Log in

Relevant bibliographies by topics / Ruokohelpi / Journal articles

To see the other types of publications on this topic, follow the link: Ruokohelpi.

Journal articles on the topic 'Ruokohelpi'

Author: Grafiati

Published: 4 June 2021

Last updated: 1 February 2022

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 19 journal articles for your research on the topic 'Ruokohelpi.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Virkkunen, Elina, Saara Nikkari, and Olli Reinikainen. "Ruokohelven viljelyn riskit." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75667.

Full text

Abstract:

Ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.) on monivuotinen heinäkasvi, jota viljellään sekä rehuksi että energiaksi. Se kasvaa luonnonvaraisena pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa sitä viljellään 16 000 hehtaarin alalla lähinnä energiakäyttöön. Ruokohelpikasvusto on pitkäikäinen ja lisääntyy sekä suvullisesti siemenistä että suvuttomasti vahvan juurakon avulla. Ruokohelven leviämistä viljelyalueen ulkopuolelle ja viljelyn lopettamisen hankaluutta pidetään viljelyn riskeinä. MTT Sotkamossa tutkittiin ruokohelven viljelyn lopettamisessa sekä ruokohelven leviämistä viljelylohkon ulkopuolelle osana

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Jokinen, Simo, Christina Biasi, Hannu Nykänen, Mari Räty, Perttu Virkajärvi, and Pertti Martikainen. "Lannoitetypen huuhtoutumisen kinetiikasta ja määristä ruokohelvellä ja nurmella." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75338.

Full text

Abstract:

Maatalous aiheuttaa noin 50 % Suomen vesistöjen typpikuormituksesta. Huuhtoumaan vaikuttaa mm. kasvilaji. Monivuotisten energiakasvien typpihuuhtoumia ei tunneta hyvin. Tässä työssä verrattiin Ruokohelven (Phalaris arundinaceae) ja nurmen typen huuhtoumia kivennäismaalla. Nurmiviljelyn tiedetään vähentävän typpihuuhtoumaa. Ruokohelpi on bioenergiakasvina osoittautunut tehokkaaksi hiilinieluksi eloperäisillä mailla, ja sen dityppioksidipäästöt eloperäisiltä mailta ovat olleet alhaiset. Tutkimuksessa sovellettiin isotooppitekniikoita antamalla typpilannoitus typpi-15 rikastetulla (10 AT-%) ammon

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Von Weymarn, Niklas, and Eemeli Hytönen. "Etanolia korsibiomassoista: Prosessi ja kannattavuus lopputuotteen kannalta." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75868.

Full text

Abstract:

VTT:n ja MTT:n yhteisessä kaksivuotisessa projektissa tutkittiin kotimaisten korsibiomassojen soveltuvuutta etanolivalmistuksen raakaaineina. Tutkimuksessa perehdyttiin eritoten olkeen ja ruokohelpeen. Teknologia korsibiomassojen muuttamiseksi etanoliksi on olemassa. Laboratorioolosuhteissa päästiin etanolisaannoissa raakaaineesta hyvin lähelle arvioituja maksimiarvoja. Toisaalta, kun siirryttiin kohti teollisuudessa todennäköisesti käytettäviä olosuhteita (korkeampi kuivaainepitoisuus, vähemmän entsyymejä, runsaasti inhibiittoreita, jne.) maksimiarvoista jäätiin hieman. Näitä ”teollisia”

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

4

Virkkunen, Elina, and Jari Korhonen. "Näin toimii kehittämishanke Case: Peltoenergia Kainuussa -hanke." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77028.

Full text

Abstract:

Kehittämishanke on yksi keino viedä tutkimustietoa suoraan sitä hyödyntäville viljelijöille.Peltoenergia Kainuussa -hankkeen tarkoituksena on ollut edistää ruokohelven ja muun peltoenergiantuotantoa Kainuun alueella. Tiloja on aktivoitu tiedottamalla peltoenergian ja uuden viljelykasvintuotantomahdollisuuksista. Hanke toteutettiin vuosina 2004─2007.Hankkeen aikana järjestettiin pelto- ja bioenergiaan liittyviä koulutustilaisuuksia, info-päiviä,pellonpiennarpäiviä ja opintoretkiä. Peltoenergiasta kiinnostuneille viljelijöille annettiin tietoapäätöksenteon tueksi heidän miettiessään oman tilansa

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

5

Hakala, Kaija, and Marjo Keskitalo. "Erikoiskasvien juuriston ja ravinteiden allokoinnin monimuotoisuus." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76651.

Full text

Abstract:

Jokioisilla järjestetyssä astiakokeessa tutkittiin yhdeksän erikoiskasvin (hamppu, kinua, kitupellava, kumina, morsinko, nokkonen, ruokohelpi, tattari ja öljypellava) ja kahden yleisemmän viljelykasvin (ohra ja timotei) biomassan ja ravinteiden (typpi, kalsium, kalium, magnesium ja fosfori) allokaatiota kasvin eri osiin. Astiat olivat suuria 11 litran vetoisia astioita, ja maaperä hienoa hietaa. Astiat lannoitettiin ennen koetta NPK- ja hivenravinneliuoksilla siten, että ravinteita oli ylimäärin kaikkien kasvien tarpeisiin. Lannoitus oli sama kaikille kasveille.Monivuotiset kasvit kumina, mors

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

6

Virkkunen, Elina, Kalle Hoppula, Olli Reinikainen, Raimo Kauppila, Jukka Kemppainen, and Vesa Järvelin. "Perustamislannoitus antaa potkua ruokohelvelle." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76855.

Full text

Abstract:

MTT Sotkamon tutkimusasema toteutti yhteistyössä Vapon ja Yara Suomen kanssa vuosina 2005 – 2008 ruokohelven lannoitus- ja kalkituskokeen, jossa tutkittiin rakeisten Y-lannoitteiden, hivenlisäyksen, lietekompostin, biotiitin ja Siilinjärven magnesiumpitoisen kalkin vaikutuksia ruokohelven kasvuun.Ruokohelven lannoituskoe perustettiin vuonna 2005 runsasmultaiselle hietamoreenimaalle. Kokeesta tehtiin kasvumittaukset elokuussa 2006 sekä satomittaukset toukokuussa 2007 ja toukokuussa 2008. Koejäseniä oli 7:1 kalkitus dolomiittikalkilla, suositusten mukainen lannoitus2 kalkitus dolomiittikalkilla,

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

7

Palojärvi, Ansa, Mauritz Vestberg, Timo Sipilä, et al. "Viljelykierto ja monipuolinen kasvilajisto peltomaan hyötymikrobiston edistäjänä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75571.

Full text

Abstract:

Tavoiteltaessa “vihreämpää maataloutta” peltomaan mikrobiston toiminnan merkitys korostuu entisestään. Maaperämikrobisto vastaa kasvintähteiden hajotuksesta ja eloperäisessä muodossa olevien ravinteiden vapauttamisesta satokasvien käyttöön. Mykorritsasienet voivat kasvin kanssa muodostuvan ns. sienijuuren avulla tehostaa kasvien fosforin saantia ja suojata kasvia stressitekijöiltä (mm. kuivuus, kasvitaudit). Monimuotoisen mikrobiston on todettu parantavan maaperän luontaista tautisuppressiivisuutta (kasvitautimikrobien kasvun tukahduttaminen). Mikrobisto on runsainta kasvin juuristossa ja sen

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

8

Laurila, Jussi, and Risto Lauhanen. "Ruokohelven briketöinti." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75871.

Full text

Abstract:

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ruokohelven (Phalaris arundinacea) korjuun, murskauksen ja briketöinnin työvaiheita sekä kustannuksia. Lisäksi tarkasteltiin ruokohelpibrikettien ominaisuuksia ja soveltuvuutta lämmöntuotantoon. Ruokohelven logistisia virtoja viljelyksiltä loppukäyttöön selvitettiin Etelä-Pohjanmaan tavoite 2 –alueella yhteistyössä Kuortaneen energiaosuuskunnan kanssa. Projektin rahoittivat EU/EAKR, Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä mukana olleet käytännön tahot. Tuhannen kilogramman ruokohelpierän murskaamiseen kului aikaa 3 h 18 min. Murskan k

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

9

Lötjönen, Timo. "Korjuutappiot ja paalintiheys ruokohelven kevätkorjuussa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75870.

Full text

Abstract:

Kuivan ja lakoutuneen ruokohelven kevätkorjuussa tapahtuu väistämättä korjuutappioita. Aiemmissa tutkimuksissa helven niitossa ja korjuussa on jopa 40 – 50 % sadosta jäänyt peltoon ylipitkänä sänkenä tai murentuneena silppuna. Myös ruokohelpipaalien tiheys ja käsittelyn kestävyys ovat olleet monesti alhaisia. Löysistä paaleista on saatu tehtyä kuljetusrekkoihin kuormia, joiden massat ovat olleet vain puolet siitä, mitä ovat tiukoista paaleista tehtyjen kuormien massat. Löysien paalien muoto muuttuu lastauksen aikana, jolloin ne vievät enemmän tilaa, kuin on suunniteltu. Näistä syistä löysien p

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

10

Mikkola, Hannu J., and Jukka Ahokas. "Suomalaisten peltokasvien energiatase ja nettoenergia." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75790.

Full text

Abstract:

Energiakasvien viljely pellolla on yksi mahdollisuus tuottaa uusiutuvaa bioenergiaa. Viljelyn järkevyyttä harkittaessa tulee ottaa huomioon taloudelliset ja ympäristötekijät sekä viljelyn energiatalous. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ohran, vehnän, rypsin, säilörehunurmen, ruokohelven, perunan ja sokerijuurikkaan energiatase ja nettoenergia. Energiatase on sadon energiasisällön ja sadon aikaansaamisen käytetyn energiapanoksen suhde. Mitä suurempi suhdeluku on, sitä enemmän energiaa saadaan suhteessa käytettyyn energiapanokseen. Nettoenergia puolestaan ilmaisee, kuinka paljon energiaa hehtaar

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

11

Keskitalo, Marjo, Christian Eriksson, Kaija Hakala, et al. "Kohti monimuotoista viljelyä erikoiskasvien avulla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–8. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76014.

Full text

Abstract:

Monimuotoisuudella tarkoitetaan pellossa elävien, siitä ravintonsa saavien tai siellä tavattavien eläin-, kasvi-, hyönteis- ja mikrobistolajien moninaisuutta. Pellon monimuotoisuuteen kuuluu myös viljelykasvien geneettinen ja lajimääräinen monimuotoisuus. Tapa jolla pellon monimuotoisuutta hoidetaan, vaikuttaa pellon yksisoluisista organismeista lähtien aina maisemaan, maaseudun elinvoimaisuuteen ja maataloustuotteiden kauppaan saakka. Eri lähteiden mukaan voidaan erottaa ainakin neljä tekijää, joilla on havaittu olevan vaikutusta monimuotoisuuteen. 1) Torjunta-aineiden vähentäminen; 2) Kevytm

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

12

Palojärvi, Ansa, Saara Kaipainen, Sari Peura, and Christian Eriksson. "Erikoiskasveilla voidaan vaikuttaa peltomaan mikrobiston monimuotoisuuteen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76652.

Full text

Abstract:

Juuret ja maaperän mikrobit elävät kiinteässä vuorovaikutussuhteessa. Kasvilajien tiedetäänkin vaikuttavan maaperän mikrobiston määrään ja laatuun suosimalla eri mikrobeja juuristossaan. Maaperän mikrobeilla on suuri merkitys maaperän keskeisissä prosesseissa, kuten ravinteiden kierrossa ja kasvitautien luontaisessa torjunnassa. Viljeltyjen kasvilajien määrä on vähentynyt huomattavasti ja viljely on yksipuolistunut, mikä on johtanut eloperäisen aineksen ja monimuotoisuuden vähenemiseen viljelymaissa. Kasvattamalla maaperän mikrobi-monimuotoisuutta nostetaan samalla hyödyllisten mikrobien toden

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

13

Vuorio, Heli, Katriina Soini, and Arsi Ikonen. "Kenestä erikoiskasviviljelijäksi? Erikoiskasviviljelyn omaksujatyypit ja omaksumisen taustalla vaikuttavat tekijät." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76134.

Full text

Abstract:

Erikoiskasviviljely saattaa tulevaisuudessa olla vakavasti otettava vaihtoehto tiloilla, joilla halutaan jatkaa kasvinviljelyä. Kasvinviljely on tällä hetkellä Suomessa hyvin yksipuolista: lähes puolet kaikista tiloista viljelee vain yhtä viljakasvia ja vain noin 13 % tiloista vähintään kolmea eri kasvia. Erikoisempia kasveja, kuten kuminaa, pellavaa, ruokohelpiä ja tattaria viljellään jossain määrin, mutta todellista läpimurtoa näiden erikoisempien kasvien viljelyssä ei vielä ole tapahtunut. Erikoiskasviviljely kuitenkin tukee EU:n viimeaikaisen maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan ta

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

14

Niemeläinen, Oiva. "Arvio mahdollisista nurmibiomassan lähteistä bioenergian raaka-aineeksi Suomessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75792.

Full text

Abstract:

Nurmibiomassasta voidaan tuottaa energiaa mm. polttamalla tai prosessoimalla massa biokaasuksi. Tässä hahmotetaan kuinka paljon nurmibiomassaa olisi saatavissa nykyisellä tuotantorakenteella esim. biokaasun tuotantoon, jos muut bioenergiantuotannon reunaehdot sitä puoltaisivat. Merkittävä ala bioenergian tuotantoon on pellonkäyttökategoriassa ”Hoidettu viljelemätön pelto”, jonka ala v. 2009 on ollut 130 000 ha. Tästä alasta riistapeltoja oli 17 000 ha, jolta alalta satoa ei saa korjata pois. Biomassan hyödyntäminen on mahdollista myös viherkesannoilta (43 000 ha) ja suojavyöhykkeiltä (7 000 ha

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

15

Simojoki, Asko, Seija Virtanen, and Markku Yli-Halla. "Pohjaveden korkeuden vaikutus happaman sulfaattimaan dityppioksidiemissioihin lysimetrikokeessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75632.

Full text

Abstract:

Viljelyksessä olevien happamien sulfaattimaiden (HS-maat) valumavedet heikentävät alapuolisten vesistöjen laatua Itämeren rannikolla, koska näiden maiden sisältämät sulfidit muodostavat hapettuessaan rikkihappoa. Sulfidit sijaitsevat pääosin HS-maiden syvemmissä kerroksissa, salaojitetulla maalla tyypillisesti syvemmällä kuin 1 m (C-horisontti). Nämä kerrokset sisältävät suuria määriä hiiltä ja typpeä, ja niiden mikrobiologinen aktiivisuus on potentiaalisesti suuri. HS-maiden C-horisonttien hapettuminen ei näin ollen ainoastaan tuota rikkihappoa, vaan voi myös lisätä maan mikrobiologista aktii

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

16

Virtanen, Seija, and Asko Simojoki. "Pohjaveden korkeuden vaikutus happaman sulfaattimaan ominaisuuksiin ja maan huokosveden koostumukseen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75808.

Full text

Abstract:

Happamilta sulfaattimailta purkautuva valumavesi on hapanta ja se sisältää haitallisen korkeita alumiini- ja raskasmetallipitoisuuksia. Nämä valumavedet ovat huonontaneet purkuvesistöjensä veden laatua. Veden happamuuteen ovat syynä maassa olevien sulfidien hapettumisessa vapautuvat protonit. Runsas protonien määrä edistää mineraalien rapautumista ja vapauttaa niissä olevia metalleja, jotka happamissa oloissa pysyvät liukoisina ja huuhtoutuvat vesistöön. Eräs ratkaisu valumaveden laadun parantamiseen on estää sulfidien hapettuminen pitämällä niitä sisältävät maakerrokset pohjaveden pinnan alla

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

17

Niemeläinen, Oiva, Elina Virkkunen, Lauri Jauhiainen, and Timo Lötjönen. "Kuinka paljon viherkesanto- ja hoidettu viljelemätön pelto -lohkoilla olisi satoa biokaasun tuotantoon?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75556.

Full text

Abstract:

Suomessa on sellaisia ”Hoidettu viljelemätön pelto” (HVP) ja viherkesantopeltoja lähes 190000 ha, joilta kasvimassa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi biokaasuntuotantoon. HVP -lohkojen viljelytoimissa mm. lannoittamisessa on rajoituksia. Pääasiassa kasvustot ovat monivuotisia nurmia. HVP- peltojen ala on suuri suhteessa ruokohelpin viljelyalaan bioenergian tuotannossa (16 620 ha). Hoidetun viljelemättömän pellon ja suojavyöhykenurmen käytöllä on vesistöjen suojeluun ja viljelyn monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. Olisiko ohjelmien eri tavoitteet mahdollista saavuttaa vaikka sato hyödynnett

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

18

Pahkala, Katri, and Markku Kontturi. "Korsibiomassojen laatu bioetanolin raaka-aineena." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75872.

Full text

Abstract:

Nykyisin Suomessa viljeltyä ruokohelpeä käytetään teollisesti lähinnä sähkön ja lämmön tuottamiseksi. Tällöin biomassan korjuu ajoitetaan huhti-toukokuulle. Ohra pyritään puimaan rehu- ja elintarvikelaadun kannalta parhaaseen ajankohtaan eli Suomessa elokuun keskivaiheilla. Koska lignoselluloosapohjaisen bioetanolivalmistuksen kannalta nämä korjuuajankohdat eivät välttämättä ole kaikkein optimaalisimmat, tutkimme AGROETA-projektissa sadonkorjuuajankohdan merkitystä raaka-aineen koostumukselle. Bioetanolituoton kannalta maksimoinnin kohteita olivat hiilihydraattien (tärkeimpänä selluloosa) mass

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

19

Isolahti, Mika, Päivi Lamminen, and Arto Huuskonen. "Ruokohelven käyttökelpoisuus rehukasvina." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006). http://dx.doi.org/10.33354/smst.76678.

Full text

Abstract:

Ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.) on pitkäkasvuinen monivuotinen nurmikasvi, joka on sopeutunut hyvin kosteille maille. Ruokohelven viljely biopolttoaineeksi ja energiantuotantoon on Suomessa voimakkaassa kasvussa, mutta kasvin rehukäyttö on meillä vähäistä. Pohjois-Amerikassa ruokohelpi on kuitenkin yleinen nurmikasvi, ja sitä pidetään tuottoisana etenkin riittävästi typpilannoitusta käytettäessä. Ruokohelven rehukäyttöä on aiemmin haitannut kasvin suuri alkaloidipitoisuus, mutta nykyiset alkujaan rehuntuotantoon jalostetut lajikkeet ovat matala-alkaloidisia. Kaikki Suomessa tällä hetkellä

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!