Log in

Relevant bibliographies by topics / Seuranta / Journal articles

To see the other types of publications on this topic, follow the link: Seuranta.

Journal articles on the topic 'Seuranta'

Author: Grafiati

Published: 4 June 2021

Last updated: 10 February 2022

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 50 journal articles for your research on the topic 'Seuranta.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Korhonen, Kati, T. Toimela, J. Tarvainen, et al. "Alkioiden kehityksen seuranta konenäkölaitteessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75920.

Full text

Abstract:

Alkioiden in vitro- eli laboratoriokasvatus käsittää munasolujen kypsytyksen, hedelmöityksen ja alkioiden kasvatuksen sopivissa olosuhteissa lajista riippuen 2-8 vuorokauden ikään asti, jonka jälkeen alkiot voidaan siirtää vastaanottajan kohtuun kehittymään. Nykyään alkioiden in vitro -kasvatusmenetelmiä hyödynnetään monella alalla. Ihmisten hedelmällisyyshoidoissa in vitro -alkioiden käyttäminen on viimeinen keino saada raskaus alulle, kun kaikki muut menetelmät on jo kokeiltu. Eläinjalostuksessa huippuyksilöistä voidaan kerätä munasoluja ultraääniavusteisesti OPU-menetelmällä, tuottaa munaso

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Pastell, Matti, Mikko Hautala, Minna Kujala, et al. "Reaaliaikainen lehmien jalkaterveyden seuranta." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76107.

Full text

Abstract:

Teknologinen kehitys on mahdollistanut korkean automaatiotason myös karjataloudessa ja automaattilypsy on yleistynyt 2000-luvulla. Lypsyrobotti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden lehmien jatkuvaan automaattiseen seurantaan. Mittaamalla voidaan saada eläimen terveydentilasta selville sellaisiakin asioita joita ei voida silmämääräisesti havaita.Ontuminen on kolmanneksi suurin lypsykarjan terveysongelma maailmassa. Se aiheuttaa tiloille kustannuksia hoidon ja menetetyn tuotoksen vuoksi sekä aiheuttaa lehmille kipua. Lypsylehmien ontumisesta 90 % johtuu sorkkasairauksista. Sairauksien aiheuttaman

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Tuppi, Kati, and Maija Yliaho. "Seuranta työkaluna porsastuotannon kehittämisessä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 19 (January 31, 2004): 1–3. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77149.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

4

Isosaari, Heikki, Pertti Savela, and Sari Peltonen. "Seuranta- ja vertailutietojen hyödyntäminen kasvintuotantotilan tuotannon ja talouden kehittämisessä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75992.

Full text

Abstract:

Tässä tutkimuksessa analysoidaan kevätvehnän viljelyn tuotantopanosten käytön kannattavuutta sekä sadon määrään ja tuotannon kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä Lohkotietopankin käytännön viljelytietojen perusteella vuodelta 2004. Kasvintuotannon tuloksen seuranta ja arviointi ovat osa maatilan johtamis- ja laatujärjestelmää. Viljelyn tulosten arviointi on tarpeellista, kun suunnitellaan tulevaa, asetetaan tavoitteita ja erityisesti arvioidaan menetelmiä, miten asetettuihin tavoitteisiin päästään. Tulosten arviointi ja vertailu havainnollistavat tilan kehityskohteet sekä auttavat tarkastelem

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

5

Saastamoinen, Niina, Seija Jaakkola, and Aila Vanhatalo. "Luomuraakamaidon rasvahappokoostumuksen seuranta Etelä-Savossa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75607.

Full text

Abstract:

Luomulypsylehmien ruokintaan liittyy tekijöitä, joiden on useissa koti- ja ulkomaisissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan edullisesti maidon rasvahappokoostumukseen. Näitä ovat muun muassa karkearehuvaltainen ruokinta, laiduntaminen, apilaa sisältävien karkearehujen käyttö sekä rasvaa sisältävän rypsipuristeen käyttö. Typensitojakasvina tunnettu puna-apila on erityisen tärkeä säilörehun raaka-aine luomumaitotiloilla, joten sen säännöllisen käytön ruokinnassa voidaan olettaa vaikuttavan positiivisesti myös tuotetun raakamaidon rasvahappokoostumukseen. Puna-apila on tutkimuksissa lisännyt erityi

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

6

Linna, Eemeli. "Kosteuden seuranta maassa uudella tekniikalla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 18 (January 31, 2002): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76397.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

7

Hietaniemi, Veli, Sari Rämö, Tauno Koivisto, et al. "Viljojen mykotoksiinit Suomessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75884.

Full text

Abstract:

MMM:n johtama viljojen turvallisuustietojen seuranta vuosina 1999 – 2006 toteutti kansallisen viljastrategian päämääriä. Viljastrategiassa korostettiin viljantuotannon kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamista, laadun kehittämistä ja lisäarvon luontia laatuketjuun. Turvallisuustietoseuranta kohdistui viljojen hometoksiineihin, raskasmetalleihin ja torjunta-ainejäämiin. Pääasiassa seurantatutkimus keskittyi viljojen Fusarium -toksiineihin. Tutkimus toteutettiin Eviran, Pro Agrian ja MTT:n yhteistyönä. Turvallisuustietoseurannan keskeisiä tavoitteita oli hometoksiinipitoisuuksien seurannan li

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

8

Mäkinen, Heikki, and Matti Ylätalo. "Yrittäjän ominaisuudet, liikkeenjohto ja taloudellinen menestyminen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–9. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75541.

Full text

Abstract:

Maatalousyrittäjän tärkein liikkeenjohdollinen tehtävä on ohjata tilan resurssien käyttöä toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Onnistuminen tässä riippuu yrittäjän liikkeenjohtokapasiteetista eli henkilökohtaisten ominaisuuksien ja taitojen kokonaisuudesta. Liikkeenjohtokapasiteetin sisällöllinen määrittäminen ja mittaaminen on haasteellista. Tutkimuksissa liikkeenjohtoa selittävänä tekijänä edustavat usein vain muutamat biografiset muuttujat. Tässä tutkimuksessa mitattiin maidontuottajien liikkeenjohtokapasiteettia heidän arvojaan, asenteitaan, kokemustaan ja liikkeenjohdollisia toimiaan k

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

9

Thessler, Sirpa, Hanna Huitu, and Niina Kotamäki. "Automatisoitu, jatkuva ympäristöolosuhteiden seuranta ja seurantatiedon laatu Maasää-hankkeessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75785.

Full text

Abstract:

Maasää-hankkeessa (6/2007-12/2008) suunniteltiin ja rakennettiin jatkuvatoiminen, automaattinen Maasää-anturiverkko tuottamaan tiheäfrekvenssistä ja spatiaalisesti tarkkaa ympäristöolosuhdetietoa Karjaanjoen valuma-alueelta. Lisäksi kehitettiin tuotetun datan laadunvalvontajärjestelmää, sekä testattiin datan hyödyntämistä maatalouden ja vesienseurannan sovelluksissa. Hankkeen toteuttivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos sekä 11 yritystä ja yhdistystä. Tutkimuslaitosten yhteistyö jatkuu nyt MMM:n rahoittamassa kolmivuotisessa EnviSense-han

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

10

Räty, Mari, Kirsi Järvenranta, Perttu Virkajärvi, Erkki Saarijärvi, and Hanna Kröger. "Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valuma-alueella." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75299.

Full text

Abstract:

Valuma-alueen maankäyttömuodot ja viljelykäytännöt vaikuttavat fosforikuormituksen määrään ja laatuun. Nurmelle pintaan levitetty lannoitefosfori ja lietelanta kerryttävät huuhtoumalle altista fosforia maan pintakerrokseen. Nurmialueilta pintavesiin huuhtoutuvasta fosforista valtaosa on liukoista, leville suoraan käyttökelpoisena pidettyä fosforia. Suomen peltoalasta yli kolmannes on nurmia, joten niiden ravinnekuormituksen tunteminen on tärkeää vesiensuojelun kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää nurmenviljelyalueelta tulevan kuormituksen määrä ja dynamiikka pienen valuma-aluet

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

11

Huhtala, Arto, Kirsi Suhonen, and Teijo Murtovaara. "Sisäpaikannusjärjestelmä karjanhoitajan apuna." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75839.

Full text

Abstract:

Käyttäytymistutkimuksissa on havaittu, että muutokset eläinten käyttäytymisessä indikoivat eläimen terveydentilaa ja hyvinvointia. Automaattinen lehmien seuranta- ja paikannusjärjestelmä voi auttaa karjanhoitajaa havaitsemaan muutokset lehmän käyttäytymisessä ja näin tarkastamaan eläimen terveydentilan ennen kuin vakavia terveysongelmia ehtii muodostua. Automaattinen lehmien seurantajärjestelmä olisi erityisen tarpeellinen suurissa pihattonavetoissa, joissa karjanhoitajan tarkkailuaika / eläin, on alhainen ja pihaton automaatioaste muutoinkin korkea (esim. lypsyrobotti). Seinäjoen ammattikorke

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

12

Siimekselä, Tiina, Tarja Stenman, Anneli Ylimartimo, Samuli Lahtela, and Niina Raudasoja. "Automaattinen vedenlaadun seuranta – pilottitutkimusta maa- ja metsätalousvaltaisella alueella Saarijärven vesireitin varrella." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75629.

Full text

Abstract:

Saarijärven reitin vesistöistä yli puolet sijoittuu tyydyttävään tai sitäkin huonompaan käyttökelpoisuusluokkaan. Tässä tutkimuksessa selostetaan ensimmäisen ko. vesistöreitin varrella, kahdella pienellä metsä- ja maatalousvaltaisella valuma-alueella, toteutetun jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan tuloksia. Tutkimus on osa kolmevuotista, EU:n maaseuturahaston rahoittamaa ”MAISA - Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella” –hanketta. Vuosina 2010 ja 2011 toteutettujen seurantajaksojen tavoitteena oli testata, miten jatkuvatoiminen, automaattinen vedenlaadun mi

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

13

Helenius, Juha, Irina Herzon, Reija Hietala, et al. "Lepsämänjoki LTSER: pitkäaikaisen sosioekologisen maatalousekosysteemitutkimuksen verkosto." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–3. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76949.

Full text

Abstract:

Lepsämänjoki LTSER (long term social ecological research platform) kuuluu kahdeksan muun erilaisiaekosysteemityyppejä edustavan verkoston kanssa vuonna 2007 perustettuun Suomen LTSER- konsortioon(FinLTSER:http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=257172&lan=FI). FinLTSERpuolestaan onsamana vuonna hyväksytty kv. ILTER -verkostoonjäseneksi (http://www.ilternet.edu/). LTSER toiminnanperusajatus on luoda ja ylläpitää ekosysteemitutkimuksen infrastruktuureja, joissa pitkäaikainen ja seuranta-aineistoihinperustuva tutkimus kohdistuu ns. ydinalueelle. Tällainen ydinalue on maantieteellisesti

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

14

Hallivuori, Virva, Tuija Huhtamäki, Marketta Rinne, Martin Lidauer, Tuomo Kokkonen, and Juha Nousiainen. "KarjaKompassi käyttöön karjatilojen tuotannonohjauksessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75446.

Full text

Abstract:

KarjaKompassi-kokonaisuuden kehittäminen ja sen taustalle tehty tutkimustyö ovat merkittävä panostus, joka on nyt saatu käyttöön suomalaisen maidontuotannon ja maitotilojen kilpailukyvyn kehittämiseksi. KarjaKompassi-palvelukokonaisuus on tehty karjatilojen tuotannonohjaukseen, jolla seurataan ja suunnitellaan ruokintaa, maidon- ja rehuntuotantoa ja sen taloutta. Uusien ohjelmistojen ja palveluiden avulla tutkimuksesta saatu tieto jalkautuu yksittäisten karjojen tasolle. KarjaKompassia on työstetty vuosina 2008-2011 projektissa, jossa olivat mukana ProAgria Keskusten Liitto ja ProAgria Laskent

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

15

Bovellan, Ulla, Sinikka Ripatti, Petri Kainulainen, and Pirjo Suhonen. "Integroitu kasvinsuojelu siementuotantotiloilla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75142.

Full text

Abstract:

Vuoden 2014 alusta lähtien kaikkien kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjien on tullut soveltaa toiminnassaan integroidun kasvinsuojelun (IPM) yleisiä periaatteita. Vaatimuksen taustalla on Euroopan neuvoston ja parlamentin puitedirektiivi kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä (2009/128/EY). Suomen kansallisessa toimintaohjelmassa direktiivin toimeenpanemiseksi on määritelty, että IPM – periaatteiden soveltamista pyritään edistämään ensisijaisesti tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan keinoin. Integroidun kasvinsuojelun periaatteita ovat kasvintuhoojien ennaltaehkäisy ja tarkkailu, tuhoojie

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

16

Heimo, Satu, Katriina Tapanila, Anna Ojapelto, and Anja Heikkinen. "”Voimaannuttava vapaaehtoinen vertaisohjaus” aikuiskasvatuspolitiikkaa muovaamassa." Aikuiskasvatus 40, no. 4 (2020): 290–304. http://dx.doi.org/10.33336/aik.100532.

Full text

Abstract:

’Vertaisuus’ on aikuiskasvatukselle tyypillinen käsite, joka on otettu myös osaksi maahanmuuttajien työllistymistä tukevia hankkeita. Voimaannuttava vapaaehtoinen vertaisohjaus oli artikkelissa tarkasteltavan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen keino päästä työllisyyspoliittisiin tavoitteisiin. Sitä koordinoi vapaan sivistystyön organisaatio yhdessä ammatillisten aikuisoppilaitosten, maahanmuuttajajärjestöjen ja ammattiliiton kanssa. Maahanmuuttajia koulutettiin hankkeessa toimimaan vertaisohjaajina työttömille maahanmuuttajille. Koulutus voimaannutti kokemusasiantuntijan rool

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

17

Heikkilä, Rauha, Matti Mäkelä, Anja Noro, Johanna Lammintakanen, and Sanna Laulainen. "Millaisilla palveluilla enintään keskivaikeasti oireilevat muistisairautta sairastavat henkilöt pärjäävät kotona?" Gerontologia 34, no. 2 (2020): 74–87. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.84723.

Full text

Abstract:

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kotona asuvien enintään keskivaikeasti oireilevien muistisairautta sairastavien henkilöiden palveluprofiili. Lisäksi selvitettiin millaiset tilapäiset palvelut tukevat kotona asumista sekä millaisiin palveluihin henkilöt ohjautuivat seitsemän kuukauden kuluttua palvelutarpeen arvioinnista. Kotona asuvat henkilöt jaettiin säännöllisiä palveluja vasta hakeviin ja säännöllistä kotihoitoa saaviin. Säännöllisiä palveluja vasta hakevien palveluprofiili: melkein joka toinen muistisairas oli erittäin suuren palvelutarpeen tarvesegmentissä Kognitiovaje ja suuri ADL-avun

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

18

Uusi-Kämppä, Jaana, Kari Ylivainio, Kristiina Regina, et al. "Korkeampi pohjaveden pinta ratkaisu happamien sulfaattimaiden päästöille?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75659.

Full text

Abstract:

Rannikkoalueidemme sulfidipitoiset maat ovat muinaiseen Itämereen kerrostuneita sedimenttejä. Meren pohjan hapettomiin oloihin vajonneesta kasvijätteestä ja meriveden sulfaatista syntyi bakteeritoiminnan ansiosta rikkiyhdisteitä, joista on muodostunut sulfidisavikerrostumia. Jos sulfidikerrostuma hapettuu, syntyy rikkihappoa, joka happamoittaa sekä maan että valumaveden, ja seurauksena voi olla esim. kalakuolemia. Happamuusongelman syntymistä on pyritty välttämään pitämällä sulfidisavet pohjaveden peitossa. Tasaisilla peltomailla pohjaveden korkeutta voidaan säätää säästösalaojituksen avulla.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

19

Markkula, Irmeli, Anne Tapola, Hannu Ojanen, Sakari Raiskio, and Kari Tiilikkala. "Tuhoojatietokanta apuna tuhoeläinten ja kasvitautien kannanvaihtelun seurannassa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76714.

Full text

Abstract:

Tuhoojien tarkkailu on olennainen osa kasvintuotantoa. Kasvinsuojelun tavoitteena on estää sato- jalaatutappiot ekologisesti hyväksyttävin ja taloudellisesti kannattavin keinoin. Kasvintuhoojien seurantaaon MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kasvinsuojelussa tehty jo viime vuosisadanalkupuolelta lähtien. Seurannan tulokset on julkaistu joko tieteellisissä julkaisuissa tai ammattilehdissä.Tarve täsmällisempään ja ajantasaiseen seurantaan oli kuitenkin olemassa ja kehittynyttekniikka antoi tietopankin rakentamiseen hyvät mahdollisuudet. Tarkoituksena oli koota yhteentietokantaan ta

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

20

Kanala, Tero, Risto Kauppinen, Seppo Mönkkönen, Mika Repo, and Anne-Mari Heikkinen. "Maitotilojen tilanpidon ja liikkeenjohdon kehittämistarpeet Pohjois- Savossa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75893.

Full text

Abstract:

Suurentuva tilakoko ja muuttuva toimintaympäristö luovat uusia haasteita maatilan toimintojen järjestämiselle ja työn käytölle. Oma työpanos ei riitä enää kaikkiin töihin, joten toimintaa on priorisoitava niihin töihin, joista on paras tietotaito. Liikkeenjohto ja siihen liittyvien ratkaisujen tekeminen kuuluvat aina yrittäjälle.Maitotilojen tilanpitoon ja liikkeenjohtoon liittyviä kehittämistarpeita tutkittiin Pohjois-Savossa lypsykarjatiloille suunnatulla kyselyllä, jossa selvitettiin maitotilan pitkän tähtäimen päätöksiin vaikuttavia tekijöitä, liikkeenjohdollisia taitoja, työn käyttöä, yri

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

21

Kleemola, Jouko, and Jari Peltonen. "Peltojen rikkitase on negatiivinen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76016.

Full text

Abstract:

Ravinnetutkimuksissa keskitytään usein typen ja fosforin vaikutuksiin satoon ja laatuun. Syynä tähän on todennäköisesti se, että näiden ravinteiden lisäannosten on todettu useimmiten vaikuttavan kasveihin ja ilman vuosittaista esimerkiksi lannoitteilla annettavaa ravinnetäydennystä satotasot lähtevät laskuun. Viime aikoina ravinteista vähemmälle huomiolle on jäänyt rikki. Rikki on määrällisesti fosforiin verrattava ravinne, jos asiaa tarkastellaan maksimikasvuun tarvittavina määrinä kasvissa. Osasyynä tämän päivän vähäiseen tutkimukseen ovat varmaankin 10 – 20 vuoden takaiset kokeet, joissa ri

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

22

Forsman, Kristian, Elina Virtanen, Erkki Joki-Tokola, and Olavi Rautiainen. "Maan rakenneputkitusta seurataan Tyrnävällä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76707.

Full text

Abstract:

Maan rakenneputkitus on salaojituksen erikoismuoto, jossa putket asennetaan matalampaan ja tiheämpään kuin tavanomaisessa salaojituksessa. Tavallisesti salaojituksessa käytettävän viisi senttisen putken optimaalinen asennussyvyys on yksi metri maanpinnan alapuolella. Soraa ei käytetä, vaan putkien ympärysaineena käytetään orgaanista kangasta, kuten kookoskuitua. Lisäksi rakenneputkitukseen kuuluu olennaisena osana maan tasokohotus. Maan tiivistymät rikotaan ja maan ilmatilavuutta lisätään kohottamalla koko tiivistynyttä maakerrosta kauttaaltaan ylöspäin. Toimenpiteen avulla parannetaan juurist

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

23

Heikkilä, Anna-Maija, and Jaana Peippo. "Uuden teknologian optimaalinen hyödyntäminen lypsykarjan uudistamisessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75450.

Full text

Abstract:

Lypsylehmien hyvä hedelmällisyys on kannattavan maidontuotannon keskeinen vaatimus. Poikiminen on edellytys paitsi maidontuotannon käynnistämiselle myös uudistamiseen tarvittavien vasikoiden tuotannolle. Nykyteknologia tarjoaa lehmien lisääntymiseen mahdollisuuksia, joilla voidaan vaikuttaa syntyvien jälkeläisten ominaisuuksiin. Alkionsiirrolla voidaan tuottaa paljon jälkeläisiä lehmiltä, joilla on hyvät maidontuotanto-ominaisuudet. Sukupuolilajitellun siemenen käytöllä tai alkioiden sukupuolilajittelulla voidaan puolestaan lisätä lehmävasikoiden osuutta syntyvistä jälkeläisistä. Tämän tutkimu

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

24

Räty, Mari, Perttu Virkajärvi, Kirsi Saarijärvi, Erkki Saarijärvi, and Helinä Hartikainen. "Sisävesien fosforikuormitus Kirmanjärven valuma-alueella Pohjois-Savossa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75595.

Full text

Abstract:

Suomen peltoalasta kolmannes eli yli 620 000 hehtaaria on nurmia ja suurin osa nurmiviljelystä on keskittynyt Savoon sekä Pohjanmaalle. Intensiivisen karjanlantaan perustuvan nurmiviljelyn aiheuttama fosforikuormitus on pintavesien laadun kannalta vakava ongelma, mikä näkyy heikentyneenä ve-den laatuna erityisesti Pohjois-Savon järvialueella ja Pohjanmaan jokivesistöjen alueella. Nurmiviljelyssä eroosio on tunnetusti vähäistä ja valtaosa pintavalunnan fosforikuormituksesta on liukoisessa muodossa, kuormituksen ollessa selvästi kevätpainotteista. Nurmivuosina pintaan annettu fosforilannoitus ja

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

25

Thuneberg, Terhi, Sirpa Pussinen, and Jukka Korhonen. "Hevosyrittäjänä vuonna 2014." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75706.

Full text

Abstract:

Hevostalous on kasvanut 1990- ja 2000-luvuilla. Harrastajien, yrittäjien ja hevosten määrä on yhä kasvussa. Hämeen ammattikorkeakoulu toteutti keväällä 2009 hevosalan yrittäjille kyselyn, jolla kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä lähitulevaisuuden kysyntätilanteesta ja kannattavuudesta. Hevosyrittäjyyskyselyn toteutti puhelinhaastatteluna Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, ja se tavoitti valtakunnallisesti 295 hevosyrittäjää. ”Keskimääräinen” hevosyrittäjä harjoitti tallitoimintaa yritystoimintana kuudentoista vuoden kokemuksella ja oli iältään 49-vuotias. Yrittäjistä enemmistöllä hevostoimint

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

26

Tuomisto, Jussi, and Hanna Huitu. "Muuntogeenisen ja tavanomaisesti jalostetun perunan rinnakkaisviljelyn kustannukset - analyysi GIS-paikkatietojärjestelmää käyttäen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75836.

Full text

Abstract:

Muuntogeenisen perunan viljely edellyttää erilläänpitoa tavanomaisista lajikkeista niin, että lajikkeet eivät pääsisi sekoittumaan. Tämä voidaan toteuttaa muun muassa suojakaista- ja viljelykiertovaatimusten avulla. Erilläänpitovaatimukset aiheuttavat kustannuksia. Tässä tutkimuksessa selvitetään Gis-paikkatietojärjestelmän avulla, miten perunapeltojen muoto, koko ja etäisyys toisiin perunanpeltoihin sekä viljelykierron järjestäminen vaikuttavat suojakaistavaatimukseen ja sitä kautta maatilojen kustannuksiin. Tällöin otetaan huomioon viljelymaan pinnanmuodostus, alueellinen maatilarakenne sekä

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

27

Närvä, Margit, Leena Rantamäki-Lahtinen, and Matti Ryhänen. "Monialaisuus maatilan strategisena valintana." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75292.

Full text

Abstract:

Maatalouden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset luovat haasteita maatilojen menestymiselle. Maatalousyrittäjien on mietittävä, missä liiketoiminnoissa ja missä laajuudessa, he aikovat olla mukana. Yhtenä vaihtoehtona on maatilan monialaistaminen eli maa- ja metsätalouden lisäksi harjoitetaan myös muuta yritystoimintaa. Tällaisten monialaisten maatilojen määrä ja suhteellinen osuus kaikista tiloista on kasvanut koko EU:n alueella. Monialaisten maatilojen strategisesta johtamisesta on olemassa vain niukalti tietoa, etenkin seuranta-aineistoja on vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tark

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

28

Pesonen, Maiju, Arto Huuskonen, and Maarit Hyrkäs. "Igenityn geenitestin toimivuus lihanaudoilla suomalaisessa tila-aineistossa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75402.

Full text

Abstract:

Liharotuisten nautojen geneettisten ominaisuuksien tutkiminen on aloitettu pohjoisamerikkalaisilla tutkimuskarjoilla. Tutkimuskarjojen päärotuna on aberdeen angus. Kaupallisten geenitestien tulokset ovat validoitu 3 000 angus-rotuisella eläimellä. Igenityn geenitestit on kehitetty Pohjois-Amerikassa, jossa tuotannon tavoitteet ovat hyvin erilaiset Suomeen verrattuna. Koska geenitestien tulosten toimivuudesta meidän tuotantoympäristössämme ei ole olemassa tutkimustietoa, selvitettiin Igenityn geenitestin ja liharotuisten sonnien kasvu- ja teurastulosten välisiä korrelaatioita tila-aineiston per

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

29

Tuomisto, Leena, Minna Lyyra, and Arto Huuskonen. "Sonnien sosiaalinen käyttäytyminen erikokoisissa ryhmissä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75653.

Full text

Abstract:

Lihanautojen loppukasvatuksessa sonnit pidetään tyypillisesti lämpimissä rakennuksissa rakolattiapohjaisissa karsinoissa. Pienellä ryhmäkoolla ja uudelleenryhmittelyn välttämisellä tavoitellaan sosiaalisesti vakaata ryhmää. Joillakin tiloilla on kuitenkin saatu hyviä tuloksia sonnien kasvattamisesta tavallista suuremmissa ryhmissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää loppukasvatettavien sonnien sosiaalista käyttäytymistä keskisuurissa ja suurissa eläinryhmissä. Tutkimus toteutettiin tilatutkimuksena lihanautojen loppukasvatustiloilla. Tutkimuksessa oli mukana kaksi tilaa, joilla sonnit kas

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

30

Huusela-Veistola, Erja, Heikki Jalli, and Marja Jalli. "Ratkaisuja härkäpavun kasvinsuojeluun." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75459.

Full text

Abstract:

Kiinnostus härkäpavun viljelyyn on kasvanut nopeasti viime vuosina. Härkäpavun viljelyala on nykyisellään n. 10 000 ha. Samanaikaisesti viljelyn yleistymisen myötä on tutkittu härkäpavun kasvintuhoojien runsautta ja hallintakeinoja MTT:ssä käynnissä olevassa MoniPalko-hankkeessa etsitään ratkaisuja palkokasvien viljelyvarmuuden parantamiseen. Härkäpavun kasvintuhoojien hallinta on oleellinen osa viljelyvarmuutta. Härkäpavun kanssa samaan aikaan taimettuvat rikkakasvit valtaavat alaa harvassa kasvustossa, joten niiden hallitsemiseksi tarvitaan keinoja ja sopivia rikkakasvien torjunta-aineita. K

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

31

Mäkiniemi, Kirsi, Reija Lesonen, Markku Niskanen, and Mervi Seppänen. "Sinimailasen kasvuunlähtö ja kehitys kylvövuonna sekä talvehtimisen jälkeen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75203.

Full text

Abstract:

Sinimailasen kehitys on hidasta perustamisvuonna, jolloin siitä suositellaankin korjaamaan vain yksi sato talvehtimisen varmistamiseksi. Luonnonvarakeskus Ylistaron ja Helsingin yliopiston Talvisopu-hankkeessa selvitetään vuosina 2014 - 2016 sinimailaslajikkeiden (Alexis, Artemis, Lavo, Live ja Nexus) kehitysrytmiä, talvenkestävyyttä, sadontuottoa ja rehulaatua kolmen niiton strategiassa. Tässä artikkelissa selvitetään perustamisvuoden kasvustorakennetta sekä ensimmäisen talven jälkeistä kasvuunlähtöä. Kasvustot kylvettiin ilman suojakasvia kesäkuun loppupuolella ja kasvuston taimetuttua aloit

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

32

Karttunen, Markus, Maria Kääriäinen, Jari Jokelainen, and Satu Elo. "Ikääntyneiden turvallinen lääkehoito – mittarin kehittämisprosessi." Gerontologia 31, no. 2 (2017): 87–99. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.63086.

Full text

Abstract:

Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää turvallisen lääkehoidon toteuttamista arvioiva mittari. Mittarin sisältö laadittiin turvallisen lääkehoidon toteuttamisen osa-alueiden mukaisesti kirjallisuuskatsauksen avulla. Osa-alueita ovat: oikea lääke, oikea tarve lääkkeelle, oikea annos, oikea potilas, oikea lääkkeen antotapa, oikea lääkkeen käyttökuntoon saattaminen, oikea lääkkeen antoaika, oikea potilaan ohjaus, oikea lääkehoidon seuranta ja vaikutusten arviointi, oikea lääkehoidon dokumentointi ja kirjaaminen, oikea aseptiikka. Osa-alueista laadittiin mittari, joka käsitti 123 kysymystä. Asiant

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

33

Heikkilä, Anna-Maija, Jouni Nousiainen, and Satu Pyörälä. "Kallis utaretulehdus." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75787.

Full text

Abstract:

Utaretulehdus on Suomessa yleisin lypsylehmien poiston syy; kaikista poistoista tehdään utaretulehduksen vuoksi runsas viidennes. Utaresairauksista kertyy myös eniten hoitomerkintöjä, niin ikään noin viidennes kaikista hoidoista. Lypsylehmien yksittäisistä sairauksista äkillinen utaretulehdus on yleisin. Utaretulehdus aiheuttaa maidontuottajalle taloudellisia menetyksiä hoitokustannusten, tuotosmenetysten, lisätyön ja ennenaikaisten poistojen kautta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määrittää arvot näille menetyksille sekä ratkaista, milloin sairastunut lehmä kannattaa hoitaa ja milloin vasta

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

34

Ruuska, Salla, Mikko Järvinen, Sari Kajava, et al. "Märehtimistä mittaavan RuminAct™ laitteiston toiminnan testaaminen laidunolosuhteissa lypsylehmillä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75601.

Full text

Abstract:

RuminAct™ (Milkline SRL, Italia) on nautojen terveyden automaattinen seurantalaitteisto, joka mittaa märehtimiseen käytettyä aikaa märehtimisestä syntyvien äänien perusteella. Tutkimuksemme tarkoituksena on testata RuminAct laitteiston toimintaa ja laitteiston tuottamien tulosten luotettavuutta märehtimisen osalta. Tässä julkaisussa esitetään alustavat tulokset laitteiston testauksen ensimmäisestä vaiheesta, joka toteutettiin MTT:n Maaningan tutkimusasemalla lypsylehmien laidunnuskokeen yhteydessä. Kokeessa oli mukana 36 lypsylehmää, jotka jaettiin kokoaikalaidunnusryhmään (KL, n = 18) ja osa-

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

35

Sepänmaa, Yrjö Heikki. "Luonnosta seuraava." Alue ja Ympäristö 48, no. 1 (2019): 153–55. http://dx.doi.org/10.30663/ay.80385.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

36

Huhtala, Arto, and Kirsi Suhonen. "Sisäpaikannusjärjestelmä karjanhoitajan apuna -Alussa olevan tutkimushankkeen esittely." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–3. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76775.

Full text

Abstract:

Lypsykarjojen koko ja automaatiotaso on voimakkaasti kasvanut viime vuosina Suomessa. Karjan ruokinta hoidetaan usein automaattisilla ruokintalaitteilla ja lypsy yhä useammin automaattisella lypsyjärjestelmällä (lypsyrobotilla). Näistä on seurauksena karjanhoitajan ja yksittäisen eläimen välisten kontaktien väheneminen. Riski karjan terveyden heikentymiseen lisääntyy, koska karjanhoitajan ja eläinten väliset kontaktit eivät ole enää niin säännöllisiä kuin perinteisillä lypsyjärjestelmillä varustetuissa navetoissa. Lisäksi suuressa karjassa on vaikeaa tarkkailla eläimiä yksilöllisesti. Hyvinvoi

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

37

WARD, M. "Seurat." Oxford Art Journal 9, no. 2 (1986): 79–80. http://dx.doi.org/10.1093/oxartj/9.2.79.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

38

Häkkinen, Kaisa. "Matias Aleksanteri Castrén ja Kalevalan ruotsinnos." Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 2019, no. 97 (2019): 237–62. http://dx.doi.org/10.33340/susa.79463.

Full text

Abstract:

Kun Elias Lönnrotin kokoama runoeepos, ns. Vanha Kalevala, ilmestyi vuonna 1835, se käänsi suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin arvostuksen huimaan nousuun. Kalevala innosti myös maisteriopintojaan viimeistelevää, alkuaan pappisuralle aikonutta Matias Aleksanteri Castrénia suuntaamaan huomionsa suomen ja sen sukukielten tutkimukseen. Koska alkuperäistä Kalevalaa pystyivät lukemaan vain muutamat harvat oppineiston edustajat, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julisti kilpailun runomuotoisen ruotsin- tai saksankielisen käännöksen aikaansaamiseksi. Tällaisia ei kuitenkaan ilmaantunut. Hels

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

39

Lee, Ellen W., John Rewald, Alain Madeleine-Perdrillat, et al. "Seurat Centenary." Art Journal 51, no. 2 (1992): 104. http://dx.doi.org/10.2307/777404.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

40

Raymond, André. "Michel Seurat." Revue de l'Occident musulman et de la Méditerranée 40, no. 1 (1985): 173. http://dx.doi.org/10.3406/remmm.1985.2102.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

41

Eisenman, Stephen F. "Seeing Seurat Politically." Art Institute of Chicago Museum Studies 14, no. 2 (1989): 210. http://dx.doi.org/10.2307/4108753.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

42

Vora, Setu K. "Death of Seurat." Emerging Infectious Diseases 11, no. 1 (2005): 162–66. http://dx.doi.org/10.3201/eid1101.ad1101.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

43

Lee, Alan. "SEURAT AND SCIENCE." Art History 10, no. 2 (1987): 203–26. http://dx.doi.org/10.1111/j.1467-8365.1987.tb00250.x.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

44

Castiglione, Davide, Massimo Galia, Mirko Castiglione, Alberto Balderi, and Antonio Basile. "The Seurat spleen." Abdominal Radiology 46, no. 7 (2021): 3515–16. http://dx.doi.org/10.1007/s00261-021-02993-1.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

45

Toivanen, Anna-Leena. "Kirjallisuudentutkijain Seuran historian keruukutsu." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 16, no. 1 (2019): 91. http://dx.doi.org/10.30665/av.79344.

Full text

Abstract:

Hyvä KTS:n jäsen, entinen jäsen tai seuran toiminnassa mukana ollut, Onko Sinun hallussasi tai oppiaineesi hyllyssä Kirjallisuudentutkijain Seuran historiaan liittyvää materiaalia – valokuvia, pöytäkirjoja, valmisteluaineistoa, kirjeenvaihtoa, vuosiseminaariohjelmia tms.? KTS kokoaa aineistoaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon, jossa sitä on ennestään KTS:n perustamisvuodesta 1927 lähtien. Toivomme aineiston karttuvan jatkossakin mahdollisimman täydellisenä. Tieteellisten seurojen aineistojen arkistointi oli esillä myös Tieteiden talolla 2.11.2018 järjestetyssä tieteelli

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

46

Rosengren, Heidi, Jaakko Heikkilä, Kirsi-Maarit Siekkinen, and Niina Tammiranta. "Newcastlen taudin eteneminen, bioturvallisuus ja vaikutukset siipikarjanlihan tuotannossa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75858.

Full text

Abstract:

Lintuinfluenssan ohella paramyksovirus-1:n (PMV-1) aiheuttama Newcastlen tauti (ND) on siipikarjasektorilla yksi vakavimmista eläintaudeista, jolla on merkittäviä terveydellisiä seurauksia tartunnan saaneille linnuille. Tästä syystä taudin leviämistä vastustetaan maailmanlaajuisesti, ja se on kansainvälisen eläintautijärjestön (OIE) sekä Euroopan Unionin korkeimmin priorisoituja siipikarjatauteja. Riskistatuksestaan johtuen ND:llä on esiintyessään myös muitakin kuin terveydellisiä vaikutuksia, jotka vaikuttavat siipikarjan tautitilanteen seurantaan ja riskinhallintaan sekä näistä johtuviin tal

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

47

Helle, Anna, and Kaisa Kurikka. "Avain pysyy liikkeessä." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 4 (February 11, 2018): 3. http://dx.doi.org/10.30665/av.69302.

Full text

Abstract:

   Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS) juhli 90 toimintavuottaan viime lokakuussa Helsingissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa pidetyssä tilai- suudessa pidettiin puheita ja esitettiin onnittelutervehdyksiä sekä nautittiin tarjoilusta. Niin seuran puheenjohtajan, FT Hanna-Leena Nissilän kuin juhla- puhujien, professori emeritus H.K. Riikosen ja professori Päivi Lappalaisen puheissa korostui Avaimen tärkeä osuus seuran toiminnassa.  

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

48

Giannetto, S., and G. Canestri Trotti. "Light and scanning electron microscopy of Spirura rytipleurites seurati Chabaud, 1954 (Nematoda: Spiruridae) from Erinaceus europaeus in Sicily." Journal of Helminthology 69, no. 4 (1995): 305–11. http://dx.doi.org/10.1017/s0022149x00014875.

Full text

Abstract:

AbstractNematodes identified as Spirura rytipleurites seurati are described and illustrated by light and scanning electron microscopy from specimens collected from the stomach of hedgehogs (Erinaceus europaeus) in Sicily. They differ from S. auriti, a stomach parasite of Hemiechinus auritus, in the length of body, the position of the second pair of post-cloacal papillae in the male and the structure of the spicules. The nematodes are classified as S. rytipleurites seurati, a stomach parasite of Erinaceus algirus, but they differ slightly from it in the dimensions of the eggs, that we measured

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

49

Wingström, Roosa. "Alue- ja Ympäristötutkimuksen seura 50 vuotta." Alue ja Ympäristö 49, no. 2 (2020): 203–6. http://dx.doi.org/10.30663/ay.99301.

Full text

Abstract:

Tällä historiikilla juhlistetaan Alue- ja Ympäristötutkimuksen seuran 50-vuotisjuhlaa. Historiikissa kuvaillaan Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran elämänkaarta aina vuoden 1990 käänteentekevään yleiskokoukseen ja siitä edelleen nykypäivään saakka. Aineistona on käytetty Alue ja Ympäristö-julkaisun aiempien numeroiden katsauksia, haastatteluja entisiltä AYS:n johtokunnan jäseniltä sekä tietoa suunnittelumaantieteen ja aluetutkimuksen historiasta Suomessa. Lopuksi historiikissa luodaan myös katsetta tulevaan käsittelemällä seuran tavoitteita ja tulevia tapahtumia.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

50

Saarenmaa, Laura. "Sehr Geehrter Kollege, Lieber Freund! Itä-Saksan yhteydenpito Yleisradioon 1966–1990." Media & viestintä 44, no. 1 (2021): 50–71. http://dx.doi.org/10.23983/mv.107300.

Full text

Abstract:

Artikkeli tuo lisävalaistusta Yleisradion Itä-Saksan-suhteisiin nostamalla tarkastelun kohteeksi Saksan yleisradioarkistoon (DRA) talletetut, Yleisradion ja DDR:n valtiollisen yleisradiokomitean väliset yhteistyösopimus- ja työsuunnitelmapaperit ja näihin liittyneen yhteydenpidon, seurannan ja raportoinnin muodot. Saksan yleisradioarkistoon tallennettu aineisto osoittaa, että itäsaksalaisten yhteydenpito Yleen oli tiivistä ja jatkui aktiivisena 1960-luvun lopulta 1990-luvulle saakka. Arkistoaineisto osoittaa, että televisio muodosti yhden tärkeän seurannan, tarkkailun, vuorovaikutuksen, tavoit

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!