, 2025). https://doi.org/10.33346/joutsensvanen.148526.

Full text

Abstract:

Tutkin artikkelissani Mannisen symbolistisissa runoissa esiintyviin tunnerakenteisiin erityisesti niiden hajanaistavien eli diffuusien rakennepiirteiden valossa. Nojaan Reuven Tsurin hahmotteleman kognitiivisen poetiikan ideoihin ja käsitteisiin. Eräänlaiseksi johtoajatukseksi voisi nostaa esiin Tsurin ajatuksen, että diffuusiuden eli hajanaisuuden tai epämääräisyyden suosiminen ja rationaalisen kontrollin välttäminen ovat avainasemassa runon tunnepotentiaalin luomisessa. Keskityn artikkelissani runojen kokonaisuuksiin ja semanttisen tason ilmiöihin, mutta kiinnitän huomiota myös soinnutteluun

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

17

Seppä, Tiina. "Katsooko metsä ihmistä?" AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 17, no. 4 (2021). http://dx.doi.org/10.30665/av.98306.

Full text

Abstract:

Tarkastelen tässä artikkelissa metsää ja ihmisen kommunikaatiota sen kanssa suomalais-karjalais-inkeriläisessä kansanrunoudessa. Suomen Kansan Vanhat Runot (SKVR) on laaja ja edustava kokoelma pääasiassa suomalais-karjalais-inkeriläistä, suullisesti välittynyttä runoutta, joka on tallennettu etupäässä 1800-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, mutta sen varhaisimmat runotallenteet ovat 1500-luvulta. Suullisen runon maailma sisältää runsaasti kommunikaatiota ei-inhimillisen kanssa, ja tästä kommunikaatiosta suuri osa tapahtuu elinympäristön luonnonentiteettien kanssa vuoropuhelussa. Runoude

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

18

Blomster, Risto, and Kati Mikkola. "Kenen perinnettä? Romani-informantit Suomen Kansan Vanhat Runot -aineistoissa." Etnomusikologian vuosikirja 29 (December 11, 2017). http://dx.doi.org/10.23985/evk.63130.

Full text

Abstract:

Kansanrunouden keruun historiassa kalevalamittaan perustuvaa laulettua runoutta on pidetty vanhimpana, arvokkaimpana ja kiireellisimmin kerättävänä perinteen muotona. Kalevalamittaisen runouden kohdalla on kiistelty pitkään ja toistuvasti siitä, missä määrin perinne on karjalaista ja missä määrin sen juuret ovat Länsi-Suomessa. Suomen etnisten ja kulttuuristen vähemmistöjen rooliin vanhan runoperinteen välittäjinä ei sen sijaan ole kiinnitetty juurikaan huomiota. Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomen romanien roolia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran organisoimassa kansanrunouden keruussa ja

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

19

Vuorikuru, Silja. ""Ihmisen kunnia olkoon –"." Sananjalka 63, no. 63 (2021). http://dx.doi.org/10.30673/sja.99263.

Full text

Abstract:

Artikkeli käsittelee Eino Leinon runoa ”Titanic” (1912). Artikkeli tuo esiin, että tämä nykyisin harvan tuntema runo oli ilmestymisaikanaan huomiota ja arvostusta saanut runo, jolla oli erityisasema Leinon tunnetuksi tulleen kiertueen päätösnumerona. Runon keskushenkilöitä ja puhujia ovat Titanicin muusikot, joiden kuvausta tarkastellaan sekä ajan Titanic-aiheista kirjoittelua (kuten sanomalehtiuutisointia) että 1900-luvun alun kirjallisuuden taiteilijakuvausta vasten. Kuolevat muusikot kuvataan myös taiteilija-näkijöiksi, jotka ylittävät taiteellaan nykyhetken ja tulevaisuuden sekä eläm

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

20

Pylsy, Mika. "”Ennen kaikkea se on inkeriläinen”." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 2025, no. 2 (2025). https://doi.org/10.30665/av.146408.

Full text

Abstract:

Tässä artikkelissa tarkastellaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Inkerin suomalaista kirjallisuutta, joka muodostaa ulkosuomalaisen kirjallisuuden vähälle huomiolle jääneen haaran. Keskiössä ovat kuvaukset, kertomukset, runot ja näytelmät, jotka ilmestyivät Pietarin suomenkielisissä sanoma- ja aikakauslehdissä. Artikkelissa tarkastellaan, kuinka paikallisväritys, kansallinen identiteetti ja didaktisuus punoutuvat yhteen aikakauden kaunokirjallisissa teksteissä. Kirjoittajakunnan muodostivat pääosin suomalaiset opettajat, itseoppineet kansankirjailijat sekä erinäköiset älymystön edustajat.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

21

Kallio, Kati, Taarna Valtonen, and Marko Jouste. "Olaus Sirman runojen vertailevaa luentaa." Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 2019, no. 97 (2019). http://dx.doi.org/10.33340/susa.75266.

Full text

Abstract:

Olaus Sirman runojen vertailevaa luentaa: runojen poetiikka ja rakenne ympäröivien kulttuurien tekstien näkökulmasta Vuonna 1673 Uppsalan yliopiston professori ja Ruotsin antikviteettikollegion assessori Johannes Schefferus julkaisi latinaksi kirjan Lapponia, joka sisältää kaksi Olaus Sirman antamaa runoa. Sirma oli Sodankylän alueella syntynyt saamelainen, Uppsalan yliopiston opiskelija ja myöhemmin pappismies Enontekiöllä. Sirman runojen luonteesta on kiistelty: ovatko ne yksilöllisiä taiteellisia luomuksia vai esimerkkejä tämän myöhemmin assimiloituneen saamelaisryhmän alkuperäisestä

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

22

Janicki, Maciej, Kati Kallio, and Mari Sarv. "Exploring Finnic written oral folk poetry through string similarity." Digital Scholarship in the Humanities, July 13, 2022. http://dx.doi.org/10.1093/llc/fqac034.

Full text

Abstract:

Abstract Suomen Kansan Vanhat Runot (Old Poems of the Finnish People) is a collection of nearly 90,000 oral folk poems written down between 1564 and the early 20th century. It is characterized by frequent reoccurrence of similar pieces of text on various levels (from entire poems, through passages to single verses and collocations). However, finding these similarities is challenging due to a high degree of orthographical, morphological, and compositional variation. In this article, we propose a method for automatically identifying equivalent verses, i.e. verses conveying the same meaning with

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

23

Ylitalo, Riikka. "”Det är också sant att livet ofta / liknar en väldig sorg”." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 17, no. 1 (2020). http://dx.doi.org/10.30665/av.85158.

Full text

Abstract:

Tua Forsström ja Arja Tiainen käsittelevät 1970-luvun runoissaan naisen tunteita kaupunkitilassa. Kummankin kirjailijan runoissa tunteiden kokemisen paikkana on yleensä Helsinki, joka saa runoissa subjektiivisia merkityksiä. Tiaisen lyriikassa puhujan kerrotaan usein suoraan olevan nainen. Puhujan tunteita kaupunkiympäristössä ovat vieraus ja pelko, mutta myös itsevarmuus. Puhuja tuo mieleen kaupungissa kuljeskelevan flanöörin, joka on perinteisesti maskuliininen hahmo. Peloistaan huolimatta Tiaisen runojen puhuja uskaltaa liikkua yksin kaduilla ja kahviloissa. Pelko on Tiaisen ja

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

24

Hämäläinen, Niina. "Sorsat täällä soittelevi." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 17, no. 4 (2021). http://dx.doi.org/10.30665/av.97524.

Full text

Abstract:

Huolen kankahalla – metsä Kantelettaressa (eli mitä kansanlyriikalle Lönnrotin prosessissa tapahtui?) - huolen kankahaksi voisi miksi ei koko tätä laulukokousta nimittää (Kantelettaren esipuhe) Kansanrunojen mielikuvat metsästä heijastavat tarvetta jäsentää ja lähentää ympäröivää tilaa. Metsällä oli monta ulottuvuutta: se kehysti ihmisen elinympäristöä ja edusti vaurautta, mutta sisälsi myös vaaran ja voiman merkkejä, joiden käsittelyyn tarvittiin erityistä tietoa. Metsän uskottiin kätkevän sinne meneviä sisäänsä (metsänpeitto); toisinaan metsä myös liikkui tai lohdutti siellä kävi

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

25

Mäkelä, Heidi Henriikka, and Lotte Tarkka. "Sopimatonta." Elore 29, no. 2 (2022). http://dx.doi.org/10.30666/elore.121473.

Full text

Abstract:

Kalevalamittaiset runot on 1800-luvulta alkaen sijoitettu ”suomalaisen kulttuuriperinnön” symboliseen keskiöön. Tätä näkemystä on tuettu esimerkiksi keruun, arkistoinnin, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan käytännöin. Tässä artikkelissa tarkastellaan seksuaalisuuteen ja ruumiillisuuteen liittyviä kalevalamittaisia runoja, joita on ajallisesta kontekstista riippuen joko suljettu pois kansallisesta kulttuuriperinnöstä tai sisällytetty siihen kansallisen kulttuuriperinnön kuvaa ja luonnetta samalla kyseenalaistaen. Artikkeli keskittyy perinnöllistämisen ja perinnöllistämättä jättämisten proses

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

26

Bastman, Eeva-Liisa. "Jäljittelyn ja muuntelun dynamiikkaa Matthias Salamniuksen runossa Ilo-Laulu Jesuxesta." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 16, no. 3 (2019). http://dx.doi.org/10.30665/av.82789.

Full text

Abstract:

Matthias Salamniuksen Ilo-Laulu Jesuxesta (1690) on kahdentuhannen säkeen laajuinen kertova runo, joka käsittelee Jeesuksen syntymää ja kuolemaa. Kalevalamittainen runo kuuluu varhaisen uuden ajan suomenkielisen kirjallisuuden merkittävimpiin teoksiin. Runo sai kanonisen aseman jo varhain, ja tutkimuksessa on oltu kiinnostuneita sen yhteyksistä aikakauden suulliseen ja kirjoitettuun runouteen. Artikkelissa tarkastelen runon lajiin, poetiikkaan ja tekstien välisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä 1600-luvun runoutta hallinneen imitaation käsitteen valossa. Varhaisen uuden ajan kirjallisuu

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

27

Karlsson, Tuukka. "”Voi šinuvo rauta raukka”." Elore 29, no. 2 (2022). http://dx.doi.org/10.30666/elore.121370.

Full text

Abstract:

Artikkeli tarkastelee arkistoituja ja Suomen Kansan Vanhat Runot -teoksessa julkaistuja raudan myyttisestä synnystä kertovia vienankarjalaisia kalevalamittaisia loitsuja. Olen lisäksi rajannut aineiston kommunikatiivisiin loitsuihin: loitsutyyppiin, joka liitetään tutkimuksessa tietäjiksi kutsuttuihin rituaalispesialisteihin. Artikkelin ote on teoreettinen: käsittelen lingvistisessä antropologiassa muovautuneen ja myös folkloristiikassa hyödynnetyn rekisteriteorian soveltuvuutta loitsuissa esiintyvien emootioiden analysoimiseen. Metodologisesti artikkeli soveltaa lähilukua ja sen yhdistämistä

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

28

Palola, Elina. "Folkloristista lingvistiikkaa – Christfrid Gananderin kansanrunokoelman Lypsäjän sanat." Elore 22, no. 1 (2015). http://dx.doi.org/10.30666/elore.79183.

Full text

Abstract:

Kalevalamittaisen kansanrunouden tutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet, mutta sen kielestä on viime vuosikymmeninä tehty lingvististä tutkimusta suhteellisen vähän. Tarkastelen artikkelissani kansanrunojen kielen tutkimusta sekä folkloristiikan että lingvistiikan kannalta ja esittelen väitöskirjassani kehittämääni tekstikriittistä menetelmää. Tarkoitukseni on havainnollistaa, kuinka kielitieteellinen folkloristisen näkökulman huomioon ottava tutkimus avaa kryptisiä runomuistiinpanoja uudella tavalla. Syvennyn käsittelemään Christfrid Gananderin kansanrunokokoelman runoa Lypsäjän sanat. Ga

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

29

Viljakainen, Maarit. "Neitsyt Maria synnytysloitsuissa." Elore 12, no. 2 (2005). http://dx.doi.org/10.30666/elore.78517.

Full text

Abstract:

In the present paper, I am analysing Virgin Mary in birth incantations. The source material consists of 94 birth incantations collected in North Karelia, Ladoga Ka- relia, South Karelia, Archangel Karelia, Savo and North Ostrobothnia. These incantations have been published in the volumes of Ancient Poems of the Fin- nish People (Suomen Kansan Vanhat Runot). There are a mixed group of both non-Christian and Christian supernatural helpers and saints in the birth incantations, for example Virgin Mary, Ukko God on high, Jesus, Kave, Saunatar, and different kinds of mythical animal helpers. Superna

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

30

Karhu, Hanna. "Piipatusta simapillin, paimenhuilun pajatusta?" AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 16, no. 2 (2019). http://dx.doi.org/10.30665/av.74177.

Full text

Abstract:

Artikkelissa osoitetaan, että Otto Mannisen (1872−1950) runotuotannolla on yhteyksiä kepeänä pidettyyn kansanlauluperinteeseen. Runouden suhdetta kansanlauluun tarkastellaan artikkelissa nimenomaan yhteydessä rekilauluperinteeseen, eli uudempiin riimillisiin, rekilaulumittaa noudattaviin kansanlauluihin, jotka olivat 1800-luvun lopun Suomessa vallitseva kansanomaisen laulun laji ja josta kirjailijat ja runoilijat kiinnostuivat 1890-luvulla. Aiemmassa tutkimuksessa Mannisen runous on nähty pitkälti oppositiossa ennen kaikkea Eino Leinon edustamaan, laulullisuutta ja soinnillisuutta korostavaan

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

31

Bastman, Eeva-Liisa, Kati Kallio, and Tuomas M. S. Lehtonen. "Vernakulaarin monta tasoa." Elore 27, no. 1 (2020). http://dx.doi.org/10.30666/elore.89057.

Full text

Abstract:

Artikkeli tarkastelee suomenkielisen runouden ja kirjallistumisen historiaa vernakulaarin käsitteen kautta, keskiössään Matthias Salamniuksen vuonna 1690 ilmestynyt kalevalamittainen kristillinen eepos Ilo-Laulu Jesuxesta. Salamniuksen teos hyödyntää aineksia niin paikallisesta suullisesta traditiosta kuin kirjallisesta kosmopoliittisesta traditiosta, ja se analyysi osoittaa, miten monin tavoin kirjallistuminen, kansanomaistaminen, suullinen kulttuuri ja runokielten käytön historia kytkeytyvät toisiinsa.  Ilo-Laulu on kirjallinen runo, joka on laadittu suullisen runon mittaa ja poetiikka

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

32

Rossi, Riikka. "Nälkävuosien tunnehallinto, Z. Topeliuksen ”Septembernatten” (1867) ja K. A. Tavaststjernan Hårda tider (1891)." Joutsen/Svanen - Erikoisjulkaisut, no. 4 (December 23, 2020). http://dx.doi.org/10.33347/jses.86974.

Full text

Abstract:

Kaunokirjallisuudella oli keskeinen rooli 1860-luvun nälkäkatastrofin syiden, seurausten ja kokemusten sanallistamisessa, ja kirjallisuus vaikutti suomalaisen historiankirjoituksen tulkintoihin nälkävuosista. Artikkelissa lähestytään 1860-luvun nälkävuosia kuvaavaa kirjallisuutta tunteiden tutkimuksen näkökulmasta. Tarkastelen Axet-antologiassa (1867) ilmestyneen Zacharias Topeliuksen runon ”Septembernatten” ja K. A. Tavaststjernan romaanin Hårda tider. Berättelse från Finlands sista nödår (1891) tunnevaikutuksia ja tutkin näiden tunnevaikutusten poliittisia ja moraalisia asetelmia nälkävuosie

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

33

Takala-Roszczenko, Maria. "Kirjailija Iivo Härkönen ja unelma ortodoksisesta virsilaulusta." Sananjalka 63, no. 63 (2021). http://dx.doi.org/10.30673/sja.103094.

Full text

Abstract:

Tässä artikkelissa tarkastellaan vuonna 1922 julkaistua runokokoelmaa nimeltä Jumalanpalveluslauluja, joka sisältää ortodoksisen kirkon liturgisia laulutekstejä uudelleen runoiltuina loppusoinnulliseen muotoon. Artikkelissa selvitetään arkistoaineiston ja aikalaiskirjoitusten valossa kokoelman taustatekijöitä, julkaisuprosessia ja vastaanottoa. Kokoelman tekijä, kirjailija Iivo Härkönen (1882–1941), toivoi runojensa käynnistävän Suomen ortodoksisessa kirkossa kirkkolaulun uudistuksen, jossa perinteisen kuorolaulun rinnalle kehittyisi seurakunnallinen ”virsilaulu”. Runomittaisia lauluja oli hän

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

34

Tossavainen, Jouni. "Itsenäiset yhdessä." Tiede & edistys, no. 2 (June 4, 2025). https://doi.org/10.51809/te.161658.

Full text

Abstract:

Valokuvarunoutta on tehty ja julkaistu 1800-luvun alkuvuosikymmenistä lähtien. Siihen verrattuna tätä kuvan ja sanan historiaa on käsitelty varsin vähän niin valokuvauksen kuin kirjallisuuden tutkimuksessa. Corkin yliopiston tutkija Michael Nott kirjoitti ensimmäisen valokuvarunouden historian Photopoetry 1845–2015: A Critical History. Nott määrittelee valokuvarunon valokuva-tekstiksi (photo-text), jonka pääosat ovat runo ja valokuva. Valokuvaruno on siis runon ja valokuvan välistä työskentelyä, joka voi olla vanhojen teosten yhdistämistä, runoilijan ja valokuvaajan yhteistoimintaa tai yhden r

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

35

Kuismin, Anna, and Hanna Karhu. "Heilejä, hulivilejä ja rallatuksia." Sananjalka 66, no. 1 (2024). https://doi.org/10.30673/sja.144473.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tarkastellaan suulliseen perinteeseen ankkuroituvan ilmaisun tapoja 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomenkielisessä runoudessa samoin kuin ilmiön kulttuurihistoriallisia konteksteja. ”Rekilaulutrendin” tärkeimpiä edustajia olivat Larin-Kyösti, Eino Leino, Ilmari Calamnius (Kianto) ja Lauri Soini, jotka ammensivat vernakulaarista ilmaisurekisteristä muun muassa seuraavia piirteitä: rekilaulumitta, luonnonjohdannon tai muun rekilauluformulan käyttö, runon nimeäminen kansanlauluksi tai rekilauluksi, säkeiden tai säkeistöjen liittäminen osaksi runoa sitaattimerkein tai ilman niit

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

36

"Landet Rundt." Plan 41, no. 05 (2009): 66–67. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2009-05-14.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

37

"Landet rundt." Plan 47, no. 05 (2015): 44–45. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2015-05-11.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

38

"Landet rundt." Plan 41, no. 03-04 (2009): 80–81. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2009-03-04-16.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

39

"Landet rundt." Plan 49, no. 05 (2017): 40–41. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2017-05-09.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

40

"Landet rundt." Plan 45, no. 01 (2013): 40–41. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2013-01-11.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

41

"Landet rundt." Plan 45, no. 04-05 (2013): 92–93. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2013-04-05-14.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

42

"Landet rundt." Plan 45, no. 03 (2013): 36–37. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2013-03-09.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

43

"Landet rundt." Plan 43, no. 03-04 (2011): 74–75. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2011-03-04-14.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

44

"Landet rundt." Plan 49, no. 01 (2017): 48–49. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2017-01-12.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

45

"Landet rundt." Plan 42, no. 02 (2010): 48–49. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2010-02-10.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

46

"Landet rundt." Plan 48, no. 05 (2016): 70–72. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2016-05-15.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

47

"Landet rundt." Plan 48, no. 06 (2017): 36–37. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2016-06-08.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

48

"landet rundt." Plan 37, no. 02 (2005): 38–39. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2005-02-08.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

49

"landet rundt." Plan 37, no. 05 (2005): 40–41. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2005-05-08.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

50

"Landet rundt." Plan 37, no. 01 (2005): 52–53. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3045-2005-01-12.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!