Relevant bibliographies by topics / Synnytys / Journal articles
To see the other types of publications on this topic, follow the link: Synnytys.

Journal articles on the topic 'Synnytys'

Author: Grafiati
Published: 27 July 2024
Last updated: 31 July 2025

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 20 journal articles for your research on the topic 'Synnytys.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Gissler, Mika, and Aila Tiitinen. "Hedelmöityshoidot Suomessa 1990-luvulla tilastojen valossa." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 38, no. 4 (2001): 296–305. https://doi.org/10.23990/sa.153349.

Full text
Abstract:
Suomessa hedelmöityshoidot aloitettiin 1980-luvulla, ja parissakymmenessä vuodessa niistä on tullut rutiininomaista hedelmättömyyden hoitoa. Tässä artikkelissa esitellään 1990-luvun kehitystä valtakunnallisten tilastojen perusteella. Tiedot perustuvat vuodesta 1992 lähtien jatkuneeseen vapaaehtoiseen tiedonkeruuseen, johon kaikki hoitoja antavat klinikat ovat osallistuneet. Vuonna 2000 annettiin hedelmöityshoitoja (IVF- ja ICSI-hoidot sekä pakastetun alkion siirrot) yhteensä 19 klinikassa, joista 12 oli yksityistä. Aloitettujen hoitojen määrä lisääntyi runsaasta 2300 hoitokerrasta noin 7550 ho
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Sormunen, Saila, Päivikki Koponen, and Elina Hemminki. "Terveydenhoitajien ja kätilöiden käsityksiä koulutuksen ja nykyisen työn vastaavuudesta." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 38, no. 3 (2001): 251–59. https://doi.org/10.23990/sa.153362.

Full text
Abstract:
Tavoitteenamme oli kyselytutkimuksen avulla selvittää terveydenhoitajien ja kätilöiden käsityksiä koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta. Kysely lähetettiin 400 kätilölle ja 400 terveydenhoitajalle, joista 79 % vastasi. Kyselylomakkeessa oli kysymyksiä koulutuksesta, nykyisestä työpaikasta ja ammattitaidon hyödyntämisestä. Työelämän ulkopuolella tai muualla kuin terveydenhuoltoalan töissä oli yhteensä 24 % vastaajista. Terveydenhoitaja- ja kätilökoulutuksen saaneet tekevät nykyään työssään hyvin monenlaisia tehtäviä ja toimenkuvia. Avoterveydenhuollossa tai synnytys- ja naistentautien osastoi
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Kaipainen, Vilma, Kaisa Kuurne, and Kaija Collin. "Kätilöiden eettinen toimijuus synnytyskulttuurin murroksessa." Aikuiskasvatus 44, no. 2 (2024): 122–34. http://dx.doi.org/10.33336/aik.137507.

Full text
Abstract:
Synnytys on 2020-luvun Suomessa politisoitunut synnyttäjien toimesta samanaikaisesti terveydenhuollon taloudellisen tehostamisen kanssa. Tämä on lisännyt synnytyksen ammattilaisten kiirettä ja tuonut ammatilliseen osaamiseen uudenlaisia paineita. Tarkastelemme narratiivisen tutkimuksen keinoin, millaisia ammatillisen toimijuuden ilmaisuja kätilöiden (N = 8) hoitotyön etiikkaa koskevissa narratiiveissa voidaan tunnistaa, eli mitä ja miten kätilöt kertovat ilmiöstä, jonka nimeämme ’eettiseksi toimijuudeksi’. Tutkimuksen pääkäsitteet ovat ammatillinen toimijuus ja hoitotyön etiikka, joista rakenn
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Hyytiäinen, Erja. "Lama synnytti työosuuskuntien uuden aallon." Sananjalka 50, no. 1 (2008): 125–43. http://dx.doi.org/10.30673/sja.86684.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Ruusuvuori, Johanna. "Mitä synnyttävien naisten puhe kertoo synnytyksestä?" Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 31, no. 2 (1992): 174–81. https://doi.org/10.23990/sa.155115.

Full text
Abstract:
Artikkelissa tarkastellaan suomalaista synnytystä synnyttävien naisten näkökulmasta. Tamperelaisten ensisynnyttäjien puheessa nousi esille jännitteitä synnytyksen asiantuntijajohtoisuuden ja omien tuntemusten mukaan toimimisen sekä toisaalta lääketieteellisen teknologian käytön ja synnytykseen puuttumattomuuden välillä. Jännitteiden leikkauspisteeksi kohosivat synnyttäjän ruumiilliset tuntemukset synnytysprosessin aikana. Näiden jännitteiden analysointi suhteessa suomalaisessa synnytyskeskustelussa erottuviin diskursiivisiin muodostumiin antoi vihjeitä meneillään olevasta muutoksesta: vallitse
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Frigren, Pirita. "Työläisperhe hajallaan." Väki Voimakas, no. 28 (November 2, 2023): 77–110. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122906.

Full text
Abstract:

 
 
 
 Pirita Frigrenin artikkeli käsittelee merimiesten työn vaikutusta heidän perheidensä arkeen Suomen länsirannikon satamakaupungeissa purjelaivamerenkulun kultakaudella 1800-luvun puolivälissä. Laivanvarustusteollisuuden kasvun myötä merityö alkoi houkutella ja kasvava merimiesväestö muutti vanhojen porvariskaupunkien sosiaalista rakennetta. Merimiesperheet olivat kaupunkien ensimmäisiä palkkatyöläisperheitä, mutta miehen työ merillä kaukana kotoa loi näihin perheisiin perhehistorian näkökulmasta mielenkiintoisia sosiaalisia ja taloudellisia erityispiirteitä, jotka yh
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Peltonen, Ulla-Maija. "Virkavalta ja muistitieto — punaisten elämäkerralliset muistelmat vuodesta 1918." Väki Voimakas, no. 4 (June 5, 2025): 317–30. https://doi.org/10.55286/vv.162518.

Full text
Abstract:
"Eräät historialliset kriisit ovat muovanneet merkittävällä tavalla suomalaisten työläisten maailmankuvaa. Yksi tärkeimmistä tapahtumista on vuoden 1918 kansalaissota. Sosiologi Matti Alestalo on esittänyt, että 1918 sota ja sen seuraukset opettivat Suomen työväenluokalle, mitä on luokkayhteiskunta ja luokkavalta. Keväällä ja kesällä 1918 täällä Suomessa oli kaaosmainen tilanne. Maassa käytiin noin sata päivää aseellista taistelua, jossa vastakkain olivat vallankumoukselliset punaiset ja vastavallankumoukselliset valkoiset. Saksalaisten avustamina valkoiset voittivat vallan. Kesällä 1918 vangi
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Kuorikoski, Tuija. "Vastakaiku- ja väistämismekanismin aktivoituminen ja aktivoitumisen seuraukset aikuissosiaalityön asiakasprosessissa." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 62, no. 2 (2025): 255–69. https://doi.org/10.23990/sa.142482.

Full text
Abstract:
Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa aikuissosiaalityön asiakasprosessissa ilmeneviä mekanismeja, niitä aktivoivia tekijöitä, sekä mekanismien aktivoitumisen seurauksia asiakkaan näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostui sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiin tallennetuista aikuissosiaalityön asiakasasiakirjoista (n=32). Aineiston analyysissa käytin KAIMeR -teoriaa, sekä kuusivaiheista analyysimallia, jotka molemmat perustuvat kriittiseen realismiin. Aineistosta oli tunnistettavissa kaksi vastakkaista mekanismia, vastakaiku- ja väistämismekanismi, jotka toimivat asiakasprosessissa limittäin j
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Pönni, Antti. "Einstein, Epstein, Eisenstein." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 30, no. 4 (2018): 19–37. http://dx.doi.org/10.23994/lk.69009.

Full text
Abstract:
Artikkelissa analysoidaan ajatusta neljännestä ulottuvuudesta elokuvassa Sergei Eisensteinin ja Jean Epsteinin kirjoituksissa. Tärkeimmät tarkasteltavat tekstit ovat Eisensteinin ”Neljäs ulottuvuus elokuvassa” (1929) sekä Epsteinin ”Eräistä fotogeenisyyden ehdoista” (1924) ja Intelligence d’un machine (”Koneen äly”, 1946). Neljännen ulottuvuuden ajatus Epsteinilla ja Eisensteinilla juontuu ensisijaisesti Albert Einsteinin suhteellisuusteoriasta, mutta sitä tarkastellaan myös suhteessa muihin, 1900-luvun alussa suosittuihin käsityksiin neljännestä ulottuvuudesta.
 Vaikka Eisensteinin ja Ep
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Päivänen, Juhani. "Metsänuudistaminen – tukkipuuaihioiden synnytys ja alkukehityksen ohjaus." Metsätieteen aikakauskirja 2021 (2021). http://dx.doi.org/10.14214/ma.10537.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
11

Klemetti, Reija, Maaret Vuorenmaa, Eetu Ervasti, Satu Helakorpi, and Johanna Lammi-Taskula. "Vauvaperheiden vanhempien kokemat huolet ja muutokset sosiaalisissa suhteissa ja jaksamisessa koronaepidemian aikana." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 58, no. 3 (2021). http://dx.doi.org/10.23990/sa.103313.

Full text
Abstract:
Koronaepidemia on muuttanut perheiden arkea. Epidemian alussa ei ollut tietoa viruksen tarttuvuudesta raskaana olevaan tai sen vaarallisuudesta raskaana olevalle, sikiölle ja vastasyntyneelle. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää koronaepidemiaan liittyviä huolia ja vanhempien sosiaalisissa suhteissa ja jaksamissa koettuja muutoksia.
 Aineistona oli 3–6 kuukauden ikäisten vauvojen vanhemmille suunnatun FinLapset-kyselytutkimuksen syksyn 2020 otoksiin vastanneet (äidit, N= 4550; isät, N= 2955). Tuloksia tarkasteltiin vanhemman sukupuolen, koulutuksen ja iän, perheen lapsiluvun ja taloude
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
12

Leisiö, Timo. "Vertailevan musiikkitieteen alkuvaiheita Euroopassa." Etnomusikologian vuosikirja 31 (November 27, 2019). http://dx.doi.org/10.23985/evk.83101.

Full text
Abstract:
Imperialismin kehitykseen kytkeytynyt tietoisuus globaalisuudesta synnytti 1800-luvulla muun muassa kulttuurimaantieteen alan sekä vahvisti kiinnostusta maapallon eläinten ja kasvien moninaisuuteen, mikä puolestaan johti biologisen kehityksen teoriaan, darvinismiin. Samaan aikaan Euroopassa vahvistui oletus väestöryhmistä tiettyjen kantakansojen jälkeläisinä, mikä nähtiin keskeisenä oikeutuksena kansallisvaltioiden perustamiseen. Tämä johti edelleen paikallisten kansanmusiikkien tutkimukseen.
 Musiikintutkimuksen keskeinen uusi avaus syntyi, kun saksalainen Carl Stumpf yhdisti globaalin e
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
13

Jarvis, Peter. "Oppimisen paradokseja myöhäismodernissa." Aikuiskasvatus 13, no. 3 (1993). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96892.

Full text
Abstract:
Moderni syntyi läntisessä Euroopassa renessanssin muodossa, tieteellisten keksintöjen ja järjenmukaisuuden aikana. Välineellisestä rationalismista tuli uuden ajan perusta. Se synnytti industrialismin, kapitalismin sekä uskon kehitykseen ja järjestelmän ylivoimaisuuteen. Siihen ankkuroitui myös opettajan asiantuntemukseen ja auktoriteettiin sekä totuuden olemassaoloon pohjautuva käsitys oppimisesta. Nyt moderni kyseenalaistetaan kautta koko läntisen maailman. Elämme myöhäisen modernin aikaa, missä joitakin postmodernin ajan piirteitä alkaa tulla esille. Todellisuudesta itsestään on tullut ongel
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
14

Malmberg, Tarmo. "Marxismin ja kulttuurintutkimuksen välissä: Ilkka Heiskanen mediatutkimuksen kahdeksankymmenluvulla." Media & viestintä 31, no. 3 (2008). http://dx.doi.org/10.23983/mv.63023.

Full text
Abstract:
Ilkka Heiskasen vuosina 1981–1991 julkaisema viiden artikkelin sarja on yksi suomalaisen mediatutkimuksen parhaita saavutuksia, joka on jäänyt vähälle huomiolle. Heiskanen esittää siinä pluralistisen ja kompleksisen metodologian ohjelman, jota hän soveltaa 1900-luvun suomalaisen joukkoviestinnän, erityisesti yleisradion kehityksen selittämiseen. Ohjelmalla on kolme puolta, joita vastaavat selityksen kolme kohdetta: joukkoviestinnän makrotaso, (yleisradio suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriteollisuuteen), mikrotaso (televisionkatsomisen psykoanalyysi) ja mesotaso (televisiossa esi
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
15

Ketola, Valpuri, and Anne Birgitta Pessi. ""Piti uudestaan löytää tunne elämän merkityksellisyydestä"." Teologinen Aikakauskirja 129, no. 3 (2024). http://dx.doi.org/10.62442/ta.144608.

Full text
Abstract:
Nuoruus ja nuori aikuisuus ovat erityisen keskeisiä elämänvaiheita ihmisen etsiessä ja vahvistaessa merkityksellisyydenkokemustaan. Tutkimme artikkelissamme, miten 18–25-vuotiaat korkeakouluopiskelijat ovat ylläpitäneet ja vahvistaneet merkityksellisyyden kokemustaan COVID-19-kriisin aikana. Merkityksen kokemisen käsitteen lisäksi hyödynnämme empiiristä tutkimustietoa, joka käsittelee merkityksellisyyden ja hyvinvoinnin välistä suhdetta. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnämme kolmiosaista mallia merkityksellisyydestä: johdonmukaisuus (coherence), tarkoitus (purpose) ja merkitys (significance
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
16

Viholainen, Aila. "Havis Amanda ja aikalaisnaisliikkeen julkiset tulkinnat, kuvitelmat ja uskonto." Uskonnontutkija - Religionsforskaren 9, no. 2 (2020). http://dx.doi.org/10.24291/uskonnontutkija.v9i2.100706.

Full text
Abstract:
Havis Amanda -patsas on ollut koko historiansa ajan keskustelujen ja kiistelyn kohde. Heti ilmestyttyään Helsingin katukuvaan syyskuussa vuonna 1908 se synnytti kiihkeän debatin. Kulttuurikiista on ollut usean tutkimuksen kohteena. Aiemmista tutkimuksista poiketen keskityn artikkelissani naisten lehdistöjulkisuudessa etsittämiin teksteihin. Asetan kirjoitukset moniulotteiseen aikalaiskontekstiin, joka kehystää analyysiäni ja kirjoittautuu siihen. Naisten kirjoituksissa kuvitellaan haluttua tulevaisuutta ja mahdollisia maailmoja. Analysoin sitä, millaista yhteiskuntaa ja millaisia naiseuksia ki
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
17

Knuutila, Annika, Heidi Jokelainen, Anna Rönkä, Marja Leena Böök, and Kaisa Malinen. "Vakautta vai syvenemistä – Parisuhdetoiveet vanhemmaksi tultaessa." Psykologia 59, no. 3 (2024). https://doi.org/10.62443/psykologia.v59i3.141924.

Full text
Abstract:
Parisuhde kohtaa usein haasteita vanhemmuuteen siirtymävaiheessa, mutta vanhemmaksi tulemiseen liittyy parisuhteen näkökulmasta myös pysyvyyttä ja myönteisiä muutoksia. Tämän [nimi anonymisoitu] -hankkeen osatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 30 esikoistaan odottavan pariskunnan parisuhdetoiveita lapsen synnyttyä ja tunnistaa toiveiden pohjalta pariskuntatyyppejä. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina toteutettujen teemahaastatteluiden avulla. Temaattisen analyysin tulokset osoittivat, että odottavat vanhemmat toivovat parisuhteeltaan pysyvyyttä ja muutosta, parisuhteen merkityksellisyy
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
18

Kallioniemi, Kari, and Kimi Kärki. "Viihdettä vai valistusta?" Historiallinen Aikakauskirja 119, no. 4 (2021). http://dx.doi.org/10.54331/haik.113158.

Full text
Abstract:
Erityisesti Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi marraskuussa 2016 herätti henkiin aiemmin 1930-luvulla yhdysvaltalaisessa julkisuudessa laajasti esillä olleet vaihtoehtohistorialliset esitykset – romaanit ja elokuvat – joissa Yhdysvallat liukui Euroopan vanavedessä erityisen amerikkalaisen fasismin tai autoritäärisyyden hallintaan. Myös #MeToo- ja Black Lives Matter -identiteettipolitiikkaan kytkeytynyt liikehdintä väritti vahvasti aikalaiskokemusta, joka kiinnittyi Yhdysvaltain historian traumaattisiin muistoihin. Kesäkuussa 2016 toteutunut Brexit-äänestys, joka johti Britannian
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
19

Mattila, Elina, Jaana Peltokoski, Anna-Kaisa Parkkila, Mika Helminen, Marko Neva, and Marja Kaunonen. "Tutusta tuntemattomaan: työyksikön muutos sairaalan henkilökunnan henkisen hyvinvoinnin riskitekijänä COVID-19-pandemian aikana." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 58, no. 3 (2021). http://dx.doi.org/10.23990/sa.103247.

Full text
Abstract:
COVID-19-pandemia on johtanut laajamittaisiin yhteiskunnan rajoittamistoimiin terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi. Terveydenhuollossa on jouduttu tekemään toimintojen uudelleenorganisointia, joka on vaatinut henkilökunnalta sopeutumista uudenlaisiin työnkuviin ja työskentely-ympäristöihin. Muutokset ovat heijastuneet henkilöstön henkiseen hyvinvointiin ja lisänneet stressin kokemuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla sairaalan sisällä uuteen työyksikköön siirtyneen ja omaan työyksikköön jääneen henkilökunnan henkistä hyvinvointia COVID-19-pandemian aikana keväällä 2020. Tutki
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
20

Takala-Roszczenko, Maria. "Kirjailija Iivo Härkönen ja unelma ortodoksisesta virsilaulusta." Sananjalka 63, no. 63 (2021). http://dx.doi.org/10.30673/sja.103094.

Full text
Abstract:
Tässä artikkelissa tarkastellaan vuonna 1922 julkaistua runokokoelmaa nimeltä Jumalanpalveluslauluja, joka sisältää ortodoksisen kirkon liturgisia laulutekstejä uudelleen runoiltuina loppusoinnulliseen muotoon. Artikkelissa selvitetään arkistoaineiston ja aikalaiskirjoitusten valossa kokoelman taustatekijöitä, julkaisuprosessia ja vastaanottoa. Kokoelman tekijä, kirjailija Iivo Härkönen (1882–1941), toivoi runojensa käynnistävän Suomen ortodoksisessa kirkossa kirkkolaulun uudistuksen, jossa perinteisen kuorolaulun rinnalle kehittyisi seurakunnallinen ”virsilaulu”. Runomittaisia lauluja oli hän
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!

To the bibliography