Academic literature on the topic 'Seurustelu'

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää laiduntamisen vaikutusta maitorotuisten sonnien käyttäytymiseen. Kokeessa käytettiin yhteensä 19 maitorotuista ayrshire- ja holstein-friisiläissonnia. Laidunkauden alkaessa sonnit olivat noin 15 kuukauden ikäisiä. Kaksi ryhmää (4 ja 5 sonnia) siirrettiin kahdelle laidunlohkolle (0,1 ha/eläin). Kaksi viiden sonnin ryhmää jätettiin eristämättömään pihattoon kahteen osakuivikepohjaiseen ryhmäkarsinaan (6,4 m2/eläin). Laitumet kasvoivat yksivuotista kaura-raiheinänurmea tai monivuotista timoteinurmea. Pihatossa sonneille annettiin vapaasti säilörehua. Kaikille eläimille annettiin lisäksi ohraa 5 kg/sonni/vrk ja kivennäistä 150 g/sonni/vrk. Sonnien käyttäytymistä tarkkailtiin yhden vuorokauden ajan heinäkuun alussa ja heinäkuun lopussa. Tarkkailujen aikana laidunsonnit olivat yksivuotisilla kaura-raiheinänurmea kasvavilla lohkoilla. Laitumella tarkkailut tehtiin suoralla seurannalla ja pihatossa videonauhoilta. Tarkkailumenetelmänä käytettiin hetkellistä seurantaa kuuden minuutin otantavälillä.Laidunsonnit käyttivät syömiseen (laiduntaminen, rehun syöminen ruokintakaukalosta) enemmän aikaa kuin pihattosonnit. Rakenteiden nuolemiseen ja nakertamiseen käytetyssä ajassa ei ollut eroa koeryhmien välillä heinäkuun alussa, mutta heinäkuun lopussa rakenteiden manipuloimista ha-vaittiin enemmän pihatossa. Stereotyyppistä kielenpyöritystä esiintyi hyvin harvoin, eivätkä koeryhmät eronneet sen määrässä. Heinäkuun alussa märehtimistä esiintyi enemmän pihatossa kuin laitumella, mutta heinäkuun lopussa koeryhmien välinen ero tasoittui. Sosiaalisen puskemis- ja nuolemiskäyt-täytymisen määrässä ei ollut eroa koeryhmien välillä. Muuta sosiaalista käyttäytymistä (seurustelu, seksuaalinen käyttäytyminen) oli heinäkuun alussa enemmän laidunsonneilla kuin pihattosonneilla, mutta heinäkuun lopussa eroa ei enää ollut. Hankaamista esiintyi enemmän pihatossa kuin laitumella. Itsensä nuolemisessa ei ollut eroa koeryhmien välillä. Joutilaana tai tarkkaavaisena seisoskelussa ei ollut eroa koeryhmien välillä. Myöskään joutilaana makaamiseen tai nukkumiseen käytetyssä ajassa ei ollut eroa koeryhmien välillä.Ero syömiseen käytetyssä ajassa johtuu ryhmien erilaisista ruokinnoista. Laidunsonnit keräsivät itse ravintonsa laitumelta kun taas pihattosonneille säilörehu tarjottiin valmiiksi silputtuna. Ahtaampi pihattoympäristö ei lisännyt pihattosonnien puskemiskäyttäytymistä. Laitumella sonnien saama liikun-ta parantanee eläinten lihaskuntoa ja voi siten edistää eläinten hyvinvointia. Laitumella sonnien mahdollisuuksista turkin hoitoon tulisi huolehtia tarjoamalla niille sopivia hankaamiskohteita. Tässä vertailussa molemmat kasvatusympäristöt osoittautuivat hyväksyttäviksi sonnien hyvinvoinnin kannalta, koska vakavista hyvinvointiongelmista kertovia käyttäytymismuutoksia ei havaittu kummassakaan ympäristössä. Täytyy ottaa kuitenkin huomioon, että tässä tutkimuksessa sonneilla oli myös pihatossa tilavammat olot kuin tavanomaisessa naudanlihantuotannossa.

Pääministeri Vanhasen naisystävästä Susan Kurosesta (sittemmin Ruusunen) kehkeytyi mediassa ennennäkemätön ilmiö. Alkujaan myönteinen suhtautuminen muuttui negatiiviseksi pian suhteen päätyttyä, ja kirjoittelu oli kuumimmillaan alkuvuodesta 2007. Kurosen esiintyminen Ruben & Joonas -show’ssa 25.1.2007 ja tulossa oleva kirja aiheuttivat lisää kohua ja nostattivat suuttumusta internetin keskustelupalstoilla. Artikkelini aineistona on Ruben & Joonas -show'n jälkeen Suomi24:n keskustelupalstalla ollut viestiketju Vuosisadan rakkaustarina. Tarkastelen aluksi, miten Susan Kurosesta kirjoitetaan tässä viestiketjussa. Pyrin myös selvittämään, miksi Kuronen herättää niin paljon suuttumusta. Kohun voimakkuus ja ihmisten kiihkeät reaktiot viittaavat siihen, että Kuronen on rikkonut kulttuurisia normeja jollakin tavalla. Aineiston pohjalta pohdin, mitä normeja Kuronen on rikkonut ja onko hän niiden seurauksena menettänyt kasvonsa suuren yleisön silmissä. Tulkitsen aineistoa diskursiivisesta näkökulmasta jaettujen kulttuuristen kokemuksien ja merkitysten kautta. Keskustelussa käydään neuvottelua aidon rakkauden ja parisuhteen kriteereistä, seurusteluun kuuluvista normeista, normirikkomuksista ja vastuusta. Kasvojen käsitteeseen kuuluu statuksen, kunnian ja arvokkuuden säilyttäminen. Kuronen ei osannut käyttäytyä seurustelusuhteen ja asemansa normien mukaan ja menetti siksi kasvonsa suuren yleisön silmissä. Toistuvat normirikkomukset ja kasvojen menetys saavat ihmiset tuntemaan myötähäpeää ja kollektiivista suuttumusta, joka ilmenee tunteenpurkauksina ja kritiikkinä keskustelupalstalla.