Academic literature on the topic 'Sanastot'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Sanastot.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Journal articles on the topic "Sanastot"
1
Paananen, Jenny. "Kuinka lääkärit selittävät asiantuntijainformaatiota? Selittäminen vuorovaikutuksellisena, kielellisenä ja kehollisena toimintana monikulttuurisilla vastaanotoilla." Puhe ja kieli, no. 3 (November 2, 2017): 119–44. http://dx.doi.org/10.23997/pk.66755.
Full textAbstract:
Aineistossani lääkärin ja potilaan välillä on kaksinkertainen tiedollinen epäsymmetria: lääkäri on asiantuntija sekä lääketieteen että suomen kielen suhteen, kun taas potilas on maallikko ja puhuu suomea toisena kielenä tai kommunikoi tulkin välityksellä. Näin ollen lääketieteellinen sanasto ja muu asiantuntijainformaatio vaatii usein selittämistä tullakseen ymmärretyksi. Tarkastelen artikkelissani 50 tällaisen selityksen kokoelmaa keskustelunanalyysin ja vuorovaikutuslingvistiikan metodein. Analysoin selittämistä vuorovaikutuksellisena toimintana ja erittelen selitysten semanttisia, rakenteellisia, sanastollisia ja multimodaalisia piirteitä.
Lääkärien selitykset limittyvät muihin keskustelun toimintoihin ja auttavat kuljettamaan meneillään olevaa vastaanoton vaihetta eteenpäin. Selitykset voivat olla lyhyitä (X eli Y) tai koostua monesta erirakenteisesta osasta (X on Y; X tarkoittaa että Y; X liittyy Y:hyn). Selitykset ovat selkokielisiä ja sisällöltään yksinkertaisia, ja niissä käytetään paljon suurpiirteisyyttä ilmaisevaa sanastoa(vähän niinku, semmonen, tavallaan). Lisäksi selityksiä tuetaan elein ja materiaalisin resurssein. Lääkärit huomioivat selityksissä erityisesti potilaan yksilölliseen tilanteeseen liittyvät seikat ja käytännön asiat. Selittämisen tavoitteena näyttääkin täsmällisyyden sijaan olevan vastaanottokäynnin hoitamisen kannalta riittävä ymmärrys.
2
Alatalo, Pauliina, Petriina Munck, Helena Lapinleimu, and Suvi Stolt. "Pikkukeskosena syntyneiden lasten ymmärretyn sanaston kehitys vuoden iässä ja sen yhteys kognitiiviseen kehitykseen kaksivuotiaana." Puhe ja kieli, no. 2 (October 5, 2018): 65–82. http://dx.doi.org/10.23997/pk.75366.
Full textAbstract:
Pikkukeskosena (syntymäpaino < 1500 g ja/tai syntynyt < 32 raskausviikolla) syntyneiden lasten varhaisen ymmärretyn sanaston kehitystä on tutkittu vähän, ja ymmärretyn sanaston ja myöhemmän kognitiivisen kehityksen välistä mahdollista yhteyttä ei tietääksemme ollenkaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa pikkukeskosena syntyneiden lasten varhaisen ymmärretyn sanaston koosta ja koostumuksesta sekä tutkia varhaisen ymmärretyn sanaston ja myöhemmän kognitiivisen kehityksen välistä yhteyttä. Tähän rekisteritutkimukseen otettiin mukaan ne vuosina 2007–2009 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa pikkukeskosena syntyneet lapset (N=57), joilta oli saatavilla Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksenarviointimenetelmän avulla kerätty tieto ymmärretyn sanaston kehityksestä yksivuotiaana sekä Bayley III -testin avulla arvoitu tieto lapsen kognitiivisesta kehityksestä kaksivuotiaana. Pikkukeskosten ymmärretyn sanaston koko oli pienempi kuin tutkimuksessa käytetyn arviointimenetelmän normiaineiston. Ymmärretyn sanaston koostumuksen kehitys oli edennyt suhteessa sanaston määrälliseen kehitykseen vastaten aiemmin raportoituja tuloksia. Varhaisen ymmärretyn sanaston (koko, koostumus) ja myöhemmän kognitiivisen kehityksen välillä todettiin merkitsevä positiivinen yhteys. Tulokset puoltavat varhaisen ymmärretyn sanaston kehityksen tutkimista osana pikkukeskosten kehitysseurantaa.
3
Katajamäki, Sakari, and Ossi Kokko. "Tekstuaalitieteiden sanasto verkossa." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 3 (September 1, 2010): 94. http://dx.doi.org/10.30665/av.74813.
Full text
4
Tilvis, Amanda, and Leila Paavola-Ruotsalainen. "Lapseen ja lähiympäristöön liittyvien taustatekijöiden yhteys sanaston kehitykseen 24 ja 30 kuukauden iässä." Puhe ja kieli, no. 1 (June 10, 2019): 119–39. http://dx.doi.org/10.23997/pk.69817.
Full textAbstract:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko 18 kuukauden iässä kartoitetuilla lapseen ja lähiympäristöön liittyvillä taustatekijöillä yhteyttä sanastollisiin taitoihin 24 ja 30 kuukauden iässä. Tutkimukseen osallistui 37 suomenkielistä tervettä ja täysiaikaisena syntynyttä lasta (16 poikaa ja 21 tyttöä). Tulosten mukaan sukupuoli oli yhteydessä ymmärtävän ja tuottavan sanaston tasoon 24 ja 30 kuukauden iässä sekä tuotettujen sanojen määrään 24 kuukauden iässä. Tytöt saivat korkeampia testipisteitä kuin pojat. Yhden tai useamman korvatulehduksen sairastaminen oli negatiivisesti yhteydessä sekä ymmärtävän että tuottavan sanaston tasoon 30 kuukauden iässä, muttei vielä 24 kuukauden iässä. Lapsilla, joilla oli vähintään yksi sisarus, oli heikompi pistemäärä ymmärtävän sanaston mittauksessa 30 kuukauden iässä kuin perheen ainokaisilla. Lähisukulaisilla esiintyvät kielelliset vaikeudet olivat yhteydessä ymmärtävän sanaston tasoon 24 kuukauden iässä. Esikoisuus ei ollut yhteydessä sanaston kehitykseen, eikä myöskään vanhempien koulutustaso. Aihetta on syytä tutkia lisää suuremmalla otoskoolla, sillä käytännön puheterapiatyössä tarvitaan tietoa piirteistä, jotka lisäävät riskiä kielellisille vaikeuksille.
5
Laine, Päivi. "August Ahlqvist maantieteen sanaston kehittäjänä." Sananjalka 43, no. 1 (January 1, 2001): 80–96. http://dx.doi.org/10.30673/sja.86627.
Full text
6
Campbell, Lyle, and Juhani Lehtiranta. "Yhteissaamelainen sanasto [Common Lapp Dictionary]." Language 66, no. 4 (December 1990): 875. http://dx.doi.org/10.2307/414760.
Full text
7
Virtanen, Susanna. "Pohjoismansin uudistuvaa sanastoa: omakielisten uudissanojen muodostustavoista." Folia Uralica Debreceniensia 28 (December 15, 2021): 483–94. http://dx.doi.org/10.52401/fud/2021/37.
Full text
8
Paavola-Ruotsalainen, Leila, Heta Kemppainen, and Beda Luopajärvi. "Lapselle suunnatun puheen piirteet ja niiden yhteys sanaston kehitykseen 24 ja 30 kuukauden iässä." Puhe ja kieli, no. 1 (March 16, 2017): 3. http://dx.doi.org/10.23997/pk.61122.
Full textAbstract:
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin äitien ja 2-vuotiaiden lasten (N = 12) vapaita leikkitilanteita, joista analysoitiin lapselle suunnatun puheen piirteitä. Lapselle suunnatusta puheesta poimittiin responsiiviset ja ohjailevat ilmaukset sekä nimeämiset, laajennokset ja kielentämiset. Sen jälkeen tarkasteltiin kaikkien analysoitujen ilmaisutyyppien yhteyksiä toisiinsa. Lisäksi tutkittiin ilmaisutyyppien ja kahdessa ikäpisteessä, 24 ja 30 kuukauden iässä, mitatun lapsen sanaston tason välisiä yhteyksiä. Äitien ilmausten määrässä havaittiin paljon yksilöllistä vaihtelua. Ilmausten määrä korreloi positiivisesti responsiivisten ja kielentävien ilmausten määrään. Lisäksi responsiiviset ilmaukset korreloivat negatiivisesti sellaisten ohjailevien ilmausten kanssa, jotka suuntasivat lapsen huomiota uudelleen. Lapsen sanaston tason kannalta merkittävimmäksi äidin ilmaisutyypiksi nousivat laajennokset, joiden määrä korreloi positiivisesti myös responsiivisten ilmausten määrän kanssa. Nämä löydökset on hyvä huomioida puheterapeutin vastaanotolla, kun ohjataan puheen kehityksessä viivästyneen noin 2–3-vuotiaan lapsen vanhempia. Lapselle suunnatun puheen laadun ja sanaston kehityksen välistä yhteyttä on syytä tutkia lisää suuremmalla otoskoolla ja ottamalla huomioon vielä muitakin lapselle suunnatun puheen piirteitä.
9
Honko, Mari. "Sadutettu sanasto: puhutun kielen leksikaalinen diversiteetti arviointikohteena." AFinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia, no. 10 (July 2, 2018): 163–92. http://dx.doi.org/10.30660/afinla.73136.
Full textAbstract:
This study analyses lexical diversity (sums of probabilities) in spoken narratives of L1 and L2 school age children (n = 99) and compares the results to the lexical diversity of written narratives of the group of comparison. The key research questions are: a) does the lexical diversity of the spoken narratives systematically differ from the lexical diversity of written narratives and b) does the lexical diversity of spoken narratives systematically differ depending on five individual variables: lexical skills, language proficiency, L1 , gender and age of the speaker? All the narratives are produced in Finnish in storytelling events during the spring semester of the 2d and 3rd school year. Sums of probabilities is an index of lexical diversity. It is based on widely used D (Malvern & Richards ) and can be used with texts that differ in length and genre.
The results reveal a weak but significant difference between the lexical diversity of spoken and written narratives and weak but complex correlations between the lexical diversity of spoken narratives and the proficiency level as well as the lexical skills of the child. However, there is no correlation or other appreciable connection between the lexical diversity and language background (L1 /L2 ), gender or the school grade of the child. In addition, in L2 group there is no connection between the lexical diversity and the length of residence in Finnish speaking environment or, between the lexical diversity and the specific language difficulties observed by their teacher, either. The results are discussed and compared with the individual differences in turns and turn-taking during the storytelling event tentatively.
10
Määttä, Tuija. "Oppikirjan sanaston vaikutuksesta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin." Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, no. 22 (2012): 188–218. http://dx.doi.org/10.5128/lv22.07.
Full textDissertations / Theses on the topic "Sanastot"
1
Toivola, H. (Heta). "Kaksivuotiaiden lasten sanaston taso." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021306.
Full textAbstract:
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia kaksivuotiaiden kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden lasten ymmärtävän ja tuottavan sanaston tasoa. Tutkimus toteutettiin osana Cost Action IS804 Language Impairment in a Multilingual Society: Linguistic Patterns and the Road to Assessment -tutkimushanketta.
Tutkimukseen osallistui 22 kaksivuotiasta lasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin hankkeessa kehitettyä kuvasanavarastotestiä (Haman, Luniewska & Pomiechowska, painossa; Kunnari, 2012). Kuvasanavarastotesti koostui ymmärtävää ja tuottavaa sanastoa mittaavista osioista, jotka oli jaettu edelleen substantiivien ja verbien osioihin. Pisteytyksessä noudatettiin testin ohjeistusta. Sanaston tasoa arvioitiin sekä kokonaisuutena että ymmärtävän ja tuottavan sanaston osioita erikseen. Lisäksi tarkasteltiin substantiivien ja verbien hallinnan tasoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vanhempien koulutustason ja lapsen sanaston tason välistä yhteyttä.
Tulokset osoittivat, että kaksivuotiaiden lasten sanaston taso oli vielä yksilöllisesti vaihtelevaa. Lasten ymmärtävän sanaston hallinta oli varmempaa kuin tuottavan sanaston hallinta. Sen lisäksi substantiivien hallinta oli verbien hallintaa varmempaa niin ymmärtävän kuin tuottavan sanaston osioissa. Tuloksista havaittiin, että 2;0–2;3 ja 2;8–2;11 ikäisten välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero sekä ymmärtävän sanaston tasossa kokonaisuudessaan että verbien ymmärtämisen tasossa. Lapsen sanaston tason ja vanhempien koulutustason välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kaksivuotiaana ymmärtävän ja tuottavan sanaston tason välillä on eroa. Myös sanaston koostumuksessa on eroa ja lapset hallitsevat substantiiveja paremmin kuin verbejä. Lisäksi voidaan todeta iän vaikuttavan lapsen suoriutumiseen kuvasanavarastotestistä. Tämän tutkimuksen tuloksista saadaan tietoa siitä, miten suomalaiset kaksivuotiaat lapset keskimäärin suoriutuvat tutkimuksessa käytetystä kuvasanavarastotestistä. Tutkimusaineiston pienen koon vuoksi tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina.
2
Mustonen, A. (Ari). "Pääosin ohjaamaton sanaston poiminta rakenteettomasta tekstistä." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404081248.
Full textAbstract:
Sanaston kattavuudella on suuri merkitys monille luonnollista kieltä käsitteleville algoritmeille. Sanaston puute vaikeuttaa tällaisten algoritmien soveltamista esimerkiksi vähemmistökieliin liittyviin ongelmiin. Sanastojen tuottaminen ja laajentaminen perinteisin menetelmin on työlästä ja kallista, joten on tarve kehittää automaattisia, yleiskäyttöisiä ja kieliriippumattomia sanaston kerääjiä. Automaattisia sanaston kerääjiä on olemassa muutamia, mutta niiden yleiskäyttöisyyttä, laatua ja soveltamista useille kielille voidaan vielä parantaa. Kehittyneeseen sanaston keräämiseen voidaan soveltaa uusimpia ohjaamattomia sanojen erottelun, morfologian induktion, ja sanaluokan induktion menetelmiä. Monet kiinnostavimmista menetelmistä hyödyntävät Bayesin menetelmää. Tässä diplomityössä toteutettiin pääosin ohjaamaton, useaa kieltä tukeva sanaston kerääjä. Se otti syötteenä merkitsemättömän korpuksen ja tuotti listan sanoja ja niiden sanaluokkia. Järjestelmän kaikki tärkeimmät osat pohjautuivat ei-parametriseen Bayesin menetelmään: sanojen erottelu ja morfologian induktio toteutettiin hierarkkisella Pitman-Yor-prosesseilla ja sanaluokan induktio Pitman-Yor-prosessin mikstuurimallilla. Toteutus saavutti 16%:n tarkkuuden suomenkielisten sanojen perusmuotojen poiminnassa, kun sanaluokkatietoa ei huomioitu. Sanojen perusmuotojen ja sanaluokkien yhdistelmien poiminnassa tarkkuus oli 3%:a. Toiminnan arvioitiin olevan samaa tasoa englannilla ja japanilla. Ratkaisun eri aliosien suorituskyvyt olivat heikkoja vastaavien osien uusimpiin toteutuksiin verrattuna. Etenkin morfologian ja sanaluokan induktion suorituskykyä voitaisiin kehittää huomattavasti. Parempia tuloksia voitaisiin saavuttaa myös sulauttamalla järjestelmän aliosia tiiviimmin yhteenThe coverage of the lexicon has great implications on the performance of a number of natural language processing algorithms. Insufficient vocabulary complicates the application of these algorithms on problems that involve, for example, minority languages. Producing and extending lexicons with traditional means is both slow and expensive so there is a need to develop automatic, generic purpose, language independent lexicon acquisition systems. Automatic lexicon acquisition systems exist in small numbers, but there is room to improve their flexibility, quality and applicability to multiple languages. Advanced lexicon acquisition systems can be developed by applying the state-of-the-art methods from word segmentation, morphology induction, and part-of-speech induction to the problem. Many of the most interesting methods are based on the Bayesian approach. In this Master’s thesis, a mostly-unsupervised, multilingual lexicon acquisition system was developed. It accepted as an input an unannotated corpus and generated a list of words and their part-of-speech tags. All the important parts of the system relied on non-parametric Bayesian methods: word segmentation and morphology induction used nested Pitman-Yor processes and part-of-speech induction used a Pitman-Yor process mixture model. The implementation achieved 16% precision in the acquisition task of base forms of Finnish words without part-of-speech tags. With finnish base form and part-of-speech tag combinations, the precision was 3%. The results were estimated to be of the same quality in English and Japanese. The individual parts of the system had poor performance compared to the state-of-the-art. Especially morfology and part-of-speech induction could be improved significantly. Better results could also be improved by integrating the parts of the system more deeply with each other
3
Koponen, Eino. "Eteläviron murteen sanaston alkuperä : Itämerensuomalaista etymologiaa /." Helsinki : Suomalais-ugrilainen seura, 1998. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb39035487f.
Full text
4
Isohätälä, J. (Jaana). "Kielenoppimisympäristön vaikutus oppijansuomen sanastoon." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405291585.
Full textAbstract:
Pro gradu -tutkielmassani tutkin kielenoppimisympäristön vaikutusta oppijansuomen sanastoon. Tavoitteeni on selvittää, vaikuttaako kielenoppimisympäristö aikuisten suomenoppijoiden sananvalintoihin. Etsin vastausta tutkimuskysymykseen vertailemalla sanastoa suomea toisena tai vieraana kielenä oppineiden kielenkäyttäjien teksteissä. Tutkimukseni on näin ollen kontrastiivista oppijankielen tutkimusta.
Tutkimusaineistoni muodostuu kahdesta osasta. Suomi toisena kielenä -aineisto koostuu suomea Suomessa oppineiden maahanmuuttajien mielipideteksteistä. Tekstit on kerätty Yleisten kielitutkintojen korpuksesta. Suomi vieraana kielenä -aineisto puolestaan koostuu suomea ulkomailla oppineiden opiskelijoiden esseistä, jotka on saatu Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskukselta. Esseet on myös liitetty Kansainväliseen oppijansuomen korpukseen (ICLFI). Molemmissa aineistoissa informantit ovat keskitason (B1–B2) kielenkäyttäjiä. Yhteensä suomi toisena kielenä -aineistoon kuuluu 92 tekstiä ja 14 994 sanetta. Suomi vieraana kielenä -aineistoon kuuluu 66 tekstiä ja 14 951 sanetta. Kaikki tekstit on annotoitu Connexorin Fi-fdg-jäsentimellä, joka on lisännyt aineistoon muun muassa tiedon kunkin sanan perusmuodosta ja sanaluokasta.
Tutkimusmenetelmäni on korpuslingvistinen, sillä tutkimus perustuu sähköisen aineiston analyysiin korpustyökalujen avulla. Aineistoni käsittelyssä olen hyödyntänyt WordSmith Tools -korpusohjelmaa ja Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmaa. Määrällisessä analyysissa tarkastelen sanoja sanaluokittain ja etsin potentiaalisia avainsanoja, jotka ovat toisessa aineistossa yliedustuvia eli merkitsevästi taajempia kuin vertailuaineistossa. Aineiston laadullisessa analyysissa pohdin, johtuvatko frekvenssierot todella kielenoppimisympäristöstä.
Tutkimustulokset kertovat, että kielenoppimisympäristöllä on vaikutusta oppijoiden sanastoon. Usein frekvenssierot aineistojen välillä johtuvat tehtävänannosta, mutta monissa tapauksissa eroja selittää oppimisympäristö. Tutkimuksen perusteella suomea ulkomailla oppineille tyypillisiä avainsanoja ovat erityisesti LUULLA, SUURI, OIKEIN, MINUSTA ja ERIKOISESTI. Suomessa kieltä oppineiden avainsanoja ovat puolestaan etenkin ISO, SEMMOINEN, SEKÄ, IHAN ja partikkelina käytetty VAIKKA. Sanaston vertailu osoittaa, että suomea toisena ja vieraana kielenä oppineet käyttävät eri ilmauksia samojen merkitysten ilmaisemiseen. Suomessa asuneiden sananvalinnoissa näkyvät arkikielen vaikutus ja sanojen varianttien tuntemus. Suomea ulkomailla opiskelleet puolestaan suosivat tiettyjä sanoja silloinkin, kun jokin toinen vaihtoehto olisi mahdollinen tai sopivampi.
Tulosten perusteella suomenoppijan sanastoon voi vaikuttaa se, oppiiko hän suomea toisena vai vieraana kielenä. Oppijankielen kannalta kielenoppimisympäristö ei siis ole yhdentekevä. Tämän vuoksi molempien kielenkäyttäjäryhmien kieltä on syytä sisällyttää tutkimuksiin, joissa tavoitellaan päätelmiä oppijankielestä yleensä.
5
Vartiainen, P. (Päivi). "Kolmevuotiaiden lasten tuottavan sanaston taso ja morfologiset taidot." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506181880.
Full textAbstract:
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa kolmevuotiaiden suomalaislasten tuottavan sanaston tasoa. Lisäksi tarkasteltiin lasten tuottavan sanaston ja iän yhteyttä heidän morfologisiin taitoihinsa sekä vertailtiin sukupuolten välisiä eroja tuottavan sanaston tasossa. Tutkielma liittyy Cost Action IS0804 ’Language impairment in a multilingual society: Linguistic Patterns and the Road to Assessment’ -hankkeeseen (www.bli-sli.org), jonka tavoitteena on muun muassa luoda 2–5-vuotiaiden lasten sanaston arviointiin luotettava arviointimenetelmä. Sanaston arviointiin ei ole suomenkielisille lapsille riittävästi testimenetelmiä ja tutkielman tavoitteena olikin koota lisätietoa tyypillisestä sanaston kehityksestä, jotta kyseinen arviointimenetelmä saataisiin myös Suomessa puheterapeuttien käyttöön.
Tutkimukseen osallistui 40 kolmevuotiasta lasta, joista yhdeksän osallistui myös morfologisten taitojen arviointiin. Aineisto kerättiin keväällä 2014. Sanastoa arvioitiin COST-kuvasanavarastotestillä ja taivutusmuotojen hallintaa Morfologiatestillä (Lyytinen, 1988). Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmevuotiaiden lasten tuottavan sanaston tasoa, sukupuolten välisiä eroja tuottavan sanaston tasossa sekä tuottavan sanaston tason ja lapsen iän yhteyttä morfologisiin taitoihin.
Tutkimus osoitti, että kolmevuotiaiden suomalaislasten tuottavan sanaston tasossa ilmenee vielä melko runsaasti variaatiota. Sukupuolten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa COST-kuvasanavarastotestissä. Tuottavan sanaston taso tai lapsen ikä eivät olleet tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä morfologisiin taitoihin.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kolmevuotiaiden lasten tuottavan sanaston tasossa ja morfologisissa taidoissa ilmenee vielä melko runsaasti normaalivariaatiota. Tuottavan sanaston taso vaikuttaisi paranevan ikäkuukausien kasvaessa jo kolmevuotiaiden ikäryhmän sisällä. Tuottavan sanaston tasosta yli kolmevuotiailla lapsilla kaivataan kuitenkin yhä lisätietoa. Sukupuolten väliset erot tuottavassa sanastossa eivät ilmenneet kolmevuotiailla lapsilla yhtä selvästi kuin aiemmassa kirjallisuudessa on raportoitu nuoremmilla lapsilla tai sanalistamenetelmien avulla arvioituna. Jatkossa olisi mielenkiintoista tarkastella sukupuolten välisiä eroja suuremmalla koehenkilöjoukolla ja eri ikäryhmiä ja arviointimenetelmiä vertaillen. Tuottavan sanaston taso ja lapsen ikä eivät olleet yhteydessä morfologisiin taitoihin, mikä on ristiriidassa aiemman kirjallisuuden kanssa. Tutkittavien määrä oli kuitenkin pieni, mikä heikentää tutkimustulosten yleistettävyyttä. Jatkossa olisikin mielenkiintoista tarkastella tuottavan sanaston tason ja iän yhteyttä morfologisiin taitoihin suuremmalla koehenkilöjoukolla.
6
Niskanen, H. (Hanna). "Varhainen sosioemotionaalinen kehitys ja sen yhteys sanaston kehitykseen." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231235.
Full textAbstract:
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella varhaisen sosioemotionaalisen kehityksen jatkumollisuutta sekä sen yhteyttä ymmärtävän ja tuottavan sanaston kehitykseen. Tutkielmassa tarkasteltiin sosioemotionaalista kehitystä 18 kuukauden ja 30 kuukauden ikäpisteissä. Lisäksi tarkasteltiin sosioemotionaalisen kehityksen yhteyttä sanaston kehitykseen 30 kuukauden ja 36 kuukauden ikäpisteissä.
Tutkimukseen osallistui 30 lasta. Sosioemotionaalisen kehityksen arviointiin käytettiin 18 ja 30 kuukauden iässä BITSEA-kyselylomaketta, jonka vanhemmat täyttivät. Sanastoa arvioitiin 30 kuukauden iässä MCDI-kyselylomakkeen avulla ja myös tämä oli vanhempien täyttämä. Lisäksi sanastoa arvioitiin ymmärtävän ja tuottavan kuvasanavaraston testeillä 30 ja 36 kuukauden ikäpisteissä.
Tuloksista voidaan todeta, että 18 kuukauden iässä mitatut eksternalisoivat ongelmapisteet sekä sosiaalisen kompetenssin pisteet ovat positiivisesti yhteydessä samoihin pisteisiin 30 kuukauden iässä. Internalisoivilla, itsesäätelyn tai kokonaisongelmapisteillä yhteyttä ei havaittu. Eksternalisoivat ongelmat 18 kuukauden iässä olivat negatiivisesti yhteydessä sanaston kokoon 30 kuukauden iässä. Myös 18 kuukauden kokonaisongelmapisteiden ja MCDI-kyselylomakkeen avulla mitatun sanaston koon välillä löydettiin tilastollisesti merkitsevä, negatiivinen yhteys. Sosiaalisen kompetenssin pisteet 18 kuukauden iässä olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä sanaston kokoon ja tuottavaan sanastoon 30 kuukauden iässä. Yhteys oli positiivinen. Internalisoivilla tai itsesäätelyn pisteillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Eksternalisoivat ongelmapisteet 30 kuukauden iässä olivat myös negatiivisesti yhteydessä tuottavaan sanastoon sekä 30 että 36 kuukauden iässä. Samoin sosiaalisen kompetenssin pisteet 30 kuukauden iässä olivat yhteydessä sanaston kokoon, tuottavaan ja ymmärtävään sanastoon samassa ikäpisteessä, mutta yhteys oli positiivinen. Sosiaalisen kompetenssin pisteillä oli yhteys 36 kuukauden iässä mitattuun tuottavaan sanastoon. Myöskään tässä vaiheessa internalisoivilla tai itsesäätelyn pisteillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä sanastoa mittaaviin muuttujiin.
Tulokset viittaavat siihen, että sosioemotionaalinen kehitys on jatkumollista ja se on yhteydessä sanaston kehitykseen. Tuloksista voidaan havaita niin kehityksen riskitekijöitä (eksternalisoivat ongelmat) kuin suojaaviakin tekijöitä (sosiaalinen kompetenssi), joita tulee huomioida puheterapeutinkin työssä. Tulokset ovat osittain sekä yhteneviä että eroavia aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna.
7
Kovalainen, E. M. (Eeva-Maria). "Suomi–ruotsi-kaksikielisten 5–6-vuotiaiden lasten sanasto." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201403271220.
Full textAbstract:
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella 5–6-vuotiaiden suomi-ruotsi- kaksikielisten lasten suomen kielen sanastoa. Tutkimuksessa vertailtiin kaksikielisten lasten suoriutumista sanastotestissä yksikielisten lasten suoriutumiseen. Sanaston tasoa arvioitiin sekä ymmärtävän että tuottavan sanaston osalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös substantiivien ja verbien hallintaa. Lisäksi selvitettiin suomen kielelle altistumisajan ja sanaston tason välistä yhteyttä.
Koehenkilöinä tutkimuksessa oli 24 kielellisesti tyypillisesti kehittynyttä 5–6-vuotiasta lasta. Kaksikielisten koehenkilöiden ryhmässä oli 11 lasta ja kontrolliryhmässä 13 yksikielistä lasta. Kaksikielisten lasten kotikielet olivat suomi ja ruotsi. Sanaston tasoa arvioitiin “Language Impairment in a Multilingual Society: Linguistic Patterns and the Road to Assessment” -hankkeen yhteydessä kehitetyllä CLT-testillä (Crosslinguistic lexical task). Testi koostui neljästä tehtäväosiosta: substantiivien ja verbien ymmärtäminen sekä substantiivien ja verbien tuottaminen. Pisteytyksessä noudatettiin testin ohjeistusta.
Tutkimus osoitti, että kaksi- ja yksikielisten lasten sanaston tasossa on eroja. Kaksikielisten koehenkilöiden suoriutuminen sanastotestissä oli tilastollisesti merkitsevästi heikompaa kaikilla tutkituilla osa-alueilla (substantiivien ymmärtäminen, verbien ymmärtäminen, substantiivien tuotto ja verbien tuotto) kuin yksikielisillä koehenkilöillä. Suomen kielelle altistumisajan ja sanaston tason välillä havaittiin melko voimakas positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä yhteys.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että kaksi- ja yksikielisten lasten sanastoissa on tilastollisesti merkitsevä ero, kun sanastoa tarkastellaan vain yhden kielen osalta. Pienen otoskoon vuoksi tuloksiin on hyvä suhtautua varauksella mutta tuloksia voidaan silti pitää suuntaa antavina. Tutkimus osoittaa, että kaksikielisten lasten sanaston vertaaminen yksikielisiin normeihin ei välttämättä anna aitoa kuvaa lasten sanaston tasosta. Kaksikielisten lasten sanastoa tarkastellessa olisikin syytä huomioida molempien kielten yhteissanasto.
8
Oinonen, L. (Laura). "Viisivuotiaiden lasten epäsanantoistotaidot ja niiden yhteys ymmärtävän sanaston tasoon." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201409111857.
Full textAbstract:
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia suomalaisten 5-vuotiaiden kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden lasten epäsanantoistotaitoja. Epäsanantoistotesteillä voidaan mitata useita kognitiivisia taitoja esimerkiksi työmuistin kapasiteettia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuinka lapset suoriutuvat suomalaisesta ja monikielisestä epäsanantoistotestistä ja millaisia fonologisia prosesseja tutkittavien lasten epäsanantoistossa esiintyy. Lisäksi tutkittiin lasten epäsanantoistotaitojen ja ymmärtävän sanaston tason välistä yhteyttä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 23 kielellisesti tyypillisesti kehittynyttä 5-vuotiasta suomalaista lasta. Tutkimusmenetelminä käytettiin suomalaista ja monikielistä epäsanantoistotestiä. Suomalaisen epäsanantoistotestin epäsanat oli muodostettu suomen kielen fonotaksin mukaisesti. Monikielinen epäsanantoistotesti koostui sekä suomen kielelle tyypillisesti painotetusta että tasaisella painotuksella tuotetuista testiversiosta. Epäsanantoistotestien lisäksi tutkimusmenetelmänä käytettiin tutkittavien lasten ymmärtävän sanaston tason mittaamiseen reseptiivistä kuvasanavarastotestiä.
Tulokset osoittivat, että tutkittavat suoriutuivat parhaiten suomalaisesta epäsanantoistotestistä. Suomalaisessa epäsanantoistotestissä lapset tekivät vähiten virheitä kaikilla pisteytyksen osa-alueilla. Sekä suomalaisessa että monikielisessä epäsanantoistotestissä tutkittavat suoriutuivat parhaiten konsonanttipisteytyksestä. Suomalaisessa ja monikielisessä epäsanantoistotestissä fonologisista prosesseista eniten esiintyi substituutiota. Testin epäsanoja toistettaessa fonologisista prosesseista esiintyi myös additiota, assimilaatiota, metateesia, omissiota ja yhdistelmäprosesseja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suomalaisen epäsanantoistotestin kohdalla epäsanantoistolla ja ymmärtävän sanaston tasolla oli positiivinen, kohtalaisen voimakas tilastollisesti merkitsevä korrelaatio. Sen sijaan monikielisen epäsanantoistotestin ja ymmärtävän sanaston tason välillä vastaava yhteyttä ei löydetty.
Kliinisen työn kannalta tämä tutkimus antaa tärkeää tietoa suomalaisten lasten epäsanantoistotaidoista. Tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta suuremmalla ja eri-ikäisistä tutkittavista koostuvalla tutkimusjoukolla. Lisäksi eri häiriöryhmiä tutkimalla voidaan tutkimuksista saatavaa tietoa hyödyntää sekä normaalisti kehittyvien lapsien seurantaan että erilaisten kielellisten vaikeuksien seulontaan ja diagnosointiin ja näin ollen epäsanantoistotestiä hyödyntämällä voidaan yhä paremmin puuttua lasten mahdollisiin kielellisiin vaikeuksiin ja niihin johtaviin tekijöihin.
9
Tilvis, A. (Amanda). "Lapseen ja lähiympäristöön liittyvien taustatekijöiden yhteys varhaiseen sanaston kehitykseen." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201709142888.
Full textAbstract:
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko 18 kuukauden iässä kartoitetuilla lapseen ja lähiympäristöön liittyvillä taustatekijöillä yhteyttä tuotettujen sanojen määrään, tuottavan sanaston tasoon tai ymmärtävän sanaston tasoon 24 ja 30 kuukauden iässä. Tutkimukseen osallistui 37 suomenkielistä täysiaikaisena syntynyttä lasta. Tutkittavista 21 oli tyttöjä ja 16 poikia. Tutkittavat olivat noin 18 kuukauden ikäisiä tutkimuksen alkaessa. Tutkimusmenetelmiä oli kolme. Vanhemmat täyttivät taustatietolomakkeen lapsen ollessa 18 kuukautta. Lasten tuottamien sanojen määrää arvioitiin 24 ja 30 kuukauden iässä Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmällä (MCDI). Tuottavan ja ymmärtävän sanaston tasoa mitattiin kuvasanavarastotesteillä (EOWPVT–4 ja ROWPVT–4) tutkittavien ollessa 24 ja 30 kuukauden iässä. Tutkimus osoitti, että sukupuoli oli yhteydessä tuotettujen sanojen määrään 24 kuukauden iässä sekä tuottavan ja ymmärtävän sanaston tasoon 24 ja 30 kuukauden iässä. Tytöt saivat korkeampia testipisteitä kuin pojat. Yhden tai useamman korvatulehduksen sairastaminen oli yhteydessä sekä tuottavan että ymmärtävän sanaston tasoon 30 kuukauden iässä, mutta ei vielä 24 kuukauden iässä. Ne lapset, jotka eivät olleet sairastaneet korvatulehduksia, saivat korkeampia testipisteitä kuin korvatulehduksia sairastaneet. Sisarusten lukumäärä oli yhteydessä ainoastaan ymmärtävän sanaston tasoon 30 kuukauden iässä. Mitä enemmän lapsella oli sisaruksia, sitä heikommin hän suoriutui. Lähisukulaisilla esiintyvät kielelliset vaikeudet selittivät suoriutumista ymmärtävän sanaston testissä 24 kuukauden iässä, mutta eivät muissa mittauksissa. Lapsilla, joiden lähisuvussa esiintyi kielellisiä vaikeuksia, oli heikompi ymmärtävän sanaston taso kuin niillä lapsilla, joilla sukurasitetta ei ollut. Sen sijaan sairastettujen korvatulehdusten lukumäärä, esikoisuus, äidin koulutustaso tai isän koulutustaso eivät selittäneet lasten varhaista sanaston kehitystä. Saadut tulokset olivat osittain samansuuntaisia mutta osittain eriäviä aihetta koskevaan aiempaan tutkimuskirjallisuuteen verrattuna. Pienehköstä otoskoosta johtuen tutkielman tuloksia voidaan pitää vain alustavina ja suuntaa-antavina. Aihetta on syytä tutkia suuremmalla otoskoolla, jotta tuloksia voitaisiin yleistää laajemmin.
10
Pikkuaho, I. E. (Iida-Emilia). "Murteelle kääntäminen äänne- ja muotopiirteiden ja sanaston näkökulmasta tarkasteltuna." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812203308.
Full textAbstract:
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen murteelle kääntämistä. Tarkastelen, noudatellaanko käännöksissä Oulun seudun murteen äänne- ja muotopiirteitä, miten murteelle kääntäminen näkyy sanastossa ja miten murteelle kääntämistä tehdään tarkasteltujen piirteiden perusteella. Tutkimusaineistona käytän Aku Ankka -sarjakuvan murrekäännöksiä, jotka ovat syntyneet ohjattua käännöskilpailua varten. Äänne- ja muotopiirteistä tarkastelen svaavokaalia, t:n heikon asteen edustusta sekä Oulun seudun murteelle stereotyyppistä nä(ä)-pronominia. Äänne- ja muotopiirteitä tarkastellessa käytän tutkimusmenetelmänä suomalaisen dialektologian ja sosiolingvistiikan pohjalta tunnistettavien piirteiden luokittelua ja ryhmittelyä. Luokittelun ja ryhmittelyn tueksi lasken piirteiden esiintymiskertoja. Sanastosta teen kvantitatiivista tarkastelua. Lasken, kuinka paljon yleiskieleen kuulumatonta sanastoa kussakin käännöksessä on. Jaan aineistoon kuuluvat murrekäännökset neljään ryhmään sen perusteella, kuinka paljon käännöksissä on yleiskieleen kuulumattomia sanoja. Lopuksi teen aineistosta tarkastelluista äänne- ja muotopiirteistä sekä yleiskieleen kuulumattomien sanojen lukumääristä kokoavan taulukon ja vertailen, miten eri tavoin murteelle kääntämistä on edellä mainittujen ryhmien käännöksissä tehty.
Tulosten mukaan kaikissa käännöksissä noudatellaan melko systemaattisesti Oulun seudun murteen äänne- ja muotopiirteitä. Aineiston perusteella svaavokaali on hyvin tiedostettu murrepiirre, koska se esiintyy 98 prosentissa niistä kohdista, joissa se Oulun seudun murteessa on mahdollinen. Yhteensä kahdeksassa käännöksessä käytetään myös yhden tai useamman kerran yleiskielistä varianttia. Lisäksi aineistossa esiintyy muutaman kerran myös poikkeuksellista svaavokaalin käyttöä. Aineiston t:n heikon asteen vastineet mukailevat pitkälti aiemmin tehtyjä havaintoja. Kuitenkin t:n heikon asteen edustuksessa variaatiota on enemmän kuin svaavokaalin käytössä. Käännöksiä, joissa käytetään Oulun seudun murteelle poikkeuksellista t:n heikon asteen edustusta kerran tai kaksi kertaa on yhteensä 16. Lisäksi neljässä käännöksessä t:n heikon asteen edustukset eivät ole systemaattisesti Oulun seudun murteen mukaisia, vaan poikkeuksia on useita. Huomioin, että katoedustusta esiintyy huomattava määrä kahdessa sellaisessa äänneympäristössä, joissa aiempien tutkimusten perusteella Oulun seudun murteessa t:n heikon asteen vastineena on siirtymä-äänne.
Yksikön toiseen persoonaan viitataan käännöksissä systemaattisesti tai melko systemaattisesti stereotyyppisellä nä(ä)-pronominilla. Ainoastaan yhdessä käännöksessä nä(ä)-pronominia ei esiinny lainkaan. nä(ä)-pronomini esiintyy aineistossa systemaattisesti, vaikka lähdetekstissä ei esiinny kertaakaan yksikön toisen persoonan pronominia sinä. Selvimmin käännökset eroavat toisistaan sanaston osalta. Yleiskieleen kuulumattomien sanojen määrä viestii mahdollisesti kääntäjien erilaisista murrekäsityksistä: toiset kääntäjät ovat selvästi pitäneet sanastoa tärkeänä osana murteelle kääntämistä. Aineiston perusteella näyttää myös siltä, että yleiskieleen kuulumattomien sanojen paljous on yhteydessä äänne- ja muotopiirteiden systemaattisuuden kanssa.
Books on the topic "Sanastot"
1
Lähde, Jussi. Politiikka-suomi sanakirja: Tuppeensahattuja ja erikoishöylättyjä ilmaisuja politiikan saralta. [Kirkkonummi]: Paasilinna, 2009.
Find full text
2
Mäkelä, Juhani. Funtsataan snadisti: Aforismeja ja oivalluksia Stadin slangilla. Helsinki: W. Söderström, 2009.
Find full text
3
Tervonen, Riikka. Suomi-murre-suomi: Matkalle mukaan maakuntiin. [Helsinki]: Gummerus, 2009.
Find full text
5
Lehtiranta, Juhani. Yhteissaamelainen sanasto. Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 1989.
Find full text
6
laitos, Jyväskylän yliopisto Taidehistorian. Taidehistorian sanasto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Taidehistorian laitos, 1997.
Find full text
9
Tellervo, Hyttinen, ed. Metsäalan hallinnon sanastoa. [Helsinki]: Valtioneuvoston kanslia, 1997.
Find full text
10
Westerling, Caroline. Euroopan Unionin sanasto. Helsinki: Oikeusministeriö, 1996.
Find full textBook chapters on the topic "Sanastot"
1
Holopainen, Sampsa. "Uralilaisen lingvistisen paleontologian ongelmia — mitä sanasto voi kertoa kulttuurista?" In Hämeenmaalta Jamalille. Kirja Tapani Salmiselle. Helsingin yliopiston kirjasto, 2022. http://dx.doi.org/10.31885/9789515180858.9.
Full text