Academic literature on the topic 'Suunnitelma'

Etsimme vierailevaa päätoimittajaparia Avain-lehden teemanumerolle 4/2020. Hakijat voivat vapaasti ehdottaa ajankohtaista tai muuten tärkeää teemaa, joka voisi kiinnostaa Avaimen lukijoita. Avustamme teemanumeron tekijöitä tarpeen mukaan. Ehdotuksesta tulee käydä ilmi ehdotetun teeman lisäksi perustelut sille, miksi teema sopisi Avaimeen sekä vierailevien päätoimittajien lyhyet esittelyt. Siinä tulee nimetä teemanumeroon suunnitellut kirjoittajat ja vertaisarvioitavat artikkelit (4–5) sekä teemaan kuuluvia katsauksia, kirja-arvosteluja ja muita kirjoituksia – sikäli kuin ne ovat tiedossa – ja ainakin suunnitelma artikkelien ja muiden kirjoitusten aihealueista tulee ilmoittaa. Teemanumeroehdotukset lähetetään sähköpostitse Avaimen molemmille päätoimittajille 14.2.2020 mennessä. Valinnasta ilmoitetaan kaikille hakijoille maaliskuun alkuun mennessä. Numeron tekeminen ajoittuu kesään ja syksyyn 2020 ja lehden on tarkoitus ilmestyä joulukuussa 2020. Päätoimittajien yhteystiedot: Joel Kuortti joel.kuortti_at_utu.fiAnna-Leena Toivanen anna-leena.toivanen_at_uef.fi

Analysoin artikkelissa Helsingin kaupungin turvallisuussuunnitelmaa. Oletan sen tavoitteena olevan ohjata tai muuttaa kaupunkilaisten ajattelutapoja, suhtautumista, asenteita ja käyttäytymistä tiettyjen turvallisuuden nimikkeen alle koottujen asioiden suhteen. Tulkitsen suunnitelmaa kansalaisten biopoliittisen hallinnan problematisointina, jolloin tavoitteena on hallinnan toteuttamiseksi kääntää organisaatioiden, ryhmien ja yksittäisten kansalaisten näkemyksiä auktoriteettien näkemysten kanssa yhdenmukaisiksi hyvänä pidettävistä käytännöistä turvallisuuskysymyksissä. Analysoin tätä prosessia kriittistä diskurssien tutkimusta soveltamalla. Kysyn ensinnäkin, kuinka turvallisuutta esitetään eli representoidaan. Toiseksi analysoin, millaisiin toimiin turvallisuustilanteen edelleen parantamiseksi on tarkoitus ryhtyä. Edelleen selvitän, kuinka kaupunkilaisia houkutellaan ja taivutellaan samastumaan suunnitelmassa esitettyyn turvallisuusajatteluun ja sen tavoitteisiin. Turvallisuuden representaatiossa korostuu vahvasti erityyppinen ennakoiva toiminta, jolla pyritään ehkäisemään niin rikollisuutta, syrjäytymistä, onnettomuuksia kuin päihdehaittojakin. Tavoitteena on lisäksi yhteistyö viranomaisten sekä erilaisten kansalaisista koostuvien tahojen, ryhmien ja yksilöiden kanssa. Vastuuta turvallisuuden säilymisestä pyritään jakamaan myös kansalaisille itselleen. Identifioitumista suunnitelmassa esitettyyn koetetaan lisätä viestittämällä kaupunkilaisille kannustamisesta, auttamisesta, turvallisuustyön juurruttamisesta, identiteetin vahvistamisesta, turvallisuuden tunteen lisäämisestä ja niin edelleen. Toisaalta todetaan eriarvoisuuden lisääntyminen ja se, että kaikki eivät kykene vastuulliseen autonomiseen toimintaan ja elämäntapaan, minkä voi olettaa vaikuttavan kielteisesti identifioitumiseen suunnitelman tavoitteisiin.

Nuorkarjan kasvatus tapahtuu perinteisesti kiinteänä osana lypsykarjanavetan toimintaa. Nuorkarjan kasvatus vie osan maidontuottajan resursseista: eläinten hyvinvoinnista pitää huolehtia, niitä pitää ruokkia ja ne tarvitsevat navetasta omat ryhmäkarsinansa, partensa ja lantakäytävänsä. Tie vasikasta tiineeksi hiehoksi kestää noin 2 vuotta, minkä jälkeen eläin vasta alkaa ”maksaa vuokraa” kasvatusajastaan. Maidontuotantoketjun tehostamiseen ollut tullut uusi toimintamalli, jossa nuorkarjan kasvatus voidaan ulkoistaa kolmannelle osapuolelle, joka tekee sitä ammattimaisesti keskittyen pelkästään hiehojen kasvatukseen. Ulkopuolista kasvattamoa voidaan tällöin kutsua hiehohotelliksi, koska kasvattajalla voi olla asiakkaina useampia lypsylehmätiloja. Toiminnan taloudellisuus perustuu siihen, että maidontuottaja voi keskittyä lypsäviin lehmiin ja hotellin pitäjä hyvien hiehojen kasvattamiseen. Maidontuottaja voi muuttaa nuorkarjapaikat lypsylehmille tai uudisrakentamisen tapauksessa suunnitella koko pihatto pelkästään lypsylehmille. Neliöt tulevat tällöin tuottavampaan käyttöön. Nuorkarjakasvattaja voi laskea kasvatuksen tarkan kulurakenteen ja asettaan kasvatuspäivän hinnan sellaiseksi, että maidontuottajan kannattaa se maksaa. Tavoitteena on win-win tilanne, josta molemmat osapuolet hyötyvät kohtuullisesti. Nuorkarjan kasvatuksen ulkoistaminen sopii pienille maitotiloille, jotka miettivät tuotannon lopettamista. Ulkoistamistilanteessa uusia lehmäpaikkoja syntyy helposti ilman suuria investontikuluja. jolloin tuotannon laajentaminen on houkuttelevaa. Kasvatustiloiksi soveltuvia vanhoja navetoita löytyy, koska maidontuotannon lopettajia on runsaasti. Hotellitoiminta voisi olla maidontuotannon lopettamista harkitseville eräänlainen jäähdyttelyvaihe. Nuorkarjan kasvatus vanhoissa navettatiloissa ei juuri aiheuta lisäinvestointeja rakennukseen tai rakenteisiin. Hiehohotelli –hanke on vuosina 2009 – 2011 tutkinut ja kehittänyt pohjaratkaisumalleja ammattimaiseen suuren mittakaavan nuorkarjakasvatukseen. Kokoluokkana on pidetty 180-paikkaista hotellia, joka voisi ottaa kasvatukseen kolmen robottitilan vasikat. Rakennusratkaisussa korostuu eri tiloilta tulevien vasikoiden tautipaineen torjunta. Tulokasryhmät sijoitetaan erilliseen tilaan, jotta bakteerien leviäminen isompaan kasvatushalliin estetään. 180-paikkaisesta hotellista on myös tuplausmalli 360-paikkaiseksi kasvattamoksi. Edellisten lisäksi on suunniteltu kasvattamomalli, jossa sonnivasikat voidaan kasvattaa yhdessä hiehojen kanssa 6 kk ikään asti, jonka jälkeen ne oletetaan siirrettäväksi varsinaiseen pihvikasvattamoon. Sekakasvattamon oletetaan soveltuvan sellaisille tiloille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa myös lihatuotannon puolelle.

Toimijuutta tarkastellaan useimmiten yksilön suunnitelmina ja valintoina. Silloin ei tavoiteta sitä, miten ihmiset toimivat ja voivat toimia suhteissa tilanteisiin, toimintaympäristöiin, rakenteisiin ja aikakauteen.

Edumol on kemian opetuksen tueksi suunniteltu avoin ja ilmainen verkkopohjainen molekyylien mallinnus- ja visualisointiympäristö, joka toimii kaikilla päätelaitteilla. Se on rakennettu Jsmol-kirjaston päälle, joka on avoimen lähdekoodin JavaScript-kirjasto molekyylien visualisointiin. Edumol tarjoaa monipuolisen kemian opetuksen visualisointiympäristön, jossa kaikki toiminnot on suunniteltu kemian opetuksen tutkimuksen avulla. Edumolilla voi rakentaa molekyylejä itse tai hakea niitä suoraan rakennetietokannoista, kuten esim. Protein Data Bank, NCI ja PubChem. Rakenteet voi optimoida molekyylimekaniikkatasolla ja niitä voi visualisoida eri molekyylimalleilla. Sovelluksella voi mitata sidospituudet ja sidoskulmat, laskea osittaisvaraukset ja visualisoida molekyylien elektrostaattiset potentiaalipinnat. Verkossa tehtävän visualisoinnin lisäksi Edumolilla voi myös tallentaa työn tiedostona, kuvana, 3D-mallina tai molekyylitiedostona, joita voi jatkomuokata myöhemmin Edumolissa, toisissa ohjelmistoissa tai 3D-tulostaa.

Yhä useampi yliopisto-opintonsa päättänyt perheenäiti ryhtyy tekemään väitöstutkimusta. Tohtoriksi opiskeleville perhe tuo pätkittäiseen arkielämään jatkuvuutta. Vaikka tutkimustyö imaisee ja koukuttaa, tohtoriopiskelija haluaa pitää arjessaan sekä perheen että tutkimustyön. Yhdistäminen onnistuu, jos ajalliset resurssit on suunniteltu tarkasti ja perhe antaa äidille tukensa.

”LCA in landscaping” –hankkeessa kehitetään elinkaarianalyysiä sovellettavaksi nurmikon perustamiseen ja hoitoon. Elinkaarianalyysin tulosten pohjalta voitaisiin perustettavat nurmikot suunnitella erilaiset ympäristövaikutukset mahdollisimman hyvin huomioon ottaviksi. Primäärienergian kulutuksen määrän arviointi on yksi keskeinen tehtävä analyysin tekemisessä. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti kuinka kierrätysmateriaaleja hyödyntävien kasvualustojen ja/tai lannoitustuotteiden käyttö vaikuttaa viherrakentamisen primäärienergian tarpeeseen. Erilaisten kasvualustaratkaisujen lisäksi käytetään siemenseoksia joiden kasvuvoimakkuus ja siten leikkuutarve vaihtelevat. Projekti pyrkii lisäämään kiinnostusta ja mahdollisuuksia kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen viherrakentamisessa ja elinkaarianalyysin käyttöä eri ratkaisujen ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa. Hankkeessa esitellään kierrätysmateriaalien käyttöä nurmikkokohteissa eri paikkakunnilla Suomessa. Hankkeessa on tähän mennessä tuotettu pohjaa elinkaarimallinnukselle nurmikon leikkuun polttoaineenkulutuksista ja pienikokoisten nurmikkoalueiden perustamisesta. Hankkeesta on lisätietoja saatavissa verkkosivuilla: www.lcainlandscaping.fi.

Sähköiset omahoitopalvelut tarjoavat kansalaisille välineitä seurata hyvinvointiaan, ehkäistä sairauksien pahenemista ja nopeuttaa tarkoituksenmukaiseen hoitoon pääsyä. Tutkimuksen tarkoituksena oli 2017 toteutetun kyselyn avulla kartoittaa, kuinka hyvin kansalaiset tuntevat ja miten halukkaita he ovat käyttämään sähköisiä terveyspalveluja sekä millaisia näkemyksiä heillä on sähköisistä omahoitopalveluista. Kyselyyn vastasi 165 henkilöä. Vastaajat olivat iältään 19–85-vuotiaita. 56–85-vuotiaita oli 28 %, naisia 82 % ja kaupungin työntekijöitä 52 %. Vastaajat tunsivat sähköisiä terveyspalveluja hyvin. Vähintään puolet vastaajista käyttäisi todennäköisesti kuvattuja sähköisiä omahoitopalveluja, ja noin puolet arvioi niiden vaikuttavan positiivisestiomasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. Sähköisten omahoitopalvelujen käyttöön tulisi saada tukea verkossa ja henkilökohtaisesti. Eniten koettiin huolta tietoturvasta ja lisäksi pelättiin kasvokkain tapahtuvien palvelujen vähenemistä. Eriikäisten vastaajien näkemykset eivät eronneet toisistaan merkitsevästi. Sähköisiä terveyspalveluja kannattaa suunnitella myös ikääntyville. Tutkimuksen tulokset toimivat keskustelun herättäjinä ja hyödyttävät palvelujen kehittämisessä, mutta niitä ei suoraan voida yleistää koskemaan kaikkia ikääntyneitä tai kansalaisia yleensä.

Helteistä aiheutuu merkittävä terveysriski myös Suomessa erityisesti herkille väestöryhmille eli iäkkäille ja kroonisesti sairaille. Maailman terveysjärjestö (WHO) on suosittanut, että kaikissa Euroopan maissa otettaisiin käyttöön helteestä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemiseen tähtäävä toimintasuunnitelma. Suomessa tämänkaltaista suunnitelmaa ei vielä ole. Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, joiden asiakaskunta koostuu helteille erityisen alttiista väestöryhmistä, tulisi helteistä aiheutuvat terveysriskit tiedostaa ja luoda toimintatavat niihin varautumiseen. Tässä tutkimuksessa selvitetään helteisiin varautumisen ja helteistä aiheutuvien terveysriskien hallinnan tämänhetkistä tasoa suomalaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä kotihoidossa. Laadullinen aineisto koostuu 12 yksikössä toteutetuista teemahaastatteluista. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on varautunut heikosti kuumasta säästä aiheutuviin ongelmiin. Haitat tiedostetaan ja niihin pyritään vaikuttamaan päivittäisessä hoitotyössä, mutta ongelmaa ei ole mielletty niin suureksi, että ennakoiviin ja suunnitelmallisiin toimenpiteisiin olisi ryhdytty. Varautumista helteisiin tulisikin parantaa. Tämä edellyttää sekä konkreettisia helleohjeistuksia hoitotyöhön että ongelman tiedostamista ja sen suunnitelmallista torjuntaa paitsi hoitolaitosten myös koko yhteiskunnan tasolla.

Tämä diplomityö on osa Turun kaupungissa vireillä olevan “Koroisten” -kaavamuutosalueen kehittämishanketta. Turun keskustasta noin 2,5 km koilliseen sijaitseva ja pinta-alaltaan noin 93 hehtaarin kokoinen kaavamuutosalue on ollut vireillä vuodesta 2012. Kaavoituksessa päätavoitteina on kehittää Turkua kiertävää, Välikehäksi kutsuttua liikennereittiä, ja samalla tutkia lisärakentamisen sijoittamista uuden pääväylän yhteyteen. Lisäksi tavoitteena on parantaa Aurajoen jokivarsien virkistyskäytön edellytyksiä, päivittää asemakaavoituksen suojelumerkinnät, sekä vahvistaa Koroisten kaupunginosan nimi, numero ja rajaus. Diplomityön osuus kehittämishankkeessa on kaksiosainen, ja sisältää esiselvityksen alueesta, sekä maankäytön viitesuunnitelman alueesta. Esiselvityksessä on pyritty tutkimaan ja kartoittamaan kaava-alueen sisällä ja sen vaikutusalueella olevat, maankäytön suunnitteluun vaikuttavat tekijät ja olosuhteet. Esiselvityksessä on selvitetty ja kartoitettu alueen historiallisia arvoja, alueen kaupunkirakenteellisia olosuhteita, alueen liikenneyhteyksiä, alueen ympäristöä, luontoa ja luonnonsuojelua koskevia asioita, alueen kunnallisteknillisiä olosuhteita, sekä alueelle asetettuja kaavallisia tavoitteita. Koska alueelle laadittavien suunnitelmien toteutuminen saattaa kestää useita vuosia, esiselvitykseen on myös lisätty analyysiosio jossa on pohdittu, mitkä maailmalla vaikuttavat muutossuunnat saattavat vaikuttaa erityisesti suunnittelualueeseen tulevaisuudessa. Esiselvityksen tarkoituksena on toimia auttavana työkaluna ja muistilistana aluetta koskevalle kaavasuunnittelulle. Suunnitteluosion lähtökohdat ja teemat ovat syntyneet analysoimalla alueen sisäisiä olosuhteita, alueeseen vaikuttavia ulkoisia olosuhteita sekä alueeseen suurella todennäköisyydellä vaikuttavia tulevaisuuden trendejä. Toisin sanoen lähtökohtana on itse alue ja sen vaikutuspiiri. Analyysistä johdettuja, suunnittelun vahvoja yleispäteviä teemoja ovat uudentyyppisen lähikeskuksen kehittäminen sekä itseohjautuvien autojen ja robottipysäköinnin vaikutusten arviointi ja yhteensovittaminen kaupunkirakenteeseen. Lisäksi suunnittelussa on useampi, esiselvityksestä johdettu paikkakohtaisempi teema, kuten uuden asuinalueen suojaaminen pääteiden haittavaikutuksilta, “townhouse” -tyylisten kaupunkipientalojen sovittaminen alueelle, kevyenliikenteenväylien kehittäminen sekä alueen virkistysarvojen parantaminen. Suunnitelman ratkaisut ovat sovellettu erityisesti alueen olosuhteisiin. Viitesuunnitelma ei vastaa kaikkiin kysymyksiin, ja sen tarkoituksena on toimia enemmän innoittajana kuin valmiina ratkaisuna. Lisäselvitykset ja tarkennukset muuttavat varmasti suunnitelmia jatkossa. Tässä työssä ensisijaisena tavoitteena ollut, huomioimalla ja hyödyntämällä esiselvityksestä saatuja tietoja ja rajaehtoja, luoda maankäytön suunnitelma, joka toimii kokonaisuutena laajassa mittakaavassa. Lisäksi suunnitelmassa on ehdotettu useita pienempiä ideoita, jotka eivät kokonaisuuden kannalta ole välttämättömiä ja jotka voidaan joko toteuttaa tai jättää toteuttamatta
Det här diplomarbetet är en del av planläggningsprojektet angående detaljplanen för området “Koroinen”, sv. Korois, i Åbo stad. Det ca. 93 hektar stora området ligger 2,5 km nordost om Åbo stads centrum. Detaljplansprojektet lades igång år 2012. Det främsta syftet med den nya detaljplanen är att utveckla den indre ringleden i Åbo, samt undersöka ifall områden vid ringleden lämpar sig for kompletterande markanvändning. Dessutom är syftet med detaljplanen att utöka möjligheterna för användningen av Aura ås strandkanter till rekreation och att uppdatera områdets anmärkningar angående beskyddning, samt att bekräfta Korois stadsdels namn, nummer och avgränsning. Diplomarbetet är delat i två delar, var den första delen innehåller en förhandsutredning av området och den andra delen innehåller en referensplan för markanvändingen i området. Syftet med utredningen är att analysera och kartlägga alla de omständigheter inom området och i dess verkningskrets som påverkar planeringen av markanvändning. De omständigheter som analyserats är områdets historiska värden, områdets stadsstruktur, områdets trafikförbindelser, områdets miljö, natur och naturskydd, områdets kommunaltekniska förhållanden, samt vilka målsättningar som lagts ut för området i översiktsplanerna. På grund av att de planer som nu bereds för området sannoligt förverkligas först efter flera år, ingår det i utredningsdelen även en sektion var det har analyserats vilka trender som sannoligt kommer att påverka området i fråga. Syftet med utredningsdelen är att fungera som ett hjälpande verktyg och en minneslista för fortsatt planläggning av Korois detaljplan. Den andra delen, d.v.s. planeringsdelen, har inget färdigt tema eller infallsvinkel, utan utgångspunkterna och temana är direkt härledda från analysen om områdets interna omständigheter, de omständigheter som påverkar området och de omständigheter som med stor sannolikhet kommer att påverka området i framtidet. Med andra ord är utgångspunkten själva området samt dess verkningskrets. Starka allmänna teman som är härlädda från analysen är närcentrumens framtida utveckling, samt vilken inverkan på stadsstrukturen utvecklingen av självstyrande fordon och parkeringsrobot system har. Därtill behandlar planeringsdelen flera områdesrelaterade teman, såsom hur man kan skydda bostadsområden från huvudtrafiklederna, planering av “townhouse” typens bostäder till området, utvecklingen av cykelvägar samt förbättring av områdets rekreationsvärden. Planernas lösningar är anpassade uttryckligen för planeringsområdet. Planerna svarar inte på alla frågor, utan dess syfte är i första hand att fungera som inspiration, inte som en färdig lösning. Vidare utredningar och specificeringar ändrar planerna ännu garanterat. I detta arbete är det främsta syftet att, med hjälp av den fakta som erhållits från analysdelen, skapa en plan för markanvändningen i området, som fungerar som helhet i ett brett perspektiv. Dessutom innehåller planerna flera mindre ideer, som inte är så nödvändiga för helheten och kan antingen förvekligas eller utebli

Historiallisesti arvokas ja hyvin säilynyt Suomen kasarmien alue Hämeenlinnan keskustassa on ollut vailla vakinaista käyttöä puolustusvoimien lopetettua toimintonsa alueella vuoden 2014 lopulla. Erinomaisen sijainnin ja kiinnostavan miljöön ansiosta kasarmialueella on potentiaalia kehittyä elinvoimaiseksi asuinalueeksi ja liike-elämän toimintaympäristöksi. Kasarmialueelle on laadittu vuoden 2015 lopulla lainvoiman saanut uusi asemakaava, joka mahdollistaa vanhojen rakennusten saneeraamisen uuteen käyttöön sekä neljän uuden pienkerrostalon rakentamisen aluetta täydentämään. Kaikki alueen vanhat rakennukset on suojeltu kaavalla, mutta niiden sisätilojen muokkaaminen uusiokäyttöön paremmin soveltuviksi on mahdollista rakennusten historiaa kunnioittaen. Diplomityöni kohteena on alueen ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuonna 1883 valmistunut entinen leipomorakennus, joka on myöhemmin historiassa toiminut muun muassa pesutupana ja putkiverstaana. Tiiliseinäinen leipomo oli ensimmäisen rakennusvaiheen ainoa kivirakennus muutoin puurakenteisella kasarmialueella. Ensimmäisen vaiheen rakennuksista nykyhetkeen on säilynyt noin puolet. Suomen kasarmien toisessa rakennusvaiheessa 1910-luvulla toteutettiin venäläisen insinöörikomennuskunnan suunnittelemia puhtaaksimuurattuja tiilirakennuksia, joista yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat edelleen olemassa. Leipomorakennuksen pihan puolen julkisivua on muutettu ajan myötä jonkin verran, mutta muutoin rakennuksen ulkoasu on lähellä alkuperäistä. Rapattu julkisivu poikkeaa alueen muun rakennuskannan puu- ja tiilipinnoista. Tutkin työssäni leipomorakennuksen muuttamista asuinkäyttöön useamman vaihtoehtoisen suunnitelman avulla. Vanha kivirakennus muodostaa selkeät ja avarat raamit, jotka mahdollistavat useita erilaisia variaatioita asuntojen suunnitteluun. Tavoitteena oli löytää rakennuksen hengen esiin tuova tarkoituksenmukaisin ratkaisu, joka aiheuttaisi mahdollisimman vähän muutoksia alkuperäisiin rakenteisiin. Suunnitelma muovautui lopulta loft-tyyppiseksi ratkaisuksi, joka jättää asunnon ostajalle vapauksia päättää tilan käytöstä itsenäisesti. Tämä ratkaisu antaa rakennuksen hieman industriaalihenkiselle interiöörille tilaa hengittää ja ottaa täyden hyödyn irti avarista, useaan suuntaan avautuvista tiloista. Rakennukseen suunnitellut asunnot tarjoavat pihoineen yksilöllisen pientalomaisen tunnelman urbaanissa kasarmiympäristössä.

Abstract The post-war educational reform implemented in Japan by the American occupation forces has been studied widely, and this study discusses the reform policy in the light of American wartime planning process. Wartime American interest in the imperial educational system was first awakened in the context of psychological warfare and all information that might help in gaining victory was gathered. Japan capitulated unconditionally in August 1945, and the plans made for a combat situation were revised for the new circumstances of occupation. During the war the most crucial problems were, on the other hand, finding Japanese who would be responsive to the reform policy, and on the other, persuading the Japanese to be responsive. The invitation of the United States Education Mission to Japan, which consisted of distinguished educators that visited Japan in March 1946, proved to be the catalyst for acceptance of reforms. The report of recommendations of the Mission was also utilised in justifying reform policy for the Allied partners and for aligning the American officials who were responsible for implementing the reforms. The new educational legislation came into effect in the 1st of April, 1947. The wartime aims were essentially attained. The indoctrination of militarism and ultra-nationalism was abolished and replaced by an extended compulsory education, which emphasized individualism and aimed at the extensive alteration of Japanese society
Tiivistelmä Japanissa toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaisten toimesta toteutettua koulujärjestelmän uudistamista on tutkittu varsin laajasti, mutta tällä tutkimuksella avataan uusi näkökulma aiheeseen aloittamalla tarkastelu toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa muotoutuneista näkemyksistä Japanin koulujärjestelmästä sekä siihen kohdistetuista haltuunotto- ja muutossuunnitelmista. Sodanaikainen kiinnostus keisarillista koulujärjestelmää kohtaan lähti liikkeelle psykologisen sodankäynnin tarpeista sekä niiden toimenpiteiden valmistelusta, joilla vihollismaan koulujärjestelmä otetaan amerikkalaisjoukkojen haltuun Japanin pääsaarista käytävien taisteluiden aikana. Suunnitelmat säilyivät pääpiirteissään samoina, vaikka Japani antautui ehdoitta elokuussa 1945, eivätkä amerikkalaiset joutuneet pystyttämään miehityshallintoa taistelutilanteessa. Jo sodan aikana koulujärjestelmän muuttamisen vaikeudeksi oli ennakoitu japanilaisten vastustus sekä uudistuspolitiikalle myötämielisten japanilaisten löytämisen vaikeus. Maaliskuussa 1946 Japanissa vierailleen arvostetuista amerikkalaisista koulutuksen ammattilaisista kootun koulutuslähetystön roolin ja sen jättämän suositusraportin merkitys avautuu nimenomaan sodanaikaisen suunnittelutyön valossa. Koulutuslähetystöä ei tarvittu muotoilemaan koulu-uudistuspolitiikkaa vaan avustamaan japanilaisten tekemisessä suopeiksi koulujärjestelmän uudistusta kohtaan. Koulutuslähetystön suositusraporttia käytettiin myös koulu-uudistustoimien perustelemisessa muille liittoutuneille sekä riviensuoristajana miehityshallinnon koulu-uudistuksen toimeenpanosta vastaavien keskuudessa. Uudet koululait, joilla kumottiin sodanaikaiset koulutusta määränneet säädökset, astuivat voimaan huhtikuun 1. päivänä 1947. Näin sodanaikana määritellyt tavoitteet oli pääpiirteissään saavutettu: koulutus militarismin ja äärinationalismin kanavana ja yhteiskuntaryhmiä erilleen sosiaalistavana mekanismina oli murrettu ja tilalle oli luotu laajennettu yksiön oikeuksia korostanut oppivelvollisuus, jolla pyrittiin laaja-alaisesti japanilaisen yhteiskunnan muuttamiseen