Relevant bibliographies by topics / Taidehistoria / Journal articles
To see the other types of publications on this topic, follow the link: Taidehistoria.

Journal articles on the topic 'Taidehistoria'

Author: Grafiati
Published: 25 July 2024
Last updated: 31 July 2025

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 28 journal articles for your research on the topic 'Taidehistoria.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Tuulas-Inkinen, Minna. "”Tyylin luojat, tunnelman tuojat”." Tahiti 13, no. 1 (2023): 101–6. http://dx.doi.org/10.23995/tht.127324.

Full text
Abstract:
Lectio praecursoria: Minna Tuulas-Inkisen taidehistorian alan väitöskirja “'Tyylin luojat, tunnelman tuojat'. Taiteilijatapetit Suomessa 1950-luvulla" tarkastettiin Turun yliopistossa 10.2.2023. Vastaväittäjänä toimi Dos. Susanna Aaltonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena Prof. Tutta Palin (Turun yliopisto).
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Stahl, Kai. "Dualismit marginaaleissa." Tahiti 13, no. 2 (2023): 141–45. http://dx.doi.org/10.23995/tht.137849.

Full text
Abstract:
Lectio praecursoria: Kai Stahlin taidehistorian alan väitöskirja ”Dualismit marginaaleissa. Naistekijyys ja modernisaatio Natalie Mein 1910–1920-lukujen tuotannossa” tarkastettiin Turun yliopistossa 7.10.2023. Vastaväittäjänä toimi dos. Juha-Heikki Tihinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Tutta Palin (Turun yliopisto).
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Vuorinen, Jane. "Valokuvallisia materiaalisuuksia nykytaiteessa." Tahiti 15, no. 1 (2025): 105–9. https://doi.org/10.23995/tht.156948.

Full text
Abstract:
Lectio praecursoria: Jane Vuorisen taidehistorian alan väitöskirja ”Valokuvallisia materiaalisuuksia nykytaiteessa. Polkuja laajennetun kentän tuolle puolen” tarkastettiin Turun yliopistossa 19.12.2024. Vastaväittäjänä toimi prof. Harri Laakso (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Tutta Palin (Turun yliopisto). https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9991-0
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Räsänen, Elina. "Fragmentaarisuutta ja kuvakalsketta." Tahiti 13, no. 2 (2023): 93–100. http://dx.doi.org/10.23995/tht.136028.

Full text
Abstract:
Fragmentaarisuus ja kuvakalskeen jäljet keskiajan ja uuden ajan alun esineissä -tutkimushankkeessa tarkastellaan esineiden fragmentaarisuutta ja tuotetaan tietoa siitä, miksi esineitä on hajotettu osiin ja miten ne ovat jatkaneet elämäänsä. Tutkimusmateriaali koostuu noin aikavälillä 1300–1600 Itämeren alueella valmistetuista tai käytössä olleista esineistä. Hankkeessa sovelletaan ja kehitetään edelleen ranskalaisen tieteenhistorioitsijan Bruno Latourin (1947–2022) ajatuksia ikonoklasmin eli kuvainraaston monitahoisuudesta ”kuvakalske”-käsitteen (iconoclash) avulla. Kolmevuotisessa (2020–2023)
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Paavilainen, Kukka. "Freud, Morelli ja kerronnan kudelma." Tahiti 13, no. 1 (2023): 36–60. http://dx.doi.org/10.23995/tht.128840.

Full text
Abstract:
Taiteentuntija Giovanni Morellin (1816–1891) kirja Della Pittura italiana (1897) päätyi psykoanalyytikko Sigmund Freudin (1856–1939) kirjastoon Unien tulkinnan (1899) kirjoitusvaiheessa. Kirjassaan Morelli hyödynsi proosan kirjoittamisen menetelmiä. Hänen esimerkkinsä innoittamana pohdin taiteellistatutkimusta edustavassa artikkelissani taidemaalarin kerronnallisia keinoja ja tietoa, jota tutkimusaiheesta on mahdollista tuottaa yhdistämällä taidemaalarin ja taidehistorioitsijan lähestymistavat. Koska Freud vieraili Morellin kuvaamissa taidekokoelmissa vain lukemalla, lainaan samojen
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Lahelma, Marja. "Rappiosta renessanssiin." Historiallinen Aikakauskirja 121, no. 2 (2024). http://dx.doi.org/10.54331/haik.120796.

Full text
Abstract:
Suomen taidehistoriassa on vakiintunut käsitys 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta kansallisen taiteen kultakautena. Tässä artikkelissa tarkastellaan kultakausikertomuksen historiallista rakentumista nostalgian käsitteen valossa. Aineistona toimivat kahden sotienvälisen Suomen keskeisen taidevaikuttajan Onni Okkosen ja Ludvig Wennervirran kirjoitukset. Niiden pohjalta pyritään osoittamaan kultakausikertomuksen taustalla vaikuttavia ideologisia ja poliittisia aatteita, jotka nykynäkökulmasta näyttäytyvät varsin epäilyttävinä. Okkonen ja Wennervirta vaalivat ajalleen tyypillistä kansallishenkeä ja
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Kaitaro, Timo. "Surrealismin taidehistoriaa psykoanalyyttisesti." Tiede & edistys 27, no. 4 (2002). http://dx.doi.org/10.51809/te.104715.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Aaltonen, Susanna. "Taidehistorian seuran kuulumisia." Tahiti 8, no. 3 (2018). http://dx.doi.org/10.23995/tht.77448.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Palin, Tutta. "Juste milieu : taidehistoriaa." Historiallinen Aikakauskirja 101, no. 3 (2003). http://dx.doi.org/10.54331/haik.139055.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Kuusamo, Altti. "Käytännön teoriapitoisuudesta: Emeritusprofessorin teoriatestamentti." Tahiti 8, no. 1 (2018). http://dx.doi.org/10.23995/tht.69294.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
11

Lamberg, Essi. "Taidehistorian ja kehitysmaatutkimuksen suhde poikkitieteellisenä haasteena." Tahiti 11, no. 2 (2021). http://dx.doi.org/10.23995/tht.112172.

Full text
Abstract:
Kirjoituksessa tarkastellaan sitä, minkälaisia haasteita arkkitehtuurihistorian tutkimus niin kutsutuissa kehitysmaissa nostaa esiin ja minkälaisia valmiuksia ne taidehistorian tutkijalta edellyttävät. Keskeisimpänä tarkastelun kohteena on taidehistorian tieteenalan suhde kehitysmaatutkimukseen. Artikkeli perustuu kirjoittajan poikkitieteellisen, suomalaisten arkkitehtien liikkuvuutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kehitysyhteistyön vaikutuspiirissä 1960–1980-luvuilla tarkastelevan väitöskirjahankkeen aikana muodostuneisiin tutkimustuloksiin ja havaintoihin. Kehitysyhteistyöhankkeisiin osal
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
12

Häyrynen, Maunu, and Linda Leskinen. "Pitkospuut vai laajentuva kenttä?" Tahiti 11, no. 2 (2021). http://dx.doi.org/10.23995/tht.112149.

Full text
Abstract:
Artikkeli tarkastelee insinöörisuunnittelua sekä puutarha- ja maisemasuunnittelua suomalaisen taidehistorian marginaaleissa. Näin selvitetään, mitä niiden asemointi tutkimuksen kenttään kertoo alan institutionaalisista rajoista. Taidehistorian tutkimusalue määritellään nykyisin laajasti sekä taiteellisia että muita ilmiöitä käsittäväksi. Artikkelissa kuitenkin pohdimme, onko hierarkkinen jako taiteeseen ja ei-taiteeseen silti edelleen voimassa. Taide tutkimuskohteena määrittelee yhä tieteenalan identiteettiä ja jäsentyy edelleen kaanoneina. Vaikka niin puutarha- ja maisemasuunnittelu kuin insi
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
13

Palin, Tutta. "Taiteen arkea ja juhlaa." Tahiti 10, no. 1 (2020). http://dx.doi.org/10.23995/tht.90558.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
14

Hiekkanen, Markus. "Perustaja, moniosaaja ja suunnannäyttäjä." Historiallinen Aikakauskirja 114, no. 2 (2016). http://dx.doi.org/10.54331/haik.140327.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
15

Kivelä, Hanna, and Anna Vuolanto. "Kokemuksia taidehistorian opiskelijoiden ja taidemuseon yhteistyöstä: Otto W. Furuhjelmin kokoelma." Tahiti 8, no. 3 (2018). http://dx.doi.org/10.23995/tht.77450.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
16

Westergård, Ira. "Miten museokokoelman merkitystä voisi arvioida?" Tahiti 9, no. 1 (2019). http://dx.doi.org/10.23995/tht.79916.

Full text
Abstract:
Kirja-arvio teoksesta Visa Immonen & Elina Räsänen, toim. "Kauneus, arvo ja kadonnut menneisyys – Näkökulmia Klaus Holman muistokokoelmaan". THT – Taidehistoriallisia tutkimuksia (Taidehistorian Seura, 2018).
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
17

Aaltonen, Susanna, Marja-Leena Ikkala, Hanna Kemppi, and Juhana Lahti. "Mihin suomenkielisiä käsitteitä tarvitaan?" Tahiti 11, no. 2 (2021). http://dx.doi.org/10.23995/tht.112317.

Full text
Abstract:
Katsausartikkeli käsittelee Suomessa tehtyä ja tekeillä olevaa taidehistorian ja kulttuuriperinnön käsitetyötä, sen haasteita ja tulevaisuuden näkymiä digiajalla. Esimerkkeinä ovat Museoviraston kulttuuriympäristön ontologiaprojekti ja Tieteen termipankki.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
18

Kivirinta, Marja-Terttu. "Fragmenteista kuvaan ja maisematilaan." Tahiti 8, no. 1 (2018). http://dx.doi.org/10.23995/tht.69295.

Full text
Abstract:
Arvio professori Ville Lukkarisen juhlakirjasta: Anna Ripatti, Jukka Cadogan ja Linda Leskinen (toim.), Fragmentti, muisto, maisema: Ville Lukkarisen kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista. Taidehistoriallisia tutkimuksia. Konsthistoriska studier 48 (Helsinki: Taidehistorian Seura, 2017).
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
19

Räsänen, Elina. "Kalannin alttarikaappi." Tahiti 10, no. 2–3 (2020). http://dx.doi.org/10.23995/tht.100178.

Full text
Abstract:
Artikkeli tarkastelee Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvan myöhäiskeskiaikaisen Kalannin alttarikaapin merkitystä suomalaisessa taidehistorian kentässä sekä analysoi teoksen ajoitukseen ja tekijäkysymykseen liittyviä seikkoja. Taidehistorian kirjoituksessa merkittäväksi nostettua teosta tulkittiin historiallisissa vaiheissa eri tavoin ja 1940-luvulla se haluttiin nähdä erillisenä Suomen taiteen historiasta. Artikkelissa selvennetään, että teoksen nykyinen, useiden tutkijoiden esittämä myöhäisempi ajoitus 1430-luvulle on lähellä saksalaisessa tutkimuksessa ohitetun K. K. Meinanderin jo 19
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
20

Ikkala, Marja-Leena. "Etiikka ja esoteria rakennusmuodoissa." Tahiti 12, no. 1 (2022). http://dx.doi.org/10.23995/tht.113563.

Full text
Abstract:
Lectio praecursoria: Marja-Leena Ikkalan taidehistorian väitöskirja ”Etiikka ja esoteria rakennusmuodoissa – Rudolf Steinerin ensimmäinen ja toinen Goetheanum” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 14.10.2021. Vastaväittäjänä toimi Annika Waenerberg (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena Ville Lukkarinen (Helsingin yliopisto).
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
21

Keltanen, Minerva. "Serenade to a Cat: An Iconography of Laughter." Tahiti 11, no. 2 (2021). http://dx.doi.org/10.23995/tht.112381.

Full text
Abstract:
Lectio praecursoria: Minerva Keltasen taidehistorian alan väitöskirja “Serenade to a Cat: An Iconography of Laughter” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 17.11.2020. Vastaväittäjänä toimi Dr. Sheila McTighe (The Courtauld Institute of Art) ja kustoksena Prof. Ville Lukkarinen (Helsingin yliopisto).
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
22

Ortiz-Nieminen, Oscar. "Kaikenlaiselle toiminnalle tilaa riittää, kaikenlaisille seurakuntalaisille paikkoja on." Tahiti 12, no. 1 (2022). http://dx.doi.org/10.23995/tht.112775.

Full text
Abstract:
Lectio praecursoria: Oscar Ortiz-Niemeisen taidehistorian alan väitöskirja "Kaikenlaiselle toiminnalle tilaa riittää, kaikenlaisille seurakuntalaisille paikkoja on: Monitoimikirkkoarkkitehtuuri Helsingin seudulla 1900–1960-luvuilla" tarkastettiin Helsingin yliopistossa 7.5.2021. Vastaväittäjänä toimi Prof. Pirjo Markkola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena Prof. Kirsi Saarikangas (Helsingin yliopisto).
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
23

Hiltunen, Kirsi, Anne-Maria Pennonen, and Hanne Tikkala. "Adolf von Beckerin identtiset Ateljeessa-maalaukset – aitoja, kopioita vai väärennöksiä?" Tahiti 11, no. 2 (2021). http://dx.doi.org/10.23995/tht.112244.

Full text
Abstract:
Artikkelissa esittelemme kahden Adolf von Beckerin nimiin signeeratun Ateljeessa-teoksen tutkimusta taidehistorian, maalaustekniikan ja materiaalitutkimuksen näkökulmista. Samalla pyrimme tuomaan esiin mitä uutta moniammatillinen yhteistyö ja luonnontieteessä käytetyt menetelmät on tuoneet taideteosten tutkimukseen. Tutkimuksessa voitiin osoittaa, että toinen teoksista on alkuperäinen ja toinen on kopio siitä. Kopion maalaajaksi osoittautui Hilda Granstedt. Tutkimusmenetelminä käytettiin perinteisen arkistotutkimuksen lisäksi erilaisia sähkömagneettista säteilyä tallentavia kuvantamismenetelmi
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
24

Logrén, Anna. "Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen julkisuuskuva." Tahiti 8, no. 1 (2018). http://dx.doi.org/10.23995/tht.69292.

Full text
Abstract:
Harva on se taiteilijajoukko Suomessa, johon kohdistetaan aktiivista muistityötä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Monen taiteilijan elämäntyö kaventuu vähitellen taidehistorian kaanonissa yksittäisten mainintojen kautta alaviitteisiin nimimaininnaksi, ja lopulta nimikin jää uusista painoksista ja tutkimuksista kokonaan pois. Toisinaan taiteilijan muistelussa aktivoidutaan tasavuosien tai -vuosikymmenten lähestyessä. Kuvanveistäjä Eva Ryynästä (1915–2001) muisteltiin eri tavoin Pohjois-Karjalassa vuonna 2015, jolloin taiteilijan syntymästä oli kulunut 100 vuotta. Jo aiemmin Ryynäsen elämänv
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
25

Mikkonen, Kai, and Ilona Lindh. "Matkakirjallisuuden kokemus ja maailma." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 16, no. 4 (2019). http://dx.doi.org/10.30665/av.87378.

Full text
Abstract:

 
 
 Matkakirjallisuus on perinteikäs ja alati uudistuva kirjallisuuden osa-alue, joka yhdistää omakohtaisuutta ja maailmaa koskevia havaintoja ainutlaatuisella tavalla. Tutkimuksen kannalta matkakirjallisuus on antoisa kohde, jonka kautta voi perehtyä esimerkiksi subjektiivisen tilan ja paikan kokemuksen, identiteetin, vierauden kohtaamisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen kuvaukseen kirjallisuuden keinoin. Läheinen yhteys historiankirjoitukseen, matkustamisen historiaan ja kartografiaan, taidehistoriaan, maantieteeseen sekä etnografiaan on ilmeinen, mutta aihepiiri tarj
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
26

Grén, Roni. "Tie ulos nykyisyydestä." Tahiti 10, no. 1 (2020). http://dx.doi.org/10.23995/tht.90556.

Full text
Abstract:
Artikkeli käsittelee vertaillen ja kontekstualisoiden kirjailija ja taidehistorioitsija Carl Einsteinin (1885–1940) kahta tekstiä: vuoden 1915 klassikkoteosta Negerplastik ja vuonna 1930 Documents-julkaisussa ilmestynyttä artikkelia "L'enfance néolithique". Artikkeli kysyy niiden osalta miten ja mistä syistä afrikkalaisen kulttuurin, Einsteinin teksteissään esittämän taidenäkemyksen ja historiankirjoituksen suhde – toisin sanoen afrikkalaisen kulttuurin historiografinen paikka – määräytyy näissä teksteissä niiden esittämällä tavalla, ja mistä syistä näiden kahden tekstin kohdalla tämä suhde tu
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
27

Heinonen, Heikki. "Sosiaalisen tuottamisen näkökulma tilaan kuvataidekasvatuksessa." Kasvatus & Aika 16, no. 1 (2022). http://dx.doi.org/10.33350/ka.97284.

Full text
Abstract:
Tämä kuvataidekasvatuksen tutkimuksen kenttään paikantuva artikkeli käsittelee tilan ja kuvataidekasvatuksen yhteyttä.1 Tila on yksi kuvataideopetuksen opetustilanteiden osatekijöistä, mutta myös keskeinen osa oppiaineen opetussubstanssia ja tapaa käsitteellistää opetusta. Usein tilaa käsitellään kuvataideopetuksessa tilan representaatioiden, kuten perspektiivipiirrosten kautta. Artikkelissa pohditaan, mitä tilan lähestyminen sosiaalisen tuottamisen kautta voisi tarjota kuvataidekasvatukselle. Kysymystä tarkastellaan toisin tekemisen ajatuksen avulla keskusteluttamalla keskenään erilaisia kuva
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
28

Hautala-Hirvioja, Tuija. "Koti sydämessä." Tahiti 10, no. 4 (2021). http://dx.doi.org/10.23995/tht.103183.

Full text
Abstract:
Artikkelissani tarkastelen pääasiassa runoistaan ja musiikistaan tunnetun saamelaistaiteilijan Nils-Aslak Valkeapään (1943–2001) myöhempää 1980- ja 1990-luvun kuvataidetta. Tutkimukseni on monitieteinen, ja rakennan analyysikehikkoni taidehistorian tutkimusperinteen sekä saamen- ja alkuperäiskansatutkimuksen pohjalta. Esitän, että erityisesti intertekstuaalisuus tarjoaa oivan taustan pohtia materiaalisuutta ja immateriaalisuutta sekä niiden merkitystä Valkeapään taiteessa. Tarkastelen hänen teoksiaan länsimaisen ja perinteisen saamelaistiedon, vanhan perinteen ja uuden saamelaispoliittisen aja
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!

To the bibliography