To see the other types of publications on this topic, follow the link: Suomalaiset.
Dissertations / Theses on the topic 'Suomalaiset'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 50 dissertations / theses for your research on the topic 'Suomalaiset.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse dissertations / theses on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
1
Oja-Leikas, M. (Mirkka). "Suomalaiset yliopistot instagramissa #some #osallistavatiede #organisaatioviestintä." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201710052947.
Full textAbstract:
Tutkimukseni tavoitteena oli kartoittaa, millä tavoin suomalaiset yliopistot hyödyntävät viestinnässään kuvanjako- ja verkostoitumispalvelu Instagramia. Tutkimusaineistona käytin yliopistojen virallisia Instagram-profiileja ja niissä jaettuja julkaisuja, joita sisällönanalyysin menetelmin luokittelin, teemoittelin, tyypittelin ja kvantifioin. Tutkittavia julkaisuja oli yhteensä 447 kappaletta. Ajallisesti tarkastelu kattoi vuoden 2017 tammi- ja helmikuun.
Tutkimuskysymykseni koskivat erityisesti Instagram-viestinnän aktiivisuutta, monipuolisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Lisäksi kiinnitin huomiota tiedeviestinnän toteutumiseen, julkaisujen saamiin tykkäysmääriin sekä käyttäjäprofiileista saatuihin tietoihin, joiden perusteella arvioin viestinnän onnistumista ja esitin mahdollisia kehitysehdotuksia.
Työni teoreettinen viitekehys rakentui aiemmista tutkittavaa aihetta sivuavista tutkimuksista ja teorioista, jotka kokosin kolmesta keskenään risteävästä tarkastelukulmasta: sosiaalisen median viestinnästä, populaarista tiedeviestinnästä sekä organisaatioviestinnästä. Tutkimusotteeltaan työni edusti empiiristä ja realistista näkökulmaa.
Tutkimustulokset osoittivat suomalaisyliopistojen Instagram-viestinnän olevan määrällisesti aktiivista, mutta julkaisutahdiltaan epätasaista. Suurin osa julkaisuista perustui visuaaliselta sisällöltään still-kuviin videojulkaisujen osuuden jäädessä pieneksi. Asianmukaisia hashtageja suomalaisyliopistot hyödynsivät säännöllisesti, ja ne olivat tyypillisesti yliopistojen nimiin viittaavia aihetunnisteita. Sen sijaan toisten Instagram-käyttäjien tägääminen ja heidän tuottamansa sisällön repostaaminen jäivät Instagram-julkaisuissa vähäiseksi. Vaihtelua sisältöihin saatiin käyttämällä vierailevia sisällöntuottajia.
Aihepiireiltään Instagram-julkaisut käsittelivät lähinnä yliopistojen omia tapahtumia, yliopiston fyysisiä puitteita ja yliopistossa opiskelua. Opiskelijaelämää ja opiskelijarekrytointia kuvaavat sisällöt jäivät niukaksi. Tieteellistä tutkimusta tai sen tuloksia käsitteli vain 2 % julkaisuista.
Vastavuoroiseen keskusteluun rohkaisevat julkaisut jäivät aineistossa vähemmistöön, ja vain joka kymmenes suomalaisyliopistojen Instagram-tileillä esitetyistä kommenteista sai vastauksen.
Suomalaisyliopistojen aktiivisempi osallistuminen dialogiin olisi perusteltua. Pystyäkseen vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin tiedeorganisaatioiden on kyettävä hyödyntämään perinteisestä poikkeavia viestinnän muotoja. Instagram-viestinnän ydin on muiden sosiaalisen median kanavien tapaan läsnäolossa. Vahvin vaikutus syntyy seuraamalla toisia käyttäjiä, esittämällä heille kysymyksiä ja kehotuksia, vastaamalla heidän kommentteihinsa ja jakamalla edelleen muiden sisältöä sekä tuottamalla itse omia sidosryhmiä palvelevaa ja kiinnostavaa sisältöä, joka houkuttelee seuraamaan, kommentoimaan ja jakamaan edelleen.
2
Bisi, J. (Jukka). "Suomalaisen susikonfliktin anatomia." Doctoral thesis, University of Oulu, 2010. http://urn.fi/urn:isbn:9789514261473.
Full textAbstract:
Abstract During the past few decades in Finland, the growth of wolf (Canis lupus) and wild forest reindeer (Rangifer tarandus fennicus lönnb.) populations has created modern human-wildlife conflicts, of which the wolf conflict has expanded from a local to the EU level. The conflicts have emerged between local people and species but also between different stakeholders concerning methods of management and especially concerning the role of hunting in wolf management. The aim of this thesis is to make such conflicts more transparent and understandable. This thesis also provides suggestions regarding the governance of the conflicts. Wolf conflict data is based on a semi-structured questionnaire distributed among interest groups and open hearings among local people throughout Finland during 2004. The data of the wild forest reindeer conflict is based on a questionnaire answered by farmers in the Suomenselkä area. Methodologically, qualitative as well as quantitative tools are used. The scientific approach of this thesis is animal geography. The conflict in wild forest reindeer management is predicted by biology of species, by damages occurring in farming though also social predictors can be found. However, the conflict is solvable in nature. The wolf conflict is an example of one of the multifaceted human-wildlife conflicts where complex socioeconomical challenges are connected to each other at a local level. The specific biological abilities, the negative image of wolves and fear among people are of concern in this matter. In the society the conflict appears mostly trough stakeholders’ contradictory goals. However, the predictors of conflict between stakeholders became better understood through spatial and cultural contexts. Especially hunting developed by local elements and conservation having a non-local background, have clashed with the wolf being the major bone of contention. The wolf conflict can be defined as insolvable by nature, where the understanding of this is the key of management and mitigation processes. Because no final solution is in sight, despite constant management efforts, adaptive and learning processes are neededTiivistelmä Susi on palannut Suomen eri maakuntiin 1990-luvun aikana ja muodostanut kehittyvän populaation. Sen kannan hoito on muuttunut ristiriitaiseksi kannan kasvun myötä. Konflikti siirtyi 2000-luvun alussa erilaisten intressiryhmien ja myös hallinnollisten tasojen väliseksi kamppailuksi ulottuen Suomen valtion ja EU:n väliseksi. Myös metsäpeura on palannut Suomen luontoon viime vuosikymmenien aikana. Sen kannan hoidossa koettiin ristiriitoja 1990-luvulla lähinnä sen viljelylle aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Molemmille lajeille laadittiin 2000-luvun puolivälissä hoitosuunnitelmat, joiden tarkoituksena oli linjata näiden kannan hoitoa ja suojelua. Tämä tutkimus perustuu hoitosuunnitelmien valmistelua varten kerättyyn aineistoon, jossa pääpaino on susikonfliktissa. Metsäpeurakonfliktin roolina on tarjota vertailupohja. Tutkimusotteen voidaan määritellä kuuluvaksi eläinmaantieteen alaan, jossa tarkastellaan ihmisen ja eläinlajin välistä vuorovaikutusta pääasiassa paikallisesta ja sosioekonomisesta kontekstista. Työssä myös verrataan suomalaista susikonfliktia Yellowstonen kansallispuiston suden palautusohjelman toteutuksesta seuranneeseen kamppailuun. Siitä johdetussa teoriassa konflikti kytketään luonnonsuojelun ja sen käytön aate- ja arvopohjaan. Tutkimuksessa käytetyssä aineistossa on sekä laadullisia että määrällisiä osioita, jotka esitellään neljässä erillisessä artikkelissa. Susikonflikti on esimerkki moniulotteisesta luonnonsuojelun ja -hoidon konfliktista, johon kytkeytyy niin historia, lajin biologia, ihmisen paikallisesti kehittyneet traditiot ja kulttuuriset piirteet kuin institutionaaliset rakenteet mukaan lukien EU-jäsenyys. Tästä kokonaisuudesta on rakentunut paikallisten tahojen ja sen ulkopuolisen kokemusmaailman välinen kamppailu, jossa erilaisista intressiryhmistä ovat aktiivisimpina näkyneet metsästäjä- ja luonnonsuojelutahot. Sekä metsästykseen että lajien suojeluun liittyy useita paradoksaalisia piirteitä, jotka tekevät lajien ja suojelun kentän jännitteelliseksi. Metsäpeurakannan hoidossa esiintyneet konfliktit ovat hallittavissa, koska metsäpeuraan liittyy merkittävästi hyödyn tunne, sen ja ihmisen välille ei muodostu paikallisesti ekologista kilpailutilannetta ja myös sen aiheuttamat vahingot ovat hallittavissa. Susi kantaa mukanaan historiallista ja emotionaalista painolastia, eikä siihen liity paikallisesta näkökulmasta hyödyn tunnetta vaan lähinnä haastava asetelma. Nykyisellä suomalaisen maaseudun elinkeinorakenteella ja luonnon käytön kulttuurilla susikonfliktin hoidossa joudutaan sietämään jatkossakin ratkaisemattomia kysymyksiä. Susikonfliktin hallinnassa onkin keskeistä jatkuvasti avoin, sopeutuva ja oppiva toimintapolitiikka
3
Lapinoja, S. (Sanna). "Suomalaisen uskonnonopetuksen kehittyminen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312394.
Full textAbstract:
Tutkielmani aihe on suomalaisen uskonnonopetuksen kehittyminen. Uskonnonopetus on suosittu aihe yhteiskunnallisessa keskustelussa, jossa se nousee pinnalle säännöllisin väliajoin. Jotta uskonnonopetuksesta ja sen roolista koulumaailmassa voidaan kuitenkaan keskustella asiantuntevasti, tulee keskustelijan tuntea suomalaisen uskonnonopetuksen historiallinen kehitys, sen nykyjärjestelyt sekä oppiaineen keskeisimmät tavoitteet ja sisällöt. Vasta kun näihin kokonaisuuksiin on tutustuttu, voidaan alkaa rakentavasti keskustella uskonnonopetuksen merkityksestä koulumaailmassa.
Keskityin tutkielmassani erityisesti suomalaisen uskonnonopetuksen historiaan ja oppiaineen nykyjärjestelyihin. Oleellisena osana tutkielmaani paneuduin vuosien 2004 ja 2014 Opetushallituksen laatimiin perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Näissä opetussuunnitelmissa keskityin siihen, miten uskonnonopetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat muuttuneet vuodesta 2004 vuoteen 2014 ja millaiset tavoitteet ja sisällöt ovat säilyneet samankaltaisina. Näitä eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia tutkimalla voidaan päätellä, mihin suuntaan uskonnonopetus on oikeastaan kehittymässä. Tein tutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, sopivaa lähdekirjallisuutta hyödyntäen ja kyseisten opetussuunnitelmien perusteita analysoiden. Halusin kandidaatintyössäni tehdä opetussuunnitelmatutkimusta, sillä koen kyseisen tutkimustyypin olevan opettajille tärkeä työkalu, jonka myötä asiantuntijana toimiminen on helpompaa myös myöhemmin opettajan uralla.
Tutkielmani osoittaa, että uskonnonopetus on alkuajoistaan lähtien muovautunut koulujärjestelmän ja yhteiskunnan mukana. Uskonnonopetus järjestetään Suomessa lainsäädännöstäkin johtuen mahdollisimman kattavasti niin, että mahdollisimman moni oppilas saisi vakaumuksensa mukaista opetusta. Opetuksen sisällöt ja tavoitteet kuitenkin kehittyvät ja muokkautuvat jatkuvasti vastaamaan kulloinkin valloilla olevaa koulutuksellista ja kasvatuksellista näkökulmaa. Tämä kehitys näkyykin selvästi, kun verrataan viimeisimpiä opetussuunnitelmia toisiinsa.
4
Borg, Kristian. "Blåvitt begär : Postkoloniala läsningar av finskhet, klass och genus i svensk film." Thesis, Högskolan i Gävle, Avdelningen för humaniora, 2016. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:hig:diva-21752.
Full textAbstract:
Uppsatsens huvudsyfte är att studera finska representationer i svensk spelfilm ur ett postkolonialt perspektiv. Med en diskursanalytisk ansats och med stöd i psykoanalys, postkolonial och feministisk teori diskuteras hur finsk etnicitet konstrueras, omförhandlas och samverkar med kategorier som genus, sexualitet och klass i svensk spelfilm från 1980 till 2010. Författaren vill visa på vilka sätt representationerna kan kopplas till en postkolonial relation mellan Sverige och Finland. Ett annat syfte är att ge exempel på hur postkolonial teori kan tillämpas i en svensk-finsk kontext. Fyra filmer analyseras: Två killar och en tjej, Seppan, Populärmusik från Vittula och Kid Svensk. Varje filmanalys utgår från ett tema: 1) hur etnicitet kan kopplas till olika rum eller miljöer; 2) hur kategorier som sexualitet, klass, genus och etnicitet samverkar; 3) hur etnicitetsbegreppet kan töjas samt 4) hur olika motståndsstrategier kan se ut. En central slutsats är att representationerna av finnar i svensk film ingår i en kolonial diskurs. Filmiska representationer är en del i denna diskurs. När den etniska kategorin finskhet är närvarande i svensk film aktiveras olika maktordningar som vilar på historiska stereotyper och sociala och materiella förhållanden. Men även motståndsstrategier blir synliga. Finnar och finskhet framstår och konstrueras ofta som något exotiskt och skrämmande men samtidigt begärligt i en svensk kontext.
5
Soini, T. (Tuomas). "Suomalaisen koulujärjestelmän välittämät arvot." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604151502.
Full textAbstract:
Kandidaatintutkielmani käsittelee suomalaisen koulujärjestelmän välittämiä arvoja, jotka välittyvät oppilaille sekä piiloisesti piilo-opetussuunnitelman että näkyvästi varsinaisen opetussuunnitelman keinoin. Piiloisesti arvot välittyvät koulumaailmassa niin kutsutun piilo-opetussuunnitelman kautta. Piilo-opetussuunnitelma on kaikkia niitä asioita, joita oppilaat oppivat koulua käydessään, mutta joita ei varsinaiseen opetussuunnitelmaan ole kirjattu. Nämä asiat ovat usein sellaisia, joita opettaja ei halua tai huomaa opettavansa muun, suunnitellun, opetuksen lomassa.
Tutkielma on kattava kirjallisuuskatsaus, jossa käytän lähdekirjallisuutena tutkimuksia piilo-opetussuunnitelmasta aina 1960-luvulta 2000-luvulle sekä viimeisimpiä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.
Työni käsittelee perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vuosilta 1994, 2004 sekä 2014. Tutkimusongelmana näiden pohjalta halusin selvittää, millaisia arvoja kunkin vuoden opetussuunnitelman perusteet haluaa välittää. Toisena kysymyksenä halusin selvittää, kuinka näiden kolmen tutkittavan opetussuunnitelman perusteiden arvot eroavat toisistaan. Arvopohjien painotuksissa oli havaittavissa jonkin verran muutosta sekä pituudeltaan että sisällöltään. Pääteemat kaikissa kolmessa asiakirjassa olivat kuitenkin samansuuntaiset. Kestävän kehityksen ja elämäntavan arvostaminen nähtiin tärkeäksi. Peruskoulun tehtävänä nähtiin myös vahvistaa suomalaista identiteettiä ja selvittää oppilaille, mistä kulttuurimme on muodostunut ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Kolmas pääpiirre oli tasa-arvon ja demokratian vaaliminen: etenkin sukupuolisen tasa-arvon edellytystä oli painotettu. Yrittäjyyskasvatus tuli uutena teemana käsittelyyn vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa.
6
Kalliopuska, S. (Saara). "Suomalaisen kansanmusiikin pedagogiset suuntaukset." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605251938.
Full textAbstract:
Kandidaatin tutkielmani käsittelee suomalaisen kansanmusiikin pedagogisia suuntauksia. Tarkoitusenani on selvittää, minkälaisia pedagogisia suuntauksia suomalaisessa kansanmusiikissa esiintyy, ja millaisia pedagogisia käytänteitä kansanmusiikin opetuksessa hyödynnetään. Pedagogisten käytänteiden osalta tutkimukseni kohdistuu siihen, miten improvisaatiota ja säveltämistä hyödynnetään kansanmusiikin opetuksessa. Taustoitan aihettani käsittelemällä suomalaisen kansanmusiikin historiaa ja määrittelemällä nykykansanmusiikin käsitettä. Esittelen kolme erilaista kansanmusiikin pedagogista suuntausta.
Suomalaista kansanmusiikkia opetetaan useilla eri tavoilla. Perinteistä mestari-kisällimallia käytetään erityisesti yksilöopetuksessa soittotunneilla, mutta myös ryhmässä voi tapahtua mestari-kisällimallin mukaista oppimista. Mestari-kisällimallin mukaisen opetuksen rinnalle on kehittynyt myös erilaisia tapoja opettaa kansanmusiikkia. Kaustislainen Mauno Järvelä on kehittänyt näppäripedagogiikan, missä korostetaan yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on saada kaikenikäiset musisoimaan yhdessä ja saavuttaa positiivisia musiikkikokemuksia yhteissoiton kautta. Kolmantena suuntauksena on Taideyliopisto Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla kehitetyt pedagogiset metodit kansanmusiikin ammattiopiskelijoille. Simuloitu äänellä säveltäminen ja vapaa kokeellinen improvisaatio ovat kansanmusiikkiosaston kaksi pääasiallista opetusmetodia, joiden tarkoituksena on rohkaista opiskelijoita taiteelliseen vapauteen ja luovuuteen.
Kandidaatintyöni on laadullinen tutkimus. Keräsin aineiston osallistumalla kansanmusiikkityöpajaan, jota ohjasivat erään suomalaisen nykykansanmusiikkiyhtyeen jäsenet. Aineiston keruu tapahtui kuvaamalla työpajaa videolle, osallistuvalla havainnoinnilla, tekemällä kenttämuistiinpanoja sekä haastattelulla. Tutkielmani kannalta tärkein aineisto on haastattelu, jonka tein yhdelle kansanmusiikkityöpajan ohjaajista teemahaastatteluna. Analysoin litteroidun haastattelun käyttämällä aineistolähtöistä analyysimallia, jossa aineistosta poimitaan tutkimuksen kannalta keskeinen tieto esille. Etukäteen päätettyjen kriteerien pohjalta nostin ainestosta esiin neljä pääteemaa, jotka ovat kansanmusiikin opetusmenetelmät, opettajan rooli soitonopetuksessa, näppäripedagogiikan piirteet työpajan toteutuksessa sekä nykykansamusiikin vaikutus opetukseen.
Kansanmusiikin opetuksessa hyödynnetään korvakuulolta soittamista, improvisaatiota ja säveltämistä. Improvisaatio ja säveltäminen ovat opetusmenetelminä yleisiä, ja niitä käytetään niin yksityis- kuin ryhmäopetuksessakin. Soittotunneilla improvisaatiota käytetään soittotekniikan ja luovan ilmaisun opettamisessa. Kansanmusiikkityöpajan näppäripedagogiset piirteet tulivat ilmi siten, että siihen osallistuneiden soittajien ikähaitari oli laaja ja yhteissoiton tavoitteena oli kokea soittamisen iloa. Suomalaisen kansanmusiikin opetuksessa otetaan nykykansanmusiikille ominaisesti vaikutteita myös muista musiikkilajeista kuten jazzista.
Pelkkä tutkimuksen empiirinen aineisto ei sovellu kovin hyvin yleistettäväksi, sillä haastateltavana oli vain yksi henkilö. Toisaalta teoria kuitenkin vahvisti empiirisestä ainestosta nousseet tulokset. Tutkimukseni tulokset ovat hyvin ajankohtaisia, sillä uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan sävellyskasvatusta ja luovia työtapoja musiikinopetuksessa. Kansanmusiikin opetukseen kehitettyt opetusmenetelmät ovat siten musiikinopettajan soveltamina käyttökelpoisia koulun musiikintunneille.
7
Rauhamaa, H. (Hugo). "Suomalainen tautiperintö." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201906252632.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Suomalaisella tautiperinnöllä tarkoitetaan harvinaisia yhden geenivirheen aiheuttamia sairauksia, joita on suomalaisessa väestössä suhteellisesti enemmän kuin muissa väestöissä.
Suomalaisen tautiperinnön syntyyn on vaikuttanut Suomen asutushistoria ja erityisesti 1500-luvulla tapahtunut asutusliike. Nykyisen väestön katsotaan polveutuvan suhteellisen pienestä väestöstä, jonka geenivalikoimaan kuului tietty valikoima perinnöllisiä sairauksia. Tällä hetkellä tautiperintöön kuuluu 36 sairautta ja kaikkien eri tautien geenivirheet ovat tunnistettu. Suomalaisen tautiperinnön tutkimuksella on ollut tärkeä rooli suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen kansainvälisessä menestymisessä.
8
Leinonen, A. (Antti). "Suomalaisen yhteiskuntasuunnittelun käsitehistoria ja kritiikki." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022148.
Full textAbstract:
Olen tutkinut suomalaisen yhteiskuntasuunnittelun käsitehistoriaa ja siihen liittynyttä kritiikkiä 1960-luvun historiallisessa kontekstissa. Käytännön tasolla yhteiskuntasuunnittelu on tarkoittanut lähinnä tulopoliittiseen malliin siirtymistä. Yhteiskuntasuunnittelu ilmensi samalla myös taloudellisesta toiminnasta perustelunsa saavia arvoja. Käsitteeseen kytkeytynyt toiminta pyrki harmonisoimaan kollektiivista ajatteluperinnettä yksilökeskeisen liberalistisen ajattelun kanssa. Siinä yhdistyy vaikutteet sekä sosialistisesta suunnittelusta että myös vapaasta markkinataloudesta.
Yhteiskuntasuunnittelun syntykonteksti liittyy Suomessa vallinneeseen sisäpoliittiseen hajaannukseen kuin myös ulkopoliittisiin uhkakuviin. Käsitteen syntymisen on katsottu käynnistäneen hyvinvointivaltion systemaattisen rakennustyön Suomessa. Hyvinvointivaltiotavoite on katsottu ratkaisuksi kansalliselle kiinteydelle ja tämän vuoksi yhteiskuntasuunnittelu on valtiojohtoista reformipolitiikkaa.
Yhteiskuntasuunnittelun kehittäjänä on pidetty alkoholi- ja sosiaalipoliitikkona tunnettua Pekka Kuusta. Hän kirjoitti teoksen 60-luvun sosiaalipolitiikka, joka mullisti sosiaalipolitiikkaan liittyneet vanhanmalliset ajattelutavat, ja sen lisäksi avasi mahdollisuudet laajemmille yhteiskunnallisille muutoksille. Yhteiskuntasuunnittelu tuli tukemaan valtiojohdon kannattamaa konsensuspolitiikkaa kuin myös edessä olevan rakennemuutoksen suorittamista. Suunnitteluajattelu tuli ajassaan esitellyksi poikkitieteellisenä toimintana, joka palveli ennen kaikkea suomalaisen hallinnon päämääriä. Suunnittelu perustui ennusteille, joiden perusteella sitten yhteiskunnalliset linjaukset tulivat laadituiksi.
Olen tarkastellut tutkimuksessani yhteiskuntasuunnitteluun liitettyjä merkityksiä. Olen analysoinut 60-luvun sosiaalipolitiikan avainkäsitteiden aatehistoriallisia taustoja. Sen lisäksi olen tutkinut suunnitteluun kohdistunutta kritiikkiä kahdesta eri näkökulmasta valitsemieni aikakausilehtien avulla. Valitsin toisen lähteistäni edustamaan konservatiivista yhteiskunnallista katsantokantaa. Toinen valitsemani aikakausilehti taas kannattaa yhteiskunnallista uudistustyötä. Suomessa 1960-luvulla vallinneen niin sanotun suunnitteluoptimismin aikana kritiikki koski suunnittelun menetelmiä, muttei ulottunut suunnitteluajattelun perusteisiin. Tarkastelin yhteiskuntasuunnitteluun liitettyjä merkityksiä historiallista kontekstia vasten. 60-luvun sosiaalipolitiikka-teoksen analyysi paljasti suunnitteluideologian lainanneen utopistisesta ajatteluperinteestä erinäisiä perusteluita yhteiskunnalliseen rakennustyöhön.
Yhteiskuntasuunnittelun perustava tiedekäsitys koki merkittävän takaiskun 1970-luvulla maailmantalouden laman johdosta, jolloin myös suunnittelukritiikki sai uudenlaisia merkitystasoja. Tämä on ajallisen rajaukseni ulkopuolella, mutta tarjoaa varmasti kritiikistä kiinnostuneelle tutkijalle paljon erilaisia aiheita, joihin tarttua.
9
Hommy, J. (Johanna), and S. (Saara) Punkeri. "Maahanmuuttajavanhempien käsityksiä suomalaisesta esiopetuksesta." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201706022420.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvussa. Tästä syystä maahanmuuttajaperheiden lapsia osallistuu myös suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen koko ajan enemmän. Maahanmuuttajavanhempien ajatuksia ja kokemuksia suomalaisesta kasvatuksesta ja opetuksesta on tutkittu Suomessa tähän mennessä vähän. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty maahanmuuttajavanhemmilta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisia käsityksiä maahanmuuttajavanhemmilla on suomalaisesta esiopetuksesta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin erilaiset kulttuuritaustat voivat vaikuttaa esiopetukseen ja millä tavoin erilaisia kulttuuritaustoja huomioidaan esiopetuksessa vanhempien käsitysten mukaan. Tutkimuksessa selvitetään myös sitä, mitä mahdollisia kehittämisen kohteita maahanmuuttajavanhemmat näkevät suomalaisessa esiopetuksessa olevan.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa esitellään suomalaista esiopetusta ja tutkimuksen aiheeseen liittyvää käsitteistöä, kuten maahanmuuttaja ja interkulttuurisuus. Teoreettisessa osuudessa avataan myös maahanmuuttajien määrää Suomessa ja kerrotaan maahanmuuttajaperheistä osana suomalaista kasvatusta ja opetusta sekä käsitellään muita aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Lisäksi työssä käydään läpi interkulttuurisen kasvatusyhteistyön periaatteita.
Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, jossa käytetään tutkimusmenetelmänä fenomenografiaa. Fenomenografia keskittyy ihmisten käsityksiin tutkittavasta ilmiöstä eli tässä tapauksessa esiopetuksesta. Tutkimuksessa on haastateltu yhdeksää maahanmuuttajavanhempaa, joista jokaisen lapsi on osallistunut esiopetukseen Suomessa. Näistä haastatteluista muodostuu tutkimuksemme aineisto, jota analysoimme käyttäen fenomenografista analyysimenetelmää.
Tutkimuksen tuloksissa vanhemmat käsittävät esimerkiksi esiopetuksen merkityksen olevan valmistaa lapsia kouluun, luoda pehmeä siirtymä sinne sekä toimia turvallisena paikkana lapselle. Vanhempien käsityksissä esiopetuksessa tapahtuvasta yhteistyöstä työntekijöiden kanssa korostuvat erilaiset keskustelun muodot, niiden merkitys ja työntekijöiden kyvyt vastata perheiden tarpeisiin. Lähes puolet vanhemmista käsittävät, että erilaisilla kulttuuritaustoilla ei ole vaikutusta esiopetukseen. Osa vanhemmista taas käsittää niillä olevan vaikutusta ja esimerkiksi yksi vanhempi näkee, että maahanmuuttajaperheiden lasten kasvava määrä voi hidastaa opettajan työtä. Vanhemmat käsittävät, että erilaiset kulttuuritaustat huomioidaan esiopetuksessa varsinkin lapsen kielitaitoa tukemalla ja työntekijöiden ymmärryksellä perheitä kohtaan. Vanhemmilla on jonkin verran käsityksiä siitä, mitä esiopetuksessa voisi kehittää ja suurin osa näistä käsityksistä koskee työntekijöiden toimintaa. Esimerkiksi osa vanhemmista kokee, että työntekijöillä pitäisi olla enemmän tietoa ja ymmärrystä eri kulttuureista. Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä, mutta vähäisen aineiston takia aiheesta ei voida tehdä yleistyksiä
10
Kauppinen, I. (Ilona). "Suomalaisten suhtautuminen harvinaisiin etunimiin." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902021125.
Full textAbstract:
Tässä kandidaatintutkielmassa olen käsitellyt sitä, kuinka suomalaiset suhtautuvat harvinaisiin etunimiin. Olen selvittänyt sitä, millaisia harvinaisia nimiä informantit suosivat ja millaisia harvinaisia nimiä pidetään lapselle sopivana. Olen kerännyt aineistoni sähköisen kyselylomakkeen avulla syksyllä 2018. Sain vastauksia yhteensä 55 kappaletta. Aineistoni käsittää 16 harvinaista nimeä, joilla on ollut syyskuussa 2018 10 mies- tai naisnimenkantajaa. Nimet olen jakanut neljään eri nimiluokkaan, jotka ovat kansainvälistetyt nimet, neutraalit nimet, mallin mukaan luodut nimet ja nimet, jotka ovat sanoja. Informantit vastasivat kyselylomakkeessa viiteen eri väittämään jokaisen nimen kohdalla. Aineistosta käy ilmi, että informantit suosivat kaikista eniten neutraaleja nimiä. Aineiston neutraaleja nimiä pidetään kaikista miellyttävimpinä ja informantit voisivat antaa nimiä myös omalle lapselleen. Neutraaleja nimiä pidetään myös lapsille sopivana, eikä niistä ajatella koituvan haittaa lapselle. Nimet eivät herätä negatiivisia mielikuvia sosiaalisesta asemasta. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että vaikka mallin mukaan luotuja nimiä ei pidetä miellyttävänä, niitä pidetään sopivana lapselle eikä niistä ajatella koituvan haittaa. Kansainvälistettyjä nimiä ei pidetä juurikaan miellyttävänä, eikä niitä annettaisi oman lapsen nimeksi. Kaikista epäsopivimpina niminä lapsille pidetään nimiä, jotka ovat sanoja. Kansainvälistettyjä nimiä pidetään lähes yhtä epäsopivana. Näiden nimiluokkien nimien ajatellaan aiheuttavan eniten haittaa lapselle, sekä herättävät negatiivisia mielikuvia sosiaalisesta asemasta.
11
Rauhala, P. (Paula). "Saamelaisnuorten sopeutuminen suomalaiseen yliopistoyhteisöön." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712063291.
Full textAbstract:
Kandidaatintutkielmani tarkoitus on selvittää ja kuvata saamelaisnuorten sopeutumista suomalaiseen yliopistoyhteisöön ja siihen liittyviä tekijöitä. Minkälaiset ovat saamelaisnuorten kokemukset opiskelusta suomalaisessa yliopistoyhteisössä? Tutkimuksessani haluan saada saamelaisnuorten oman äänen kuuluviin ja tuoda esiin heille tärkeitä asioita sopeutumisprosessissa. Mitkä tekijät ja/tai asiat aiheuttavat vaikeuksia sopeutumisessa? Mitkä tekijät estävät sopeutumista? Mitkä tekijät taas helpottavat ja/tai edistävät sopeutumista suomalaiseen yliopistoyhteisöön? Vertailen tutkimuksessani keskenään myös Kanadan alkuperäiskansanuorten ja saamelaisten kokemuksia sopeutumisprosessista valtaväestön rakentamaan instituutioon. Miten Kanadan alkuperäiskansanuorten kokemukset sopeutumisesta poikkeavat saamelaisten kokemuksista? Entä löytyykö kokemuksista myös samankaltaisuuksia? Peilaan tutkimustuloksiani saamelaisten sopeutumisesta kanadalaisen Kerry A. Baileyn tutkimukseen Racism within the Canadian university: Indigenous students’ experiences. Onko saamelaisilla samankaltaisia kokemuksia yliopistoon sopeutumisesta kuin muilla alkuperäiskansoilla? Tutkimuksessani haluan myös selvittää, ovatko saamelaisnuoret kokeneet syrjintää tai rasismia yliopistossa? Entä mitkä ovat Oulun yliopiston toimintamenetelmät syrjimis- ja rasismitapauksissa?Lea dutkan mu kandibarggus, mo sámenuorat leat sajáiduvvan suopmelas universitehtabirrasii. Makkár ássit lea veahkehan sajáiduvvaman, ja makkár ássit fas váttásmahttan sajáiduvvama? Hálidan mu kandibarggus maiddái váldit cielgasa, leatgo sámenuorat vásihan rasisma dahjege vealaheami? Makkar vuogit ja metodat Oulu universihtetas leat rasismadahpahusain? Veartidan maiddai mu dutkanbohtosiid kanadalas Kerry A. Bailey dutkanbohtosiidda. Bailey lea dutkan Kanada eamialbmotnuoraid sajaiduvvama ja maiddai rasisma, man eamialbmotnuorat leat vasihan Kanada McMaster universitehtas
12
Pitkänen, Ritva Liisa. "Turunmaan saariston suomalainen lainanimistö /." Helsinki : Suomalaisen kirjallisunden seura, 1985. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb349849713.
Full text
13
Hurme, Riitta. "Suomalainen lähiö tapiolasta pihlajamäkeen /." Helsinki : Finska vetenskaps-societeten, 1991. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb36657841r.
Full text
14
Kortelainen, T. (Terttu). "Kansallisesta kansainväliseksi:tutkimus suomalaisen tieteellisen lehden kansainvälisestä diffuusiosta." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 1999. http://urn.fi/urn:isbn:9514253361.
Full textAbstract:
Abstract The research was focused on the international diffusion of a national zoological journal, Annales Zoologici Fennici. The purpose of the study was to apply diffusion of innovations research as a theoretical framework of a diffusion study conducted through the bibliometric methodology. The following research questions were studied: to which countries has Annales Zoologici Fennici diffused, what are the attributes of Annales Zoologici Fennici as an innovation, and what theoretical concepts adopted from diffusion research can be considered as useful in a bibliometric study of the diffusion of a scientific journal. The following concepts were examined: innovation, diffusion, and the relative advantage, compatibility, complexity, and trialability of an innovation. The international diffusion of Annales Zoologici Fennici was studied through citation analysis and an analysis of the national distribution of authors whose articles had been published in the journal, and as the attributes of innovation, the compatibility, complexity and observability of Annales Zoologici Fennici were examined. Both the study of citations and authors showed a growth of international awareness of Annales Zoologici Fennici during the study period, 1974–1996. The most important directions of diffusion were to the boreal areas. The diffusion was most marked in the horizontal direction, but an element of hierarchical diffusion was also noted. The compatibility of the journal as well as a decrease of complexity were found to have an influence on diffusion. Bibliometric methods were able to represent the international diffusion of a scientific journalTiivistelmä Tutkimuksen aihe oli kansallisen tieteellisen lehden kansainvälinen diffuusio. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen, eläintieteellisen Annales Zoologici Fennici -lehden kansainvälisen aseman kehitystä innovaatioiden diffuusio-näkökulmasta bibliometrisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä tieteellisen lehden kansainvälisestä leviämisestä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella innovaatioiden diffuusiotutkimuksesta omaksuttujen käsitteiden soveltuvuutta tieteellisen lehden diffuusiota koskevaan tutkimukseen, jossa käytetään bibliometrisiä tutkimusmenetelmiä. Vastausta haettiin seuraaviin tutkimuskysymyksiin: mihin maihin Annales Zoologici Fennicin diffuusio on suuntautunut, millaiset ovat Annales Zoologici Fennicin ominaisuudet innovaationa ja miten hyvin innovaatioiden diffuusiotutkimuksen piirissä kehitetyt käsitteet soveltuvat tieteellisen lehden diffuusion tarkasteluun bibliometrisin menetelmin. Tutkimuksessa tarkasteltiin seuraavia käsitteitä: innovaatio, diffuusio sekä innovaation suhteellinen etu, yhteensopivuus, monimutkaisuus ja näkyvyys. Kansainvälisen diffuusion tarkastelu perustui viittausanalyysiin ja Annales Zoologici Fennicissä artikkeleita julkaisseiden kirjoittajien kansallisen jakauman tarkasteluun. Annales Zoologici Fennicin saamista viittauksista tarkasteltiin kokonaismäärää ja viittausten alkuperää. Lisäksi tarkasteltiin Annales Zoologici Fennicin diffuusion hierarkkisuutta vertaamalla eri maista tulleiden viittausten ja artikkeleiden määrää näiden maiden panokseen eläintieteellisinä julkaisijoina. Annales Zoologici Fennici muuttui tarkastellun ajanjakson, vuosien 1974–1996 kuluessa, selvästi kotimaisesta tieteellisestä lehdestä aiempaa kansainvälisemmäksi. Lehden kansainvälinen diffuusio ilmeni sekä sen saamien viittausten määrän kasvuna että sen julkaisemien ulkomaisten artikkeleiden osuuden suhteellisena lisääntymisenä. Annales Zoologici Fennicin diffuusio on voimakkaimmin suuntautunut boreaalisille alueille. Muutoksiin liittyy Annales Zoologici Fennicin yhteensopivuuden laajeneminen ja monimutkaisuuden väheneminen. Diffuusiotutkimuksesta omaksutut käsitteet ja bibliometriset menetelmät soveltuivat tieteellisen lehden kansainvälistä diffuusiota koskevaan tutkimukseen
15
Karjalainen, M. (Markku). "Suomalainen puukerrostalo puurakentamisen kehittämisen etulinjassa." Doctoral thesis, University of Oulu, 2002. http://urn.fi/urn:isbn:9514266188.
Full textAbstract:
Abstract The objective of this study is to examine and shed light on the process of developing Finnish multi-story timber apartment buildings. It deals with the basic problems and technical solutions related to multi-story timber apartment buildings. The study also examines the background, principles, objectives and fundamentals of Finnish multi-story timber apartment building construction and describes the main questions, activities and events related to the development of Finnish timber construction, especially from the 1990s to the beginning of the new millennium. This study provides a general idea of the present situation and future challenges in the development of the Finnish multi-story timber apartment building. The results of the study that are given the most emphasis are multi-story timber apartment building fire safety, the space cost factor and feedback from residents. The study also presents Finland's first multi-story timber apartment building sites and their technical designs. Ten multi-story timber apartment buildings containing 338 apartments were constructed in Finland in 1995–2001. The next two sites will be completed in 2002. The national publicity and feedback of the multi-story timber apartment buildings has primarily been positive. Multi-story timber apart-ment buildings have not, however, made an actual break-through in Finland. Multi-story timber apartment building construction has been hindered by many biases and the impression that the con-struction is experimental and expensive. Many of these doubts and biases have been exaggerated. The period of experimental construction of multi-story timber apartment buildings in Finland has indicated that technical issues, such as construction techniques, issues related to heating, sound, fire, water and moisture insulation, and HVAC installation, are manageable. A survey of residents indicates that they have a positive attitude toward multi-story timber apartment buildings, and residents hope wood will be used more in Finland. Multi-story timber apartment buildings are felt to be cosy and pleasant, they have a good indoor climate, they are functional, architecturally successful, fire-safe and well insulated against airborne sounds. On the basis of the survey of residents, special attention should be given to impact sound insulation in the intermediate floors. The residents would like to see more wood used in the stairways and interior facing. Space cost is an important factor from the standpoint of the competitiveness of multi-story timber apartment building construction. According to the currently used definition of permitted building volume based on gross floor area, the space cost of a multi-story timber apartment building constructed using current frame designs, which utilise load-bearing inner walls and short spans, is less advantageous than that of concrete frame buildings, which utilise long slab intermediate floors. Construction methods that utilise different construction materials and frame designs would be more on par if the concept of permitted building volume were based on net floor area. The fire code of multi-story timber apartment buildings still requires revising. For example, the Finnish fire code recommends visible protruding fire stops on high wooden façades. Nevertheless, these fire stops do not function as intended, and in some cases they even contribute to the spreading of a façade fire. Instead of using visible protruding fire stops, the spreading of a small façade fire can be effectively limited by partitioning the air space behind the facing in the horizontal direction and by using horizontal structures in the air space that choke the spreading of a fire in the air space. Based on housing statistics, there is a potential market in Finland for multi-story timber apartment buildings: 43,7 % of Finns live in a multi-story apartment building, and 75 % of all multi-story apartment buildings have less than five stories, which according to current regulations means they could be constructed out of wood. In order to make multi-story timber apartment buildings competitive, their construction should be continuous, experience in their construction should be accumulated and their technical designs should become established procedure. The ecology and market value of the life cycle of timber construction should be exploited more than is presently done. Developers and residents have a central role in making multi-story timber apartment buildings more commonTiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja valottaa suomalaisen puukerrostalon kehittämisprosessia käymällä läpi ongelmakeskeisesti puukerrostalojen peruskysymyksiä ja teknisiä ratkaisuja. Tutkimuksessa tarkastellaan maamme puukerrostalorakentamisen taustoja, lähtökohtia, tavoitteita ja perusteita sekä kuvataan niitä keskeisiä kysymyksiä, toimenpiteitä ja tapahtumia, mitä suomalaisen puurakentamisen kehitystyössä on tehty ja kohdattu erityisesti 1990-luvulta uuden vuosituhannen alkuun. Tutkimuksen perusteella muodostetaan yleiskäsitys suomalaisen puukerrostalon kehitystyön nykytilanteesta ja tulevaisuuden haasteista. Tutkimustuloksista keskeiselle sijalle on asetettu puukerrostalojen paloturvallisuus, tilakustannustekijä ja asukaspalaute. Tutkimuksessa esitellään myös maamme ensimmäiset puukerrostalokohteet teknisine ratkaisuineen. Vuosina 1995–2001 Suomeen on rakennettu kymmenen puukerrostalokohdetta, yhteensä 338 asuntoa. Kaksi seuraavaa kohdetta valmistuvat vuonna 2002. Puukerrostalojen valtakunnallinen julkisuus ja palaute on ollut pääasiassa myönteistä. Puukerrostalot eivät ole kuitenkaan tehneet varsinaista läpimurtoa Suomessa. Puukerrostalorakentamista ovat rasittaneet useat ennakkoasenteet sekä koerakentamisen ja kalliin rakentamisen leima. Monet näistä epäilyistä ja ennakkoluuloista ovat olleet liioiteltuja. Suomalaisten puukerrostalojen koerakentamisaika on osoittanut, että puukerrostalojen tekniset kysymykset, kuten rakentamistekniikka, lämmön-, äänen-, palon-, veden- ja kosteudeneristyskysymykset sekä LVIS-asennustekniikkaan liittyvät asiat pystytään hallitsemaan. Asukaskyselytutkimuksessa asukkaat suhtautuivat puukerrostaloihin myönteisesti, ja puurakentamista ja puun käyttöä toivottiin lisättävän maassamme. Puukerrostaloja pidettiin yleisesti kodikkaina, viihtyisinä, sisäilmastoltaan hyvinä, toimivina, arkkitehtuuriltaan onnistuneina, paloturvallisina ja ilmaääneneristykseltään hyvinä. Asukaskyselyn perusteella puukerrostalojen keveiden välipohjien askelääneneristävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asukkaat toivoivat puuta käytettävän tähänastista enemmän porrashuoneiden ja asuntojen sisäpintaverhouksissa. Tilakustannus on keskeinen tekijä puukerrostalorakentamisen kilpailukyvyn kannalta. Tähänastisilla teknisillä ratkaisuilla ja kantaviin väliseiniin ja lyhyihin jänneväleihin perustuvalla runkojärjestelmällä rakennettu puukerrostalo on tilakustannuksiltaan tavanomaista pitkälaattavälipohjaista betonirunkokerrostaloa epäedullisempi nykyisen kerrosalaan perustuvan rakennusoikeuden määritelmän mukaan. Eri rakennusmateriaaleilla ja runkojärjestelmillä toteutettavat rakentamistavat tulisivat nykyistä tasa-arvoisemmiksi, jos rakennusoikeuden käsite muutettaisiin nettoalaan perustuvaksi. Puukerrostalojen palosäädökset kaipaavat tarkentamista. Esimerkiksi Suomen palosäädöksissä suositeltavat korkeiden puujulkisivujen näkyvät palokatkoulokkeet eivät käytännössä toimi toivotulla tavalla, ja joissakin tapauksissa ne jopa edistävät julkisivupalon leviämistä. Näkyvien palokatkoulokkeiden sijasta pienehkön julkisivupalon leviämistä voidaan rajoittaa tehokkaasti kaistoittamalla julkisivun taustan tuuletusrakoa sivuttaissuunnassa ja käyttämällä tuuletusraossa vaakasuuntaisia rakenteita, joilla tukahdutetaan palon leviäminen tuuletusraossa. Asumistilastojen valossa suomalaisille puukerrostaloille voisi olla potentiaaliset markkinat: 43,7 % suomalaisista asuu kerrostalossa, ja 75 % kaikista kerrostaloista on alle 5-kerroksisia, eli ne voitaisiin nykymääräysten mukaan toteuttaa puisina. Jotta puukerrostalojen kilpailukyky paranisi, tarvitaan niiden rakentamisessa jatkuvuutta ja harjaantumista sekä teknisten ratkaisujen vakiinnuttamista. Puurakentamisen ekologisuutta ja elinkaarimarkkina-arvoa tulisi hyödyntää tähänastista enemmän. Rakennuttajat ja asukkaat ovat keskeisessä roolissa puukerrostalojen yleistymisessä
16
Höyhtyä, L. (Lotta). "Suomalaisten ekspatriaattilasten sopeutumisprosessit paluumuuton jälkeen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252136.
Full textAbstract:
Kandidaatintutkielmani käsittelee suomalaisten ekspatriaattiperheiden lasten paluumuuton jälkeistä sopeutumista. Tänä päivänä yhä useammat suomalaisperheet muuttavat väliaikaisesti asumaan ulkomaille ja useimmiten muuton syynä ovat vanhempien työt. Tyypillisesti yritysten lähettämät ekspatriaatit ja heidän perheensä asuvat joitain vuosia ulkomailla, jonka jälkeen he palaavat takaisin Suomeen. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että paluumuutto on suurimmalle osalle ihmisistä jopa alkuperäistä muuttoa haastavampi kokemus.
Tutkielmani ensisijaisena tavoitteena on tarkastella sitä, mitä paluumuutto vaatii ekspatriaattilapsilta ja kuinka lapset sopeutuvat takaisin Suomeen sekä psykologisesti että sosiokulttuurisesti. Psykologinen sopeutuminen kattaa lapsen hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden tunteen, sosiokulttuurisella sopeutumisella viitataan taas uuteen ympäristöön sopeutumiseen ja sosiaalisten suhteiden rakentamiseen. Myös lasten identiteetit kokevat merkittäviä muutoksia ja usein ekspatriaattilapset kokevatkin olevansa piilomaahanmuuttajia palatessaan Suomeen. Sopeutuminen on pitkäkestoinen prosessi, joka voi yksilöstä riippuen kestää jopa vuosia. Vanhemmilla ja opettajilla on suuri rooli lasten sopeutumisen helpottamisessa antaen heille tukea ja ymmärrystä.
Tärkeänä osana tutkielmaani on myös osio ekspatriaattilasten paluusta ja sopeutumisesta suomalaiseen koulukulttuuriin, jossa ekspatriaattilapsiryhmä on vielä melko piilossa. Opettajien tehtävänä on tunnistaa ekspatriaattilasten koulumaailmassa kaipaamat tukitoimenpiteet, jotta lapset voivat sopeutua mahdollisimman kivuttomasti suomalaiseen koulujärjestelmään. Usein ekspatriaattilapset tarvitsevat erityistukea esimerkiksi äidinkielen vahvistamisessa ja joissain tapauksissa lapsille voi olla hyötyä S2-opetuksesta.
Jotta kulttuurienväliset lapset huomattaisiin paremmin Suomessa, on sekä koko suomalaisen yhteiskunnan, että koulutusjärjestelmän muututtava suvaitsevammaksi ja avoimemmaksi. Yhtenä keinona on monikulttuurisuuskasvatuksen juurruttaminen kouluihin ja sitä tulisi perinteisestä tavasta poiketen tarjota maahanmuuttajalasten lisäksi kaikille lapsille.
17
Kangas, M. (Matilda). "Sukupuolitietoinen opetus osana suomalaista peruskouluopetusta." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905242024.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastellaan sukupuolitietoista opetusta osana suomalaista peruskouluopetusta. Tavoitteena on selvittää, mitä sukupuolitietoinen opetus on teoreettisesti ja periaatteellisesti, miten sukupuolitietoisen opetuksen pitäisi toteutua peruskouluopetuksessa, millaisia sukupuolittuneita käytänteitä koulussa esiintyy ja miten sukupuolitietoinen opetus voi vaikuttaa näihin käytänteisiin. Tarkastelen aihetta taustateorioiden, taustatutkimusten ja erilaisten lainsäädäntöjen ja virallisten ohjeistusten avulla. Aiheen käsittely jakaantuu kolmeen pääosaan: aiheeseen liittyvien olennaisten käsitteiden määrittelyyn, Suomen lainsäädännön ja hallinnollisten näkökulmien tarkasteluun, sekä peruskoulun sukupuolittuneiden käytänteiden tarkasteluun ja sukupuolitietoisen opetuksen vaikutuksen pohdintaan.
Oppiminen ja opetus määritellään tässä työssä vahvasti koulukontekstissa, eli oppiminen viittaa oppilaan kykyä omaksua määrätyt opetettavat asiat ja oppimista pyritään ohjaamaan oikeaan suuntaan opetuksen avulla. Sukupuolen ja seksuaalisuuden käsitteet määritellään monimuotoisiksi, eli niihin vaikuttavat ainakin biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Sukupuolen ja seksuaalisuuden rakentuminen ihmisen identiteettinä on yksilöllinen prosessi, mutta samalla niihin vaikuttavat voimakkaasti kulttuuriset ja sosiaaliset rakenteet. Heteronormatiivisuus on yhteiskunnallinen ja kulttuurinen rakenne, joka määrittelee sukupuolen ja seksuaalisuuden sosiaalisesti hyväksyttävät ehdot ja vakiinnuttaa erityisesti heteroseksuaalisuuden ja miessukupuolen valta-aseman. Sukupuolitietoisuus on ajattelutapa ja käytänne, joka kyseenalaistaa perinteiset ja rajoittavat sukupuolikäsitykset ja heteronormatiivisuuden ylivaltaa.
Suomen lainsäädännöstä, hallinnollisista kannanotoista ja virallisista ohjeistuksista voi nähdä selvästi, että koulujärjestelmällä on velvollisuus edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja sukupuolitietoista opetusta. On myös huomattavaa, että useiden tutkimusten perusteella sukupuolitietoiselle opetukselle on suurta tarvetta koulumaailmassa. Sukupuolitietoisen opetuksen tavoitteena on ainakin purkaa sukupuolten välistä segregaatiota, muuttaa rajoittavia sukupuolikäytänteitä ja mahdollistaa yksilöiden lähtökohtaiset yhtäläiset mahdollisuudet tasa-arvoiseen opetukseen, työelämään ja arkielämään.
18
Ikäheimo, P. (Pekka). "Suomalaisen aikuisen astma – kysely- ja rekisteritutkimus vuonna 2000." Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514287725.
Full textAbstract:
Abstract The aim of this doctoral thesis is to provide an overall description of Finnish adult asthma patients in the year 2000, including their symptoms, treatment and the resulting costs. The implementation of treatment was evaluated from the perspective adopted in the National Asthma Programme 1994–2004. The research was based on questionnaire data acquired from a sample extracted from the Finnish Social Insurance Institution's asthma register, with which existing register data were combined, so that the eventual series comprised patients suffering from asthma and possibly other chronic obstructive pulmonary diseases. The majority of the asthma patients were women of working age. Smoking was most common among young adults (43% of the men and 35% of the women), while the number who had stopped smoking increased towards the older age groups among the men but remained constant among the women. The older age groups also had more serious asthma, more frequent cases of other chronic pulmonary and somatic illnesses, more problems in coping with everyday life and greater treatment needs than the younger patients. Early retirement for health reasons was common. More than half of the women and one in five of the men aged 65 years or over were living alone. The patients who suffered from asthma alone normally managed relatively well. Their symptoms could be kept under control with anti-inflammatory medication at a moderate overall cost, but concurrent obstructive pulmonary disease almost tripled the direct cost of asthma treatment and increased hospital costs practically five-fold. Smoking led to further expense in the case of those with asthma and obstructive pulmonary disease combined. The transfer of responsibility for asthma treatment from specialized care to the basic health care system would appear in general to be justified. Smoking and its associated chronic obstructive pulmonary diseases present a particular challenge for the management of asthmaTiivistelmä Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin suomalaisen aikuisen astmapotilaan kokonaiskuva ja selvitettiin hänen oireiluaan, hoitoaan ja tästä aiheutuvia kustannuksia vuonna 2000. Astman hoidon toteutumista arvioitiin Valtakunnallinen astmaohjelma 1994–2004:n näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin Kelan astmarekisteristä valtakunnallisesti poimitun potilasotoksen kyselyaineistoa rekisteritietoja siihen yhdistäen. Lopullisen tutkimusaineiston muodostivat astmaa ja sen lisäksi mahdollisesti muita pitkäaikaisia ahtauttavia keuhkosairauksia sairastavat potilaat. Enemmistö astmapotilaista oli naisia ja työikäisiä. Tupakointi oli yleisintä nuorilla aikuisilla miehillä (43 %) ja naisilla (35 %). Tupakoinnin lopettaneiden osuus suureni miehillä vanhempiin ikäryhmiin mentäessä, kun taas naisilla osuus pysyi samansuuruisena. Vanhemmissa ikäryhmissä astma oli vaikeampaa ja muu keuhko- ja somaattinen pitkäaikaissairastavuus, toimintakyvyn ongelmaisuus ja hoidon tarve nuorempia runsaampaa. Ennenaikainen eläköityminen oli yleistä. Kuusikymmentäviisi vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista naisista useampi kuin joka toinen ja miehistä joka viides asui yksin. Pelkkää astmaa sairastava voi yleisesti arvioiden hyvin. Hänen oireilunsa oli hallittavissa anti-inflammatorisella lääkityksellä kohtalaisen vähäisin kokonaishoidon kustannuksin. Samanaikainen keuhkoahtaumatauti lähes kolminkertaisti astman hoidosta aiheutuneet suorat kustannukset ja lähes viisinkertaisti sairaalahoidosta aiheutuneet kustannukset. Astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavilla tupakointi lisäsi edelleen kustannuksia. Astmapotilaan kokonaisuuden näkökulmasta hoidon päävastuun siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta. Tupakointi ja siihen liittyvät muut pitkäaikaiset ahtauttavat keuhkosairaudet muodostavat erityisen haasteen astman hoitojärjestelmälle
19
Lehto, L. M. (Liisa-Maria). "Suomea, englantia ja japania:kahden Japanissa asuvan suomalaisen kielidiskurssit." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201302141039.
Full textAbstract:
Tutkielmani aihe on kahden Japanissa asuvan suomalaisen kielidiskurssit. Informanttini ovat suomalaisia naisia, jotka ovat asuneet ulkomailla useita vuosia: ensin Isossa-Britanniassa, sitten Japanissa. Aineistoni koostuu informanttieni yksilöhaastatteluista sekä heidän yhteisestä keskustelustaan. Ensimmäisen informanttini haastattelu on nauhoitettu Suomessa syksyllä 2010, ja toisen informanttini haastattelu sekä informanttien yhteinen keskustelu Japanissa keväällä 2011. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia diskursseja informanttini rakentavat osaamistaan kielistä — suomesta, englannista ja japanista. Tätä tarkastelen sen kautta, millaisia merkityksiä ja rooleja informanttini liittävät osaamiinsa kieliin. Lisäksi halusin keskustelun avulla selvittää, miten diskursseihin vaikuttaa se, että niitä jaetaan toisen samanlaisessa tilanteessa olevan henkilön kanssa. Tutkimukseni teoriaosassa olen käsitellyt kielen merkitystä, äidinkieltä ja identiteettiä sekä monikielisiä konteksteja, joissa yhä useammat suomalaiset elävät. Aineistoni analyysissä olen käyttänyt diskurssianalyysin menetelmää ja muodostanut neljä kielistä puhumisen tapaa eli diskurssia: välinediskurssin, normatiivisuusdiskurssin, kielen ja kulttuurin yhteyden diskurssin sekä identiteettidiskurssin. Informantit rakentavat normatiivista diskurssia ainoastaan suomen kielestä ja arvottavat kielensä puhtautta ja kunnollisuutta. Välinediskurssissa kielet nähdään kommunikaatiotehtävänsä valossa ja tilannesidonnaisina. Englannin kieli rakentuu välinediskurssissa lingua franca -tehtävän kautta, mutta suomen kieli näyttäytyy jokapäiväisessä elämässä ja kansainvälisissä tarkoituksissa käyttökelvottomana. Informanttini näkevät kielen ja kulttuurin yhteyden äidinkielen ja suomen kielen kautta, mutta kontrastoivat sen itselleen vierasta kielenkäyttötapaa ja kulttuuria edustavaan japanin kieleen. Informanttien identifioitumisen kielet ovat suomi ja englanti, ja toinen informanteista myös nimesi englannin äidinkielekseen. Suomen ja englannin äidinkieliperustelut kuitenkin erosivat toisistaan. Japanin kielen kautta informantit hahmottivat, mikä on heidän identiteettinsä ulkopuolella, ja siihen he eivät samaistuneet.
20
Kauppi, H. (Henri). "Suomalaisen operaattorin kansainvälistyminen palveluliiketoiminnan kautta ja kohdemarkkinan valinta." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306061568.
Full textAbstract:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten suomalaisen teleoperaattorin tulisi valita kansainväliset kohdemarkkinansa hakiessaan kasvua kotimarkkinansa ulkopuolelta. Yrityksen palveluliiketoiminnan tuotteena on kameravalvonta palveluna (VSaaS, Video Surveillance as a Service), jonka kasvumahdollisuudet sekä tulevaisuuden näkymät käydään läpi kirjallisuuden kautta. Kirjallisuuskatsaukseen mukaan otettiin myös vertailun vuoksi muutama vastaavanlaista palvelua tällä hetkellä tarjoava yritys, jotta yrityksen kilpailutilannetta saatiin kartoitettua.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivista sekä kvantitatiivista tietoa hyödyntävänä yksittäisenä tapaustutkimuksena. Teoriaosassa tutkimusongelmaa lähestytään tarkastelemalla kirjallisuutta, joka käsittelee yritysten kansainvälistä kohdemarkkinavalintaa.
Kirjallisuudessa havaittiin, että ei ole olemassa yhtä tiettyä markkinavalintamallia, jota yritykset käyttävät kansainvälisten markkinoidensa kartoittamiseen. Tästä syystä tässä tutkimuksessa keskityttiin käymään läpi kirjallisuutta, ja soveltamalla näistä malleista paremmin juuri suomalaiselle teleoperaattorille sopiva markkinanvalintamalli palvelun verkkokaupalle.
Kehitettyä mallia sovellettiin kohdeyrityksen tuotteeseen, tekemällä kansainvälinen markkinavalinta kyseistä mallia käyttäen. Tutkimuksen tietolähteinä käytetään pääasiassa Internetistä saatavissa olevaa markkina- sekä maakohtaista sekundääridataa. Lopuksi tutkimuksen tuloksista saatavaa tietoa esitetään kohdeyritykselle tulevaisuuden strategisen päätöksenteon tueksi.
21
Karjalainen, M. (Maria). "Yhteisymmärrystä etsimässä:kiista suomalaisen Norden-yhdistyksen perustamisesta 1922–1924." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201804251530.
Full textAbstract:
Tutkielmassani tarkastelen suomalaisen Norden-yhdistyksen perustamisesta käytyä keskustelua suomalaisessa lehdistössä vuosina 1922–1924. Yhdistyksen perustamisesta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä esitettiin eriäviä mielipiteitä, joiden taustalla vaikutti vahvasti Suomessa käynnissä ollut kielikiista.
22
Kangasvuo, J. (Jenny). "Suomalainen biseksuaalisuus:käsitteen ja kokemuksen kulttuuriset ehdot." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2014. http://urn.fi/urn:isbn:9789526205526.
Full textAbstract:
Abstract Bisexuality became a viable identity in Finnish sexual culture in the early 1990’s. Prior to this, bisexuality was not a concept to which identities could be credibly attached. Instead, the concept was used to explain the fundamental nature of human sexuality. This usage also played a role in sexual minority politics, explaining the existence of homosexuality and justifying its acceptance. Bisexuality has helped define the border between comprehensible and incomprehensible sexuality, at certain times strengthening the normal, at other times positioning itself among the weirdest of the weird. The research material of this dissertation includes volumes of publications by the Finnish organizations active in sexual minority politics from the years 1969–1994, volumes of porn magazines from the years 1972–2006, a selection of single articles collected from mainstream press from the years 1993–2012 as well as interviews of 40 Finnish bisexuals from the years 1999, 2005 and 2009–2010. There is a total of 52 interviews, 12 of the informants having been interviewed twice. These interviews form a longitudinal study of Finnish bisexuals and their experiences. This doctoral thesis explores the question of how changes in Finnish legislation, sexual minority politics and media landscape have affected the concept of bisexuality and the experiences of the people who define their sexuality through that concept. This research traces the processes which made bisexuality a viable identity term in Finland after the removal of same-sex fornication from the criminal law. The concept of bisexuality has seen frequent use in porn as well, and the study reflects on how bisexual experiences can be characterized in a situation where the concept of bisexuality has been pornified. This research explains how bisexuality evolved from an instrument of sexual minority politics in the 1970’s and 1980’s to a concept employed by identity politics starting from the 1990’s, and finally to a term which can be used to entice and entertain different audiences in the 2010’sTiivistelmä Biseksuaalisuus identiteettinä on tullut suomalaisessa seksuaalikulttuurissa mahdolliseksi 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Ennen tätä biseksuaalisuus ei ollut käsite, johon identiteettiä olisi uskottavasti voinut kiinnittää, vaan käsite, jonka avulla selitettiin inhimillisen seksuaalisuuden perusluonnetta. Tässä roolissa käsite toimi myös seksuaalivähemmistöpolitiikassa homoseksuaalisuuden olemassaolon ja hyväksyttävyyden oikeuttajana. Biseksuaalisuus on määrittänyt ymmärrettävän ja käsittämättömän seksuaalisen halun rajaa, välillä toimien normaalin vahvistajana, välillä sijoittuen oudoista oudoimman alueelle. Väitöstutkimuksen aineistona on seksuaalivähemmistöpoliittisten järjestöjen julkaisujen vuosikertoja vuosilta 1969-1994, pornolehtien vuosikertoja vuosilta 1972–2006, valtavirtalehdistöstä kerätty, yksittäisistä artikkeleista koostuva aineisto vuosilta 1993–2012, sekä 40 suomalaisen biseksuaalin haastattelua vuosilta 1999, 2005 ja 2009–2010. Yhteensä haastatteluja on 52, eli 12 haastateltavaa on haastateltu kahdesti. Haastattelut muodostavat suomalaisia biseksuaaleja ja heidän kokemuksiaan käsittelevän pitkittäistutkimuksen. Väitöskirjassa vastataan siihen, miten muutokset suomalaisessa lainsäädännössä, seksuaalivähemmistöpolitiikassa ja mediamaisemassa ovat vaikuttaneet biseksuaalisuuden käsitteeseen ja niiden ihmisten kokemuksiin, jotka määrittävät seksuaalisuutensa tuon käsitteen kautta. Tutkimus jäljittää sitä, millaisten prosessien kautta biseksuaalisuudesta tuli mahdollinen identiteettitermi samansukupuolisen haureuden rikoslaista poistamisen jälkeisessä Suomessa. Biseksuaalisuuden käsite on taajaan käytössä myös pornossa, ja tutkimus pohtii myös, miten biseksuaalista kokemusta voi luonnehtia tilanteessa, jossa biseksuaalisuuden käsite on pornoistunut. Tutkimus selvittää, miten biseksuaalisuus muuttui 1970- ja 1980-lukujen seksuaalivähemmistöpoliittisesta välineestä 1990-luvulta alkaen identiteettipoliittiseksi käsitteeksi, ja lopulta termiksi, jonka avulla voi 2010-luvulla viihdyttää ja houkutella erilaisia yleisöjä
23
Kamkeris, A. (Anna), and M. (Mia) Keinänen. "Suomalainen kulttuuri ja monikulttuurisuus Kielikarhu-kirjasarjassa." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201810062891.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Pro gradu -työssämme tutkimme Kielikarhu-kirjasarjaa, joka on uuden opetussuunnitelman pohjalta laadittu suomi toisena kielenä -oppikirjasarja. Tutkimme, miten ja millaisena kirjasarjan tekstikirjoissa ilmenee suomalaisuus ja monikulttuurisuus. Yhteinen kiinnostuksemme aiheeseen syntyi sattumalta muun muassa maahanmuuton ympärillä virinneen keskustelun ja aiheen ajankohtaisuuden myötä. Lisäksi olemme kandidaatintutkielmissamme tutkineet kielitaidon merkitystä maahanmuuttajaoppilaan oppimisessa ja opettajan interkulttuurisen kompetenssin merkitystä oppilaan identiteetin kehittymiselle.
Saimme tutkimustamme varten oppikirjat Opetushallitukselta. Lisäksi saimme kirjan kuvittajalta, Maria Wagerilta, luvan käyttää kirjan kuvia esimerkkeinä havainnollistaessamme analyysiprosessia ja sen myötä saatuja tuloksia. Lähestyimme aineistoamme aineistolähtöisen analyysin keinoin. Tarkastelimme oppikirjoja kokonaisuuksina huomioiden sekä tekstikappaleet, niihin liittyvät tehtävät ja kirjojen kuvituksen.
Analysoimme aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Olemme lähestyneet oppikirjoja kokonaisuuksina, eli huomioiden sekä tekstikappaleiden sisällöt, että niihin liittyvät kuvat. Kappaleet toimivat kokonaisuuksina, ja siksi kuvien analysoiminen tekstikappaleiden ohella oli luontevaa. Lisäksi kuvien merkitystä ei voi ohittaa, kun kyseessä on kielten opetukseen liittyvä kirjasarja, sillä kuvia pystyy tulkitsemaan kielitaidon tasosta huolimatta.
Kielikarhu-kirjasarja ilmentää sekä suomalaisuutta että monikulttuurisuutta. Suomalaisuus on kirjassa hallitsevassa osassa ja se ilmenee kirjoissa hyvin monipuolisesti. Suomalaisuutta kuvatessa kirjoissa korostuu esimerkiksi luonto ja Suomi hyvinvointivaltiona. Monikulttuurisuus sen sijaan ilmenee kirjoissa yksipuolisemmin ja on suomalaisuuteen nähden alisteisessa asemassa. Monikulttuurisuutta kuvatessa kirjoissa korostuvat taas pinnallisemmat seikat, kuten ulkonäkö ja ulkomaalaiset nimet.
Emme ota tutkimuksessa kantaa siihen, kuinka paljon ja missä suhteessa S2-oppikirjojen tulisi ilmentää suomalaisuutta ja monikulttuurisuutta. Oppikirjoissa esitetty kuva suomalaisuudesta ja monikulttuurisuudesta tulisi kuitenkin olla neutraalia, eikä se saa nojata negatiivisiin stereotypioihin tai vahvistaa niitä.
Tutkimuksemme koski vain yhtä oppikirjasarjaa, joten tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia S2-oppikirjoja. Lisäksi tutkimuksen kohteena ovat olleet vain oppikirjasarjan tekstikirjat. Näin ollen tutkimuksen ulkopuolelle ovat jääneet niin tehtäväkirjat, opettajanoppaat kuin myös tekstikirjoihin kuuluvat äänitteet.
24
Malin, M. (Miika). "Suomalaisten suhtautuminen tekoälyyn ja robotteihin työelämässä." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905081661.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka suomalaiset suhtautuvat tekoälyyn ja robotteihin erilaisissa yhteyksissä tai tehtävissä. Tavoitteena on myös selvittää miten erilaiset taustamuuttujat kuten ikä, sukupuoli tai puoluekannatus vaikuttaa tähän suhtautumiseen.
Tutkimusaineistona on Elikeinoelämän valtuuskunnan (EVA) aikavälillä 2.1.2018–15.1.18 keräämä poikkileikkausaineisto. Aineisto on saatu käyttöön Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta. Aineiston vastaajat on poimittu todennäköisyysotantana Taloustutkimuksen internet -paneelista.
Tutkimuksessa ilmenee, että todennäköisimpänä vaikutuksena suomalaiset pitävät heihin kohdistuvan seurannan ja valvonnan lisääntymistä robottien ja tekoälyn työelämään mukaantulon seurauksena. Suomalaiset suhtautuvat kielteisimmin työhaastatteluja tekeviin robotteihin, robottijournalisteihin sekä sotarobotteihin. Myönteisimmin suomalaiset suhtautuvat teollisuusrobotteihin ja valvontarobotteihin.
Taustamuuttujien vaikutuksista ilmenee, että nuoret miehet suhtautuvat myönteisemmin robottien hyödyntämiseen erilaisissa yhteyksissä tai tehtävissä kuin muut ryhmät. Tarkasteltaessa kaikkia ikäluokkia, niin miehet suhtautuvat muutenkin keskimäärin myönteisemmin kuin naiset. Eri ikäluokkia verrattaessa ikäluokat 18–45 suhtautuvat keskimäärin myönteisemmin robottien hyödyntämiseen kuin sitä vanhemmat ikäluokat. Puoluekannan vaikutus suhtautumiseen on jakautunut perinteiselle vasemmisto-oikeisto akselille. Yleisesti robottien hyödyntämiseen erilaisissa yhteyksissä tai tehtävissä suhtaudutaan kriittisemmin vasemmistopuolueiden kannattajien keskuudessa kuin oikeistopuolueiden kannattajien keskuudessa. Kaikista kriittisimmin kuitenkin robottien hyödyntämiseen erilaisissa yhteyksissä tai tehtävissä suhtautuvat ihmiset, jotka eivät äänestä lainkaan.
25
Breukers, L. (Leonard). "Kansainvälistyminen kilpailuetuna:pienten suomalaisten yritysten kansainvälistyminen Viroon." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705312241.
Full textAbstract:
Suomen talous on kärsinyt pitkästä lamasta, mikä on vaikuttanut paikallisten yritysten kilpailukykyyn. Tämä tutkimus tarkastelee vaihtoehtoista kilpailukyvyn parantamista kansainvälistymisen näkökulmasta, keskittyen Viron tarjoamiin taloudellisiin mahdollisuuksiin. Tutkimus tarkastelee Powellin, DiMaggion ja Granovetterin määrittelemän institutionaalisen teorian kautta Viron ja Suomen välisiä taloudellisia ja poliittisia tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten kansainvälistymiseen. Lisäksi lainsäädännön ja kulttuurin vaikutusta tutkitaan suomalaisen yrityksen näkökulmasta, jotka yhdistetään institutionaalisen teorian kanssa muodostaen pohjan kansainvälistymiselle. Lopulta tutkimus yhdistää tämän pohjan Johansonin ja Vahlnen Uppsala -mallin mukaiseen laajentumiseen ja muodostaa johtopäätöksen tutkimukselle. Merkittävänä löytönä oli kansainvälistymisen tarjoama etu kilpailutekijänä laajentuneiden yritysten kotimaassa, mutta tämän vahvistamiseksi tulisi suorittaa enemmän empiiristä -tutkimusta kansainvälistyneiden suomalaisten yritysten saavuttamista kilpailullisista eduista.
26
Viitala, R. (Risto). "Teollisuusrobottien historia ja vaikutus suomalaiseen teollisuuteen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604201518.
Full textAbstract:
Työssä selvitetään teollisuusrobottien historiaa ja vaikutusta Suomen teollisuuteen. Tutkimuksesta käy ilmi, kuinka teollisuusrobottien määrä kuvaa teollisuuden rakennetta ja tilaa. Historiaa selvitetään seuraamalla tärkeimpien robottityyppien kehitysaskelia. Suomessa toimivien robottien määrää vertaamalla muiden maiden määriin havainnollistetaan Suomen teollisuuden tilaa eri ajanjaksoilla. Työssä käydään läpi myös Suomen robottiteollisuuden tärkeimmät yritykset ja niiden historia; kuinka ne ovat päätyneet alalle ja kuinka ne menestyvät tällä hetkelläThe Bachelor’s thesis relates to industrial robots history and effect on Finnish industry. Research shows how number of robots are influenced by Finnish industry and tell its state. History is explained with the most important robot models and different development steps are told. Comparing statistics of Finnish and the rest of the world robots the state of Finnish industry can be visualized in different periods. The thesis tell also stories of the most important industrial robot companies in Finland and their history; how they have ended up in the field and how they are doing at the moment
27
Isomursu, A. (Aarni). "Suomalaisten pk-yritysten kansainvälistyminen Kiinan markkinoille." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606072408.
Full textAbstract:
Pienten ja keskisuurten yrityksien siirtyminen kansainvälisille markkinoille johtaa niiden jatkuvaan kasvamiseen, sekä kansalliseen että globaaliin talouden kehitykseen. Suomalaiset yritykset ovat tilanteessa, missä niillä ei välttämättä ole enää veturina toimivaa yritystä kiskomassa niitä mukanaan kansainvälisille markkinoille. Haasteena yrityksillä on strategian muodostaminen, kohdemaan valitseminen sekä tietämyksen puute. Tämän tutkielman tarkoituksena on antaa peruskäsitys kolmesta kansainvälistymisen strategiasta, apua potentiaalisen kohdemarkkinan etsinnässä ja osoittaa keinoja löytää tarvittavia resursseja.
Kansainvälistyvälle yritykselle strategian valinta ja sen toteuttaminen on tärkeää koko sen kansainvälistymisen prosessin kannalta. Tutkielma käsittelee sellaisia strategioita, joilla Kiinan markkinoille voidaan siirtyä. Sekä kertoo kuinka yritys pystyy tunnistamaan omat kyvykkyytensä, suhteessa kunkin strategian vaatimiin resursseihin. Näitä strategioita ovat Uppsala malli, verkostomalli ja yhteisyritykset. Tutkielmassa käydään läpi tukiverkostoja, joiden avulla suomalainen pk-yritys voi laskea omaa riskitasoaan ja kynnystä siirtyä kansainvälisille markkinoille sekä nostaa mahdollisuuksia menestyä siellä. Suomen julkisen hallinnon tarjoamat tukiverkostot auttavat suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään. Tässä tutkielmassa esitellään niistä Team Finland, Finpro, Export Finland ja Finnvera.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja suoritettiin kirjallisuuskatsauksena, aiheesta aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, historiallisiin tapahtumiin, poliittisiin päätöksiin, kirjallisuuteen sekä tilastoihin pohjautuen. Tutkielman tavoitteena on auttaa kansainvälistymään pyrkiviä yrityksiä strategian valinnassa ja esitellä julkisen hallinnon tarjoamia apukeinoja.
28
Arvola, A. (Antti). "Yhteisöverokannan muutoksen vaikutus suomalaisten pörssiyritysten tuloksenjärjestelyyn." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201409051844.
Full textAbstract:
Suomessa toimivien julkisten osakeyhtiöiden toimintaa ohjaavat ja rajoittavat useat lait. Yritysten näkökulmasta lakien noudattamiseen ja soveltamiseen liittyy kuitenkin harkinnanvaraisuus, joka antaa yritysjohdolle mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksen toiminnasta raportoimiseen ulkoisille sidosryhmille. Tuloksenjärjestelyn keinoin yritykset voivat vaikuttaa tilikauden tulokseensa.
Tässä tutkielmassa tutkitaan Suomessa vuosien 2011 ja 2012 välissä tapahtuneen yhteisöverokannan alentumisen vaikutusta suomalaisten pörssiyritysten tuloksenjärjestelyyn. Yhteisöveroprosenttia alennettiin vuoden 2012 alusta alkaen 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Vaikuttamalla tilikauden tulokseensa tuloksenjärjestelyn keinoin yritykset voivat alentaa verotaakkaansa. Tutkielman oletus on, että yritykset pyrkivät vaikuttamaan tulokseensa negatiivisesti veron alentumista edeltävänä tilikautena, jolloin veron alennuttua normaalia positiivisemman tuloksen raportoiminen on mahdollista. Aiemmissa tutkimuksissa yhteisöveron muutoksella on havaittu olevan vaikutusta yritysten tuloksenjärjestelyyn.
Tutkimusaineistona hyödynnetään Thomson Reutersin Worldscope-tietokannan dataa vuosilta 2011 ja 2012. Tutkimusaineisto koostuu Suomen ja Tanskan pörssiyritysten tilinpäätösten luvuista. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan Barthin ja Israelin (2013) tutkimuksen mukaista Difference-in-difference -mallia, jonka pohjalta muodostetaan regressioyhtälö. Regressioanalyysissa tutkitaan tilikauden, yrityksen kotimaan ja näiden yhteisvaikutuksen merkitystä yrityksen liiketuloksen muodostumisen näkökulmasta. Suomen pörssiyritysten liiketuloksia verrataan Tanskan pörssiyritysten liiketuloksiin, koska Tanskan osakemarkkina ja bruttokansantuote ovat samaa kokoluokkaa Suomen kanssa ja Tanskassa yhteisöveroprosentti säilyi ennallaan vuosina 2011 ja 2012.
Tutkimustulosten perusteella ei löydetty tilastollisesti merkitseviä todisteita siitä, että yhteisöveron alentumisella olisi vaikutusta Suomen pörssiyritysten tuloksenjärjestelyyn. Lisäksi tulosten mukaan Suomen pörssiyritysten liiketulokset näyttäisivät pienentyneen siirryttäessä vuodesta 2011 vuoteen 2012. Näin ollen tutkimustulokset eivät olleet oletusten mukaisia. Todennäköisesti heikkoihin tutkimustuloksiin on vaikuttanut samaan aikaan tapahtunut pääomatuloverotuksen kiristyminen ja talouden taantuma. Lisäksi tutkimustuloksia heikensi oletettavasti se, että tutkimuksessa käytettiin yritysten IFRS-tilinpäätöksen mukaisia lukuja, vaikka varsinainen verotus perustuu Suomen tilinpäätösstandardien mukaan laadittuihin tilinpäätöksiin. Vaikka tilastollisesti merkitsevät tulokset jäivät laihoiksi, on verolähtöisen tuloksenjärjestelyn tutkiminen silti tärkeää, esimerkiksi verotuksesta säätävien tahojen näkökulmasta. Lisäksi tutkimus luo pohjaa jatkotutkimuksille. Tulevaisuudessa Suomen pörssiyritysten tuloksenjärjestelyä olisi mielenkiintoista tutkia pidemmällä aikavälillä ja lisätä regressioanalyysiin muita tuloksenjärjestelyyn oletettavasti vaikuttavia tekijöitä. Tällöin tilastollisesti merkitsevien tulosten löytäminen voisi olla ilmeisempää.
29
Envall, Markku. "Suomalainen aforismi : keinoja : rakenteita : lajeja : ongelma /." Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb390749204.
Full textAbstract:
Texte remanié de: Väitöskirja--Historialis-kielitieteellinenosasto--Helsingin yliopisto, 1987.Résumé en anglais : the Finnish aphorism : means of expression, structures, genres, problems. Bibliogr. p. [326]-337.
30
Huttu, K. (Krista). "Kulttuurierojen luomat haasteet suomalaisten yritysten integraatioissa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905231972.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tutkimus käsittelee kulttuurin käsitettä modernista ja postmodernista näkökulmasta, vallitsevia teorioita yritysintegraatioista, sekä kulttuurierojen tutkimisen, kun ympäristönä on yritysosto tai -fuusio. Tärkeimpinä tutkimuksina tässä työssä on käytetty organisaatioympäristössä tehtyjä kulttuuritutkimuksia. Opinnäytetyö käsittelee myös johtamisen keinoja kulttuurien sulauttamiseksi.
Aihe on kytköksissä kasvaneeseen yritysostojen määrään ja kulttuurin näkökulma voi olla yksi syy epäonnistuneisiin integraatioihin. Tämä työ käsittelee sitä, miksi yritys haluaa kasvaa integraatioilla, mitä haasteita ne sisältävät, sekä millaisia vaikutuksia kulttuureilla on. Työssä keskeisimpänä kulttuurinäkemyksenä on kansallisen kulttuurin näkökulma, vaikka keskustelussa on otettu huomioon organisaatiokulttuurin näkökulma, sekä identiteettikäsitys.
31
Tabell, J. (Jukka). "Suomalainen opettaja ja rehtori osana koulutusvientiä." Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201906262647.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Suomalainen kasvatus- ja koulutustyö perustuu korkeatasoiseen työntekijöiden koulutukseen, tutkimukseen, lapsikeskeisyyteen ja tasa-arvoon. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna suomalaisen järjestelmän tulokset ovat tasalaatuisia ja Suomi pärjää vuodesta toiseen kärkimaiden joukossa. Suomen talouden kannalta olisi ensi arvoisen tärkeää löytää uusia tapoja myydä omaa osaamista vientiä lisäämällä. Koulutusviennissä liikkuu rahaa kymmeniä miljardeja. Samaan aikaan on muistettava eettisyys, kohdemaiden ihmisten välinen tasa-arvo ja maiden oman kulttuuriperinteen kunnioittaminen.
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa käytän fenomenografiaa analyysiprosessissa sekä metodologisena lähestymistapana kuvaamassa suomalaisten luokanopettajien ja rehtoreiden kokemusmaailmaa koulutusviennissä työskentelystä. Tarkastelen koulutusvientiä tutkimuksessani haastateltavina olleiden opettajien ja rehtoreiden ymmärtämisen ja käsitysten kautta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelen suomalaista koulutuskenttää koulutusviennin näkökulmasta. Jatkan koulutusviennin tarkastelua Suomen koulutusviennin strategiaa ja koulutusvientiä maailmanlaajuisesti. Teoreettisen viitekehyksen toisessa osassa kohdistan huomioni suomalaiseen opettajaan ja rehtoriin.
Koulutusvientiprojektissa täytyy olla selkeä perehdytys valintaprosessin alusta lähtien ja tuki koko projektin ajan niin kohdemaassa kuin kotimaassakin. Lähtevän opettajan ja rehtorin työssä onnistuminen vaatii lähtevältä oikeanlaista motivaatiota ja valmistautumista ennen kohdemaahan siirtymistä. Työn ulkopuolisen elämän järjestäminen on keskeisessä roolissa kohdemassa. Opetustyössä ja koulunjohtamisessa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä. Sen merkitys korostuu siinä, mitä kauempana ollaan suomalaisesta ja länsimaisesta kulttuurista. Kollegiaalinen tuki, yhteistyö paikallisten työntekijöiden kanssa sekä oman työn kokeminen merkitykselliseksi tukevat opettajan ja rehtorin työtä projektin työvaiheen aikana.
Koulutusvientiprojektin haasteeksi muodostui kohdemaan hallintoon ja päätöksentekoon liittyvä ennakoimattomuus. Se vaikutti sekä työn ulkopuoliseen elämään että varsinaiseen työntekoon. Tärkeää koulutusviennin onnistumiselle ovat työntekijät, jotka tuntevat paikallisen kulttuurin ja päätöksentekotavan. Koulutusvienti muutti opettajuutta niin, että kulttuurituntemus, opetuksen suunnittelu, opetusmenetelmät ja kyky kohdat eri kulttuurista tulevia oppilaita lisääntyivät.Education export : teacher’s and principal’s perspective. Abstract. Finnish educational work is based on a high level of employee training, research, child-centered approach and equality. Globally, the results of the Finnish system are consistent. Year after year Finland is among the top countries, without a system that is unequal for children and youth. For the Finnish economy, it would be of primary importance to find new ways to sell its expertise by increasing the export. At the same time, the ethics, equality between target countries and respect for the countries’ own cultural traditions must be kept in mind.
My research is a qualitative research. I use phenomenography in the analysis process and as a methodological approach to describe the Finnish class teachers and principals’ experiences of working in education export. I examine education export through the understanding and views of the teachers and principals that I interviewed.
Theoretical framework of the study consists of two parts. In the first part, I look at the Finnish education field from the perspective of education export. I continue by exploring the Finland’s education export strategy and education export worldwide. In the second part of the theoretical framework, I concentrate on the Finnish teacher and principal.
Education export project must have a distinct orientation that starts from the beginning of the selection process and lasts through the entire project, both in the target country and the home country. In order to succeed in the teacher and principals’ work, the person leaving must have the right kind of motivation and preparation level before transferring to the target country. Organizing the life outside of work is a key factor in the target country. Cultural sensitivity is needed in teaching and school management. It becomes increasingly important the farther away we get from Finnish and Western culture. Collegial support, co-operation with local workers, finding work meaningful support the teacher and principal in their work during the working phase of the project.
The challenge in the education export project was the unpredictability of the target country’s administration and decision-making. It had an impact on both the extra-curricular life and the actual work. Employees who are familiar with the local culture and decision-making are important to the success of the education export. Educational export changed the teachership by increasing cultural awareness, planning of the teaching, teaching methods and the ability to meet students from different cultures.
32
Tast, S. (Suvi). "Asiantuntijuuden kehittäminen virtuaaliorganisaatioissa:laadullinen tutkimus neljän suomalaisen IT-palveluyrityksen kontekstissa." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612023175.
Full textAbstract:
Tutkielma käsittelee asiantuntijuuden kehittymistä virtuaaliorganisaatioissa Suomalaisten IT-palveluyritysten kontekstissa. Asiantuntijuuteen liitetään vahvasti itseohjautuvuus, itsesäätely, hyvä ongelmanratkaisukyky ja syvällinen osaaminen tietyllä aihealueella. Maantieteellisesti hajautetussa virtuaaliorganisaatiossa työskentely tuo oman haasteensa asiantuntijuuden kehittymiselle ja yhteisölliselle oppimiselle. Yhteisöllinen oppiminen nähdään työelämässä osana asiantuntijuuden kehittämistä.
Tutkielman alussa esitetään asiantuntijuuteen ja siihen liittyvien ominaisuuksien teoreettinen viitekehys. Tutkielman empiirisen osion aineisto on kerätty kevään 2016 aikana. Aineisto koostuu Oulun seudulla toimivan IT-palveluyrityksen perustaneen toimitusjohtajan haastattelusta ja laadullisesta lomakekyselystä, jonka vastaajat työskentelevät asiantuntijoina Suomessa toimivissa IT-palveluyrityksissä. Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan asiantuntijoiden kehittymiseen ja oppimiseen liittyviä tekijöitä niin aineiston kuin aiemman kirjallisuuden perusteella, sekä löytämään mahdollisia keinoja edistää asiantuntijuuden kehittymistä ja yhteisöllistä oppimista virtuaaliorganisaatioissa, huomioiden sekä työntekijöiden että yrityksen johdon näkökulman kehittymiseen. Tutkimuksen tuloksissa korostuu tiimin jäsenten keskinäinen luottamus yhteisöllisen ongelmanratkaisun ja tehtävän suorittamisen onnistumiseksi, sekä esimieheltä vaadittavaa luottamusta työntekijöitä kohtaan. Kommunikaatio virtuaaliorganisaatiossa ei ole helppoa — kommunikoinnin onnistumiseksi keskinäinen luottamus nousee merkittäväksi tekijäksi. Lisäksi esitetään IT-alan ketterien menetelmien projektinhallinnan viitekehys yhteisöllisen oppimisen kontekstissa ja kuinka sitä voi hyödyntää yhteisöllisen oppimisen välineenä virtuaaliorganisaatiossa.
33
Karvonen, V.-P. (Vesa-Pekka), and P. (Pasi) Laukka. "Suomalaisten opettajien asenteita ja valmiuksia ohjelmoinnin opetukseen." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201602121186.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten perusopetuksen opettajien valmiuksia opettaa ohjelmointia sekä asenteita ohjelmoinnin opettamista kohtaan. Lähtökohtana tutkielmalle on uusi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja sen mukanaan tuoma ohjelmoinnin opetuksen sisällyttäminen opetukseen. Pro gradun teoreettinen osa ja sen pohjalta laadittu mittaristo perustuu kahteen pääteoriaan. Tutkielmassa kerätty aineisto on avointa ja se on kaikkien käytettävissä Aalto-yliopiston kautta. Aineistonkeruun instrumentissa opettajien teknologia-asenteen taustalla ovat Davisin (1989) teknologian hyväksymismalli (Technology Acceptance Model, TAM) sekä Venkatesh et al. (2003) Yhdistetty teoria teknologian hyväksymisestä ja käytöstä (Unified Theory of Acceptance and Use of Technology, UTAUT). Tutkielmassa on tarkoituksena tarkastella suomalaisen perusopetuksen opettajan valmiuksia opettaa ohjelmointia sekä asenteita niin ohjelmoinnin asemasta perusopetuksessa, kuin ohjelmoinnin opetuksesta yleisesti. Työn tuloksien avulla pyritään kehittämään suomalaisten peruskoulun opettajien koulutusta ohjelmoinnin opetuksessa. Pro gradu tutkielman aineisto on kerätty yhteistyössä koodiaapinen.fi-sivuston ohjelmointikurssin kanssa. Tutkimuskysely järjestettiin kurssin osallistujille. Tutkielma perustuu 317 suomalaisen opettajan web-kyselylomakkeeseen.
Tutkielman päätulokset: Noin yksi kymmenestä vastaajasta ilmoitti pystyvänsä opettamaan joitakin seuraavista kielistä: Scratch, Scratch Jr., Code.org, ja HTML/CSS. Muiden ohjelmointikielten ja -ympäristöjen osaajia oli merkittävästi vähemmän. Uskoa ohjelmoinnin opettamisen osaamiseen vastaajien keskuudessa kuitenkin on, sillä lähes puolet vastaajista ilmoitti pystyvänsä ratkaisemaan ohjelmoinnin opetuksen ongelmia, vaikka paikalla ei olisi ketään ohjeistamassa ja yli 70 % vastaajasta ilmoitti pystyvänsä ratkaisemaan ohjelmoinnin opetuksen ongelmia, jos käytettävissä on runsaasti (riittävästi) aikaa.
Ohjelmoinnin opettaminen peruskoulussa nähdään tarpeellisena vastaajien keskuudessa. 74,1 % on osittain samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämän ”Ohjelmoinnin opettamista tarvitaan peruskoulussa”. Suomalaisten opettajien suhtautuminen ohjelmoinnin opettamiseen on hieman neutraalia positiivisempi tai opettajat eivät tiedä miten he asennoituvat ohjelmointia kohtaan. Yleinen suhtautuminen ja ahdistuksen vähyys kertovat kuitenkin opettajien ottavan ohjelmoinnin opettamisen ennakkoluulotomasti käyttöönsä.Abstract. The main objective of this Master’s thesis is to explore Finnish primary school teachers’ readiness to teach programming and their attitudes towards teaching of programming. The new National Curriculum of Finland requires teachers to be able to teach programming commencing from autumn 2016. Koodiaapinen.fi has designed a massive open online course to educate Finnish teachers on teaching of programming to tackle this requirement. The research questionnaire was offered to the teachers who participated in the course. The results of this thesis are intended to be used on developing of the Finnish primary school teacher training on the area of teaching of programming.
Research method of this thesis was web-based questionnaire (n=317). Instrument of the research is based on TAM (Technology Acceptance Model) (Davis, 1989.) and UTAUT (Unified Theory of Acceptance and Use of Technology) (Venkatesh et al., 2003.). Those models were translated and modified to match the research problem and the language of this thesis. One great contributor to the instrument was the questionnaire developed by the researchers of ”The programming studio: investigating teachers’ readiness for teaching programming in the Island of Ireland”. The questionnaire used in this thesis is partially similar to the one used in Ireland to allow direct comparison of the results between these studies.
Main results of the thesis: About one in ten of the respondents declared to be able to teach some of the following programming languages: Scratch, Scratch Jr., Code.org and HTML/CSS. The respondents were significantly less familiar with other programming languages. However, almost half of the respondents indicated ability to solve problems of the teaching of programming even if there were no help available and over 70 % of the respondents declared they would solve those problems if they had enough time to work on the problem. Teaching of programming was seen necessary among the respondents as 74,1 % partially agreed or strongly agreed with the statement “the teaching of programming is needed in primary school”. The attitude towards teaching of programming is somewhat more positive than neutral among the respondents or the respondents were not yet able to state their attitudes. The general attitude and lack of anxiety among the respondents denotes that Finnish teachers are openmindedly welcoming programming into primary school’s curriculum.
34
Laukka, P. (Pasi). "Suomalaisten opettajien asenteita ja valmiuksia ohjelmoinnin opetukseen." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602161201.
Full textAbstract:
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten perusopetuksen opettajien valmiuksia opettaa ohjelmointia sekä asenteita ohjelmoinnin opettamista kohtaan. Lähtökohtana tutkielmalle on uusi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja sen mukanaan tuoma ohjelmoinnin opetuksen sisällyttäminen opetukseen. Pro gradun teoreettinen osa ja sen pohjalta laadittu mittaristo perustuu kahteen pääteoriaan. Tutkielmassa kerätty aineisto on avointa ja se on kaikkien käytettävissä Aalto-yliopiston kautta. Aineistonkeruun instrumentissa opettajien teknologia-asenteen taustalla ovat Davisin (1989) teknologian hyväksymismalli (Technology Acceptance Model, TAM) sekä Venkatesh et al. (2003) Yhdistetty teoria teknologian hyväksymisestä ja käytöstä (Unified Theory of Acceptance and Use of Technology, UTAUT). Tutkielmassa on tarkoituksena tarkastella suomalaisen perusopetuksen opettajan valmiuksia opettaa ohjelmointia sekä asenteita niin ohjelmoinnin asemasta perusopetuksessa, kuin ohjelmoinnin opetuksesta yleisesti. Työn tuloksien avulla pyritään kehittämään suomalaisten peruskoulun opettajien koulutusta ohjelmoinnin opetuksessa. Pro gradu tutkielman aineisto on kerätty yhteistyössä koodiaapinen.fi-sivuston ohjelmointikurssin kanssa. Tutkimuskysely järjestettiin kurssin osallistujille. Tutkielma perustuu 317 suomalaisen opettajan web-kyselylomakkeeseen. Tutkielman päätulokset: Noin yksi kymmenestä vastaajasta ilmoitti pystyvänsä opettamaan joitakin seuraavista kielistä: Scratch, Scratch Jr., Code.org, ja HTML/CSS. Muiden ohjelmointikielten ja -ympäristöjen osaajia oli merkittävästi vähemmän. Uskoa ohjelmoinnin opettamisen osaamiseen vas-taajien keskuudessa kuitenkin on, sillä lähes puolet vastaajista ilmoitti pystyvänsä ratkaisemaan ohjelmoinnin opetuksen ongelmia, vaikka paikalla ei olisi ketään ohjeistamassa ja yli 70 % vastaajasta ilmoitti pystyvänsä ratkaisemaan ohjelmoinnin opetuksen ongelmia, jos käytettävissä on runsaasti (riittävästi) aikaa. Ohjelmoinnin opettaminen peruskoulussa nähdään tarpeellisena vastaajien keskuudessa. 74,1 % on osittain samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämän ”Ohjelmoinnin opettamista tarvitaan perus-koulussa”. Suomalaisten opettajien suhtautuminen ohjelmoinnin opettamiseen on hieman neutraalia positiivisempi tai opettajat eivät tiedä miten he asennoituvat ohjelmointia kohtaan. Yleinen suhtautuminen ja ahdistuksen vähyys kertovat kuitenkin opettajien ottavan ohjelmoinnin opettamisen ennakkoluulottomasti käyttöönsäThe main objective of this Master’s thesis is to explore Finnish primary school teachers’ readiness to teach programming and their attitudes towards teaching of programming. The new National Curriculum of Finland requires teachers to be able to teach programming commencing from autumn 2016. Koodiaapinen.fi has designed a massive open online course to educate Finnish teachers on teaching of programming to tackle this requirement. The research questionnaire was offered to the teachers who participated in the course. The results of this thesis are intended to be used on developing of the Finnish primary school teacher training on the area of teaching of programming. Research method of this thesis was web-based questionnaire (n=317). Instrument of the research is based on TAM (Technology Acceptance Model) (Davis, 1989.) and UTAUT (Unified Theory of Ac-ceptance and Use of Technology) (Venkatesh et al., 2003.). Those models were translated and modi-fied to match the research problem and the language of this thesis. One great contributor to the in-strument was the questionnaire developed by the researchers of ”The programming studio: investigating teachers’ readiness for teaching programming in the Island of Ireland”. The questionnaire used in this thesis is partially similar to the one used in Ireland to allow direct comparison of the results between these studies. Main results of the thesis: About one in ten of the respondents declared to be able to teach some of the following programming languages: Scratch, Scratch Jr., Code.org and HTML/CSS. The respondents were significantly less familiar with other programming languages. However, almost half of the respondents indicated ability to solve problems of the teaching of programming even if there were no help available and over 70 % of the respondents declared they would solve those problems if they had enough time to work on the problem. Teaching of programming was seen necessary among the respondents as 74,1 % partially agreed or strongly agreed with the statement “the teaching of programming is needed in primary school”. The attitude towards teaching of programming is somewhat more positive than neutral among the respondents or the respondents were not yet able to state their attitudes. The general attitude and lack of anxiety among the respondents denotes that Finnish teachers are open-mindedly welcoming programming into primary school’s curriculum
35
Marski, S. (Sampo). "Limuviinasta normien purkuun:kehysanalyysi suomalaisesta alkoholikeskustelusta vuonna 2017." Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201910172983.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Pro gradu -työssäni tutkin kehysanalyysiä ja sisällönanalyysiä hyväksi käyttäen suomalaista alkoholikeskustelua vuonna 2017. Vuoden 2018 alussa Suomessa tuli voimaan uusi alkoholilaki, johon liittyen alkoholista keskusteltiin paljon lehdissä ja eduskunnassa.
Aineistona työssä on Helsingin Sanomien alkoholilaista kertovat kirjoitukset vuonna 2017 sekä samana vuonna eduskunnassa asiasta käytetyt puheenvuorot. Eduskunnassa käydyt puheenvuorot olen niiden suuren määrän vuoksi rajannut syyskuussa pidettyihin puheenvuoroihin ja joulukuun 18.–19.12.2017 pidettyihin puheenvuoroihin.
Tutkimukseni perusteella suomalainen alkoholikeskustelu voidaan jäsentää käyttäen kolmea erilaista keskustelun kehystä. Nämä ovat vapauden, suojelun ja sovittelun kehykset.
Vapauden kehyksessä puolustettiin lakia yksilönvapauden näkökulmasta. Lakialoite oli osa Juha Sipilän hallituksen normien purkuun liittyvää kärkihanketta. Myös kansantaloutta ja suomalaisen alkoholikulttuurin muutosta pidettiin kehyksen sisällä tärkeinä argumentteina lakimuutoksen puolesta. Kehyksen sisällä puhuivat lähinnä sinisen tulevaisuuden, kokoomuksen ja keskustan kansanedustajat.
Suojelun kehyksessä pääosin vastustettiin lakimuutosta. Kehyksen teemat liikkuivat kansanterveyden, Alkon aseman sekä lasten ja nuorten suojelemisen ympärillä. Sen pääasiallisena äänenä olivat opposition kansanedustajat, vaikka mukana oli myös paljon keskustalaisia.
Sovittelun kehyksessä yritettiin ymmärtää molempien puolien argumentteja. Kehyksen sisällä tärkein teema oli prosenttiraja, joka myös oli tärkein erottava tekijä vapauden ja sovittelun kehyksen välillä. Sovittelun kehyksessä prosenttirajan nostoa ei nähty yksiselitteisesti hyvänä asiana. Tässä kehyksessä puhuivat perussuomalaisten, keskustan ja suomen ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat.
36
Partanen, Pirkko. ""Koko talo soi" : Klemetti-Opisto suomalaisen musiikkultuurin kehittäjänä 1953-1968 /." Helsinki : University of Helsinki, Dept. of Applied Sciences of Education, 2009. http://bvbr.bib-bvb.de:8991/F?func=service&doc_library=BVB01&doc_number=018718640&line_number=0001&func_code=DB_RECORDS&service_type=MEDIA.
Full text
37
Nurmela, A. (Antti), and A. (Aleksi) Tanner. "Harjoituksen rakenteen vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen:tapaustutkimus suomalaisen ja espanjalaisen jalkapallojoukkueen harjoittelusta." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201312051985.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tutkimuksemme tarkoituksena oli vertailla suomalaisten ja espanjalaisten vuonna 2003 syntyneiden poikien jalkapalloharjoitusten rakennetta ja sisältöä. Lisäksi halusimme tarkentua tutkimuksessamme fyysisen aktiivisuuden käsitteeseen sekä saada tietoa harjoituksen rakenteen vaikutuksista fyysieen aktiivisuuteen. Tutkimuksen kohteena oli kaksi yhdeksänvuotiaiden poikien joukkuetta. Aineisto kerättiin videoimalla harjoituksia Espanjassa ja Suomessa marraskuun 2011 ja huhtikuun 2012 välisenä aikana.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään lasten kehittymistä fyysisen ja psyykkisen kehittymisen osa-alueilla. Tämän jälkeen käsittelemme motorista oppimista sekä erityisesti liikuntataitojen oppimista. Lisäksi tarkastelemme teoreettisessa viitekehyksessä fyysisen rasittavuuden suosituksia lapsille sekä fyysisen aktiivisuuden käsitettä.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka toteuttiin analysoimalla videomateriaalia yhteensä kuudesta harjoituksesta. Tutkimuksemme jakautui kahteen osa-alueeseen. Ensiksi selvitimme minkälaisia harjoitteita harjoituksen aikana pidetään. Vaihtoehdot jaoimme neljään kategoriaan, joissa tutkimme, onko harjoite palloton harjoite, pallollinen harjoite, pelillinen harjoite vai taidollinen harjoite. Toisesssa vaiheessa tutkimme pelaajien fyysistä aktiivisuutta observoimalla aikavälirekisteröintiä sekä observointilomaketta hyväksi käyttäen harjoitteita. Fyysisen aktiivisuuden tason jaoimme viiteen eri kategoriaan: 1. ei liiku, 2. liikkuu vähän, 3. liikkuu keskinkertaisesti, 4. liikkuu paljon ja 5. liikkuu erittäin paljon. Näiden pohjalta pyrimme löytämään yhtymäkohtia fyysisen aktiivisuuden ja harjoituksen rakenteen välille.
Tutkimus osoitti, että harjoituksen rakenteella on vaikutusta motorisen taidon oppimiseen sekä fyysiseen aktiivisuuten harjoituksen aikana. Tutkimuksesta selviää myös, että espanjalaisen ja suomalaisen joukkueen pelaajien fyysisessä aktiivisuudessa on eroavaisuuksia yhdeksänvuotiailla pelaajilla harjoitusten aikana.
Jatkotutkimuksessa olisi mielenkiintoista tutkia, miten valmentajan pelaajille määrittämä vaatimustaso vaikuttaa tämän ikäisillä pelaajilla fyysiseen aktiivisuuteen.
38
Kultalahti, M. (Martti). "Suomalaisen kirjanpidon historia ja tulevaisuus:diskurssianalyysi alan lehdistä vuosilta 2010–2015." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201701121055.
Full textAbstract:
Tutkimuksen tavoitteena on kuvata suomalaisen kirjanpidon kehityskaari aina sen ensiaskelista nykypäivän kautta tulevaisuuden näkymiin. Aihetta tutkitaan historiantutkimuksen ja diskurssianalyysin keinoin. Aiheen laajuuden vuoksi tarkastelun painopiste rajattiin erityisesti kansainvälistymisen näkökulmaan, muitakaan, esimerkiksi digitalisaatiota, unohtamatta.
Historiantutkimuksen osiossa käydään läpi suomalaisen kirjanpidon historian merkittävimmät kehitysvaiheet. Historiajakson tarkastelu päättyy 2000-luvulle, jolloin kansallisen kirjanpitomme kansainvälistyminen on päässyt vauhtiin. Tästä eteenpäin suomalaista kirjanpitoa lähdetään arvioimaan diskurssianalyysin keinoin, yhdistellen historiantutkimuksessa tehdyt löydöt nykyiseen ammattilehtien sisältöön. Aineistona diskurssianalyysille toimivat vuosien 2010–2015 ammattilehdistö, tarkemmin Balanssi, Tilintarkastus ja Tilisanomat.
Diskurssianalyysi pyrkii vastaamaan tutkimuksen kysymyksiin taloushallinnon ammattilehtien diskurssien ominaispiirteistä, sekä linkittämään historian ja diskurssit keskenään. Tutkittavana ovat myös mahdolliset hegemoniset diskurssit. Diskurssianalyysi ammentaa etenkin ranskalaisen diskurssianalyysin traditiosta, jossa muun muassa diskurssien historiallisuudella on tärkeä asema. Diskurssianalyysin myötä aineiston artikkeleista poimitaan ja näytetään sopiviksi katsottuja esimerkkejä eri diskursseista.
Hegemonisina diskursseina esitetään kv.-diskurssi ja digidiskurssi. Näistä kv.-diskurssia lähdetään avaamaan sitä tukeviin osadiskursseihin, joita ovat harmonisointidiskurssi, kokodiskurssi sekä kansallinen diskurssi. Sekä hegemonisten diskurssien että osadiskurssien kuvaus esimerkkeineen antaa vastauksen toiseen tutkimuskysymykseen ominaispiirteistä ja hegemonisista diskursseista. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen diskurssien ja historian yhteydestä vastataan kunkin diskurssin kohdalla erikseen, mutta yleistyksenä voidaan sanoa, että diskursseille näyttäisi löytyvän vaikuttimet ja perustansa historiasta. Kolmatta tutkimuskysymystä suomalaisen kirjanpidon tulevaisuudesta diskurssien perusteella käsitellään muutoksen ja siihen liittyvän diskurssin valossa.
39
Pihlajamaa, J. (Jarno). "Koodinvaihto espanjalaisen au pairin ja suomalaisten hoitolasten keskusteluissa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201902021140.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmassani tutkin espanjalaisen au pairin ja hänen suomalaisten hoitolastensa välisiä keskusteluja. Tutkimuksessani selvitän, minkälaista koodinvaihtoa keskusteluissa ilmenee. Kyseessä on laadullinen monikielisyystutkimus, jonka pääkohteena on keskustelijoiden käyttämä sanasto. Aineistoni on peräisin Oulun kikosa-kokoelmasta, johon on kerätty monikielisiä keskusteluja.
Tutkimuksessani olen jaotellut suomen- ja englanninkielisiä sanoja ja verrannut niiden käyttöä. Sanat olen jakanut neljään luokkaan: värisanoihin, kysymyssanoihin, käskysanoihin ja muihin sanoihin. Muihin sanoihin sisältyvät intensiteettisanat ja kulttuurisanat. Lisäksi olen tarkastellut, millä tavalla keskustelijat käyttävät kieltä yleisesti koodinvaihdon kannalta. Taustakirjallisuutena hyödynnän esimerkiksi Ad Backusin ja Yaron Matrasin kirjoituksia koodinvaihdosta ja monikielisyydestä. Tutkielmani tulokset tukevat muun muassa ajatusta siitä, että koodinvaihto ei ole sattumanvaraista, vaan tietynlaiset sanat esiintyvät johdonmukaisesti tietyllä kielellä.Abstract. In my bachelor’s thesis I analyse code-switching in conversations between Spanish au pair and the children of her host family. In this study I find out what kind of code-switching occurences happen in these conversations. This thesis in its core is a qualitative multilanguage study. The main focus is the vocabulary of the participants. My research material is from Oulu University’s kikosa-archives which stores multilangual conversations.
40
Hyypiö, A. (Anni). "”Olen minä kyseenalaistanut”:suomalainen nykyromaani ja taistolaisuuden merkityskamppailut." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406051685.
Full textAbstract:
Pro gradu -työssäni tutkin taistolaisuuden representaatioita suomalaisessa 1990−2000-lukujen nykyromaanissa. Tutkielmassani käyn läpi tapoja joilla taistolaisuutta suomalaisessa romaanitraditiossa muistetaan ja kuvataan ja miten nämä taistolaisrepresentaatiot liittyvät laajemmin taistolaisuuden merkityksestä käytäviin neuvotteluihin. Tutkin työssäni myös taistolaisrepresentaatioihin liittyvää valtaa ja niiden suhteita taistolaisdiskurssien syntyyn ja säilyttämiseen.
Tutkielmani nimi ”Olen minä kyseenalaistanut” — suomalainen nykyromaani ja taistolaisuuden merkityskamppailut viittaa kolmeen eri merkitykseen. Se sisältää ensinnäkin suoran lainauksen Laura Honkasalon Sinun lapsesi eivät ole sinun -romaanin päähenkilö Nellin (SLEOS, 293) suusta. Lainauksen kontekstissa Nelli toteaa, ettei hänen uskonsa vasemmiston aatteisiin palaudu vanhempien taistolaisuuteen.
Toinen merkitys liittyy yleisemmin käsittelemääni taistolaiskeskusteluun ja kuvaa sen eri positioita. Kolmanneksi nimi kytkeytyy myös diskurssilla operoivan tutkijan positioon: piilevien valtasuhteiden ja luonnollistuneiden diskurssien paljastaminen vaatii tutkijalta jatkuvaa luonnollistuneen ”terveen järjen” kyseenalaistamista.
Tutkielmassani esitän, että nykyisessä taistolaiskeskustelussa elää tällä hetkellä useita yhtäaikaisia käsityksiä taistolaisuuden merkityksestä, sen synnystä ja seurauksista. Nämä erilaiset taistolaisuustulkinnat elävät jännitteisessä kilpailutilanteessa, jossa tavoitteena olisi muodostaa lopullinen, ”totuudellinen” kuva taistolaisuudesta. Tästä johtuen tietyt puhetavat ovat jo vakiintuneet taistolaisuudesta puhuttaessa sallituimmaksi kuin toiset, eli ovat saavuttaneet valtadiskurssin aseman.
Lähestyn kysymystä diskurssin, representaation, ideologian ja hegemonian käsitteen kautta. Primääriteoksinani ovat Anja Snellmanin "Paratiisin kartta" (1999/2001), Laura Honkasalon "Sinun lapsesi eivät ole sinun" (2001/2003) ja Pirkko Saision "Punainen erokirja" (2003). Tutkimuksessani hahmottelen kolme erilaista taistolaisdiskurssia (taistolaisuus uskonnollisena hurmosliikkeenä, taistolaisuus väärinymmärrettynä yhteiskunnallisena liikkeenä ja taistolaisuus henkilökohtaisena pettymyksenä) ja niiden välisiä valtasuhteita. Nämä diskurssit sisältävät oman retoriikkansa, jolla diskurssi operoi ja tekee itsensä näkyväksi, ja ne tuottavat kolme hyvin erilaista tulkintaa aiheesta jonka tunnemme nimellä "taistolaisuus".
Tutkielmani tuloksena hahmottelin keskeisten teosteni suhdetta valta- ja vastadiskursseihin. Tutkimuksessani argumentoin Anja Snellmanin "Paratiisin kartan" artikuloivan valtadiskurssin mukaista kuvaa. Tunnustukselle rakentuva taistolaiskuva vastaa valtadiskurssin pyyntöön tunnustamalla taistolaisuuden — vaikkei aivan selvää olekaan, mitä pitäisi tunnustaa.
Sen sijaan "Sinun lapsesi eivät ole sinun" asettuu selkeästi vallitsevaa valtadiskurssia vastaan palauttamalla taistolaisrepresentaation takaisin poliittiselle kehystykselle uskonnollisesta tai hurmoksellisesta kehystyksestä. Honkasalon romaani asettuu taistolaisuutta puolustavaan subjektipositioon: se antaa tilaa taistolaisuuden muistamiselle myös muuna kuin nostalgiana tai kyvyttömyytenä ymmärtää ”nykypäivän realismia”, ts. hyväksyä uusliberalismin hegemonia.
Punaisen erokirjan taistolaisrepresentaatio on muita kuvauksia kompleksisempi. Teos representoi taistolaisuutta, jota ei kuvata niin tunnustamisen kuin poliittisenkaan kehystyksen kautta, eikä se vastaa valtadiskurssin tunnustamista vaativaan kutsuun. Teos ei myöskään anna selkeästi yhteiskunnallisesti tai uskonnollisesti motivoitunutta syytä taistolaisuudelle. Punainen erokirja taistelee yhtenäistä, menneestä taaksepäin kulkevaa tulkintaa vastaan. Se kieltäytyy ottamasta sille tarjottua subjektipositiota koko liikkeen olemuksen selittäjänä.
Punainen erokirja onkin selvärajaisuutta vastustavalla taistolaisrepresentaatiolla hyvä osoitus siitä miten valtadiskurssin vahvasta voimasta huolimatta voi ennakkoluulottomalla ja kekseliäällä sanataiteella olla ainutlaatuinen mahdollisuus toistaa todellisuutta toisin.
41
Parrila, S. (Sanna). "Perhepäivähoito osana suomalaista päivähoitojärjestelmää:näkökulmia perhepäivähoidon laatuun ja sen kehittämiseen." Doctoral thesis, University of Oulu, 2002. http://urn.fi/urn:isbn:9514268741.
Full textAbstract:
Abstract The purpose of the study was to describe family day care as part of the Finnish day care system, to analyze the views of family day care staff and parents concerning family day care and its quality and, based on these findings, to outline a theoretical model of the key determinants of the quality of family day care. The empirical data were collected through a survey with a focus on open-ended questions concerning family day care and its quality. The survey was carried out in different parts of Finland, and both large and small municipalities from different geographical parts of Finland were included. The response percentage was 93 % for family day care providers and 95 % for family day care supervisors. The parental inquiry was carried out as a case study, and 33 families responded. Methods of both inductive and deductive content analysis were applied. The parents of children in family day care and the family care supervisors listed the following factors as key challenges for the quality of family day care: development of the education and professionality of family day care providers, diversification of the functional contents of family day care and promotion of planning and goal orientation. These requirements are partly contradictory to the quality criteria presented by the day care providers themselves. The family day care providers considered conscious and goal-oriented education and instruction secondary, but underlined the importance of warm togetherness, a home-like environment and individual care. According to the family day care providers, the most important aspect of quality improvement is the need to improve family day care providers' salary and working time regulations and to enhance co-operation and internal welfare within the working community. For theoretically modelling the quality of family day care, four key approaches to quality were applied in the study: 1) family day care provider's personality and professionality, 2) functioning and functional environment of family day care, 3) goals of family day care and 4) impacts of family day care. Apart from the different approaches to quality, the findings also highlighted some matters crucial to the quality of family day care, some of which emerged from the empirical material and some others from a review of the research literature. In the theoretical model of the quality of family day care based on a synthesis of the findings, these factors were divided into five larger categories of factors: 1) societal factors, 2) factors related to the organization of family day care 3) factors related to the educational process, 4) factors related to the family care provider and 5) factors related to the impact of family day care. The model will provide municipalities a scientific basis for evaluating and developing the quality of family day care in co-operation with the staff, children and parentsTiivistelmä Tutkimuksen tehtävänä oli kuvata perhepäivähoitoa osana suomalaista päivähoitojärjestelmää, tarkastella perhepäivähoitohenkilöstön ja vanhempien käsityksiä perhepäivähoidosta ja sen laadusta sekä edellisiin pohjautuen rakentaa teoreettinen jäsennys perhepäivähoidon keskeisistä laatutekijöistä. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty kyselytutkimuksena, jossa painopiste oli perhepäivähoitoa ja sen laatua kartoittavissa avoimissa kysymyksissä. Kysely suunnattiin siten, että mukaan saatiin sekä pieniä että suuria kuntia maantieteellisesti eri puolilta Suomea. Vastausprosentiksi muodostui perhepäivähoitajien osalta 93 % ja ohjaajien osalta 95 %. Vanhemmille suunnattu kysely toteutettiin case-luonteisena kyselytutkimuksena, johon vastasi 33 perhettä. Tutkimusaineiston analyysissa on hyödynnetty sekä induktiivista että deduktiivista sisällön analyysia. Tutkimus osoitti, että perhepäivähoitolasten vanhemmat ja perhepäivähoidon ohjaajat pitävät laadun kannalta keskeisenä haasteena hoitajien koulutuksen ja ammatillisuuden kehittämistä, perhepäivähoidon toimintasisältöjen monipuolistamista sekä toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden lisäämistä. Tämä vaade on osittain ristiriidassa perhepäivähoitajien omien laatukäsitysten kanssa. Perhepäivähoitajat pitävät tietoista ja tavoitteellista kasvattamista ja opettamista toisarvoisena ja korostavat lämminhenkisen yhdessäolon, kodinomaisuuden ja yksilöllisen hoivan merkitystä. Perhepäivähoitajien mukaan laadun kehittämisessä on tärkeintä perhepäivähoitajien palkkaus- ja työaikasäädösten kohentaminen sekä työyhteisön sisäisen yhteistyön ja hyvinvoinnin kehittäminen. Perhepäivähoidon laadun teoreettisen jäsentämisen perustaksi löytyi tutkimuksessa neljä keskeistä laadun tarkastelukulmaa: 1) perhepäivähoitajan persoonallisuus ja ammattitaito, 2) perhepäivähoidon toiminta ja toimintaympäristö, 3) perhepäivähoidon tavoitteet ja 4) perhepäivähoidon vaikutukset. Laadun eri tarkastelukulmien lisäksi tutkimuksesta löytyi tiettyjä perhepäivähoidon laadun kannalta keskeisiä tekijöitä, joista osa nousi esiin sekä tutkimukseni empiirisestä aineistosta että perhepäivähoidon laatuun liittyvästä tutkimuskirjallisuuskoonnista. Tutkimustulosten synteesinä luodussa perhepäivähoidon laadun teoreettisessa mallissa nämä tekijät on jaoteltu viiteen laajempaan tekijäluokkaan: 1) yhteiskunnalliset tekijät , 2) perhepäivähoidon organisointiin liittyvät tekijät, 3) kasvatusprosessiin liittyvät tekijät , 4) perhepäivähoitajaan kytkeytyvät tekijät sekä 5) perhepäivähoidon vaikutuksiin liittyvät tekijät. Malli antaa kunnille tieteellisesti perustellun pohjan arvioida ja kehittää perhepäivähoidon laatua yhteistyössä henkilöstön, lasten ja vanhempien kanssa
42
Wacklin, A. (Atte). "Suomalainen Yhdistys Kiinassa:perustaminen ja toiminta maailmansotien välisenä aikana Shanghaissa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201903081302.
Full text
43
Tölli, J. (Joel). "Toimitusjohtajan tietotarpeiden tunnistaminen liiketoimintatiedon hallinnan kehittämisessä:tapausyrityksenä suomalainen hirsirakennusten valmistaja." Master's thesis, University of Oulu, 2012. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201210081041.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tiedolla on merkittävä rooli nykypäivän yritysjohtajien työssä. Johtajien työ on pitkälti päätösten tekemistä ja päätöksenteossa tarvitaan tietoa. Nykypäivän tietoyhteiskunnassa tietoa on saatavilla lähes rajattomasti ja päätöksenteon kannalta haasteen muodostaakin oleellisen tiedon tunnistaminen, saavuttaminen ja käyttäminen päätöksenteossa. Liiketoimintatiedon hallinta (business intelligence) pyrkii vastaamaan edellä kuvattuihin haasteisiin tavoitteenaan tukea johdon päätöksentekoa. Tässä tutkimuksessa tutkitaan liiketoimintatiedon hallinnan kehittämistä toimitusjohtajan päätöksenteon näkökulmasta, sillä aikaisempi johtamisen tutkimus on jättänyt toimitusjohtajan näkökulman vähemmälle huomiolle.
Vaikka liiketoimintatiedon hallintaa on tutkittu paljon, käsitteelle ei ole muodostunut yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Tästä syystä tutkimuksessa perehdytään käsitteen ympärillä käytävään tieteelliseen keskusteluun tarkoituksena kirkastaa liiketoimintatiedon hallinnan määritelmää. Liiketoimintatiedon hallinnan kehittämisessä ensimmäinen haaste on toimitusjohtajan päätöksenteon kannalta oleellisen tiedon tunnistaminen ja käsitteellistäminen. Tutkimusongelma kietoutuu toimitusjohtajuuden, liiketoimintatiedon hallinnan ja edelleen tietotarpeiden tunnistamisen ympärille. Tutkimusongelman pohjalta on laadittu tutkimuskysymys: millä tavalla liiketoimintatiedon hallintaa tulisi kehittää toimitusjohtajan päätöksenteon tukemiseksi? Tutkimuskysymys on jaettu edelleen kahteen alakysymykseen: (1) mitä on liiketoimintatiedon hallinta toimitusjohtajan päätöksenteon tukemisen kannalta ja (2) millä tavalla toimitusjohtajan tietotarpeet ja niihin liittyvät kehitysalueet ovat tunnistettavissa ja konkretisoitavissa?
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tapausyrityksenä on suomalainen hirsirakennuksia valmistava yritys, joka on osa suurempaa, mekaaniseen puunjalostukseen erikoistunutta konsernia. Tutkimuksen aluksi laadittiin teoreettinen viitekehys liiketoimintatiedon hallinnasta ja sen kehittämisestä toimitusjohtajan tarpeiden näkökulmasta. Teoreettisen viitekehyksen ohjaamana kerättiin empiirinen aineisto, joka muodostui tapausyrityksen toimitusjohtajan ja emoyhtiön talousjohtajan haastatteluista. Myös empiirisen aineiston analysointi tapahtui teoreettisen viitekehyksen pohjalta.
Tutkimus osoitti, että liiketoimintatiedon hallinta on moniulotteinen käsite, jota käytetään eri yhteyksissä eri tavoin. Hyvin yleisesti se nähdään prosessina, jonka tavoitteena on tukea johtajien päätöksentekoa tarjoamalla heidän käyttöönsä päätöksenteon kannalta oleellista tietoa oikea-aikaisesti. Tutkimuksessa nousi esille, että huolella toteutettu tietotarpeiden tunnistaminen on keskeinen edellytys onnistuneelle liiketoimintatiedon hallinnalle. Tietotarpeiden ja niihin liittyvien kehitysalueiden tunnistamisessa ja käsitteellistämisessä auttaa tiedon tarjonnan, tiedon kysynnän ja objektiivisten tietotarpeiden huolellinen selvittäminen. Etenkin tietotarpeiden selvittämisen osalla tulisi käyttää useita menetelmiä rinnakkain parhaan lopputuloksen varmistamiseksi. Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset tuovat oman lisänsä aiheen ympärillä käytävään tieteelliseen keskusteluun sekä antavat eväitä liiketoimintatiedon hallinnan kehittämiseen käytännön liike-elämässä.
44
Mattsoff, (Niemi) Päivi Kristiina. "Antisankari, yksityisetsivä Jussi Vares : Reijo Mäen henkilöhahmojen suhteesta suomalaisen proosan traditioon ja rikoskirjallisuuteen." Thesis, Stockholm University, Department of Baltic Languages, Finnish and German, 2010. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:su:diva-40853.
Full textAbstract:
In my study I analyse Reijo Mäki’s four books Pimeyden tango (1997), Pahan suudelma (1998), Keltainen leski (1999) and Black Jack (2003). I’m interested whether Mäki as a writer belongs to traditional Finnish prose which started from Aleksis Kivi than genre of crime literature.
After Kai Laitinen humour, nature and democracy are typical to Finnish literature tradition. Mäki’s milieu descriptions are closer to the Finnish literary tradition. Through nature the characters mirror their emotions, feelings and events. The environment is not only seen, but it is also smelled, touched and heard. Through the marks of the nature characters give right as well as misleading clues. It is particularly characteristic to the Finnish literary tradition to describe division of life, social status and the freedom and lack of it through weather, which is not typical to the crime literature. Also Mäki’s characters are democratic and everyday and strongly individualistic and anti-social despite of person’s social standing. Laitinen’s point of view is that in the Finnish literary tradition equality is only between men. In Mäki’s fiction women characters are narrow and they are only seen how they look.
Mäki represents the modern criminal literature in which are characteristics of puzzle, hard-boiled and police novels. Unlike hardboiled detective stories his books are full of verbal descriptions. In conclusion Mäki’s books clearly represent the Finnish literary tradition.
45
Leiviskä, J. (Janne). "Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinojen kehittäminen suomalaisen yhteiskunnan murroksessa:suurimpien puolueiden elinkeinopolitiikka 1951–1970." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514295539.
Full textAbstract:
Abstract I analysed Finnish parties’ policies for developing sources of livelihood in Northern and Eastern Finland in 1951–1970. I used the minutes of the main organs of four parties – the Agrarian League/Centre Party, the Coalition Party, SKDL and SDP – as source material. Parliamentary documents were another important source. After World War II, Finnish society had to adapt to peacetime demands. To quickly provide productive work for people and to achieve self-sufficiency in food production as soon as possible, industrial policy embraced expansion of agriculture. As the 1950s arrived it was noticed that the new small farms were unable to support the growing rural population. Thus, an attempt was made to diversify rural sources of livelihood. At the same time, the parties competed earnestly for rural votes, turning this into a very political question. With the exception of the Agrarian League, the parties put forth new programmes in preparing for the 1958 election, which formed a turning point. After the election, a coalition cabinet – Fagerholm’s Cabinet III – was formed; it then had to resign due to foreign political pressure. After the so-called yöpakkaset crisis, the most important criterion of cabinet eligibility in Finnish government politics was that the party had to have the approval of the Soviet Union. Thereafter the parties were no longer able to cooperate in developing rural areas. The parties were in agreement that rural sources of livelihood had to be developed in order to employ Finland’s growing population. They were unable to agree on how this should happen in practice. The Agrarian League sought to develop rural areas through agriculture, small industry and the wood processing industry. SDP raised industrialisation as the main employment alternative. Un-fortunately, because of questions concerning persons, the party split into two competing camps. SKDL supported increasing state-run industry and foreign trade with the Soviet Union. The Coalition Party was for entrepreneurship and trade connections with the West. Regional development policy measures started up in the 1960s were already long overdue. Despite various regional policy measures, Finland was not able to employ the rural population, and Finns moved to Sweden to find work. This can be considered an indication that the implemented policy was not successfulTiivistelmä Tässä tutkimuksessa käsittelen suomalaisten puolueiden Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinojen kehittämispolitiikkaa vuosina 1951–1970. Lähteinä ovat olleet neljän suurimman puolueen eli Maalaisliitto-Keskustapuolueen, Kansallisen Kokoomuksen, Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) keskeisten toimielinten pöytäkirjat. Toisena keskeisenä lähdeaineistona ovat olleet valtiopäiväasiakirjat. Suomalainen yhteiskunta oli toisen maailmansodan jälkeen sopeutettava rauhanajan vaatimuksiin. Elinkeinopolitiikassa valittiin ratkaisuksi maatalouden laajentaminen, jotta kansa saataisiin nopeasti tuottavaan työhön ja saavutettaisiin elintarvikeomavaraisuus mahdollisimman nopeasti. 1950-luvulle tultaessa huomattiin, etteivät uudet pienviljelmät pystyneet elättämään maaseudun kasvavaa väestöä. Näin ollen maaseudun elinkeinojen kehittämistarve oli mitä ilmeisin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Samalla puolueet kävivät kovaa kilpailua maaseudun äänestäjistä, joten kysymys politisoitui voimakkaasti. Käännekohdaksi muodostuivat vuoden 1958 vaalit, joihin puolueet valmistautuivat, maalaisliittoa lukuun ottamatta, uusilla ohjelmilla. Vaalien jälkeen muodostettiin laajapohjainen Fagerholmin III hallitus, joka joutui eroamaan ulko-poliittisen painostuksen jälkeen. Niin sanotun yöpakkaskriisin jälkeen suomalaisessa hallituspolitiikassa tärkeimmäksi hallituskelpoisuuden kriteeriksi muodostui se, että puolueella täytyi olla Neuvostoliiton hyväksyntä. Tämän jälkeen puolueet eivät enää pystyneet yhteistyöhön maaseudun kehittämistyössä. Puolueiden välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että maaseudun elinkeinoja oli kehitettävä, jotta Suomen kasvava väestö saataisiin työllistettyä. Siitä ei päästy yksimielisyyteen, miten työllistäminen käytännössä tapahtuisi. Maalaisliitto pyrki maaseudun kehittämiseen maatalouden, pienteollisuuden ja puunjalostusteollisuuden avulla. SDP nosti teollistamispolitiikan keskeiseksi työllistämisvaihtoehdoksi. Valitettavasti puolue hajosi henkilökysymysten takia kahteen kilpailevaan leiriin. SKDL kannatti valtiojohtoisen teollisuuden lisäämistä ja ulkomaankauppaa Neuvostoliiton kanssa. Kokoomus oli yksityisyrittäjyyden ja läntisten kauppayhteyksien kannalla. 1960-luvulla aloitetut kehitysaluepoliittiset toimet olivat jo pahasti myöhässä. Erilaisista aluepoliittisista toimista huolimatta maaseudun väestöä ei pystytty työllistämään Suomessa, vaan suomalaiset muuttivat töiden perässä Ruotsiin. Tätä voidaan pitää osoituksena harjoitetun politiikan epäonnistumisesta
46
Karppinen, P. (Petri). "”Koulu, taantumuksen vanha linnake”:taistolaiset vaatimukset suomalaisen koulu- ja korkeakouluopetuksen sisällöstä 1968–1975." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201803151362.
Full textAbstract:
Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkin taistolaisen liikkeen kannanottoja ja vaatimuksia opetuksen sisällöstä vuosien 1968–1975 välillä. Ensisijaisena lähdeaineistona käytin nuortaistolaisen Sosialistisen opiskelijaliiton ja Suomen Teiniliiton julkaisuja, mutta myös SKP:n taistolaisen vähemmistön kannattajalehden Tiedonantajan uutisointia. Tutkielmassa keskityin pääasiassa nuortaistolaisten kannanottoihin ja vaatimuksiin kyseisten järjestöjen kautta, Tiedonantajan uutisoinnin tarjotessa näkökulmaa yleisemmästä taistolaisesta näkemyksestä opetuksen suhteen. Sosialistisen opiskelijaliiton julkaisemien dokumenttien avulla saatoin tarkastella nuortaistolaisen liikkeen näkökulmaa korkeakouluopetuksesta ja tieteestä Suomessa 1970-luvulla. Sen sijaan Teiniliiton ensimmäisen ja toisen asteen yhteiskuntaopetuksen uudistamista varten laaditun muistion avulla tarkastelin nuortaistolaista kuvaa muun muassa oppi- ja kansakoulujen opetuksesta.
Taistolaisten näkemykset suomalaisesta opetuksesta olivat moniaineksisia. Sosialistinen opiskelijaliitto korosti voimakkaasti sanomaa, että opiskelu oli yleisesti heikossa tilanteessa. Opiskelijan elämää ja opiskelua kerrottiin haittaavan monet sosioekonomiset ongelmat, ja korkeakouluopetuksen sisältöä pidettiin sekä rajoittuneena että vääristyneenä. Monien eri ongelmien katsottiin johtuvan korkeakoulujen professorivaltaisuudesta, joka toimi esteenä opetuksen uudistamiselle. Toisena syynä nähtiin oikeistovoimien ja suurpääoman vaikutusvalta korkeakoulujen taustalla. Opetuksen kerrottiin keskittyvän asioihin liian irrallisesti, ja ne esitettiin muun muassa yhteiskunnan kaltaisista kokonaisuuksista erillisinä asioina. Teiniliiton muistiossa tämä näkemys myös toistui. Samalla Teiniliitto painotti sitäkin, että toisen ja ensimmäisen asteen opetuksen todettiin olevan liian yksilö- ja yrittäjäkeskeistä. Nuortaistolaiset järjestöt ottivat voimakkaasti kantaa myös siihen, kuinka opetus sisälsi todellisuudessa porvarillisia arvoja. Erityisen paljon puhuttiin opetuksen ja tieteen moniarvoisuudesta tai arvovapaudesta, jotka molemmat käsitteinä saivat nuortaistolaisilta ehdottoman torjunnan. Moniarvoisen ja arvovapaan opetuksen ja tieteen nähtiin olevan kuin ”savuverho”, minkä tarkoitus oli kätkeä niissä piilevä porvarillinen arvomaailma. ”Savuverhon” aikaan saaman rajoittuneisuuden lisäksi opetus ja tiede sisälsivät runsaasti jopa negatiivisia arvoja, kuten imperialismin ja militarismin ihannointia, rasismia ja fasismia. Samalla painotettiin myös sosialististen maiden vastaisen propagandan olemassa oloa opetuksessa ja tieteessä, mitä nimitettiin yleisesti ”antikommunismiksi” tai ”neuvostovastaisuudeksi”. Taistolaisten vaatimuksissa korostettiin voimakkaasti tällaisen aineksen puhdistamista opetuksesta, minkä lisäksi opetuksen ja tieteen tuli ankkuroitua ”moraalisesti oikeille” arvoille. Toisaalta myös vaadittiin opetuksen päällimmäiseksi tavoitteeksi nuorten kasvattamista ”demokraattisiksi” kansalaisiksi, jotka olisivat tietoisia ympäröivästä luokkayhteiskunnasta ja omasta asemastaan sen sisällä.
47
Tolonen, S. (Sini). "Miksi minun pitäisi luopua omasta nimestäni?:suomalaisten naisten sukunimen valintaperusteet." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231217.
Full textAbstract:
Tarkastelen kandidaatintutkielmassani suomalaisten naisten sukunimen valintaperusteita. Tavoitteenani on selvittää, miksi jo avioituneet kaksoisnimen ottaneet naiset ovat valinneet kaksoisnimen, mitkä tekijät vaikuttavat lähitulevaisuudessa avioituvien naisten sukunimen valintaan, mitä mieltä naisten puolisot ja sukulaiset ovat nimiasiasta ja miten identiteetti vaikuttaa sukunimen valintaan. Aineistoni koostuu 14:n avioituneen kaksoisnimen ottaneen naisen ja 25:n lähitulevaisuudessa avioituvan naisen kyselylomakkeisiini internetissä antamista vastauksista. Käytän aineistoni analysoinnissa laadullista sisällönanalyysia, sisällön erittelyä ja sisältölähtöistä diskurssianalyysia.
Tutkimuksessani käy ilmi, että naiset muodostavat avioituessaan kaksoisnimen siksi, että oma sukunimi halutaan säilyttää identiteetin, suvun jatkamisen tai nimen harvinaisuuden takia, mutta lisäksi puolison nimen ottamisella perheelle saadaan yhteinen nimi. Perustelut ovat samat sekä avioituneiden kaksoisnimen ottaneiden että lähitulevaisuudessa avioituvien kaksoisnimen ottavien naisten vastauksissa. Identiteetti on siis yksi vaikuttava tekijä oman sukunimen säilyttämisessä. Tutkimuksestani ilmenee myös, että suurin osa lähitulevaisuudessa avioituvista naisista ottaa edelleen puolisonsa sukunimen. Oman nimensä pitävien, puolisonsa nimen ottavien ja kaksoisnimen muodostavien ryhmissä esiintyy peruste yhteenkuuluvuus. Naiset pyrkivät siis sukunimivalinnallaan ennen kaikkea saamaan perheelle yhteisen sukunimen.
Suurin osa puolisoiden ja sukulaisten mielipiteistä on sukunimen valinnasta riippumatta joko hyväksyviä, tai sitten valinta ei herätä heissä tunteita puolesta eikä vastaan. Muutaman vastaajan puoliso on aluksi vastustanut naisen valintaa, mutta jokainen valinta on kuitenkin loppujen lopuksi saanut puolisonkin hyväksynnän. Vastausten perusteella yleisin syy oman nimen pitämisen tai kaksoisnimen muodostamisen ihmettelyyn on puolison ja sukulaisten oletus perinteisen sukunimivalinnan tekemisestä.
48
Ponrasa, R. (Rajeeka). "Tieto- ja viestintäteknologian merkitys suomalaisten näkörajoitteisten vanhusten arjessa ja hoitotyössä." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712023271.
Full textAbstract:
Suomen yhteiskunnan ikärakenne muuttuu koko ajan ja vuoteen 2020 mennessä ikääntyneiden määrä tulee kaksinkertaistumaan. Vanhusten määrän kasvaessa myös kuntoutus-, hoiva- ja kotipalveluiden tarve kasvaa. Viime vuosina uudet innovaatiot ovat tuoneet uusia ratkaisuja terveydenhuollon erityispalveluiden toteuttamiseksi. Tämä haastaa hoitotyöntekijöitä uusien toimintatapojen omaksumisessa. Näkörajoitteisten potilaiden hoitotyö voi olla haasteellista, koska hoitohenkilökunnalle ei välttämättä järjestetä riittävästi koulutusta näkörajoitteisuuteen liittyvistä erityistarpeista ja apuvälineistä. Tässä tutkimuksessa tullaan pohtimaan, voidaanko ICT:n (Information and Communication Technology) eli tieto- ja viestintäteknologian avulla helpottaa näkörajoitteisten vanhusten hoitotyötä. Tässä tutkielmassa käsitellään ICT:n merkitystä suomalaisten näkörajoitteisten vanhusten hoitotyössä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ICT:n merkityksestä hoitotyössä ja etsiä vastausta siihen, että voidaanko ICT:n avulla helpottaa suomalaisten näkörajoitteisten vanhusten hoitotyötä. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimusmenetelmä, jota tarvitaan tutkittavan ilmiön ymmärtämiseksi. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään induktiivista sisällönanalyysiä, jotta voidaan löytää vastausten eroavaisuudet ja samankaltaisuudet. Tutkimusten löydökset esitetään taulukoin ja avointen kysymysten vastaukset esitetään sanallisesti. Aineistojen tarkastelu tilastollisilla menetelmillä auttaa löytämään muuttuja-arvojen merkitsevyyttä ja keskinäisiä suhteita. Tutkielman aiheen eri osa-alueeseen syvennyttiin hyödyntäen aikaisempaa tutkimustietoa. Tutkimuskyselyjen (Liite B ja E) kysymykset laadittiin aikaisemman tieteellisen kirjallisuuden avulla, jonka lista löytyy tutkimusmenetelmät -osiosta. Tutkimuskyselyiden avulla kartoitettiin tietoa ICT:n merkityksestä suomalaisten näkörajoitteisten vanhusten hoitotyössä. Kysymykset oli kohdistettu näkörajoitteisille, sekä heidän hoitajilleen ja omaisilleen. Ensimmäinen kysely saatekirjeineen lähetettiin suoraan näkörajoitteisille ja heidän hoitajilleen. Tutkimuslupahakemuksia lähetettiin Lapin, Kainuun, Oulun, Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Helsingin sairaanhoitopiireihin. Tutkimusluvan myöntäneisiin sairaaloihin lähetettiin kirjeitse toiset tutkimuskyselyt liitteineen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 34 henkilöä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää näkörajoitteisten vanhusten hoitotyön kehittämiseksi. Tulosten avulla voidaan myös kehittää näkörajoitteisille suunnatun tieto- ja viestintäteknologian ominaisuuksia käyttäjäystävällisemmäksi ja käyttäjälähtöiseksi. ICT:n merkitystä suomalaisten näkörajoitteisten vanhusten hoitotyössä ei ole riittävästi tieteellisesti tutkittu ja tästä syystä pyrin tutkimuksellani luomaan uutta näkökulmaa aiheeseenThe age structure of Finnish society is changing continuously and by 2020 the number of elderly will double compare to this day. As the number of older people increases, the need of rehabilitation, nursing and home care increases. In recent years, new innovations have brought new solutions to implement special health care services. This challenges nurses in adopting new practices Observing patients with limited vision is often challenging in nursing, staff is not trained precisely enough regarding the treatment of elderly people with visual impairments and their assistive tools. In this study, it will be discussed openly and considered discreetly whether ICT can help to ease the nursing care of people with visual impairments. This study deals with the importance of ICT in nursing of visually impaired Finnish elderly. The aim is to increase understanding of the importance of ICT in nursing and to find an answer to whether ICT can facilitate nursing. The study examines theoretical themes of visual impairment, technology and nursing. Qualitative research method has been implemented to gain better understanding of the phenomenon of the research. As for qualitative data analysis method, inductive content analysis will be used to compare answers of respondents for questionnaires and to review the content of collected research materials. Findings are presented in tables and answers to open questions are presented in word. Quantitative methods provide an overall picture of collected data to examine the significance of the variable values. The theoretical part of the study focuses on the central issues of the topic, utilizing various literature sources. The research surveys of the study were formulated using several sources that can be found in the Research Methods section, and research questionnaires can be found in the Appendices section (Appendix B, E). Research questionnaires were used to study ICT’s role in nursing of Finnish visually impaired elderly. Questions were addressed to elders with visual impairment, their carers and relatives. First survey was sent with attachments to visually impaired people and their carers. Applications for research permission were sent to hospital districts of Lapland, Kainuu, Oulu, Jyväskylä, Tampere, Turku and Helsinki. Second survey were sent with attachments to hospitals which granted the study permits. Total of 34 people participated in this study. The results of this thesis can be utilized in the development of nursing care for the visually impaired elderly. They can also be used for developing impeccable information and communication technologies, and help to design future technologies more user-friendly and user-centered. ICT’s role in Finnish nursing care for the visually impaired elderly has not been scientifically studied much and therefore, this research is fundamentally pursuing to find new perspectives on the subject
49
Kielinen, P. (Pauliina). "”Farmariauto ja kaksi lasta”:suomalaisten korkeakoulutettujen nuorten aikuisten näkemyksiä lastenhankinnasta." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201804071450.
Full textAbstract:
Viime vuosina suomalaisten syntyvyys on vähentynyt. Yhä useammin lastenhankinta on siirtynyt lähemmäs 30 ikävuotta tai sen yli. Samaan aikaan myös vapaaehtoisesti lapsettomien määrä on kasvanut. Suomalaisten yleisimmäksi perhetyypiksi onkin muodostunut lapseton aviopari.
Tässä tutkielmassa ollaan kiinnostuneita suomalaisista korkeakoulutetuista nuorista aikuisista sekä heidän näkemyksistään. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia näkemyksiä korkeakoulutetuilla nuorilla aikuisilla on lastenhankintaan liittyen. Tutkimusongelmaa lähestytään kysymällä, mitkä tekijät edistävät tai mahdollistavat nuorten aikuisten lastenhankinnan ja mitkä puolestaan siirtävät sitä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu perheen määrittelystä muuttuneessa yhteiskunnassa. Sen lisäksi tutkielmassa tarkastellaan nuorten aikuisten elämää pidentyneen nuoruuden näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä määritellään myös lastenhankintaa käsitteellisessä mielessä sekä kerrotaan siinä tapahtuneista muutoksista.
Tutkielmassa aineistona toimii Väestöliitolta saadut vuoden 2017 Perhebarometrin fokusryhmähaastattelut. Perhebarometri-aineisto koostuu 12 haastattelusta, mutta pro gradu -tutkielmassa niistä käsitellään neljää, johon kuuluu kaksi korkeakoulutettua mies- ja naisryhmää. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa aineistoa on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Keskeisinä tuloksina tutkielmassa on, että suomalaisten korkeakoulutettujen nuorten aikuisten lastenhankinnan mahdollistavat useat erilaiset tekijät. Siihen vaikuttavat esimerkiksi sosiaaliset normit mutta myös sopiva ja vakaa elämäntilanne sekä lapsen näkeminen elämän täydentäjäksi. Puolestaan lastenhankintaa siirtävinä tekijöinä toimivat parisuhde tai sen puute, talouteen vaikuttavat tekijät, muut merkittävät asiat sekä negatiiviset mielikuvat lapsiperheen arjesta. Kaiken kaikkiaan tutkielman tulokset avaavat, millaisia näkemyksiä suomalaisilla korkeakoulutetuilla nuorilla aikuisilla on ja miten ne ilmenevät heidän teoissaan ja päätöksissään.
50
Vesikansa, Jarkko. "Salainen sisällissota : työnantajien ja porvarien taistelu kommunismia vastaan kylmän sodan Suomessa /." Helsingissä : Otava, 2004. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb39985595x.
Full text