Log in

Relevant bibliographies by topics / Sademäärä

Contents

Journal articles
Books
Reports

Academic literature on the topic 'Sademäärä'

Author: Grafiati

Published: 25 July 2024

Last updated: 31 July 2025

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Sademäärä.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Journal articles on the topic "Sademäärä"

1

Sihto, Ulla, and Marketta Rinne. "Nurmen kasvumallin kehitys kainuulaisella aineistolla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76937.

Full text

Abstract:

Korjuun ajoittaminen on yksi tärkeimpiä karjatilan rehuntuotantoon vaikuttavia päätöksiä, koskatarpeettoman aikainen korjuu pienentää sadon määrää ja korjuun myöhentäminen vähentää lehmienmaidontuotantoa ja/tai vaatii suuremman väkirehutäydennyksen. Artturi Korjuuaikatiedotuksen ennustamatD-arvot eivät ole Kainuussa aina vastanneet nurminäytteiden analyysien tuloksia. MTTSotkamoon perustettiin satokausiksi 2006-2007 kehittämishankkeet ”Nurmen korjuuajan määrittäminenKainuun olosuhteissa” ja ”Nurmen korjuuaika Kainuussa”.Nurminäytteitä kerättiin vuonna 2006 120 kpl ja vuonna 2007 160 kpl. Ensim

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Hakala, Kaija, and Pirjo Peltonen-Sainio. "Tuleeko Suomesta vilja-aitta, kun ilmasto muuttuu?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75877.

Full text

Abstract:

Suomen kasvintuotantoa rajoittaa lyhyt kasvukausi, matala kasvukauden lämpötila ja siten alhaiseksi jäävä lämpösumma. Ilmastonmuutoksen myötä koko maapallon ja myös Suomen keskilämpötila nousee. Suomelle tämä merkitsee kasvukauden pidentymistä ja lämpösumman nousua. Pidempi kasvukausi mahdollistaa satoisten pitkän kasvuajan lajikkeiden käyttöönoton Suomessa. Uusien kasvilajien ja -lajikkeiden myötä kasvintuotanto voi vähitellen tehostua. Myös ilman hiilidioksidipitoisuuden nousu lisää viljelykasvien fotosynteesiä ja satoa. Lisäys on suurinta kasveilla, joiden kehitys tuleentumista kohti ei ete

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Räty, Mari, Kirsi Järvenranta, Perttu Virkajärvi, Erkki Saarijärvi, and Hanna Kröger. "Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valuma-alueella." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75299.

Full text

Abstract:

Valuma-alueen maankäyttömuodot ja viljelykäytännöt vaikuttavat fosforikuormituksen määrään ja laatuun. Nurmelle pintaan levitetty lannoitefosfori ja lietelanta kerryttävät huuhtoumalle altista fosforia maan pintakerrokseen. Nurmialueilta pintavesiin huuhtoutuvasta fosforista valtaosa on liukoista, leville suoraan käyttökelpoisena pidettyä fosforia. Suomen peltoalasta yli kolmannes on nurmia, joten niiden ravinnekuormituksen tunteminen on tärkeää vesiensuojelun kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää nurmenviljelyalueelta tulevan kuormituksen määrä ja dynamiikka pienen valuma-aluet

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

4

Harmanen, Heikki, and Jussi Esala. "Takapyöräkonekylvön vaikutus satoon helposti liettyvillä mailla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75145.

Full text

Abstract:

Viimevuosikymmeninä muokkaus- ja kylvökalusto ovat kehittyneet tehokkaimmiksi ja työvaiheet ovat vähentyneet. Valtamenetelmäksi on noussut kylvölannoitus takapyöräkoneella, jolla kylvettäessä siemenrivin tiivistäminen tapahtuu suuren osan koneen massasta kantavilla takapyörillä. Halusimme selvittää, lisääkö kylvötapa liettymis- ja kuorettumariskiä. Maassamme on runsaasti helposti liettyviä ja kuorettuvia maita, joissa savespitoisuus on 15–40 %. Kyseiset maat ovat ruotsalaisluokittelun mukaan kevyt- ja keskisavia. Suomalaisen luokituksen mukaan kyseiset maalajit ovat lähinnä: Hs, He, HHt, HsS,

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

5

Huitu, Hanna, Marja Jalli, Frederick Teye, et al. "Säähavainto- ja sääennustetieto kasvinsuojelun apuna." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75457.

Full text

Abstract:

Keväällä päättyvässä EnviSense-hankkeessa (Kannattavuutta ja lisäarvoa maatalouteen ympäristön automaattisesta reaaliaikaisesta seurannasta ja siihen pohjautuvista neuvontapalveluista) on rakennettu automaattista mittaustietoa hyödyntäviä sovelluksia peltoviljelyn tarpeisiin. Tässä esittelemme kaksi pilottia: 1) kasvinsuojeluennusteiden tarkentaminen automaattisella, paikallisella mittaustiedolla, ja 2) säätiedon tuominen kasvinsuojeluruiskun tehtävänhallintaan. Piloteissa demonstroidaan säähavainto- ja sääennustetiedon hyödyntämistä sovelluksissa sekä selvitetään paikallisen, jatkuvatoimisen

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

6

Granlund, Kirsti, Pirjo Peltonen-Sainio, Kaija Hakala, and Markku Puustinen. "Viherkesanto maatalousmaan ravinnekuormituksen hallinnassa muuttuvissa ilmasto-oloissa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76887.

Full text

Abstract:

Ilmaston lämpeneminen ja sademäärän ennustettu kasvu tulevaisuudessa voivat lisätä ravinteidenhuuhtoutumista maatalousmaalta. INCA-N typpimallia (Integrated Nutrients from Catchments – Nitrogenmodel) sovellettiin Savijoen maatalousvaltaisella tutkimusvaluma-alueella ILMASOPUtutkimusprojektissa(katso www.mtt.fi, Tutkimus-Hankehaku-ILMASOPU). Malli laskee veden virtauksensekä epäorgaanisen typen prosessit maaperässä ja jokivedessä. Tutkimuksen tavoitteena oliselvittää mallintamisen keinoin 1) miten ilmastonmuutos vaikuttaa maatalousmaan typpihuuhtoutumaanviljelytoimenpiteiden jatkuessa muuttumat

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

7

Hakala, Kaija, Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola, and Pirjo Peltonen-Sainio. "Ilmaston lämpeneminen tuo uusia kasvilajeja ja –lajikkeita viljelyyn, mutta myös uusia haasteita kasvinsuojelulle." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–3. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76892.

Full text

Abstract:

Ilmasto on muutaman viime vuosikymmenen kuluessa selvästi lämmennyt maailmalla ja myös Suomessa. Kasvukausi on pidentynyt, lämpösumma on noussut ja talvet ovat leudontuneet. Pidempi kasvukausi ja suurempi tehoisa lämpösumma luovat paremmat edellytykset kasvintuotannolle. Kasvintuotantoa edistävät muutokset yhdistettyinä leudompiin talviin ja lisääntyvään syksyn ja talven sademäärään luovat kuitenkin paremmat edellytykset myös peltoviljelyn haittana oleville rikkakasveille, taudeille ja tuholaisille.Ilmastonmuutoksen vaikutus perunaruton ja perunan tyvimädän yleistymiseen on jo nähtävissä. Myös

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

8

Hiltunen, Lea, Kirsi Korhonen, Virpi Vorne, et al. "Luomuperunan tuotantoketjun kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 35 (July 18, 2018). http://dx.doi.org/10.33354/smst.73198.

Full text

Abstract:

Pohjois-Pohjanmaa on tärkeää perunantuotantoaluetta ja luontaisten olosuhteiden puolesta se sopisi hyvin myös luomuperunan tuotantoon. Luomuperunan viljelyssä on kuitenkin monia kriittisiä kohtia. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää luomuperunan tautien hallintaan, lannoitukseen ja lajikevalintaan uusia ratkaisuja, joiden avulla luomuperunantuotannon varmuus ja kannattavuus sekä luomuperunan laatu paranisivat. Lisäksi selvitettiin luomuperunan kysyntää Pohjois-Pohjanmaan ammattikeittiöissä sekä alueen viljelijöiden kiinnostusta luomuperunan viljelyyn.Vuonna 2016 ammattikeittiöille tehtiin sähkö

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Books on the topic "Sademäärä"

1

Helama, Samuli. Millennia-long tree-ring chronologies as records of climate variability in Finland. S. Helama, 2004.

Find full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Reports on the topic "Sademäärä"

1

Anna, Luomaranta, Virman Meri, Rantanen Mika, Hautala Joona, Ruosteenoja Kimmo, and Mäkelä Antti. Sateisuuden havaittuja ja ennakoituja muutoksia Suomen maakunnissa. Ilmatieteen laitos - Finnish Meteorological Institute, 2025. https://doi.org/10.35614/isbn.9789523362055.

Full text

Abstract:

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa sateisuuteen eri puolilla maapalloa. Suomi sijaitsee alueella, jolla sademäärien odotetaan lämpenemisen myötä kasvavan. Sateisuudella ja sen muutoksilla on vaikutuksia ekosysteemeihin, infrastruktuuriin, ihmisiin ja elinkeinoihin. Sateisuuden muuttuessa monella yhteiskunnan sektorilla tarvitaan sopeutumistoimia, ja näiden suunnitteluun tarvitaan tutkittua tietoa olosuhteiden muutoksista. Tässä raportissa tarkastellaan sateisuuden havaittuja ja arvioituja tulevia muutoksia Suomen eri maakunnissa. Havaintoaineistoina on käytetty asemakohtaisia havaintoja sekä ns.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!