Academic literature on the topic 'Suomalaiset'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Suomalaiset.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Journal articles on the topic "Suomalaiset"
1
Hupaniittu, Outi. "Kuviteltu vuosien 1916-1919 katkos ja kesä 1918 - suomalaisen elokuva-alan varsinainen kohtalonhetki." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 31, no. 1 (May 21, 2018): 12–28. http://dx.doi.org/10.23994/lk.70449.
Full textAbstract:
Artikkeli tarkastelee suomalaista elokuva-alaa vuonna 1918. Kansallisiin historiatulkintoihin kytkeytyneet suomalaiset elokuvahistoriat ovat itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä esittäneet, että varhaisen suomalaisen elokuvan ja itsenäisen Suomen elokuvan välillä on katkos, ja varsinainen suomalainen elokuva olisi syntynyt 1920-luvulla. Artikkelin argumentti on, että käsitys katkoksesta 1910-luvulla on virheellinen. Ideologisten syiden ohella taustalla ovat muutokset elokuvateollisuudessa. Artikkelissa käsitellään ensimmäisen maailmansodan vaikutusta suomalaiseen elokuvateollisuuteen ja osoitetaan, että venäläistämistoimenpiteiden vaikutus ei ollut ratkaiseva, kun taas Saksan ajallisesti lyhyt vaikutus oli keskeinen.
2
Perkiömäki, Mika, and Hanna Samola. "Kurkistus itänaapurin kirjallisuuteen." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 3 (October 2, 2016): 3–6. http://dx.doi.org/10.30665/av.66157.
Full textAbstract:
Venäjällä ja Suomella on ollut tiivis kulttuurisuhde vuosisatojen ajan. Venäläiset kirjailijat ovat kuvanneet Suomea ja suomalaisia, ja suomalaiset kirjailijat – esimerkiksi Katri Lipson, Rosa Liksom, Sirpa Kähkönen ja Olli Heikkonen – ovat kertoneet Murmanskista, Moskovasta, Pietarista ja Siperiasta. Suomalaiset tuntevat hyvin suuret venäläiset kertojat, kuten Gogolin, Tolstoin, Dostojevskin ja Tšehovin. Etenkin Anton Tšehovilla on vakaa paikka suomalaisten sydämissä.
3
Tarkiainen, Laura. "Rikkaat ja rahattomat -tosi-tv-sarjan köyhyyden ja hyvätuloisuuden ansaitsevuusrepresentaatiot." Media & viestintä 44, no. 4 (December 17, 2021): 1–19. http://dx.doi.org/10.23983/mv.112865.
Full textAbstract:
Artikkelissa tarkastelen Rikkaat ja rahattomat -tosi-tv-ohjelmassa suomalaisesta köyhyydestä ja hyvätuloisuudesta tuotettuja ansaitsevuusrepresentaatioita. Aineistona on kymmenen keväällä 2020 esitettyä jaksoa, joissa eri ääripäisiin tuloryhmiin konstruoidut suomalaisperheet vaihtavat elämäntyylejään ja käytettäviä tulojaan viikon ajaksi. Tässä artikkelissa kysyn: Millä tavoin Rikkaat ja rahattomat -tosi-tv-ohjelmassa representoidaan ansaitsevuutta? Millaisena köyhyydessä elävien ja hyvätuloisten suomalaisten ansaitsevuus sarjassa esitetään? Analyysin tuloksena kiteytän, että sarjassa hyvätuloisten suomalaisten ansaitsevuutta vahvistetaan representoimalla hyvätuloiset kovaan työhön ja vastavuoroisuuden moraaliseen hyveeseen sitoutuneina ihmisinä, kun taas köyhyydessä eläviä suomalaisia representoidaan yritteliäinä ihmisinä tai ihmisinä, joiden köyhyyden taustalla on legitiimi tarve. Luokka- ja tuloerot ovat sarjassa eksplisiittisesti läsnä, mutta eri tuloryhmien samuutta ja yhteisyyttä vahvistamalla niitä myös häivytetään. Suomessa luokkaerojen eksplisiittinen esittely näyttääkin olevan mahdollista representoimalla tuloryhmien ääripäitä ansaitsevina ja keskenään samanlaisina henkilöinä. Tuloerojen tarkastelussa kuitenkin ihanteellistetaan sosiaalisen liikkuvuuden, meritokratian ja kuluttajuuden arvoja, minkä vuoksi hyvätuloiset suomalaiset voivat kohdistaa köyhyydessä eläviin ihmisiin moraalista pedagogiikkaa antamalla köyhyyttä kokeville ohjeita niin sanotusta paremmasta elämästä.
4
Fridlund, Mats, and Matti La Mela. "Between Technological Nostalgia and Engineering Imperialism." Tekniikan Waiheita 37, no. 1 (June 17, 2019): 6–40. http://dx.doi.org/10.33355/tw.83224.
Full textAbstract:
Kuinka ulkomainen teknologia vaikuttaa maan teollistumiseen? Tätä kysymystä lähestytään ”teknologisen geopolitiikan” kautta tarkastelemalla näkemyksiä ja tulkintoja, joita suomalaiset tekniikan alan toimijat esittivät koskien Itä-Aasian suurvallan, Kiinan teknologiaa ja teollistumista. Artikkeli tutkii, kuinka keisarillista Kiinaa kuvattiin vuosina 1880–1912 Suomen ”teknisteollisen julkisuuden” keskeisellä foorumilla, suomalaisissa tekniikan alan aikakauslehdissä. Tämä artikkeli tuo uuden näkökulman Suomen tekniikan historian tutkimuskentälle kartoittamalla Suomen ja Kiinan suhdetta teknologian ja teollistumisen kautta. Se tarjoaa myös uuden tutkimusotteen digitaaliseen historiaan hyödyntämällä laadullista ja määrällistä haku- ja luentatapaa (”readsearch”) suomalaiseen tekniikan alan lehtiaineistoon. Tutkimus tuo esiin, kuinka kiinalainen teknologia ja teollisuus esiintyi lehdissä pääosin kahdella tavalla. Ensinnäkin teksteissä kuvattiin Kiinan varhaishistoriallista kehitystä ja perinteistä teknologiaa, mikä toimi ”nostalgisena” vastaparina tuoreimpien länsimaisten teollisten edistysaskeleiden kuvaukselle. Toiseksi käsiteltäessä uudempia aikakauden teknologioita lehtitekstien painopiste oli lännen vahvuuksissa, ja huomio kiinnitettiin Kiinan taloudellisen ja kaupallisen potentiaalin tai maan luonnonvarojen hyödyntämiseen. Artikkeli syventää tätä suurvaltapolitiikan näkökulmaa tarkastelemalla kahden suomalaisen insinöörin uraa läntisten siirtomaapyrkimysten palveluksessa ja valottaa siten aiemmin sivuun jääneitä, suomalaisia imperialistisia asenteita.
5
Huttunen, Tomi. "Venäläis-suomalainen kulttuurivaihto ja mystinen Herra Grosswald." Idäntutkimus 26, no. 2 (July 1, 2019): 19–39. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.83682.
Full textAbstract:
Valeuutiset eivät ole yksin meidän aikamme mediailmiö. Sanomalehdistössä levisi perusteettomia tai tarkistamattomia huhuja, juoruja, piloja, valheita ja mystifikaatioita 1800-luvulla tämän tästä. Pietarin venäläinen sanomalehdistö näyttää keksineen omiin tarpeisiinsa 1870-luvulla pietarinsuomalaisen kääntäjän ja välittäjäpersoonan nimeltä herra Grosswald, jonka väitettiin suomentaneen muun muassa Krylovia, Puškinia, Turgenevia ja Ostrovskia sekä osallistuneen muutenkin venäläis-suomalaiseen kulttuurivaihtoon esimerkillisenä keisarikunnan lojaalina alamaisena. Herra Grosswaldia tai tämän suomennoksia ei kuitenkaan kukaan ole nähnyt, joten hän ja hänen tuotoksensa jäivät viittauksiksi vailla todellisuuspohjaa. Suomalaiset sanomalehdet kierrättivät ja kommentoivat pietarilaislehtien sisältämiä suomalaisia lukijoita kiinnostavia uutisia, myös herra Grosswaldia koskevia mainintoja. Lopulta suomalaistoimitukset päätyivät kuitenkin epäilemään herra Grosswaldin olemassaoloa. Teen artikkelissani kirjallisuushistoriallisen ja kontekstualisoivan lähiluvun herra Grosswaldia käsittelevistä sanomalehtiuutisista ajalta 1875–1892.
6
Väisänen, Anne. "Suomea äidinkielenään puhuvien viranomaisten ja maallikoiden käsitykset valheen paljastavista merkeistä." Puhe ja kieli, no. 3 (December 30, 2023): 111–30. http://dx.doi.org/10.23997/pk.142771.
Full textAbstract:
Kansainvälisen stereotyyppisen mielikuvan mukaan valheen voi tunnistaa katseen välttelystä, hermostuneisuudesta ja kehon liikkeistä. Ihmiset uskovat tunnistavansa valheen erityisesti nonverbaaleista merkeistä, vaikka verbaalisten merkkien on todettu olevan luotettavampia valheentunnistuksessa. Viranomaistahoilla on myös todettu olevan stereotyyppisiä uskomuksia valheen merkeistä. Uskomuksissa on kuitenkin havaittu kulttuurisia variaatioita. Tutkimuksessa selvitettiin mistä verbaaleista ja nonverbaaleista merkeistä suomalaiset viranomaiset ja maallikot uskovat tunnistavansa valheen. Lisäksi selvitettiin mistä suomalaiset uskovat jäävänsä itse kiinni valehdellessaan ja miten nämä uskomukset vertautuvat kansainvälisiin tutkimustuloksiin. Verkkokyselylomakkeelle kerättiin vastauksia suomea äidinkielenään puhuvilta poliiseilta, hätäkeskuspäivystäjiltä ja maallikoilta (N = 154).
Suomalaiset uskoivat kansainvälisen stereotypian mukaisesti tunnistavansa valheen katseen välttelystä ja hermostuneisuudesta. Myös puheen ristiriitaisuuksien, korjailujen ja välttelevyyden uskottiin olevan merkkejä valehtelusta. Viranomaiset uskoivat maallikoiden tapaan tunnistavansa valheen katseen välttelystä, ja aiempi tietämys valheentunnistamisesta ei vaikuttanut uskomuksiin. Suomalaisilla viranomaisilla oli samantapaisia ja virheellisiä uskomuksia valheen paljastavista merkeistä kuin maallikoilla. Suomalaisten käsitykset eivät juurikaan poikkea kansainvälisistä stereotypioista.
7
Holm, Nils G. "De finländska prästgårdarna." Budkavlen 89 (May 22, 2023): 101–2. http://dx.doi.org/10.37447/bk.130154.
Full textAbstract:
Recension av: Knapas, Marja Terttu, Heikkilä, Markku & Åvist, Timo 2009. Suomalaiset pappilat. Kulttuuri- talous- ja rakennushistoriaa. Bildredaktör Sirkku Dölle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Tillstånd för bidragets nätpublicering saknas. Om du äger rättigheterna och vill ge tillståndet, vänligen kontakta budkavlen@abo.fi.
8
Nykänen, Elise, and Riikka Rossi. "Suomalaiset ahdistukset." Joutsen/Svanen - Erikoisjulkaisut, no. 4 (December 23, 2020): 1–165. http://dx.doi.org/10.33347/jses.99968.
Full textAbstract:
Joutsenen erikoisjulkaisu Suomalaiset ahdistukset – Kansallinen omakuva ja kielteiset tunteet lähestyy kansakunnan kertomisen kysymyksiä kielteisten tunteiden näkökulmasta. Julkaisussa pohditaan erityisesti kielteisten tunteiden ja niin sanottujen rumien, kulttuurisesti ja moraalisesti vähäarvoisina pidettyjen tunteiden merkitystä suomalaisen omakuvan rakentumiselle. Miten pelkoa, inhoa, vihaa, kateutta, surua, ahdistusta tai syyllisyyttä on kuvattu suomalaisessa kirjallisuudessa? Miten nämä esitykset suhteutuvat myönteisinä ja moraalisesti korkeina pidettyihin kansallistunteisiin kuten isänmaanrakkauteen tai yhteenkuuluvuuden tunteeseen? Millaisiin kirjallisuushistoriallisiin ilmiöihin ja esteettisiin käsityksiin negatiivisten tunteiden esittäminen kytkeytyy? Entä millaisia tunnereaktioita, joko myönteisiä tai kielteisiä, näiden tunteiden kuvauksilla pyritään lukijassa herättämään ja millaisin keinoin? Kansakunnan rakentamisen kysymyksiä tarkastellaan lisäksi suhteessa 2010-luvun poliittisessa keskustelussa hyödynnettyyn affektiiviseen retoriikkaan, joka ammentaa kielteisistä kollektiivisista tunteista. Millaisia ovat nykypäivän kertomukset suomalaisuudesta ja millä tavoin ne lujittavat tai haastavat 1800-luvulta lähtien yhdessä kuviteltua kansakuntaa? Entä millaisia uusia tunneyhteisöjä nämä kertomukset rakentavat?
9
Sipiläinen, Timo, Gudbrand Lien, Subal Kumbhakar, and Marte Bjørnsen. "Suomalaisten ja norjalaisten maitotilojen tuottavuusvertailu – onko EU jäsenyydellä vaikutusta?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–8. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75637.
Full textAbstract:
Suomalaiset ja norjalaiset maitotilat ovat kooltaan pieniä ja toimivat ilmaston kannalta haastavissa olosuhteissa. Suomen EU-jäsenyyden alkuun saakka Suomessa ja Norjassa noudatettiin samankaltaista maatalouspolitiikkaa, jonka ytimenä olivat korkeahintalinja ja ulkomaiselta tuonnilta suojatut markkinat. Molemmissa maissa 1980-luvulla käyttöön otetut tilakohtaiset kiintiöt rajoittivat myös voimakkaasti maitotilojen kehittämistä. EU-jäsenyyden myötä Suomessa on harjoitettu EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Jäsenyyden alussa useimpien maataloustuotteiden hinnat laskivat voimakkaasti. Suomessa on ollut mahdollisuus käyttää monia kansallisia toimia maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Lisäksi investointituet ovat olleet merkittäviä. Norjassa on puolestaan harjoitettu kansallista maatalouspolitiikkaa, mutta EU:n politiikka ja maatalouskaupan vapauttamiseen tähtäävät toimet ovat osaltaan suunnanneet myös Norjassa harjoitettua maatalouspolitiikkaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja verrata suomalaisten ja norjalaisten maitotilojen tuottavuuden ja kannattavuuden kehitystä kirjanpitoaineistojen pohjalta. Ajanjaksona ovat vuodet 1991 – 2008. Maitotila-aineisto sisältää yhteensä yli 10 000 havaintoa. Aineisto sisältää keskeiset tilakohtaiset panos-, tuotos- ja tukimuuttujat sekä hinnat/hintaindeksit sekä eräitä yleis- ja aluetaloudellista kehitystä kuvaavia muuttujia. EU-jäsenyyden vaikutusta ei luonnollisesti voida yksityiskohtaisesti erottaa muista kehitykseen vaikuttaneista tekijöistä, vaan mahdolliset kehityserot tilojen tuottavuudessa ja kannattavuudessa kytkeytyvät kaikkiin ajanjaksolla tehtyihin toimenpiteisiin. EU-jäsenyys ja sen mukaiset politiikkamuutokset ovat kuitenkin keskeisessä asemassa suomalaisten maatilojen toimintaympäristön muutoksissa. Tilojen kehitystä tarkastellaan kannattavuuden kehittymisen näkökulmasta. Kannattavuuden/voitollisuuden muutoksen osatekijöiden määrittämisessä tarvittavat joustot ja tekninen tehokkuus määritetään stokastisia panosetäisyysfunktioita käyttäen. Voitollisuuden muutos jaotellaan hintasuhteiden ja tuottavuuden/tehokkuuden muutosten mukaisiin osatekijöihin. Norjalaiset maitotilat ovat suomalaisia tiloja pienempiä ja monipuolisempaa kotieläintuotantoa harjoittavia. Norjalaiset maitotilat ovat myös kasvaneet hitaammin kuin suomalaiset. Tulosten mukaan tuottavuuskehitys on ollut suomalaisilla tiloilla keskimäärin nopeampaa kuin norjalaisilla tiloilla. Tuottavuuskehitykseen vaikuttaa myös se, miten tuet otetaan huomioon ja mitä tilaryhmää tarkastellaan. Merkittävä osa tuottavuuden paranemisesta on saavutettu yrityskoon kasvun kautta. Hintasuhteiden kehitys on ollut norjalaistiloilla suomalaistiloja suotuisampaa.
10
Swanström, André. "Suomalaiset SS-miehet ja aseveljeys." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 21, no. 2 (May 17, 2021): 29–52. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.101557.
Full textAbstract:
Artikkelissa takastellaan suomalaisten SS-miesten värväysmotivaatiota, rintamakokemusta ja sodan jälkeistä vaikenemista Thomas Kühnen esittämien aseveljeyttä koskevien havaintojen valossa. Haave rintamamiehen kokemuksesta ja aseveljeydestä toi suomalaiset SS-miehet yhteen, aseveljeys kantoi heidät läpi jaettujen vaarojen ja kauhujen, ja aseveljeys sitoi lopuksi SS-miehet yhteen sodan jälkeen suljettuun piiriin, josta ei kunniakoodin mukaan ollut lupa kertoa ulospäin asioita, jotka saattaisivat toiset aseveljet huonoon valoon. Värväysmotivaation yhteydessä tarkasteluun nousee myös ilman isää kasvaneiden SS-meisten huomattava osuus. Isättömät nuorukaiset hakeutuivat SS-joukkoihin, jotka tarjosivat heille miehistä auktoriteettia ja yhteenkuuluvuutta aseveljeyden muodossa.
Dissertations / Theses on the topic "Suomalaiset"
1
Oja-Leikas, M. (Mirkka). "Suomalaiset yliopistot instagramissa #some #osallistavatiede #organisaatioviestintä." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201710052947.
Full textAbstract:
Tutkimukseni tavoitteena oli kartoittaa, millä tavoin suomalaiset yliopistot hyödyntävät viestinnässään kuvanjako- ja verkostoitumispalvelu Instagramia. Tutkimusaineistona käytin yliopistojen virallisia Instagram-profiileja ja niissä jaettuja julkaisuja, joita sisällönanalyysin menetelmin luokittelin, teemoittelin, tyypittelin ja kvantifioin. Tutkittavia julkaisuja oli yhteensä 447 kappaletta. Ajallisesti tarkastelu kattoi vuoden 2017 tammi- ja helmikuun.
Tutkimuskysymykseni koskivat erityisesti Instagram-viestinnän aktiivisuutta, monipuolisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Lisäksi kiinnitin huomiota tiedeviestinnän toteutumiseen, julkaisujen saamiin tykkäysmääriin sekä käyttäjäprofiileista saatuihin tietoihin, joiden perusteella arvioin viestinnän onnistumista ja esitin mahdollisia kehitysehdotuksia.
Työni teoreettinen viitekehys rakentui aiemmista tutkittavaa aihetta sivuavista tutkimuksista ja teorioista, jotka kokosin kolmesta keskenään risteävästä tarkastelukulmasta: sosiaalisen median viestinnästä, populaarista tiedeviestinnästä sekä organisaatioviestinnästä. Tutkimusotteeltaan työni edusti empiiristä ja realistista näkökulmaa.
Tutkimustulokset osoittivat suomalaisyliopistojen Instagram-viestinnän olevan määrällisesti aktiivista, mutta julkaisutahdiltaan epätasaista. Suurin osa julkaisuista perustui visuaaliselta sisällöltään still-kuviin videojulkaisujen osuuden jäädessä pieneksi. Asianmukaisia hashtageja suomalaisyliopistot hyödynsivät säännöllisesti, ja ne olivat tyypillisesti yliopistojen nimiin viittaavia aihetunnisteita. Sen sijaan toisten Instagram-käyttäjien tägääminen ja heidän tuottamansa sisällön repostaaminen jäivät Instagram-julkaisuissa vähäiseksi. Vaihtelua sisältöihin saatiin käyttämällä vierailevia sisällöntuottajia.
Aihepiireiltään Instagram-julkaisut käsittelivät lähinnä yliopistojen omia tapahtumia, yliopiston fyysisiä puitteita ja yliopistossa opiskelua. Opiskelijaelämää ja opiskelijarekrytointia kuvaavat sisällöt jäivät niukaksi. Tieteellistä tutkimusta tai sen tuloksia käsitteli vain 2 % julkaisuista.
Vastavuoroiseen keskusteluun rohkaisevat julkaisut jäivät aineistossa vähemmistöön, ja vain joka kymmenes suomalaisyliopistojen Instagram-tileillä esitetyistä kommenteista sai vastauksen.
Suomalaisyliopistojen aktiivisempi osallistuminen dialogiin olisi perusteltua. Pystyäkseen vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin tiedeorganisaatioiden on kyettävä hyödyntämään perinteisestä poikkeavia viestinnän muotoja. Instagram-viestinnän ydin on muiden sosiaalisen median kanavien tapaan läsnäolossa. Vahvin vaikutus syntyy seuraamalla toisia käyttäjiä, esittämällä heille kysymyksiä ja kehotuksia, vastaamalla heidän kommentteihinsa ja jakamalla edelleen muiden sisältöä sekä tuottamalla itse omia sidosryhmiä palvelevaa ja kiinnostavaa sisältöä, joka houkuttelee seuraamaan, kommentoimaan ja jakamaan edelleen.
2
Bisi, J. (Jukka). "Suomalaisen susikonfliktin anatomia." Doctoral thesis, University of Oulu, 2010. http://urn.fi/urn:isbn:9789514261473.
Full textAbstract:
Abstract During the past few decades in Finland, the growth of wolf (Canis lupus) and wild forest reindeer (Rangifer tarandus fennicus lönnb.) populations has created modern human-wildlife conflicts, of which the wolf conflict has expanded from a local to the EU level. The conflicts have emerged between local people and species but also between different stakeholders concerning methods of management and especially concerning the role of hunting in wolf management. The aim of this thesis is to make such conflicts more transparent and understandable. This thesis also provides suggestions regarding the governance of the conflicts. Wolf conflict data is based on a semi-structured questionnaire distributed among interest groups and open hearings among local people throughout Finland during 2004. The data of the wild forest reindeer conflict is based on a questionnaire answered by farmers in the Suomenselkä area. Methodologically, qualitative as well as quantitative tools are used. The scientific approach of this thesis is animal geography. The conflict in wild forest reindeer management is predicted by biology of species, by damages occurring in farming though also social predictors can be found. However, the conflict is solvable in nature. The wolf conflict is an example of one of the multifaceted human-wildlife conflicts where complex socioeconomical challenges are connected to each other at a local level. The specific biological abilities, the negative image of wolves and fear among people are of concern in this matter. In the society the conflict appears mostly trough stakeholders’ contradictory goals. However, the predictors of conflict between stakeholders became better understood through spatial and cultural contexts. Especially hunting developed by local elements and conservation having a non-local background, have clashed with the wolf being the major bone of contention. The wolf conflict can be defined as insolvable by nature, where the understanding of this is the key of management and mitigation processes. Because no final solution is in sight, despite constant management efforts, adaptive and learning processes are neededTiivistelmä Susi on palannut Suomen eri maakuntiin 1990-luvun aikana ja muodostanut kehittyvän populaation. Sen kannan hoito on muuttunut ristiriitaiseksi kannan kasvun myötä. Konflikti siirtyi 2000-luvun alussa erilaisten intressiryhmien ja myös hallinnollisten tasojen väliseksi kamppailuksi ulottuen Suomen valtion ja EU:n väliseksi. Myös metsäpeura on palannut Suomen luontoon viime vuosikymmenien aikana. Sen kannan hoidossa koettiin ristiriitoja 1990-luvulla lähinnä sen viljelylle aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Molemmille lajeille laadittiin 2000-luvun puolivälissä hoitosuunnitelmat, joiden tarkoituksena oli linjata näiden kannan hoitoa ja suojelua. Tämä tutkimus perustuu hoitosuunnitelmien valmistelua varten kerättyyn aineistoon, jossa pääpaino on susikonfliktissa. Metsäpeurakonfliktin roolina on tarjota vertailupohja. Tutkimusotteen voidaan määritellä kuuluvaksi eläinmaantieteen alaan, jossa tarkastellaan ihmisen ja eläinlajin välistä vuorovaikutusta pääasiassa paikallisesta ja sosioekonomisesta kontekstista. Työssä myös verrataan suomalaista susikonfliktia Yellowstonen kansallispuiston suden palautusohjelman toteutuksesta seuranneeseen kamppailuun. Siitä johdetussa teoriassa konflikti kytketään luonnonsuojelun ja sen käytön aate- ja arvopohjaan. Tutkimuksessa käytetyssä aineistossa on sekä laadullisia että määrällisiä osioita, jotka esitellään neljässä erillisessä artikkelissa. Susikonflikti on esimerkki moniulotteisesta luonnonsuojelun ja -hoidon konfliktista, johon kytkeytyy niin historia, lajin biologia, ihmisen paikallisesti kehittyneet traditiot ja kulttuuriset piirteet kuin institutionaaliset rakenteet mukaan lukien EU-jäsenyys. Tästä kokonaisuudesta on rakentunut paikallisten tahojen ja sen ulkopuolisen kokemusmaailman välinen kamppailu, jossa erilaisista intressiryhmistä ovat aktiivisimpina näkyneet metsästäjä- ja luonnonsuojelutahot. Sekä metsästykseen että lajien suojeluun liittyy useita paradoksaalisia piirteitä, jotka tekevät lajien ja suojelun kentän jännitteelliseksi. Metsäpeurakannan hoidossa esiintyneet konfliktit ovat hallittavissa, koska metsäpeuraan liittyy merkittävästi hyödyn tunne, sen ja ihmisen välille ei muodostu paikallisesti ekologista kilpailutilannetta ja myös sen aiheuttamat vahingot ovat hallittavissa. Susi kantaa mukanaan historiallista ja emotionaalista painolastia, eikä siihen liity paikallisesta näkökulmasta hyödyn tunnetta vaan lähinnä haastava asetelma. Nykyisellä suomalaisen maaseudun elinkeinorakenteella ja luonnon käytön kulttuurilla susikonfliktin hoidossa joudutaan sietämään jatkossakin ratkaisemattomia kysymyksiä. Susikonfliktin hallinnassa onkin keskeistä jatkuvasti avoin, sopeutuva ja oppiva toimintapolitiikka
3
Lapinoja, S. (Sanna). "Suomalaisen uskonnonopetuksen kehittyminen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312394.
Full textAbstract:
Tutkielmani aihe on suomalaisen uskonnonopetuksen kehittyminen. Uskonnonopetus on suosittu aihe yhteiskunnallisessa keskustelussa, jossa se nousee pinnalle säännöllisin väliajoin. Jotta uskonnonopetuksesta ja sen roolista koulumaailmassa voidaan kuitenkaan keskustella asiantuntevasti, tulee keskustelijan tuntea suomalaisen uskonnonopetuksen historiallinen kehitys, sen nykyjärjestelyt sekä oppiaineen keskeisimmät tavoitteet ja sisällöt. Vasta kun näihin kokonaisuuksiin on tutustuttu, voidaan alkaa rakentavasti keskustella uskonnonopetuksen merkityksestä koulumaailmassa.
Keskityin tutkielmassani erityisesti suomalaisen uskonnonopetuksen historiaan ja oppiaineen nykyjärjestelyihin. Oleellisena osana tutkielmaani paneuduin vuosien 2004 ja 2014 Opetushallituksen laatimiin perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Näissä opetussuunnitelmissa keskityin siihen, miten uskonnonopetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat muuttuneet vuodesta 2004 vuoteen 2014 ja millaiset tavoitteet ja sisällöt ovat säilyneet samankaltaisina. Näitä eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia tutkimalla voidaan päätellä, mihin suuntaan uskonnonopetus on oikeastaan kehittymässä. Tein tutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, sopivaa lähdekirjallisuutta hyödyntäen ja kyseisten opetussuunnitelmien perusteita analysoiden. Halusin kandidaatintyössäni tehdä opetussuunnitelmatutkimusta, sillä koen kyseisen tutkimustyypin olevan opettajille tärkeä työkalu, jonka myötä asiantuntijana toimiminen on helpompaa myös myöhemmin opettajan uralla.
Tutkielmani osoittaa, että uskonnonopetus on alkuajoistaan lähtien muovautunut koulujärjestelmän ja yhteiskunnan mukana. Uskonnonopetus järjestetään Suomessa lainsäädännöstäkin johtuen mahdollisimman kattavasti niin, että mahdollisimman moni oppilas saisi vakaumuksensa mukaista opetusta. Opetuksen sisällöt ja tavoitteet kuitenkin kehittyvät ja muokkautuvat jatkuvasti vastaamaan kulloinkin valloilla olevaa koulutuksellista ja kasvatuksellista näkökulmaa. Tämä kehitys näkyykin selvästi, kun verrataan viimeisimpiä opetussuunnitelmia toisiinsa.
4
Borg, Kristian. "Blåvitt begär : Postkoloniala läsningar av finskhet, klass och genus i svensk film." Thesis, Högskolan i Gävle, Avdelningen för humaniora, 2016. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:hig:diva-21752.
Full textAbstract:
Uppsatsens huvudsyfte är att studera finska representationer i svensk spelfilm ur ett postkolonialt perspektiv. Med en diskursanalytisk ansats och med stöd i psykoanalys, postkolonial och feministisk teori diskuteras hur finsk etnicitet konstrueras, omförhandlas och samverkar med kategorier som genus, sexualitet och klass i svensk spelfilm från 1980 till 2010. Författaren vill visa på vilka sätt representationerna kan kopplas till en postkolonial relation mellan Sverige och Finland. Ett annat syfte är att ge exempel på hur postkolonial teori kan tillämpas i en svensk-finsk kontext. Fyra filmer analyseras: Två killar och en tjej, Seppan, Populärmusik från Vittula och Kid Svensk. Varje filmanalys utgår från ett tema: 1) hur etnicitet kan kopplas till olika rum eller miljöer; 2) hur kategorier som sexualitet, klass, genus och etnicitet samverkar; 3) hur etnicitetsbegreppet kan töjas samt 4) hur olika motståndsstrategier kan se ut. En central slutsats är att representationerna av finnar i svensk film ingår i en kolonial diskurs. Filmiska representationer är en del i denna diskurs. När den etniska kategorin finskhet är närvarande i svensk film aktiveras olika maktordningar som vilar på historiska stereotyper och sociala och materiella förhållanden. Men även motståndsstrategier blir synliga. Finnar och finskhet framstår och konstrueras ofta som något exotiskt och skrämmande men samtidigt begärligt i en svensk kontext.
5
Soini, T. (Tuomas). "Suomalaisen koulujärjestelmän välittämät arvot." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604151502.
Full textAbstract:
Kandidaatintutkielmani käsittelee suomalaisen koulujärjestelmän välittämiä arvoja, jotka välittyvät oppilaille sekä piiloisesti piilo-opetussuunnitelman että näkyvästi varsinaisen opetussuunnitelman keinoin. Piiloisesti arvot välittyvät koulumaailmassa niin kutsutun piilo-opetussuunnitelman kautta. Piilo-opetussuunnitelma on kaikkia niitä asioita, joita oppilaat oppivat koulua käydessään, mutta joita ei varsinaiseen opetussuunnitelmaan ole kirjattu. Nämä asiat ovat usein sellaisia, joita opettaja ei halua tai huomaa opettavansa muun, suunnitellun, opetuksen lomassa.
Tutkielma on kattava kirjallisuuskatsaus, jossa käytän lähdekirjallisuutena tutkimuksia piilo-opetussuunnitelmasta aina 1960-luvulta 2000-luvulle sekä viimeisimpiä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.
Työni käsittelee perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vuosilta 1994, 2004 sekä 2014. Tutkimusongelmana näiden pohjalta halusin selvittää, millaisia arvoja kunkin vuoden opetussuunnitelman perusteet haluaa välittää. Toisena kysymyksenä halusin selvittää, kuinka näiden kolmen tutkittavan opetussuunnitelman perusteiden arvot eroavat toisistaan. Arvopohjien painotuksissa oli havaittavissa jonkin verran muutosta sekä pituudeltaan että sisällöltään. Pääteemat kaikissa kolmessa asiakirjassa olivat kuitenkin samansuuntaiset. Kestävän kehityksen ja elämäntavan arvostaminen nähtiin tärkeäksi. Peruskoulun tehtävänä nähtiin myös vahvistaa suomalaista identiteettiä ja selvittää oppilaille, mistä kulttuurimme on muodostunut ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Kolmas pääpiirre oli tasa-arvon ja demokratian vaaliminen: etenkin sukupuolisen tasa-arvon edellytystä oli painotettu. Yrittäjyyskasvatus tuli uutena teemana käsittelyyn vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa.
6
Kalliopuska, S. (Saara). "Suomalaisen kansanmusiikin pedagogiset suuntaukset." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605251938.
Full textAbstract:
Kandidaatin tutkielmani käsittelee suomalaisen kansanmusiikin pedagogisia suuntauksia. Tarkoitusenani on selvittää, minkälaisia pedagogisia suuntauksia suomalaisessa kansanmusiikissa esiintyy, ja millaisia pedagogisia käytänteitä kansanmusiikin opetuksessa hyödynnetään. Pedagogisten käytänteiden osalta tutkimukseni kohdistuu siihen, miten improvisaatiota ja säveltämistä hyödynnetään kansanmusiikin opetuksessa. Taustoitan aihettani käsittelemällä suomalaisen kansanmusiikin historiaa ja määrittelemällä nykykansanmusiikin käsitettä. Esittelen kolme erilaista kansanmusiikin pedagogista suuntausta.
Suomalaista kansanmusiikkia opetetaan useilla eri tavoilla. Perinteistä mestari-kisällimallia käytetään erityisesti yksilöopetuksessa soittotunneilla, mutta myös ryhmässä voi tapahtua mestari-kisällimallin mukaista oppimista. Mestari-kisällimallin mukaisen opetuksen rinnalle on kehittynyt myös erilaisia tapoja opettaa kansanmusiikkia. Kaustislainen Mauno Järvelä on kehittänyt näppäripedagogiikan, missä korostetaan yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on saada kaikenikäiset musisoimaan yhdessä ja saavuttaa positiivisia musiikkikokemuksia yhteissoiton kautta. Kolmantena suuntauksena on Taideyliopisto Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla kehitetyt pedagogiset metodit kansanmusiikin ammattiopiskelijoille. Simuloitu äänellä säveltäminen ja vapaa kokeellinen improvisaatio ovat kansanmusiikkiosaston kaksi pääasiallista opetusmetodia, joiden tarkoituksena on rohkaista opiskelijoita taiteelliseen vapauteen ja luovuuteen.
Kandidaatintyöni on laadullinen tutkimus. Keräsin aineiston osallistumalla kansanmusiikkityöpajaan, jota ohjasivat erään suomalaisen nykykansanmusiikkiyhtyeen jäsenet. Aineiston keruu tapahtui kuvaamalla työpajaa videolle, osallistuvalla havainnoinnilla, tekemällä kenttämuistiinpanoja sekä haastattelulla. Tutkielmani kannalta tärkein aineisto on haastattelu, jonka tein yhdelle kansanmusiikkityöpajan ohjaajista teemahaastatteluna. Analysoin litteroidun haastattelun käyttämällä aineistolähtöistä analyysimallia, jossa aineistosta poimitaan tutkimuksen kannalta keskeinen tieto esille. Etukäteen päätettyjen kriteerien pohjalta nostin ainestosta esiin neljä pääteemaa, jotka ovat kansanmusiikin opetusmenetelmät, opettajan rooli soitonopetuksessa, näppäripedagogiikan piirteet työpajan toteutuksessa sekä nykykansamusiikin vaikutus opetukseen.
Kansanmusiikin opetuksessa hyödynnetään korvakuulolta soittamista, improvisaatiota ja säveltämistä. Improvisaatio ja säveltäminen ovat opetusmenetelminä yleisiä, ja niitä käytetään niin yksityis- kuin ryhmäopetuksessakin. Soittotunneilla improvisaatiota käytetään soittotekniikan ja luovan ilmaisun opettamisessa. Kansanmusiikkityöpajan näppäripedagogiset piirteet tulivat ilmi siten, että siihen osallistuneiden soittajien ikähaitari oli laaja ja yhteissoiton tavoitteena oli kokea soittamisen iloa. Suomalaisen kansanmusiikin opetuksessa otetaan nykykansanmusiikille ominaisesti vaikutteita myös muista musiikkilajeista kuten jazzista.
Pelkkä tutkimuksen empiirinen aineisto ei sovellu kovin hyvin yleistettäväksi, sillä haastateltavana oli vain yksi henkilö. Toisaalta teoria kuitenkin vahvisti empiirisestä ainestosta nousseet tulokset. Tutkimukseni tulokset ovat hyvin ajankohtaisia, sillä uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan sävellyskasvatusta ja luovia työtapoja musiikinopetuksessa. Kansanmusiikin opetukseen kehitettyt opetusmenetelmät ovat siten musiikinopettajan soveltamina käyttökelpoisia koulun musiikintunneille.
7
Rauhamaa, H. (Hugo). "Suomalainen tautiperintö." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201906252632.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Suomalaisella tautiperinnöllä tarkoitetaan harvinaisia yhden geenivirheen aiheuttamia sairauksia, joita on suomalaisessa väestössä suhteellisesti enemmän kuin muissa väestöissä.
Suomalaisen tautiperinnön syntyyn on vaikuttanut Suomen asutushistoria ja erityisesti 1500-luvulla tapahtunut asutusliike. Nykyisen väestön katsotaan polveutuvan suhteellisen pienestä väestöstä, jonka geenivalikoimaan kuului tietty valikoima perinnöllisiä sairauksia. Tällä hetkellä tautiperintöön kuuluu 36 sairautta ja kaikkien eri tautien geenivirheet ovat tunnistettu. Suomalaisen tautiperinnön tutkimuksella on ollut tärkeä rooli suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen kansainvälisessä menestymisessä.
8
Leinonen, A. (Antti). "Suomalaisen yhteiskuntasuunnittelun käsitehistoria ja kritiikki." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022148.
Full textAbstract:
Olen tutkinut suomalaisen yhteiskuntasuunnittelun käsitehistoriaa ja siihen liittynyttä kritiikkiä 1960-luvun historiallisessa kontekstissa. Käytännön tasolla yhteiskuntasuunnittelu on tarkoittanut lähinnä tulopoliittiseen malliin siirtymistä. Yhteiskuntasuunnittelu ilmensi samalla myös taloudellisesta toiminnasta perustelunsa saavia arvoja. Käsitteeseen kytkeytynyt toiminta pyrki harmonisoimaan kollektiivista ajatteluperinnettä yksilökeskeisen liberalistisen ajattelun kanssa. Siinä yhdistyy vaikutteet sekä sosialistisesta suunnittelusta että myös vapaasta markkinataloudesta.
Yhteiskuntasuunnittelun syntykonteksti liittyy Suomessa vallinneeseen sisäpoliittiseen hajaannukseen kuin myös ulkopoliittisiin uhkakuviin. Käsitteen syntymisen on katsottu käynnistäneen hyvinvointivaltion systemaattisen rakennustyön Suomessa. Hyvinvointivaltiotavoite on katsottu ratkaisuksi kansalliselle kiinteydelle ja tämän vuoksi yhteiskuntasuunnittelu on valtiojohtoista reformipolitiikkaa.
Yhteiskuntasuunnittelun kehittäjänä on pidetty alkoholi- ja sosiaalipoliitikkona tunnettua Pekka Kuusta. Hän kirjoitti teoksen 60-luvun sosiaalipolitiikka, joka mullisti sosiaalipolitiikkaan liittyneet vanhanmalliset ajattelutavat, ja sen lisäksi avasi mahdollisuudet laajemmille yhteiskunnallisille muutoksille. Yhteiskuntasuunnittelu tuli tukemaan valtiojohdon kannattamaa konsensuspolitiikkaa kuin myös edessä olevan rakennemuutoksen suorittamista. Suunnitteluajattelu tuli ajassaan esitellyksi poikkitieteellisenä toimintana, joka palveli ennen kaikkea suomalaisen hallinnon päämääriä. Suunnittelu perustui ennusteille, joiden perusteella sitten yhteiskunnalliset linjaukset tulivat laadituiksi.
Olen tarkastellut tutkimuksessani yhteiskuntasuunnitteluun liitettyjä merkityksiä. Olen analysoinut 60-luvun sosiaalipolitiikan avainkäsitteiden aatehistoriallisia taustoja. Sen lisäksi olen tutkinut suunnitteluun kohdistunutta kritiikkiä kahdesta eri näkökulmasta valitsemieni aikakausilehtien avulla. Valitsin toisen lähteistäni edustamaan konservatiivista yhteiskunnallista katsantokantaa. Toinen valitsemani aikakausilehti taas kannattaa yhteiskunnallista uudistustyötä. Suomessa 1960-luvulla vallinneen niin sanotun suunnitteluoptimismin aikana kritiikki koski suunnittelun menetelmiä, muttei ulottunut suunnitteluajattelun perusteisiin. Tarkastelin yhteiskuntasuunnitteluun liitettyjä merkityksiä historiallista kontekstia vasten. 60-luvun sosiaalipolitiikka-teoksen analyysi paljasti suunnitteluideologian lainanneen utopistisesta ajatteluperinteestä erinäisiä perusteluita yhteiskunnalliseen rakennustyöhön.
Yhteiskuntasuunnittelun perustava tiedekäsitys koki merkittävän takaiskun 1970-luvulla maailmantalouden laman johdosta, jolloin myös suunnittelukritiikki sai uudenlaisia merkitystasoja. Tämä on ajallisen rajaukseni ulkopuolella, mutta tarjoaa varmasti kritiikistä kiinnostuneelle tutkijalle paljon erilaisia aiheita, joihin tarttua.
9
Hommy, J. (Johanna), and S. (Saara) Punkeri. "Maahanmuuttajavanhempien käsityksiä suomalaisesta esiopetuksesta." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201706022420.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvussa. Tästä syystä maahanmuuttajaperheiden lapsia osallistuu myös suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen koko ajan enemmän. Maahanmuuttajavanhempien ajatuksia ja kokemuksia suomalaisesta kasvatuksesta ja opetuksesta on tutkittu Suomessa tähän mennessä vähän. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty maahanmuuttajavanhemmilta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisia käsityksiä maahanmuuttajavanhemmilla on suomalaisesta esiopetuksesta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin erilaiset kulttuuritaustat voivat vaikuttaa esiopetukseen ja millä tavoin erilaisia kulttuuritaustoja huomioidaan esiopetuksessa vanhempien käsitysten mukaan. Tutkimuksessa selvitetään myös sitä, mitä mahdollisia kehittämisen kohteita maahanmuuttajavanhemmat näkevät suomalaisessa esiopetuksessa olevan.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa esitellään suomalaista esiopetusta ja tutkimuksen aiheeseen liittyvää käsitteistöä, kuten maahanmuuttaja ja interkulttuurisuus. Teoreettisessa osuudessa avataan myös maahanmuuttajien määrää Suomessa ja kerrotaan maahanmuuttajaperheistä osana suomalaista kasvatusta ja opetusta sekä käsitellään muita aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Lisäksi työssä käydään läpi interkulttuurisen kasvatusyhteistyön periaatteita.
Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, jossa käytetään tutkimusmenetelmänä fenomenografiaa. Fenomenografia keskittyy ihmisten käsityksiin tutkittavasta ilmiöstä eli tässä tapauksessa esiopetuksesta. Tutkimuksessa on haastateltu yhdeksää maahanmuuttajavanhempaa, joista jokaisen lapsi on osallistunut esiopetukseen Suomessa. Näistä haastatteluista muodostuu tutkimuksemme aineisto, jota analysoimme käyttäen fenomenografista analyysimenetelmää.
Tutkimuksen tuloksissa vanhemmat käsittävät esimerkiksi esiopetuksen merkityksen olevan valmistaa lapsia kouluun, luoda pehmeä siirtymä sinne sekä toimia turvallisena paikkana lapselle. Vanhempien käsityksissä esiopetuksessa tapahtuvasta yhteistyöstä työntekijöiden kanssa korostuvat erilaiset keskustelun muodot, niiden merkitys ja työntekijöiden kyvyt vastata perheiden tarpeisiin. Lähes puolet vanhemmista käsittävät, että erilaisilla kulttuuritaustoilla ei ole vaikutusta esiopetukseen. Osa vanhemmista taas käsittää niillä olevan vaikutusta ja esimerkiksi yksi vanhempi näkee, että maahanmuuttajaperheiden lasten kasvava määrä voi hidastaa opettajan työtä. Vanhemmat käsittävät, että erilaiset kulttuuritaustat huomioidaan esiopetuksessa varsinkin lapsen kielitaitoa tukemalla ja työntekijöiden ymmärryksellä perheitä kohtaan. Vanhemmilla on jonkin verran käsityksiä siitä, mitä esiopetuksessa voisi kehittää ja suurin osa näistä käsityksistä koskee työntekijöiden toimintaa. Esimerkiksi osa vanhemmista kokee, että työntekijöillä pitäisi olla enemmän tietoa ja ymmärrystä eri kulttuureista. Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä, mutta vähäisen aineiston takia aiheesta ei voida tehdä yleistyksiä
10
Kauppinen, I. (Ilona). "Suomalaisten suhtautuminen harvinaisiin etunimiin." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902021125.
Full textAbstract:
Tässä kandidaatintutkielmassa olen käsitellyt sitä, kuinka suomalaiset suhtautuvat harvinaisiin etunimiin. Olen selvittänyt sitä, millaisia harvinaisia nimiä informantit suosivat ja millaisia harvinaisia nimiä pidetään lapselle sopivana. Olen kerännyt aineistoni sähköisen kyselylomakkeen avulla syksyllä 2018. Sain vastauksia yhteensä 55 kappaletta. Aineistoni käsittää 16 harvinaista nimeä, joilla on ollut syyskuussa 2018 10 mies- tai naisnimenkantajaa. Nimet olen jakanut neljään eri nimiluokkaan, jotka ovat kansainvälistetyt nimet, neutraalit nimet, mallin mukaan luodut nimet ja nimet, jotka ovat sanoja. Informantit vastasivat kyselylomakkeessa viiteen eri väittämään jokaisen nimen kohdalla. Aineistosta käy ilmi, että informantit suosivat kaikista eniten neutraaleja nimiä. Aineiston neutraaleja nimiä pidetään kaikista miellyttävimpinä ja informantit voisivat antaa nimiä myös omalle lapselleen. Neutraaleja nimiä pidetään myös lapsille sopivana, eikä niistä ajatella koituvan haittaa lapselle. Nimet eivät herätä negatiivisia mielikuvia sosiaalisesta asemasta. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että vaikka mallin mukaan luotuja nimiä ei pidetä miellyttävänä, niitä pidetään sopivana lapselle eikä niistä ajatella koituvan haittaa. Kansainvälistettyjä nimiä ei pidetä juurikaan miellyttävänä, eikä niitä annettaisi oman lapsen nimeksi. Kaikista epäsopivimpina niminä lapsille pidetään nimiä, jotka ovat sanoja. Kansainvälistettyjä nimiä pidetään lähes yhtä epäsopivana. Näiden nimiluokkien nimien ajatellaan aiheuttavan eniten haittaa lapselle, sekä herättävät negatiivisia mielikuvia sosiaalisesta asemasta.
Books on the topic "Suomalaiset"
3
Luettelointisääntötyöryhmä, Helsingin yliopisto Kirjasto, and Kartta-aineistojen luettelointi-, sisällönkuvaus- ja hakujärjestelmän kehittämisprojekti. Sääntötyöryhmä., eds. Suomalaiset luettelointisäännöt. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1989.
Find full text
6
suunnittelukunta, Finland Maanpuolustustiedotuksen, ed. Suomalaiset ja turvallisuuspolitiikka. Helsinki: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta, 1986.
Find full text
8
Sairinen, Rauno. Suomalaiset ja ympMaristöpolitiikka. Helsinki: Tilastokeskus, 1996.
Find full text
9
Engman, Max. Suomalaiset Venäjällä: Lähdeopas. Helsinki: Kansallisarkisto, 2004.
Find full textBook chapters on the topic "Suomalaiset"
1
Schrey-Vasara, Gabriele. "Kunnas, Mauri: Suomalainen tonttukirja." In Kindlers Literatur Lexikon (KLL), 1–2. Stuttgart: J.B. Metzler, 2020. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-476-05728-0_10299-1.
Full text
2
Alitalo, Heidi, Lili-Anne Kihn, and Teija Vehmas. "10. Suomalaiset tilintarkastusalan väitöskirjat 2010-luvulla." In Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1216.
Full textAbstract:
Tutkimuksessa muodostettiin kokonaiskuva Suomessa 2010-luvulla julkaistusta tilintarkastusalan väitöskirjatutkimuksesta ja verrattiin sitä aiempina vuosikymmeninä julkaistuun väitöskirjatutkimukseen. Kaikki 2010-luvulla laskentatoimessa tai sitä lähellä olevien tieteenalojen piirissä julkaistut tilintarkastusalan väitöskirjat kartoitettiin ja analysoitiin tutkimusstrategisten piirteiden eli 1) tutkimuksen aihepiirin ja 2) tutkimusotevalinnan suhteen. Jokaisen tutkimuksen kohdalla kartoitettiin myös keskeisimmät tulokset. Tutkimus lisää ymmärrystä yleensäkin siitä, miten tilintarkastuksen tieteellistä tutkimusta voidaan harjoittaa sekä siitä, mitä aiheita ja lähestymistapoja suomalaisissa väitöskirjoissa on jo tutkittu ja mitä on vielä tutkimatta.
3
Björklöf, Sofia. "Suomalaiset lainasanat Villem Ridalan (Grünthalin) kalevalamittaisessa runoelmassa Püha Rist." In Itämeren kieliapajilta Volgan verkoille. Suomalais-Ugrilainen Seura, 2024. http://dx.doi.org/10.33341/sus.965.1324.
Full text
4
Honkamäki, Tuomas, Markus Mättö, Hannu Ojala, and Henri Teittinen. "5. Suomalaisten pk-yritysten ehdollisen konservatismin yhteys tilintarkastuksen laatuun ja yritysten verosuunnittelukannustimiin." In Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1211.
Full textAbstract:
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten ei-pörssilistautuneiden osakeyhtiöiden raportoinnin laatua mittaavaa ns. ehdollista konservatismia. Erityinen huomiomme kohdistuu tilintarkastuksen laadun ja verokannustimen rooliin ehdollisen konservatismin esiintymiseen yhtiöiden tilinpäätöksissä. Pienimmän neliösumman regression ja noin 46 000 yrityksen aineiston avulla saadaan tukea ehdollisen konservatismin esiintymisestä yleisellä tasolla ja verokannustimen vaikutuksesta siihen. Tilintarkastuksen laadun vaikutuksesta ehdollisen konservatismin esiintymiseen ei saada empiiristä tukea. Tutkimuksen tulokset tuottavat uutta tietoa suomalaisten pk-yritysten verokannustimien, tilintarkastuksen ja ehdollisen konservatismin välisistä yhteyksistä, mikä on kiinnostavaa yritysten taloudellisen informaation käytön ja valvonnan näkökulmista.
5
Gullkvist, Benita. "2. Suomalaisten pörssiyhtiöiden vastuullisuusraportoinnin ulkopuolinen varmentaminen." In Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1208.
Full textAbstract:
Tavoitteena on tutkia suomalaisten pörssiyhtiöiden vastuullisuusraportoinnin ulkopuolista varmentamista ennen ja jälkeen Muun kuin taloudellisen tiedon -direktiiviin voimaantuloa. Tutkimus tehdään laadullisena sisällönanalyysinä, joka rajataan pörssiyhtiöiden vuoden 2015–2021 vastuullisuusraporttien varmennusraportteihin.Tulokset osoittavat, että vastuullisuus- ja varmuusraportoinnin määrän kehityksessä on selkeitä toimialojen ja yrityskoon välisiä eroja. Runsas 40 prosenttia Helsingin pörssissä listatuista yhtiöistä varmennuttaa vuosittain vastuullisuusraporttinsa ulkopuolisilla varmentajilla. Pörssiyhtiöiden varmennuskäytännöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2017 jälkeen, mutta varmennuksen trendi on nouseva. Varmennusraporttien sisältö on melko samanlainen ja raportit täyttävät hyvin ISAE 3000 -varmennusstandardin vähimmäisvaatimukset. Varmennusraportit noudattavat vakiomuotoa, joten informaation hyötyarvo voidaan kyseenalaistaa.
6
Nordblad, Mirella, and Jussi Kivistö. "14. Korkeakoulujen laadunarviointi Suomessa." In Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1220.
Full textAbstract:
Korkeakoulujen ulkoinen laadunarviointi toimintana on systematisoitunut lähes koko Euroopassa. Suomessa korkeakoulujen laadunarviointia on auditointien muodossa toteutettu jo yli viisitoista vuotta. Tässä luvussa tarkastellaan suomalaista auditointimallia korkeakoulujen laadunarvioinnin muotona suhteuttaen sitä eurooppalaisen laadunarvioinnin perinteisiin, periaatteisiin ja kehityssuuntiin sekä laajempiin muutoksiin korkeakoulupolitiikassa. Tavoitteena on myös verrata kolmen auditointikierroksen malleja keskenään koskien niiden tavoitteita ja painotuksia.
7
Kankaanpää, Jari. "15. Hallituksen valvontavoima suomalaisissa pörssiyhtiöissä." In Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1221.
Full textAbstract:
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten hyvän hallintotavan mukaista valvontavoimaa. Tavoitteena on hahmottaa tyypillisimpiä hallituksen valvontavoiman osatekijöitä ja niiden esiintymistä yksityisesti omistetuissa ja valtio-omisteisissa pörssiyhtiöissä. Tilastollisin menetelmin ja 1 562 yrityksen aineistolla saadaan tukea hypoteesille, että valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden hallitusten valvontavoima on yksityisesti omistettuja yhtiöitä korkeampi. Tulos antaa viitteitä siitä, että valtio-omistaja panostaa yhtiöittensä valvontaan voimakkaasti. Toisaalta tulosta voidaan tulkita myös niin, että yksityisesti omistetuilla yrityksillä on enemmän muitavalvontamekanismeja, jotka vähentävät hallituksen suorittaman valvonnan tarvetta.
8
Jauhiainen, Tommi, Heidi Jauhiainen, and Krister Lindén. "Suomalais-ugrilaiset kielet ja internet -projekti 2013-2019." In Multilingual Facilitation, 228–47. University of Helsinki, 2021. http://dx.doi.org/10.31885/9789515150257.21.
Full textAbstract:
Tässä artikkelissa esittelemme vuonna 2013 aloittaneen ja 2019 päättyneen Koneen säätiön rahoittaman Suomalais-ugrilaiset kielet ja internet projektin suunnittelua sekä toteutusta ja kokoamme yhteen saavutettuja tuloksia. Aikaisemmin julkaistujen valmiiden tulosten lisäksi esittelemme myös joitakin keskeneräisiksi jääneitä tuotoksia. Projektissa kerättiin verkkoharavoinnin ja automaattisen kielentunnistuksen avulla harvinaisilla uralilaisilla kielillä kirjoitettujen sivujen tekstiä avoimilta verkkosivuilta. Projektissa kehitetty Wanca-portaalisivusto toimii kokoelmana linkkejä haravoinnin yhteydessä löydetyille näitä kieliä käyttäen kirjoitetuille sivuille. Projektissa kehitettiin prosessi, jota käyttäen verkkoharavan avulla löydetyistä teksteistä muodostetaan virkekorpuksia halutuille kielille. Muodostetut virkekorpukset ovat avoimesti saatavilla FIN-CLARIN konsortion ylläpitämän Kielipankin Korp-palvelussa. Verkkoharavoinnin ja korpusten kokoamisen ohella projekti keskittyi erityisesti kielentunnistuksen menetelmien kehittämiseen, jossa saavutettiin kansainvälisesti erittäin merkittäviä tuloksia. Projektin tutkijat ovat osallistuneet kansainvälisiin tekstin kielentunnistukseen keskittyneisiin kilpailuihin ja voittaneet niistä useita.
9
Oulasvirta, Lasse, and Sirpa Virta. "13. Poliisin suorituskyky, vaikuttavuus ja määrärahan riittävyys." In Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1219.
Full textAbstract:
Artikkelimme tutkimuksellinen tavoite on syventää ymmärrystä poliisin vaikuttavuuden arvioinnista ja sen kehittämisestä sekä tarkastella poliisin määrärahojen riittävyyttä tästä laajemmasta näkökulmasta, jotta määrärahojen ja vaikuttavuuden suhteen avaaminen sekä selittää osaltaan vajetta että selkeyttää arviointia jatkossa. Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen arvioinnin kehittämisen ja kehittymisenkuvaus 2000-luvun alusta suomalaiseen poliisin arviointitutkimukseen perustuen ja sisäministeriön teettämän poliisin määrärahaselvityksen tulosten analysointi tästä laajemmasta yhteiskunnallispoliittisesta näkökulmasta. Artikkelimme jälkimmäinen osa perustuu sisäministeriön (SM:n) toimeksiantona tehtyyn selvitykseen, jossa menetelminä olivat dokumenttianalyysi, poliisin tulosmittareiden tilastodatan analyysi, kaikille poliisilaitoksille suunnattu kysely sekä viiden eri poliisilaitoksen johdon haastattelut, jotka toteutettiin loppuvuodesta 2021.
10
Stenvall, Jari, Pasi-Heikki Rannisto, Jan-Erik Johanson, and Elias Pekkola. "11. Reagoiva koronajohtaminen – Case Suomen hallitus." In Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1217.
Full textAbstract:
Tässä artikkelissa keskitytään siihen, mitkä tekijät aikaansaivat Suomen hallituksen koronajohtamisesta ennakoitavuuden sijasta reagoivaa ja kapea-alaista ja mitä vaikutuksia sillä oli koronajohtamisen onnistumiselle. Artikkelissa ollaan erityisen kiinnostuneita siitä, miksi tietoperustainen ennakointi koronajohtamisessa on ollut haastavaa hallitukselle. Lähtökohtana on, että Suomessa – kuten monessa muussakin maassa – on pyritty ennakoitavuuteen, mutta päädytty reagoitavuuteen. Artikkeli perustuukoronatoimien johtamisen arviointihankkeessa toteutettuja ministeriöiden, keskushallinnon sekä ylimmän poliittisen johdon edustajien haastatteluja, joita on kaikkiaan 42. Artikkelin keskeinen tulos on, että Suomen hallituksen johtamista voidaan luonnehtia Herbert Simonin käsitteellä rajoitettuun rationaalisuuteen pohjautuvaksi johtamistavaksi. Tämä on ollut monilta osin onnistunutta. Rajoitetun rationaalisuuden lähtökohta tulisikin jatkossa huomioida suomalaista kriisihallinnon mallia kehitettäessä.
Reports on the topic "Suomalaiset"
1
Lindberg, Lars. Vammaisten henkilöiden yksilöllinen tuki ja palvelut – malleja Pohjoismaissa. Nordens välfärdscenter, November 2021. http://dx.doi.org/10.52746/dciy2946.
Full textAbstract:
Miten erilaiset mallit yksilöllisen tuen järjestämiseksi, kuten henkilökohtainen budjetti, voivat vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen toimeenpanoa? Henkilökohtaisella budjetilla tarkoitetaan rahasummaa tai varoja, jotka määritellään henkilölle hänen tarpeenarvioinnissaan tunnistettuun tarkoitukseen. Budjetin varat voi käyttää tarvitsemiinsa palveluihin. Henkilökohtainen budjetti on käytössä sosiaali- ja terveydenhuollossa useassa maassa. Pohjoismaissa henkilökohtainen apu on ensisijainen esimerkki tämänkaltaisista ratkaisuista, mutta myös muita malleja on kokeiltu ja otettu käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa, esimerkiksi valinnanvapausjärjestelmiä ja enemmän mahdollisuuksia palvelunkäyttäjille valita palveluntuottaja. Raportissa esitellään Pohjoismaissa käytettäviä malleja yksilöllisen tuen järjestämiseksi vammaisille henkilöille ja kokemuksia niistä. Kartoitus on toteutettu Pohjoismaiden hyvinvointikeskuksen ja suomalaisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä. Raporttia tullaan hyödyntämään tausta-aineistona, kun vammaisten palveluja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan Suomessa.