To see the other types of publications on this topic, follow the link: Sosiaalinen identiteetti.
Journal articles on the topic 'Sosiaalinen identiteetti'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 15 journal articles for your research on the topic 'Sosiaalinen identiteetti.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
1
Hakonen, Marko, and Janne Tienari. "Näköala fuusioon: Aalto-yliopisto, kampusmuutto ja identiteetit." Työelämän tutkimus 19, no. 2 (June 15, 2021): 119–46. http://dx.doi.org/10.37455/tt.101899.
Full textAbstract:
Vastaamme tässä artikkelissa kysymykseen siitä, miten akateemisten työntekijöiden paikkaan ja sosiaalisiin ryhmiin kiinnittyneet identiteetit rakentuvat organisaation toimintojen keskittämiseen tähtäävässä muutossa, joka on osa yliopistojen fuusiota. Tämä on monimutkainen prosessi, jota avaamme Aalto-yliopiston toimintojen keskittämisen ja Aallon kauppakorkeakoulun Etu-Töölöstä Otaniemen kampukselle tapahtuneen muuton kautta. Aikaisempi tutkimus on kuvannut paikkaidentiteetin ja sosiaalisen identiteetin yhteyksiä ja vuorovaikutusta muuttuvassa – tässä fuusioprosessin ja kampusmuuton kokeneessa – organisaatiossa varsin rajoittuneesti. Tuomme ”näköalan” käsitteen avulla esiin identiteettien kerrostumisen ulottuvuuksia muutostilanteissa. Ydinlöydöksemme on, että paikka- ja ryhmäsidonnaiset identiteetit kietoutuvat toisiinsa ja kerrostuvat monimutkaisemmin kuin aikaisempi tutkimus on esittänyt. Väitämme, että ”näköala” eli ihmisten kontekstisidonnainen henkilöhistoria auttaa ymmärtämään näitä yhteyksiä. Tämä tuo uusia ulottuvuuksia akateemisten identiteettien tutkimukseen.
2
Mikkola, Leena. "Sosiaalinen tuki työssä: Katsaus 2000-luvun tutkimuskirjallisuuteen." Prologi 5, no. 1 (December 15, 2009): 26–47. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95805.
Full textAbstract:
Sosiaalinen tuki on vuorovaikutusta, joka auttaa hallitsemaan kuormittavaan tilanteeseen liittyvää epävarmuutta ja vahvistaa yksilön käsitystä hyväksytyksi tulemisesta ja elämänhallinnasta. Sen on todettu selittävän työssäjaksamista, ja sillä on yhteyttä myös työmotivaatioon ja työyhteisöön sitoutumiseen. Tämän artikkelin tavoitteena on osoittaa, millä tavoin sosiaalista tukea työyhteisöissä on tutkittu ja mitä sosiaalisesta tuesta tällä hetkellä tiedetään kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella. Artikkeli perustuu systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, tarkastelu rajattiin 2000-luvulla julkaistuun empiiriseen puheviestinnän tutkimukseen. Aineiston analyysissä tarkasteltiin tutkimusten ongelmanasettelua, sosiaalisen tuen teoreettista ja operationaalista määrittelyä, tutkimusmenetelmiä ja aineistoja. Tarkasteltavana olleet tutkimukset jäsentyivät ongelmanasettelultaan neljään ryhmään: 1) yksilön kuormitusta, työuupumusta ja selviytymistä, 2) organisaatioon identifioitumista, tyytyväisyyttä ja tuloksellisuutta, 3) sosiaalista tukea ja ammatillisen roolin rakentumista sekä 4) tuen tarvetta, saamista ja osoittamista kuvaaviin ja selittäviin tutkimuksiin. Tutkimuksista puolet oli toteutettu kvantitatiivisilla menetelmillä, puolet laadullisesti tai menetelmätriangulaatiota käyttäen. Sosiaalisen tuen rooli tutkimuksissa on lähinnä selittävä. Sen avulla on pyritty ymmärtämään sekä yksilön työroolia, ammatti-identiteettiä ja siihen liittyvää kuormittumista että yksilön suhdetta työorganisaatioonsa. Interpersonaalisella tasolla sosiaalista tukea on tarkasteltu johtajalta ja työtovereilta saatuna sosiaalisena tukena, organisaatiotasolla tukea on kuvattu supportiivisen viestintäilmapiirin ja organisaation havaitun supportiivisuuden käsitteillä. Tulevaisuudessa näiden käsitteiden välisiä yhteyksiä tulisi selvittää. Tutkimushaasteena on myös työn kontekstiin sopivien supportiivisen viestinnän analyysimenetelmien kehittäminen.
3
Forsberg, Hannele. "Tunteet – sosiaalityötä harjoittelevan häpeä?" Aikuiskasvatus 22, no. 4 (December 1, 2002): 295–305. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93437.
Full textAbstract:
Nuorille opiskelijoille käytännön harjoittelut ovat tärkeitä ammatti-identiteetin luomisen prosesseja. Niihin sisältyy väistämättä myös tunteita. Sosiaalisen välimatkan ylläpitäminen on kuitenkin tärkeä työssä jaksamisen ja selviämisen keino.
4
Eteläpelto, Anneli. "Tutkimus ammatti-identiteetin tukijana ja oppimisyhteisöjen rakentajana." Aikuiskasvatus 25, no. 2 (May 15, 2005): 150–54. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93622.
Full textAbstract:
Jos työstä viedään lyhytnäköisen tehostamisen seurauksena oppimisen kannalta tärkeimmät ainekset eli mahdollisuus arvioida omaa työtä ja mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen, on vaarana, että osaamisketjut sekä niitä synnyttävät ja ylläpitävät yhteisöt rapautuvat. Myös työntekijöiden ammatillinen identiteetti on vaarassa rapautua, ellei yhteisöön samastumisen ja kuulumisen sekä sen taustalla olevan luottamuksen arvoa ja osaamisen hankkimiseksi tehtyä pitkäjänteistä työtä osata riittävästi arvostaa. – Professori Anneli Eteläpellon virkaanastujaispuhe 10. marraskuuta 2004 Jyväskylän yliopistossa.
5
Visakko, Tomi. "Päämäärät, ongelmat ja tilaisuudet." Sananjalka 60, no. 60. (December 17, 2018): 142–61. http://dx.doi.org/10.30673/sja.70057.
Full textAbstract:
Artikkelissa tarkastellaan eksistentiaaliseksi rationaalisuudeksi kutsuttua semioottista prosessia yritysten visio-, missio- ja strategiateksteistä koostuvan aineiston kautta. Tavoitteena on ymmärtää, miten teksteissä teoretisoidaan yrityksen identiteettiä ja intentionaalisia pyrkimyksiä toimintaympäristössään sekä näiden taustalla olevia arvoja ja periaatteita. Erityisesti huomion kohteena on se, miten teksteissä representoitujen prosessien ja niiden osallistujien välisiä suhteita jäsennetään käsitteellisesti ja vuorovaikutuksellisesti. Yhtäältä on tarkasteltu tekstien lineaarisesti segmentoituvia funktionaalisia jaksoja. Analyysi valottaa samalla erityisesti eräiden kausaalisten morfosyntaktisten ilmaustyyppien (esim. mAllA-infinitiivirakenteen) roolia tekstin jäsentämisessä. Toisaalta on tarkasteltu, miten tekstit rakentuvat erilaisten kausaalis-evaluatiivisten diskurssikuvioiden varaan. Erityisen hyödyllisiksi kuvausmalleiksi osoittautuvat Päämäärä–Keino-, Ongelma–Ratkaisu- ja Tilaisuus–Tarttuminen-kuviot. Yritys näyttäytyy tehokkaana sosiaalisena ja taloudellisena agenttina, ongelmanratkaisijana ja mahdollistajana. Asiakas puolestaan asemoidaan hyötyjän ja avuntarvitsijan rooliin. Tilaisuuskuviossa myös asiakas kohoaa toimintaketjussa välttämättömäksi, aktiiviseksi toimijaksi. Tämäntyyppisessä eksistentiaalisessa rationalisoinnissa siis teoretisoidaan omat ja toisten intentionaaliset pyrkimykset osaksi koherenttia kausaalis-evaluatiivista verkostoa. Intentionaalinen toiminta ja sen seuraukset hahmottuvat keskeiseksi identiteettejä jäsentäväksi arvoksi.
6
Nykänen, Elise. "”Hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä”." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 1 (March 28, 2018): 66–79. http://dx.doi.org/10.30665/av.70008.
Full textAbstract:
Artikkelini tarkastelee eksistentiaalisten tunteiden kerrontaa ja minäkerronnan epäluotettavuutta Kerttu-Kaarina Suosalmen novellissa ”Synti eli punapartainen ikoni” (1957). Novelli kuuluu modernistiseen kertomustraditioon, jossa eksistentiaalinen kokemuksellisuus hahmottuu keskeiseksi osaksi inhimillisen tietoisuuden kuvausta. Artikkelin keskiössä ovat epäsuoran retorisen kommunikaation keinot, joiden avulla tekijä pyrkii herättämään lukijassa ristiriitaisia tunnereaktioita. Artikkeli keskittyy ennen kaikkea epäluotettavaan kerrontaan, jota Suosalmi hyödyntää säädelläkseen kerronnallista etäisyyttä ensimmäisen persoonan kertojan ja lukijan välillä. Millaisia tietoon ja tunteisiin liittyviä vaikutuksia epäluotettava kerronta herättää lukijassa ja kuinka erilaiset tulkinnat ja tunnereaktiot elävät lukuprosessin aikana? Artikkeli osoittaa, että Suosalmi hyödyntää sekä lähentävän että etäännyttävän epäluotettavan kerronnan (Phelan 2007) keinoja ohjatakseen lukijan tunnereaktioita. Suosalmen novellissa kerronnan epäluotettavuus kumpuaa usein kertojan eksistentiaalisesta kärsimyksestä, mikä vähentää tunnetason etäisyyttä kertojan ja tekijän yleisön välillä. Tämä ensimmäistä tyyppiä edustava epäluotettavuus herättää lukijassa sympatiaa ja sääliä pikemminkin kuin epäluottamusta. Jälkimmäistä tyyppiä edustava kerronnan epäluotettavuus puolestaan viittaa eettisiin vääristymiin, joka lisäävät tunnetason etäisyyttä kertojan ja tekijän yleisön välillä. Toisaalta Suosalmen novellin eksistentiaalisten tunteiden kerronta johtaa kyseenalaistamaan epäluotettavan kerronnan teorian dikotomioita, erityisesti sen ennakko-oletuksia kertojien ”normaaliudesta” tai ”hulluudesta”. Novellin epäsuora retorinen kommunikaatio ohjaa lukijaa uudelleenarvioimaan minäkertojan ongelmallista maailmankuvaa ja identiteettiä suhteessa sisäistettyyn sosiaaliseen vallankäyttöön ja mahdollisesti jopa väkivaltaan.
7
Hanhimäki, Eija, Katja Vähäsantanen, and Johanna Rantanen. "Toimijuuden ja identiteetin yksilölliset ja sosiaaliset painotukset korkeakoulutettujen urapoluilla." Aikuiskasvatus 41, no. 4 (December 11, 2021). http://dx.doi.org/10.33336/aik.112753.
Full textAbstract:
Tarkastelemme tutkimuksessa toimijuutta ja identiteettiä korkeakoulutettujen uratarinoissa. korkeakoulutettujen urapolkuja tutkimalla tunnistamme sekä korkeakoulutettujen urien rakentumisen tapoja että yksilön ja yhteiskunnan asettamien odotusten ja tavoitteiden merkitystä urapoluilla. Aineisto koostui Töissä.fi-verkkopalvelun kautta kerätyistä korkeakoulutettujen uratarinoista (N = 462). Tutkimusaineiston narratiivisessa analyysissa tarkastelimme, millaisia urapolkuja uratarinoista oli tunnistettavissa sekä millaisia toimijuuden ja identiteetin yksilöllisiä ja sosiaalisia painotuksia uratarinat sisälsivät. Analyysin pohjalta loimme seitsemän uratyyppitarinaa, jotka nimesimme urapolun rakentumista kuvaavalla tavalla. Uratyypit olivat 1) suunnitelmalliset, 2) osaamisen tunnistajat, 3) aktiiviset, 4) sattuman kuljettamat, 5) intohimon ohjaamat, 6) polveilijat ja 7) yrittäjähenkiset. Uratyyppitarinat kuvaavat, kuinka korkeakoulutettujen toimijuus ja identiteetti olivat uratarinoissa eri tavoin yksilöllisesti tai sosiaalisesti painottuneita. Toimijuuden ja identiteetin painottuminen kuvasti sitä, miten yksilöllisesti tai sosiaaliseen yhteisöön nojautuen eri uratyypit tekivät omaa uraa koskevia valintoja sekä määrittivät, mitä he halusivat olla työssään. Tulokset osoittavat korkeakoulutettujen urapolkujen moninaisuuden. Samalla ne luovat pohjaa sille, miten sekä koulutus- ja työllisyyspolitiikassa että koulutuksen ja ohjauksen kentillä voidaan tunnistaa ja tukea erilaisia korkeakoulutettujen urapolkujen rakentumisen tapoja.
8
Matikainen, Janne. "Sosiaalinen media – millaista sosiaalisuutta?" Media & viestintä 31, no. 4 (April 1, 2008). http://dx.doi.org/10.23983/mv.63013.
Full textAbstract:
Artikkelissa tarkastellaan sosiaalista mediaa sosiaalipsykologian näkökulmasta. Sosiaalisella medialla tarkoitetaan monimuotoisia ja vuorovaikutteisia verkkoympäristöjä, joissa käyttäjät tuottavat sisältöä. Tunnettuja esimerkkejä ovat Wikipedia, Facebook, YouTube ja blogit. Artikkelissa hyödynnetään Willem Doisen (1982) esittämiä sosiaalipsykologian selitystasoja, jolloin sosiaalisuutta tarkastellaan yksilönsisäisellä tasolla, yksilöiden välisellä tasolla, asemien tai ryhmien välisten suhteiden tasolla sekä ideologioiden ja joukkojen tasolla. Olennaisia tarkastelun kohteita ovat osallistumismotiivit, tietokonevälitteinen viestintä (computer-mediated communication CMC), verkkoyhteisöt sekä joukkojen toiminta sosiaalisessa mediassa. Artikkelissa päädytään kahteen keskeiseen johtopäätökseen. Eri teoriat painottavat sosiaalisen identiteetin merkitystä. Ryhmiin, yhteisöihin ja joukkoihin samastuminen perustuu sosiaaliseen identiteettiin. Toiseksi sosiaalisuus on yksilähtöistä ja kyse on yksilöiden välisistä verkostoista. Kaiken kaikkiaan sosiaalisen median käsite on hajanainen, minkä vuoksi yleistävien havaintojen tekeminen sosiaalisuuden luonteesta on vaikeaa.
9
Järvensivu, Anu, and Monika Von Bonsdorff. "Yrittäjien myöhäisuran oppiminen." Kasvatus 52, no. 5 (June 28, 2022). http://dx.doi.org/10.33348/kvt.114927.
Full textAbstract:
Artikkelissa ”Yrittäjien myöhäisuran oppiminen” (Entrepreneurs´ late career learning) tarkasteltiin yrittäjien oppimista myöhäisuralla työurien kaaosteoriaa ja työssä oppimisen tutkimuksia soveltaen. Tutkimusaineiston muodosti seitsemän kirjoituspyyntövastausta, jotka analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa tunnistettiin ensinnäkin yrittäjien myöhäisuran työtä ja oppimista johdattavan ja rajaavan attraktorin liikeradan pääperiaatteet 1) karsinta, 2) kehittymisen jatkaminen, 3) kristallisointi ja 4) uraperinnön luovuttaminen. Toiseksi eriteltiin yrittäjiä sosiaaliseen ympäristöön kytkevät moninaiset ja toisiinsa limittyvät identiteetit, joita olivat yrittäjäidentiteetit, palkkatyöntekijän identiteetit, sijoittajan identiteetit sekä eläkeläisen identiteetit. Tutkimus korostaa tarvetta murtaa kielteisiä ikästereotypioita tarkastelemalla myöhäisuralla tapahtuvaa oppimista sosiaalisena osallistumisena ja epälineaarisia vaikutuksia työpaikoille ja yhteiskuntaan aikaan saavana. Sen perusteella uraperinnön kristallisointia ja eteenpäin luovuttamista kannattaisi tietoisesti tukea henkilöstöpolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan keinoin.
10
Matikainen, Janne. "Sosiaalisen identiteetin näkökulma vuorovaikutukseen." Prologi 16, no. 1 (December 16, 2020). http://dx.doi.org/10.33352/prlg.99420.
Full text
11
Maunu, Antti, and Anu Katainen. "Sosiaalisia suhteita ja konkreettisia käytäntöjä." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 58, no. 2 (May 27, 2021). http://dx.doi.org/10.23990/sa.97016.
Full textAbstract:
Ammattiin opiskelevien nuorten terveyskäyttäytyminen on ollut huolenaiheena lukuisissa tutkimuksissa ja terveyden edistämistyössä, mutta sitä ohjaavista sosiaalisista merkityksistä ja käytännöistä tiedetään vähän. Tutkimme fokusryhmähaastatteluiden avulla ja kehysanalyysiä hyödyntäen, mistä näkökulmista ja millaisten merkitysten varassa ammattiin opiskelevat kehystävät toimintatapoja ja käytäntöjä, joilla tiedetään olevan terveysvaikutuksia: tupakointia, alkoholin käyttöä, liikuntaa sekä kasvisten syöntiä. Näkökulmana hyödynnämme terveyden lukutaidon keskusteluita, jotka kytkevät terveyteen liittyvän tai vaikuttavan käyttäytymisen osaksi muuta elämäntapaa, näkemyksiä ja kokemuksia. Analyysin perusteella ammattiin opiskelevat eivät tulkitse terveyteen vaikuttavia käytäntöjä somaattisen terveyden tai terveellisyyden näkökulmasta. Sen sijaan heidän näkökulmissaan korostuvat tarkasteltujen tilanteiden sosiaaliset ulottuvuudet, toimintojen kytkeytyminen osaksi arkielämän rutiineja ja etenkin kasvisten syömisen osalta sen sopivuus omaan kulttuuriseen identiteettiin. Analyysi kertoo, että terveyden viitekehys sinänsä on ammattiin opiskeleville epärelevantti. Toisaalta tulosta voidaan tulkita ammattiin opiskelevien herkkyytenä sosiaalisen osallisuuden ja kiinnittymisen teemoille, millä on tutkimusten mukaan myös vahvoja terveysvaikutuksia. Tämä haastaa laajentamaan terveyden, terveyden lukutaidon sekä terveyden edistämisen kenttää somaattisesta terveydestä sekä sen päämäärärationaalisesta tavoittelusta sosiaalisiin suhteisiin, arjen rutiineihin ja käytäntöihin sekä näiden tukemiseen.
12
Apiainen, Riikka, Päivi Åstedt-Kurki, Mira Palonen, and Jari Kylmä. "Sateenkaariperheiden äitien kokemuksia perheensä elämästä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä – integratiivinen kirjallisuuskatsaus." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 55, no. 3 (August 31, 2018). http://dx.doi.org/10.23990/sa.74423.
Full textAbstract:
Tämän integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata sateenkaariperheiden äitien kokemuksia perheensä elämästä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä aiempien kansainvälisten tutkimusten avulla. Katsaus on tarpeen, koska esimerkiksi terveydenhuoltohenkilökunnan on tärkeä tunnistaa erilaiset perheet ja niiden todellisuus sellaisena kuin perheet sen itse kokevat. Lisäksi heillä on oltava riittävästi tietoa erilaisista perheistä kyetäkseen tukemaan näitä perheitä. Systemaattinen tiedonhaku suoritettiin Cinahl, Medline, PsycINFO, Linda, Arto ja Medic-tietokannoista ja aineistoon valittiin yhteensä 49 tutkimusartikkelia kahdeksasta eri maasta. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla. Äitien kokemukset perheensä elämästä osana yhteiskuntaa muodostuivat kolmesta ulottuvuudesta: eläminen perinteisestä heteroydinperheestä poikkeavassa perheessä, eläminen vähemmistöasemasta aiheutuvien ennakkokäsitysten kanssa ja selviytyminen sateenkaariperheenä. Eläminen perinteisestä heteroydinperheestä poikkeavassa perheessä merkitsi äitien keskinäisten roolien etsimistä ja tasapainon vahvistamista sekä elämistä sosiaalisena äitinä ja vanhempana, jota ei tunnusteta eikä tunnisteta. Äitien kokemukset elämisestä vähemmistöasemasta aiheutuvien ennakkokäsitysten kanssa olivat kolmenlaisia: ympäristön suhtautumiseen kohdistuvat pelot, kohtaamiset ihmisten kanssa, joilla oli ennakkokäsityksiä sekä kokemus siitä, että heidän kohtaamansa asiat olivat aiheuttaneet seurauksia perheenjäsenten terveydelle ja hyvinvoinnille. Selviytyminen sateenkaariperheenä sisälsi äitien aktiivista toimintaa perheensä selviytymisen parantamiseksi ja selviytymistä vaihtelevan sosiaalisen ja yhteiskunnallisen tuen kanssa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan tunnistaa sateenkaariperheiden äideillä olevan tuen tarpeissaan erityispiirteitä. Ne kohdistuvat vanhemmuuteen ja parisuhteeseen, äitien seksuaalisen identiteettiin ja perheen lähipiiriin. Lisäksi ne kohdistuvat sosiaalisen äidin roolin vahvistamiseen, perheen tunnistamiseen ja normaaliuden tunteen kokemiseen sekä koulutusvastuun jakamiseen sateenkaariperhemuodosta yhdessä äitien kanssa. Jatkossa on tutkittava empiirisesti suomalaisten sateenkaariperheiden äitien kokemusta perheidensä elämästä osana suomalaista yhteiskuntaa.
13
Steel, Tytti, and Annamari Tuori. "”Olenko minä niin eksoottinen?”: Pakolaistaustaisten naisten työelämään liittyvä identiteettityö." Elore 23, no. 2 (December 23, 2016). http://dx.doi.org/10.30666/elore.79258.
Full textAbstract:
Artikkelimme käsittelee Suomeen muuttaneiden pakolaistaustaisten naisten identiteettien rakentumista työelämäpuheessa. Näkökulmamme on intersektionaalinen: olemme kiinnostuneita identiteettien rakentumisesta erilaisten sosiaalisten kategorioiden leikkauskohdissa (esim. Adib & Guerrier 2003; Essers & Benschop 2007). Työelämä-fokuksemme rikastuttaa Suomessa tehtyä maahanmuuttajia koskevaa tutkimusta, joka on usein keskittynyt yleisempiin kysymyksiin, esimerkiksi rasismin kohtaamiseen tai diasporassa elämiseen. Artikkelimme yhdistää etnologian ja organisaatioiden tutkimuksen näkökulmia. Artikkelin aineisto koostuu Työväenmuseo Werstaan hankkeissa 2006–2007 tuotetuista haastatteluista sekä haastatteluaineistojen perusteella kirjoitetuista, internetissä oppimateriaalina julkaistuista tarinoista. Tässä tutkimuksessa keskitymme Euroopan ulkopuolelta pakolaistaustalla Suomeen tulleiden naisten identiteettien rakentumiseen ja tällä perusteella olemme poimineet aineistosta viiden eri-ikäisen naisen haastattelut. Teoreettinen viitekehyksemme rakentuu identiteettityö ja intersektionaalisuus -käsitteiden leikkauskohtaan. Kartoitamme miten haastateltavien työelämään liittyviä intersektionaalisia identiteettejä rakennetaan monivaiheisesti. Tutkimusmenetelmä on kehittämämme intersektionaalinen tulkintatasojen analyysi, jonka avulla pureudumme identiteettityön kerroksellisuuteen systemaattisella tavalla. Keskeistä menetelmässä on tulkintatasojen, tulkitsijoiden sekä erilaisten tulkintojen identifioiminen ja refleksiivinen paikantaminen sekä merkitysten muokkaantuminen kontekstista toiseen siirryttäessä. Työelämän kannalta keskeisiä teemoja aineistossa ovat rajattu ja vaiettu työkokemus ja osaaminen, kieli mahdollisuuksien avaajana ja lokeroijana sekä vaietut kokemukset rasismista ja moniperustaisesta syrjinnästä. Aineistossa haastateltavat esitettiin vahvasti maahanmuuttajuuden kautta, mitä haastateltavat itse pyrkivät osittain vastustamaan. Kysymme millä tavoin pakolaistaustaiset naiset esitetään ja minkälaisista puolista vaietaan.
14
Kurenlahti, Mikko. "Kuluttajuus maailmankatsomuksellisena haasteena kestävyyskriisin aikakaudella." Uskonnontutkija - Religionsforskaren 10, no. 2 (June 24, 2021). http://dx.doi.org/10.24291/uskonnontutkija.109758.
Full textAbstract:
Sekä maalliset että uskonnolliset ympäristötoimijat näkevät yleensä vahvan yhteyden ihmiskunnan kohtaamien planetaarisen skaalan saavuttavien kestävyyshaasteiden sekä lähes globaalina standardina näyttäytyvien kulutuskeskeisten elämäntapojen välillä. Kuluttajuuden onkin elämänmuotona tulkittu asettuvan kestävyyskriisin aikakauden taustalla vaikuttavaksi juurisyyksi, jonka ratkaisemisen on nähty edellyttävän varsin laaja-alaista kulttuurimuutosta. Kuluttajuus itsessään on kuitenkin ilmiönä osoittautunut vaikeasti määriteltäväksi ja erityisesti tämän maailmankatsomuksellinen merkitys jäänyt pitkälti ilman tarkempaa analyysia suhteessa kestävyysmuutoksen mahdollistamiseen. Kestävyystieteen lähtökohtaisesti tieteidenvälisessä keskustelussa ei myöskään toistaiseksi ole hyödynnetty kuin varsin marginaalisesti uskonnontutkimuksen tarjoamia potentiaalisesti hyödyllisiä näkökulmia kuluttajuuden maailmankatsomuksellisen merkityksen lähestymiseen.
Tässä artikkelissa esitellään tieteidenvälisyyttä korostavasta näkökulmasta nykytutkimuksen keskeisiä ongelmakohtia suhteessa kuluttajuuden ymmärtämiseen maailmankatsomuksellisena haasteena. Tätä taustaa vasten tarjotaan systeemistä ymmärrystä ja eri tieteenalojen välistä dialogia peräänkuuluttava tulkinta kuluttajuudesta uskonnonkaltaisena ilmiönä. Implisiittisen uskonnon linssin läpi ilmiötä lähestytään sosiaalisesti jaettuna merkitysjärjestelmänä, jonka maailmankatsomuksellisen roolin tulkitaan kiteytyvän inhimillisiin tarpeisiin elää merkityksellistä ja arvokkaaksi tunnustettua elämää suhteessa ympäröivän yhteisön muihin jäseniin. Tästä näkökulmasta kuluttajuuden osoitetaan 1) liittävän ihmisiä tiettyyn jaettujen uskomusten ja arvojen sosiaaliseen järjestykseen, joka tarjoaa viitekehyksen arkipäiväisen elämän rakentumiselle, 2) tarjoavan välineitä merkityksellisten identiteettien sekä elämän tarkoituksellisuuden kokemusten rakentamiseen, ja 3) tarjoavan keinoja tavoittaa kokemus yksilön elämän asettumisesta osaksi itseä suurempaa kokonaisuutta. Muodostuvan näkökulman kautta kyseenalaistetaan totunnaisia tulkintoja kuluttajuudesta esimerkiksi yksilökeskeisyyteen, materialismiin ja elämän kasvavaan merkityksettömyyteen liittyvänä ilmiönä.
15
Rytkönen, Aino. "Musiikki kotouttavana tekijänä: analyysi viiden nuoren musiikille antamista merkityksistä." Etnomusikologian vuosikirja 34 (December 8, 2022). http://dx.doi.org/10.23985/evk.115740.
Full textAbstract:
Artikkelin aiheena on musiikin merkitys nuorten maahanmuuttajien kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Aihe on tärkeä muun muassa musiikkikasvatuksen näkökulmasta, sillä kulttuurien moninaisuuden ymmärtäminen ja huomioiminen osana opetusta on entistä oleellisempaa. Tavoitteena on tutkia, millaisia merkityksiä musiikki luo Suomeen tulleille nuorille. Samalla selvitetään, mikä asema musiikilla on nuorten turvan tunteen muodostumisessa ja oman tulevaisuuden rakentamisessa uudessa kasvuympäristössä. Kiinnostus aiheen tutkimiseen juontuu sen ajankohtaisuudesta. Vuonna 2015 maailma oli uuden äärellä, kun kymmenet tuhannet Lähi-idän pakolaiset hakivat turvaa Euroopasta. Kulttuuristen erojen ollessa suuria, laajempien kotouttamistoimien tarkastelu on tarpeen, minkä vuoksi laajempien kotoutumistoimien tarkastelu on tarpeen. Globalisoituneen maailman äärellä tarvitsemme yhä enemmän ymmärrystä eri kulttuureista ja onnistuneen integraation rakentumisesta. Tutkimuksen aineisto koostuu viidelle Lähi-idästä tulleelle varhaisaikuiselle pidetystä teemahaastattelusta. Haastattelun kysymykset rakentuvat kolmen teeman varaan: haastateltavien henkilöhistoriaan, musiikin arvoon heille itselleen sekä sosiaalisen identiteetin rakentamiseen. Haastateltavista neljä on kotoisin alueilta, joissa musiikki koettiin ‘haramina’ eli kiellettynä. Haastatteluaineistoa analysoitiin kokonaisuutena, ja sitä tulkittiin aiemman sosiologisen, kulttuurintutkimuksellisen ja musiikkikasvatuksellisen tutkimustiedon pohjalta. Keskeisin tulkinta tapahtui akkulturaatiomallin, psykososiaalisen kehitysteorian ja minätietoisuuden -mallin kautta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että musiikilla on merkitystä nuorten maahanmuuttajien kotoutumisessa, joka parhaimmillaan johtaa integroitumiseen. Valtaosa haastateltavista esimerkiksi koki suomenkielisen musiikin tukeneen uuden kielen omaksumista nopeammin sekä auttaneen ymmärtämään suomalaista kulttuuria laajemmin. Lisäksi laulettu musiikki oli helpottanut tutkimukseen osallistuneiden vaihtelevien tunteiden, kuten kotimaan kaipuun käsittelyä ja voimaannuttavien tunnetilojen tavoittelua. Tutkimustulosten pohjalta, voidaan nähdä, että musiikkia tulisi hyödyntää entistä johdonmukaisemmin nuorten integroitumisessa. Artikkelin kansikuva: Kaksikulttuurisen nuoren suoratoistolistat "Arabi" ja "suomeks..." (kuvakaappaus).