Log in

Relevant bibliographies by topics / Tampereen yliopisto / Journal articles

To see the other types of publications on this topic, follow the link: Tampereen yliopisto.

Journal articles on the topic 'Tampereen yliopisto'

Author: Grafiati

Published: 4 June 2021

Last updated: 18 February 2022

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 50 journal articles for your research on the topic 'Tampereen yliopisto.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Mäkelä, Johanna. "Lectio Praecursoria: Naiset politiikan huipulla — Sukupuolittunut viestintä ja johtajuus." Prologi 15, no. 1 (December 20, 2019): 56–60. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.85363.

Full text

Abstract:

Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Naiset politiikan huipulla. Sukupuolittunut viestintä ja johtajuus tarkastustilaisuudessa Tampereen yliopistossa 1.12.2018. Vas-taväittäjänä toimi professori Susan Meriläinen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Isotalus (Tampereen yliopisto).

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Suominen, Riitta. "Lectio Praecursoria: Virkateksti koettelee lukijaa." Prologi 15, no. 1 (December 20, 2019): 62–65. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.86827.

Full text

Abstract:

Lectio praecursoria suomen kielen väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Virkatekstin käytettävyys. Pöytäkirjasta verkkotekstiksi ja sosiaalisen median päivitykseksi tarkastustilaisuudessa Tampereen yliopistossa 16.08.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Merja Koskela (Vaasan yliopisto) ja kustoksena dosentti Unni Leino (Tampereen yliopisto).

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Heikkinen, Anja, Niina Lilja, and Anna Metteri. "Yliopiston eetosta etsimässä." Aikuiskasvatus 38, no. 4 (November 30, 2018): 326–32. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88389.

Full text

Abstract:

Tampereen yliopistossa järjestettiin turvapaikanhakijoille avoin kurssi, jonka taustalla oli huoli nyky-yliopiston eetoksesta ja kysymys siitä, miten yliopisto toteuttaa kasvatusvastuutaan maapalloisten kriisien ja niiden paikallisten vaikutusten edessä. Tavoite oli pohtia kriittisesti maahanmuuton kysymyksiä monitieteisissä ryhmissä ja kyseenalaistaa monikulttuuristumista ja työelämän muutosta koskevia valtavirtadiskursseja.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

4

Heikkinen, Anja, Niina Lilja, and Anna Metteri. "Yliopiston eetosta etsimässä." Aikuiskasvatus 38, no. 3 (November 30, 2018): 320–25. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88376.

Full text

Abstract:

Tampereen yliopistossa järjestettiin turvapaikanhakijoille avoin kurssi, jonka taustalla oli huoli nyky-yliopiston eetoksesta ja kysymys siitä, miten yliopisto toteuttaa kasvatusvastuutaan maapalloisten kriisien ja niiden paikallisten vaikutusten edessä. Tavoite oli pohtia kriittisesti maahanmuuton kysymyksiä monitieteisissä ryhmissä ja kyseenalaistaa monikulttuuristumista ja työelämän muutosta koskevia valtavirtadiskursseja. näkökulmia.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

5

Virtanen, Ira. "Miesten tuen antamisessa haavoittuvaisuuden kokemuksella on merkitystä." Prologi 11, no. 1 (December 15, 2015): 152–58. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95907.

Full text

Abstract:

Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Supportive Communication in Finnish Men’s Friendships tarkastustilaisuudessa Tampereen yliopistossa 14.2.2015. Vastaväittäjänä toimi professori William K. Rawlins (Ohio University) ja kustoksena professori Pekka Isotalus (Tampereen yliopisto).

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

6

Pennanen, Eveliina. "Sairaalatyöyhteisön hallinnollisessa vuorovaikutuksessa rakennetaan työn resursseja ja työn yhteisyyttä." Prologi 14, no. 1 (December 15, 2018): 78–83. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95933.

Full text

Abstract:

Lectio praecursoria viestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Hallinnollinen vuorovaikutus sairaalatyöyhteisössä tarkastustilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa 6.4.2018. Vastaväittäjänä toimi yliopistonlehtori, dosentti Tuula-Riitta Välikoski (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, FT Leena Mikkola (Jyväskylän yliopisto).

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

7

Ojala, Hanna. "Vanhat naiset ikäihmisten yliopistossa." Aikuiskasvatus 31, no. 2 (May 15, 2011): 144–47. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93927.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

8

Hyvärinen, Marja-Leena. "Työelämään yhdistetty vuorovaikutuskoulutus farmasiassa." Prologi 7, no. 1 (December 15, 2011): 102–6. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95976.

Full text

Abstract:

Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Alakohtainen vuorovaikutuskoulutus farmasiassa tarkastustilaisuudessa Tampereen yliopistossa 6.5.2011. Vastaväittäjänä toimi dosentti Eeva Pyörälä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Isotalus.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

9

Herkama, Sanna. "Koulukiusaaminen: Loukkaavat vuorovaikutusprosessit oppilaiden vertaissuhteissa." Prologi 9, no. 1 (December 15, 2013): 29–34. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95886.

Full text

Abstract:

Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Koulukiusaaminen. Loukkaavat vuorovaikutusprosessit oppilaiden vertaissuhteissa tarkastustilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa 17.11.2012. Vastaväittäjänä toimi dosentti Matti Rimpelä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Maili Pörhölä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

10

Laajalahti, Anne. "Tutkijoiden vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen työssä oppimalla." Prologi 10, no. 1 (December 15, 2014): 65–71. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95896.

Full text

Abstract:

Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä tarkastustilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa 29.3.2014. Vastaväittäjänä toimi dosentti Anu Järvensivu (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Maarit Valo.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

11

Vanhatalo, Riitta. "Vuorovaikutus ja tasavertaisuus verkostossa." Prologi 10, no. 1 (December 15, 2014): 72–77. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95897.

Full text

Abstract:

Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjan Vuorovaikutuksen yhteys verkoston rakenteeseen, toimintaan ja toimijoiden kokemuksiin tarkastustilaisuudessa Tampereen yliopistossa 8.11.2014. Vastaväittäjänä toimi dosentti Elisa Juholin (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Isotalus.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

12

Kauppi, Teemu. "Opettaja kiusaamisen kohteena." Prologi 11, no. 1 (December 15, 2015): 159–65. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95908.

Full text

Abstract:

Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Opettaja kiusattuna. Peruskoulun opettajien kokemuksia vertaisrajat ylittävästä kiusaamisesta tarkastustilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa 23.5.2015. Vastaväittäjänä toimi dosentti Anne Konu (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Maili Pörhölä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

13

Kuuluvainen, Venla. "Vertaistukiryhmässä alkoholistien läheiset tukevat toisiaan – siis itseään." Prologi 12, no. 1 (December 15, 2016): 89–92. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95917.

Full text

Abstract:

Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Suppotive communication in Al-Anon mutual-aid groups tarkastustilaisuudessa Tampereella 17.6.2016. Vastaväittäjänä toimi tutkimusprofessori Marja Holmila (THL) ja kustoksena professori Pekka Isotalus (Tampereen yliopisto).

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

14

Taipale, Maria Elina. "Pedagoginen johtajuus uudistamisen välineenä." Aikuiskasvatus 28, no. 1 (February 15, 2008): 51–54. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93800.

Full text

Abstract:

Globaalissa kilpailussa yhteiskunnan odotukset koulutus- ja asiantuntijaorganisaatioiden toimintaa kohtaan ovat kasvaneet. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä ammatilliset oppilaitokset ovat kumppaneina niin elinkeinoelämän hankkeissa ja projekteissa kuin eri seutukuntien ja alueidenkin kehittämisessä. Verkostoissa asiantuntijayhteisöiltä odotetaan näkyvää panosta ja niiden asiantuntijoilta kykyä johtaa ja ohjata aktiivisesti erilaisia yhteisiä prosesseja. Koulutuksen ja tutkimuksen avulla pyritään saavuttamaan lisäarvoa ja parantamaan kilpailukykyä. Mutta miten avoimiin verkostoihin luodaan yhteinen tahtotila ja kuinka ihmisiä johdetaan yli perinteisten organisaatiorajojen? Miten oppimisympäristöjä uudistetaan vastaamaan vaatimuksia, joita muuttuva työelämä ja elinkeinoelämän koveneva kilpailu asettaa? – Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöstutkimukseen Työnjohtajasta tiimivalmentajaksi : tapaustutkimus esimiehistä tiimien ohjaajina ja pedagogisina johtajina prosessiorganisaatiossa (Tampereen yliopisto 2004).

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

15

Järvinen, Annikki. "Työelämän tutkimus vaatii monitieteistä tutkimusotetta." Aikuiskasvatus 26, no. 4 (December 1, 2006): 323–28. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93723.

Full text

Abstract:

Kuluneena syksynä tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Urpo Harva nimitettiin maamme ensimmäiseksi kansansivistysopin professoriksi. Eurooppalaisittain Suomi oli edelläkävijä. Sittemmin Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta tuli Tampereen yliopisto ja kansansivistysoppi muuttui aikuiskasvatustieteeksi. Tuon viran haltijana oli sittemmin myös Annikki Järvinen 1997–2005. Hän oli samalla ensimmäinen aikuiskasvatuksen professoriksi nimitetty nainen Suomessa. Virka sai kuitenkin alamääritteeksi ammatillisen aikuiskoulutuksen. Julkaisemme professori emerita Järvisen muistumia sekä hänen ”tiedepoliittisen testamenttinsa”. Teksti perustuu hänen jäähyväispuheeseensa Tampereen yliopistossa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

16

Pakkala, Arja. "Osallistavassa kehittämisessä mukana pedagoginen ajattelu." Aikuiskasvatus 32, no. 1 (February 15, 2012): 59–62. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93970.

Full text

Abstract:

Arja Pakkalan väitöstutkimus käsittelee työyhteisövalmentajan kehittymistä aikuiskasvattajaksi pitkäaikaisessa työyhteisövalmennuksessa. Tällöin hahmottui pedagogisen koulutuksen kautta aikuiskasvattajaksi tulemiselle vaihtoehtoinen, kokemuksellista oppimista esiintuova työyhteisövalmentajan kehityspolku. – Arja Pakkalan väitöstutkimus Osallistavaksi työyhteisövalmentajaksi kehittyminen : tapaustutkimus henkilöstönkehittäjän kasvattajuuden löytymisestä (Tampereen yliopisto 2011).

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

17

Kokkonen, Lotta. "Pakolaisten vuorovaikutussuhteet." Prologi 6, no. 1 (December 15, 2010): 47–53. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95816.

Full text

Abstract:

Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Pakolaisten vuorovaikutussuhteet. Keski-Suomeen muuttaneiden pakolaisten kokemuksia vuorovaikutussuhteistaan ja kiinnittymisestään uuteen sosiaaliseen ympäristöön tarkastustilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa 8.11.2010. Vastaväittäjänä toimi professori Pekka Isotalus (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Maili Pörhölä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

18

Hauhia, Minna. "Sanomalehti kasvattajana." Aikuiskasvatus 35, no. 3 (September 15, 2015): 177–88. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94144.

Full text

Abstract:

Sanomalehti on julkinen tila, jota voidaan tarkastella myös diskursiivisesti rakentuvana oppimisympäristönä. Julkisen pedagogiikan käsite tarjoaa mahdollisuuden tarkastella lehdistön ja julkisoiden välistä suhdetta kasvatuksellisesta näkökulmasta. – Minna Hauhian väitöskirja Korkeakoulutus sanomalehden kielipeleissä : Aamulehden lukukausimaksu-uutisoinnin diskurssianalyyttinen tarkastelu julkisen pedagogiikan näkökulmasta (Tampereen yliopisto 2015).

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

19

Waaramaa-Mäki-Kulmala, Teija. "Emootiot äänessä. Tunneilmaisun akustiset ominaisuudet ja vastaanotto." Prologi 6, no. 1 (December 15, 2010): 60–67. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95818.

Full text

Abstract:

Lectio praecursoria puheopin väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Emotions in voice. Acoustic and perceptual analysis of voice quality in the vocal expression of emotions tarkastustilaisuudessa Tampereen yliopistossa 8.5.2009. Vastaväittäjänä toimi professori Olli Aaltonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

20

Pietilä, Irja. "Kulttuurienvälinen sopeutuminen dialogisena oppimisprosessina." Prologi 6, no. 1 (December 15, 2010): 54–59. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95817.

Full text

Abstract:

Lectio praecursoria tiedotusopin väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Intercultural adaptation as a dialogical learning process. Motivational factors among the short-term and long-term migrants tarkastustilaisuudessa Tampereen yliopistossa 10.6.2010. Vastaväittäjänä toimi professori emerita Liisa Salo-Lee (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Kaarle Nordenstreng.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

21

Polo, Sirpa. "Osaamisen kehittäminen on tietoista toimintaa." Aikuiskasvatus 25, no. 2 (May 15, 2005): 157–61. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93624.

Full text

Abstract:

Sirpa Polo tarkastelee tutkimuksessaan ”Minästäkö kaikki riippuu?” ammatillisten aikuisopettajien valmiuksia kehittää omaa osaamistaan siten, että he pystyvät selviytymään jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Tutkimus kohdistuu globalisaatioraportin peräänkuuluttamaan muutosvalmiuteen. Polon lähestymistapa on fenomenologinen ja ihmiskäsitys humanistinen. Ihminen on sen mukaan perustaltaan aktiivinen toimija. – Artikkeli pohjautuu kirjoittajan väitöskirjaan Minästäkö kaikki riippuu? : ammatillisen aikuisopettajan valmiudet selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä (Tampereen yliopisto 2004).

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

22

Saarivirta, Toni. "Koulutus on kannattava investointi niin yksilöille kuin aluetaloudellekin." Aikuiskasvatus 24, no. 3 (September 15, 2004): 234–37. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93569.

Full text

Abstract:

”Koulutuksen ja talouden välisiä suhteita käsittelevä aihepiiri ei ole uusi tutkimusalue. Uutta on sen sijaan painotus”, kirjoittaa Toni Saarivirta lektiossaan. Hän väitteli toukokuun lopussa Tampereella tutkimuksellaan koulutuksen ja tutkimuksen taloudellisesta merkityksestä. Siinä hän tutki yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä seitsemällä alueella. – Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöstutkimukseen Koulutuksen ja tutkimuksen taloudellinen merkitys : vertaileva tutkimus yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen taloudellisesta merkityksestä seitsemälle alueelle (Tampereen yliopisto 2004)

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

23

Tikkamäki, Kati. "Tunnetyössä oppiminen : tarkastelussa saattohoitajan työ." Aikuiskasvatus 27, no. 4 (December 1, 2007): 256–65. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93779.

Full text

Abstract:

Työtä, jossa tunteiden käyttö, hallinta ja säätely korostuvat, voidaan kutsua tunnetyöksi. Silloin tunteet siirtyvät yksityiseltä alueelta palkkatyön käyttöön. Tunnetyössä korostuu tunteiden tietoinen säätely ja tilanteiden mukaan vaihteleva käyttö. Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöstutkimukseen, jossa hän tutki muiden muassa saattohoitajien työtä ja työssä oppimista. Saattohoitajan työ sisältää ristiriitoja, joiden välillä tasapainoilu on oleellinen osa ammattitaitoa. Ammattipätevyys ja työssä opittu tietämys testautuvat toistuvasti jokapäiväisissä hoitotilanteissa. – Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöskirjaan Työn ja organisaation muutoksissa oppiminen : etnografinen löytöretki työssä oppimiseen (Tampereen yliopisto 2006)

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

24

Mäkinen, Sirpa. "Tehdastyöläisen puheenvuoro koulutuksesta ja oppimisesta." Aikuiskasvatus 27, no. 2 (May 15, 2007): 93–102. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93747.

Full text

Abstract:

Työn jatkuva muutos yhdessä elinikäisen oppimisen ajattelun kanssa korostaa yksilön oikeutta, mutta myös velvollisuutta oppimiseen, itsensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Kun työstä, oppimisesta ja koulutuksesta on ollut puhe, äänessä ovat olleet lähinnä edelläkävijät, menestyjät, asiantuntijat ja kehittämishankkeet. Teollinen työ sinänsä tai sen työntekijät ovat jääneet katveeseen. Sirpa Mäkisen artikkelissa ääneen pääsevät tehdastyöläiset tuottamaan moniulotteisemman kuvan ihmisestä työssä, koulutuksen merkityksistä ja oppimisen mahdollisuudesta, oikeudesta ja pakosta kuin mitä työelämään kohdistunut kasvatustieteellinen tutkimus on tähän mennessä piirtänyt. – Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöskirjaan Oppiminen marginaalissa : pitkittäistutkimus tekstiilitehtaan työntekijöistä (Tampereen yliopisto 2005).

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

25

Toivanen, Irene. "Mikä tekee meistä ihmisiä." Aikuiskasvatus 32, no. 3 (September 15, 2012): 201–10. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93992.

Full text

Abstract:

Olin ottamassa verikoetta noin 90-vuotiaasta rouvasta erään vanhainkodin osastolla. Tehdessäni lähtöä rouva tarttui minua käsivarresta ja pyysi minua jäämään vähäksi aikaa. Sanoin, että valitettavasti minun täytyy lähteä, sillä minulla on vielä paljon verikokeita otettavana. Tähän hän sanoi, että jättäkää edes ovi auki, niin että hän näkisi käytävässä liikkuvia ihmisiä, ja että hänkin saisi olla ihminen. – Ajatuksia herättävä repliikki: ”…että saisin olla ihminen”. Tämä liikuntakyvytön rouva koki, että hän voi olla ihminen vain toisten ihmisten seurassa. – Irene Toivasen pro gradu -työ Vanhainkoti sosiaalisen yhteisyyden tilana : miten kehittää yhteisöllistä arkielämää (Tampereen yliopisto 2011).

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

26

MAKINEN, ILKKA. "KAIP ĮSIGYDAVO KNYGŲ XVIII A. SUOMIJOS IR RYTŲ PRŪSIJOS LIUTERONŲ KUNIGAI: ASMENINĖS BIBLIOTEKOS IR SAVITARPIO PAGALBA (anglų kalba)." Knygotyra 64 (January 1, 2015): 114–30. http://dx.doi.org/10.15388/kn.v64i0.8217.

Full text

Abstract:

University of TampereFI-33014 Tampereen yliopisto, FinlandE-mail: Ilkka.Makinen@uta.fiStraipsnio tikslas – nustatyti sąsajas tarp liuteronų dvasininkijos Rytų Prūsijoje, kurioje gyveno Kristijonas Donelaitis, ir Suomijoje gyvenusių dvasininkų kultūrinio konteksto. Rytų Prūsija buvo Prūsijos dalis, o Suomija priklausė Švedijos karalystei. Liuteronų protestantų bažnyčia abiejose karalystėse buvo paskelbta valstybine bažnyčia. Akivaizdu, kad Vokietijos kultūra dominavo Rytų Prūsijoje, tačiau jos įtaka Švedijoje ir Suomijoje buvo ne mažiau svarbi. Analogijų galima įžvelgti ir lingvistinėje Rytų Prūsijos ir Suomijos situacijoje. Rytų Prūsijoje gyvavo lietuviškai kalbančiųjų mažuma, o Suomijoje kalbantieji suomių kalba sudarė daugumą. Abi jas nustelbė šiose šalyse dominuojančios vokiečių ir švedų kalbos ir kultūros. Dvasininkai buvo tarsi jungiamoji grandis tarp vyraujančios kultūros ir administracinio aparato bei paprastų žmonių. Straipsnyje pristatomi du suomių dvasininkai – Matthias Salamnius (1640–1691) ir Johanas Frosterus (1720–1809), kurie pagal savo literatūrinį palikimą galėtų būti lyginami su K. Donelaičiu. Tyrimo metu, pasitelkus turto inventorinius sąrašus, buvo nagrinėjamos Suomijos dvasininkų privačiose bibliotekose sukauptos neteologinės knygos. Straipsnyje pateikiama informacija ir apie bendradarbiavimo būdus platinant knygas, pavyzdžiui, knygų ratelius ir profesines skaitymo draugijas, gyvavusias ir Suomijoje, ir Rytų Prūsijoje.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

27

Dąbrowski, Krzysztof. "GOVERNANCE IV – Hallintaa ja yhteistyötä. Hallintotieteiden valintakoeteos 2019. Vaasan yliopisto ja Tampereen yliopisto (GOVERNANCE IV – kontrola i współpraca. Materiały do egzaminu wstępnego z administracji w 2019 roku), Kirsi Lehto, Niina Mäntylä, Ilar." Studia Prawa Publicznego, no. 1(29) (March 15, 2020): 211–12. http://dx.doi.org/10.14746/spp.2020.1.29.10.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

28

Lehtovaara, Maija. "Kivinen tie sivistykselliseen kasvatusajatteluun." Aikuiskasvatus 17, no. 4 (December 1, 1997): 326–27. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92473.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

29

Rasila, Viljo. "Tampereen yliopiston tervehdys." Aikuiskasvatus 6, no. 3 (September 15, 1986): 108. http://dx.doi.org/10.33336/aik.96451.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

30

Ainiala, Terhi, Tiina Räisä, and Paula Sjöblom. "Mediakeskustelun välittämä Tampereen yliopiston nimenvalintaprosessi osallistujien roolien, positioiden ja argumenttien valossa." Puhe ja kieli, no. 1 (June 5, 2020): 1–22. http://dx.doi.org/10.23997/pk.95494.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tutkitaan instituution nimenvalintaprosessia mediajulkisuudessa. Taustalla on kolmen korkeakoulun, Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun, yhdistymishanke vuosina 2016–2017. Aineistona on perinteisen ja sosiaalisen median tekstejä, joissa yhdistyvän yliopiston nimenvalinnasta keskustellaan. Nimineuvottelussa puheenvuoroja esitetään sekä annetuista rooleista että otetuista positioista. Roolit ja positiot paljastuvat puheenaiheista, puhujien määrittelyistä ja kielellisistä valinnoista. Nimineuvottelua käydään instituutioiden, kielen, brändin, paikallisuuden ja karnevalistisen naurun näkökulmista. Annetuissa rooleissa keskustellaan etenkin perinteisessä mediassa, ja otettujen positioiden puheenvuorot painottuvat sosiaaliseen mediaan. Median kiinnostus nimeä kohtaan on osaltaan vaikuttamassa siihen, mikä nimi uudelle yliopistolle lopulta valitaan.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

31

Villstrand, Nils Erik. "Ella Viitaniemi, Yksimielisyydestä yhteiseen sopimiseen: paikallisyhteisön poliittinen kulttuuri ja Kokemäen kivikirkon rakennusprosessi 1730–1786 [Från enighet till gemensamt beslutsfattande: uppförandet av Kumo stenkyrka 1730–1786: byggnadsprocessen och lokalsamfundets politiska kultur], Acta Universitatis Tamperensis, 2158 (Tampere: Tampereen yliopisto 2016). 443 s." Sjuttonhundratal 14 (December 19, 2017): 150–54. http://dx.doi.org/10.7557/4.4166.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

32

Ainiala, Terhi. "Mediakeskustelun välittämä Tampereen yliopiston nimenvalintaprosessi osallistujien roolien, positioiden ja argumenttien valossa." Puhe ja kieli, no. 1 (March 23, 2021): 1–22. http://dx.doi.org/10.23997/pk.95487.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tutkitaan instituution nimenvalintaprosessia mediajulkisuudessa.Taustalla on kolmen korkeakoulun, Tampereen yliopiston, Tampereenteknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun, yhdistymishankevuosina 2016–2017. Aineistona on perinteisen ja sosiaalisen median tekstejä,joissa yhdistyvän yliopiston nimenvalinnasta keskustellaan. Nimineuvottelussapuheenvuoroja esitetään sekä annetuista rooleista että otetuista positioista.Roolit ja positiot paljastuvat puheenaiheista, puhujien määrittelyistä jakielellisistä valinnoista. Nimineuvottelua käydään instituutioiden, kielen,brändin, paikallisuuden ja karnevalistisen naurun näkökulmista. Annetuissarooleissa keskustellaan etenkin perinteisessä mediassa, ja otettujen positioidenpuheenvuorot painottuvat sosiaaliseen mediaan. Median kiinnostus nimeäkohtaan on osaltaan vaikuttamassa siihen, mikä nimi uudelle yliopistollelopulta valitaan.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

33

Jokinen, Jyrki. "Tampereen aikuiskasvatuksen koulukunnan loistava menneisyys." Aikuiskasvatus 38, no. 4 (November 30, 2018): 326–32. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88377.

Full text

Abstract:

Tampereen yliopiston aikuiskasvatustutkimuksen vaiheet hahmottuvat koulukunta-käsitteen ja aikuiskasvatuksen professorivaalien kautta. Miksi Tampereen koulukunnaksi ristitty tiedeorientaatio hajosi ja mitä siitä seurasi?

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

34

Vuorikoski, Marjo. "Yliopisto-opettajan järki ja tunteet." Aikuiskasvatus 26, no. 4 (December 1, 2006): 340–42. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93727.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

35

Christoffersen, Jonas. "Jukka Viljanen, The European Court of Human Rights as a Developer of the General Doctrines of Human Rights Law. A Study of the Limitations Clauses of the European Convention on Human Rights. Tampere: Tampereen yliopisto, 2003. Pat 342. Bibliography. €25. ISBN 951–44–5795–1." European Journal of International Law 16, no. 4 (September 1, 2005): 799–800. http://dx.doi.org/10.1093/ejil/chi144.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

36

Pihkala, Jussi. "Näkökulmia yrittäjyysintentioihin." Aikuiskasvatus 28, no. 3 (September 15, 2008): 206–11. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93829.

Full text

Abstract:

Artikkeli pohjautuu kasvatustieteiden tohtori Jussi Pihkalan väitöskirjaan ”Ammattikorkeakoulutuksen aikaiset yrittäjyysintentioiden muutokset”. Se tarkastettiin Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa 1.2.2008.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

37

Heikkilä, Kirsi. "Työssä oppiminen yksilön ja oppimisympäristöjen välisenä vuorovaikutuksena." Aikuiskasvatus 26, no. 2 (May 15, 2006): 144–47. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93683.

Full text

Abstract:

Tutkimukseni työssä oppimisesta yksilön lähtökohtien ja oppimisympäristöjen välisenä vuorovaikutuksena on yksi viidestä Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitokselta lyhyen ajan sisällä valmistuvasta/valmistuneesta aiheeseen liittyvästä väitöskirjasta. Teema on kansainvälisesti merkittävä ja alueen tutkimus on viime vuosikymmenellä saanut myös näkyvyyttä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

38

Hägg, Outi, Auli Toivonen, Pekka Heinonen, and Jouko Lääkkö. "Simulaatio soveltuu myös yrityskasvatukseen." Aikuiskasvatus 25, no. 3 (September 15, 2005): 224–27. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93635.

Full text

Abstract:

Kirjoittajaryhmä tarkastelee simulaatiota oppimisen – ja erityisesti yrittäjyyden oppimisen – välineenä. Artikkeli pohjautuu eräisiin yhdysvaltalaisiin asiasta tehtyihin tutkimuksiin sekä Tampereen yliopiston jatko-opiskelija Hannu Salakarin tekemään lisensiaattityöhön simulaattorikoulutuksen pedagogisen mallin kehittämisestä. Salakari tekee parhaillaan väitöstyötä samasta aiheesta. Hän esitteli tutkimustuloksiaan pohjoismaiden aikuiskasvatuksen tutkijaseminaarissa Turun yliopistossa 14.5.2005.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

39

Mäkelä, Maria, Samuli Björninen, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Juha Raipola, and Tytti Rantanen. "Kertomuksen vaarat." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 1 (March 28, 2018): 90–93. http://dx.doi.org/10.30665/av.70012.

Full text

Abstract:

"Meitä ei kiinnosta sinun tarinasi, vaan miksi sen kerrot!" Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia on kuuden Tampereen yliopiston kirjallisuudentutkijan kolmivuotinen hanke (2017–2019), jota rahoittaa Koneen Säätiö. Projekti yhdistää teoreettista perustutkimusta laajamittaiseen yhteistyöhön muiden tieteenalojen ja ammattiryhmien kuten journalistien, opettajien, taiteentekijöiden ja terveysalan ammattilaisten kanssa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

40

Oino, Stefan, and Antti Peltonen. "Asiakkaat elektronisten kirjojen hankkijoina – asiakaslähtöiset hankintamallit Tampereen teknillisessä yliopistossa." Signum 49, no. 2 (August 28, 2017): 7. http://dx.doi.org/10.25033/sig.65496.

Full text

Abstract:

Tieteellisten elektronisten kirjojen hankintamallien monipuolistuminen on muuttanut kirjojen hankintakäytäntöjä. Kun aiemmin palveluntarjoajilta oli mahdollista hankkia vain isoja kirjapaketteja, on nykyään sekä kirjastoilla että niiden asiakkailla mahdollisuus yksittäisten nimekkeiden hankintaan useissa palveluissa. Tarvetta asiakaslähtöisille hankintamalleille näyttää selkeästi olevan, sillä perinteisillä hankintamalleilla hankituissa kokoelmissa valitettavan suuri osa nimekkeistä jää täysin vaille käyttöä. Asiakaslähtöisten hankintamallien käyttökelpoisuuden etukäteisarviointi on haasteellista. Käytännössä eri mallien parhaat käytännöt selviävät vain rohkeasti kokeilemalla. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) kirjastossa pohdittiin käyttökokemuksia malleista sekä ideoitiin mallien käyttöä tulevaisuudessa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

41

Korhonen, Vesa. "Oppimisen kontekstuaalisuutta tunnistamassa." Aikuiskasvatus 23, no. 3 (September 15, 2003): 204–13. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93494.

Full text

Abstract:

Millainen on oppimisen konteksti ja sosiaalinen luonne, kun opiskelu toteutetaan verkossa? Tampereen yliopistossa tutkittiin hoitotiedettä verkko-opintoina avoimessa yliopistossa opiskelleiden aikuisopiskelijain kokemuksia. Tavoitteena oli saada opiskelijoiden kokemusten perusteella kokonaiskuvaa oppimiseen vaikuttavista tekijöistä kehitettäessä avoimen yliopiston monimuoto-opetuksen ympäristöä verkkopohjaiseksi oppimisympäristöksi. Varsin pian oli havaittavissa, että kokemukset oppimisesta ilmenivät joko positiivis- tai negatiivissävytteisinä ilmaisuina.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

42

Korhonen, Vesa. "Akateemista toimijuutta ja oppimiskumppanuutta rakentamassa." Aikuiskasvatus 30, no. 2 (May 15, 2010): 94–105. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93867.

Full text

Abstract:

Mentorointiohjelmat käynnistyivät Tampereen yliopistossa 1990- ja 2000-lukujen taitteessa. Tavoitteet ovat liittyneet akateemisen työn ja uran erilaisiin esille nouseviin kysymyksiin. Ohjelmissa oli mahdollisuus hakea kumppania myös yliopiston ulkopuolelta. Tarinat mentoroinnista tuovat esille yliopistotyön hiljaista tietoa ja oppimista. Mentorointitarinat kertovat henkilökohtaisista oppimisprojekteista, jotka tähtäävät akateemiseen toimijuuden etsimiseen, löytämiseen, rakentamiseen tai vahvistamiseen akateemisen kulttuurin ristipaineissa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

43

Hatavara, Mari, Sari Kivistö, and Saija Isomaa. "Monitieteistä tekstianalyysia, teoreettista kunnianhimoa, uusia tutkimussuuntauksia." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 4 (December 31, 2016): 82–83. http://dx.doi.org/10.30665/av.66185.

Full text

Abstract:

Tampereen yliopiston kirjallisuudentutkimuksen historia alkaa vuodesta 1950, jolloin Unto Kupiaisesta tehtiin silloisen Yhteiskunnallisen korkeakoulun kirjallisuudenhistorian professori. Huumorista väitellyt Kupiainen suhtautui varauksellisesti oppilaitoksen siirtämiseen pääkaupungista Tampereelle, sillä kalliinpaikan lisä laski yhdellä pykälällä, vaikka kirjat ja viski maksoivat Tampereella yhtä paljon kuin Helsingissäkin. Myös oppilaitoksen ripeä kasvu huoletti Kupiaista, sillä vaarana oli, että ”Tampereellekin muodostettaisiin Suomen vesipöhöinen kulttuuripää”. Huoli osoittautui sentään turhaksi.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

44

Stubb, Jenni, Kirsi Pyhältö, Tiina Soini, Anna Raija Nummenmaa, and Kirsti Lonka. "Osallisuus ja hyvinvointi tiedeyhteisössä." Aikuiskasvatus 30, no. 2 (May 15, 2010): 106–19. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93868.

Full text

Abstract:

Kolmea yliopistoa koskeneessa tutkimuksessa selvitettiin sitä, minkälainen yhteys tiedeyhteisöllä ja siihen kuulumisen kokemuksella voi olla tohtoriopintojen pitkittymiseen tai keskeyttämiseen. Tiedeyhteisö näyttäytyy tohtoriopiskelijoille useimmiten mikrotason käytäntöyhteisönä, kuten tutkimusryhmänä tai yksikkönä ja lähityötovereina. Kokemus tiedeyhteisöstä saattaa muodostua niin voimannuttavaksi kuin kuormittavaksikin. Koetun hyvinvoinnin ja opintojen etenemisen yhteys viittaa siihen, että tohtoriopiskelijan hyvinvointi ei ole ainoastaan väitöskirjaprosessin sivutuote, vaan yhteydessä myös tulokseen. – Artikkelissa tarkastellaan Tampereen yliopistolla toteutettua mentorointiohjelmaa eri vuosia koskevan haastatteluaineiston pohjalta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

45

Frilander, Karin. "Sitoutuminen, sopeutuminen ja vastarinta julkisella sektorilla 1990-luvulla." Aikuiskasvatus 21, no. 1 (February 15, 2001): 56–60. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93339.

Full text

Abstract:

Aikuisuus on muuttunut elinikäisen oppimisen yhteiskunnassa kypsästä ja valmiista aikuisuudesta jatkuvan keskenkasvuisuuden ja jatkuvan keskeneräisyyden hyväksymiseksi, toteaa Karin Filander lektiossaan. Mutta ketkä ovatkaan konnia ja ketkä sankareita, kun julkinen sektori kääntää kurssiaan kohti uusliberalismin, yksilöitymisen ja epävarmuuden aikaa? - Lektio praecursoria. Karin Filander puolusti väitöstutkimustaan Kehittämistyö murroksessa. Sitoutuminen, sopeutuminen ja vastarinta julkisella sektorilla 1990-luvulla 9. joulukuuta 2000. Tutkimus on ilmestynyt Tampereen yliopiston Acta Universitatis Tamperensis sarjassa numerolla 777. Vastaväittäjänä toimi professori Anja Heikkinen Jyväskylän yliopistosta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

46

Saari, Seppo. "Miten verkossa opitaan, kun tietotekniset valmiudet ovat heikot?" Aikuiskasvatus 23, no. 1 (February 15, 2003): 50–55. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93456.

Full text

Abstract:

Artikkelissa kerrotaan Ammattien edistämislaitoksen (AEL) KH-NET -projektista, jonka koulutuksellisena tavoitteena oli kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon suorittaminen tietokonepainotteisella koulutuksella. Ammattienedistämislaitos, AEL on hyödyntänyt verkko-oppimista koulutuksessaan jo pitkään. Verkko-oppimista hyödyntävä kiinteistönhoitajien kokeilukoulutus käynnistettiin AEL:n aloitteesta keväällä 2001. Hanke nimettiin KH-NET -projektiksi. Sen koulutuksellisena tavoitteena oli kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon suorittaminen tietokonepainotteisella koulutuksella. Projektiin kytkettiin alusta alkaen myös tutkimus, josta vastasi Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. Projekti sai tukea Etelä-Suomen lääninhallitukselta ja Euroopan sosiaalirahastolta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

47

Laukkanen, Anne-Maria, and Teija Waaramaa. "Suomalaisten naisopiskelijoiden luennan perustaajuuden muutos 1990-luvulta 2010-luvulle." Puhe ja kieli, no. 2 (July 29, 2020): 123–34. http://dx.doi.org/10.23997/pk.97221.

Full text

Abstract:

Puhekorkeus on sekä yksilöllinen ja tilannekohtainen että myös sosiaalinen muuttuja. Eri maissa on viimeisen sadan vuoden aikana raportoitu naisten puhekorkeuden laskua. Puhekorkeuden muutoksen oletetaan heijastelevan yhteiskunnallisia muutoksia. Keskimääräistä puhekorkeutta mitataan usein perustaajuuden keskiarvolla ja mediaanilla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yliopistossa opiskelevien naisten perustaajuuden (fo) keskiarvoa ja mediaania 160-sanaisessa, noin minuutin mittaisessa neutraalissa tekstiluennassa, joka on äänitetty 1990- ja 2010-luvuilla. Tutkimuksen aineisto on peräisin Tampereen yliopiston Puheen ja äänen tutkimuksen laboratorion äänitearkistosta. Tutkimukseen valittiin satunnaisesti 136 (N) 20–25-vuotiasta naista, joilla ei ollut tiedossa ääntöelimistön tai kuulon sairauksia, ja joiden ääni oli kuulonvaraisesti arvioituna normaali. Näytteet oli taltioitu vaimennetussa äänitysstudiossa digitaalisesti mittamikrofonia käyttäen, ja ne analysoitiin Praat-ohjelmalla. Perustaajuuden keskiarvo näyttää nousseen aiemmasta 195,7 Hz:stä 210,6 Hz:iin ja mediaani 190,9 Hz:stä 203,2 Hz:iin. Muutokset ovat tilastollisesti merkitseviä (Studentin t-testi, p = < 0,001 molemmissa). Vieraiden kielten ja globaalin viihdekulttuurin vaikutus voinee osaltaan selittää muutosta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

48

Juhanoja, Sirkka. "Laadukkaita kasveja viherrakentamiseen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76646.

Full text

Abstract:

Viherrakentamisen kasvien laadun parantamiseksi alkoi 1980-luvulla hankkeita, joissa etsittiin olemassa olevista istutuksista tuotantoa varten kestäviä, terveitä ja koristearvoltaan hyviä pensaskantoja suvuista ja lajeista, joissa oli laatuvaihtelua ja nimistöllistä kirjavuutta. MTT toteutti kaksi aiheeseen liittyvää tutkimusta vuosina 1989-2003.Keskas-kantavalintakokeet vuosina 1989-2000 olivat jatkoa Helsingin yliopiston Keskashankkeelle. Siinä kerättiin rekisteriin yli 700 kasvikantaa. Kantavalintakokeet tehtiin vertailevina kenttäkokeina pellolla viidellä MTT:n tutkimuspaikalla eri ilmastovyöhykkeillä Piikkiöstä Rovaniemelle. Kokeissa oli mukana kasveja suvuista Forsythia, Hydrangea, Lonicera, Philadelphus, Rosa, Spiraea, Syringa ja Viburnum. Kukin kenttäkoe kesti viisi vuotta, ja kasveista arvioitiin talvenkestävyyttä, terveyttä ja koriste- ja käyttöarvo-ominaisuuksia. Aitous varmistettiin.Puuvartisten maanpeitekasvien menestymistä ja soveltumista eri käyttötarkoituksiin selvitettiin vuosina 1998-2003 tutkimuksessa, jossa menetelmänä olivat kenttäkokeiden lisäksi käyttökokeet. MTT:ssä Piikkiössä ja Ruukissa kasvit olivat pellolla kenttäkokeessa, josta saatiin perustietoa ominaisuuksista ja menestymisestä. Tärkeässä osassa tutkimuksessa olivat viherrakentamiskohteissa tehdyt käyttökokeet. Nämä toteutettiin Helsingin, Kuopion, Lahden, Mikkelin, Tampereen ja Turun kaupunkien viheryksiköiden kanssa. 13 suvun kasveja istutettiin puistoihin ja liikennealueille, joissa testattiin kasvien kestävyyttä ja peittokykyä. Tulosten perusteella laadittiin suositukset 12 lajin sopivimmalle taimikoolle ja istutusten perustamistavalle.Suositeltavat lajit ovat suvuista Dasiphora, Diervilla, Prunus, Ribes, Rubus, Salix, Spiraea ja Stephanandra.Yhtenäisissä pelto-olosuhteissa tehtävät vertailevat kenttäkokeet antavat luotettavaa tietoa kasvikantojen ulkonäköön ja menestymiseen perustuvista eroista. Käytännön tarvetta varten kokeet on syytä tehdä 2-3 menestymisalueella. Kantavertailukokeet saataisiin tehdyksi pienemmällä taimimäärällä ja pinta-alalla, mikäli kannat karsittaisiin DNA-tunnistuksen avulla. Käyttökokeista saadaan kasvien käyttöarvosta tietoa, jota pelkistä kenttäkokeista ei saada.Tutkimusten tuloksena markkinoitavan kasviaineiston tunnukseksi rekisteröitiin vuonna 1997 FinE®-tavaramerkki, joka voidaan myöntää Suomessa tutkitulle, eri ilmastoalueilla menestyvälle viherrakentamisen kasviaineistolle ja kotipuutarhoihin soveltuville suomalaisille marja- ja hedelmälajikkeille. Kasvit saatetaan tuotantoon MTT Laukaan tutkimus- ja valiotaimiaseman kautta. FinE®-tavaramerkki on tähän mennessä myönnetty 19 koristepensaalle ja 20 marja- taihedelmälajikkeelle.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

49

Silvennoinen, Kirsi, Juha-Matti Katajajuuri, Hanna Hartikainen, Lotta Jalkanen, Heta-Kaisa Koivupuro, and Anu Reinikainen. "Ruokahävikki Suomen kotitalouksissa ja ravitsemispalveluissa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75517.

Full text

Abstract:

Ruoan päätyminen jätteeksi on ekologisesti ja taloudellisesti kestämätöntä. Raaka-aineiden tuotannosta ja prosessoinnista aiheutuneet ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Yksi yksinkertaisimpia keinoja vähentää elintarvikeketjun ympäristövaikutuksia onkin ehkäistä syntyvää ruokahävikkiä. Selvitimme Foodspill –hankkeessa ruokahävikin määrää ja laatua Suomessa. Koska kansainvälisten tutkimusten mukaan suurimmat ruokahävikkimäärät syntyvät kotitalouksissa ja ravintolapalveluissa, keskitimme mittaukset niihin. Lisäksi hävikkitietoja kerättiin elintarviketeollisuudelta ja kauppaketjuilta. Syyskuussa 2010 toteutimme seurantatutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisissa kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrää ja sen laatua. Tutkimukseen osallistui 420 kotitaloutta, joista 380 suoritti tutkimuksen loppuun asti. Ennen tutkimusta osallistujat täyttivät taustatietolomakkeen ja heille lähetettiin keittiövaaka ruokahävikin punnitsemista varten. Tutkimusaika oli kaksi viikkoa ja tulokset kirjattiin päiväkirjaan. Kotitalouksissa syntyvät ruokahävikkimäärät vaihtelivat tutkimusaikana 0 – 23,4 kg/hlö ja muutettuna vuositasolle 0 – 160 kg/hlö/vuosi. Keskimäärin vuositasolle muutettuna ruokahävikkiä syntyi 23 kg/hlö. Suurin osa poisheitetystä ruoasta oli nopeasti pilaantuvaa tuoreruokaa ja ruoanlaitosta sekä ruokailusta ylijäänyttä ruokaa. Eniten pois heitettiin vihanneksia 19 %, kotiruokaa 18%, maitotuotteita 17%, leipää 13% sekä hedelmiä ja marjoja 13%. Lihaa, kalaa ja kanamunia heitettiin pois yhteensä 7 % ja valmisruokia 6 %. Kesällä ja syksyllä 2010 ruokahävikin syntymistä mitattiin Helsingin ja Tampereen kaupungin järjestämissä ruokapalveluissa viiden päivän ajan. Mukana tutkimuksessa oli kouluja, päiväkoteja, sairaala ja palvelukeskuksia. Hävikin syntymistä mitattiin myös Helsingin yliopiston opiskelija- ja henkilöstöravintoloissa. Näiden lisäksi järjestettiin pienempiä mittauksia erilaisissa ravitsemispalveluyrityksissä kokonaiskuvan saamiseksi. Mukana oli mm. ala carte ravintoloita, pikaruokaravintoloita, kahviloita ja huoltoasemia. Yhteensä hävikkiä seurattiin 72:ssa ravintolassa. Mittauksissa seurattiin hävikin muodostumista siten että huomioitiin erikseen keittiön valmistushävikki, tarjoiluhävikki ja asiakkaiden jättämät lautastähteet. Ravitsemispalveluissa ruokahävikin osuudeksi saatiin noin viidennes syötäväksi tarkoitetusta ruoasta. Määrät vaihtelivat ravintolatyypistä riippuen. Keittiöissä, ruuan valmistuksen yhteydessä syntyi suhteellisesti vähiten hävikkiä kun taas eniten hävikkiä syntyi tarjoilutähteistä, etenkin linjastoruokailun yhteydessä. Syy suureen tarjoilutähteen määrään on yleisemmin menekin ennakoinnin vaikeus. Jos tämän tutkimuksen tulosten perusteella arvioidaan kotitalouksien ja ravitsemispalveluiden ruokahävikkimääriä vuodessa, saadaan yhteensä noin 200 – 250 miljoonaa kiloa turhaan tuotettua ruokaa. Henkilöä kohti laskettuna tämä tekee noin 35 – 45 kiloa vuodessa. Kun mukaan tarkasteluun otetaan myös kaupan ala hävikki, saadaan Suomen ruokahävikkimääräksi yhteensä 260 – 320 miljoonaa kiloa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

50

Korhonen, Kati, T. Toimela, J. Tarvainen, T. Suomela, S. Sjövall, T. Ylikomi, J. Korpinen, J. Viitanen, J. Vilkki, and J. Peippo. "Alkioiden kehityksen seuranta konenäkölaitteessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75920.

Full text

Abstract:

Alkioiden in vitro- eli laboratoriokasvatus käsittää munasolujen kypsytyksen, hedelmöityksen ja alkioiden kasvatuksen sopivissa olosuhteissa lajista riippuen 2-8 vuorokauden ikään asti, jonka jälkeen alkiot voidaan siirtää vastaanottajan kohtuun kehittymään. Nykyään alkioiden in vitro -kasvatusmenetelmiä hyödynnetään monella alalla. Ihmisten hedelmällisyyshoidoissa in vitro -alkioiden käyttäminen on viimeinen keino saada raskaus alulle, kun kaikki muut menetelmät on jo kokeiltu. Eläinjalostuksessa huippuyksilöistä voidaan kerätä munasoluja ultraääniavusteisesti OPU-menetelmällä, tuottaa munasoluista laboratoriossa alkioita, ja siirtää ne vastaanottajiin kehittymään lisäten näin parhaiden yksilöiden jälkeläismäärää. Tutkimuspuolella teuraseläimistä kerätyistä munasoluista tuotettuja in vitro -alkioita käytetään ihmisalkioiden mallina, ja niiden avulla kehitetään ja testataan uusia alkionkasvatus- ja pakastusmenetelmiä. Hedelmällisyyshoidoissa ja eläinjalostuksessa vastaanottajaan pyritään siirtämään elinkyvyltään paras alkio, joka todennäköisimmin pystyy kiinnittymään kohtuun ja jatkamaan kehitystään. Nykyään valinta suoritetaan silmämääräisesti alkion ulkomuotoa, eli morfologiaa arvioimalla, vaikka menetelmä ei ole täysin luotettava. Luotettavampia alkion elinkyvyn mittareita olisivat esimerkiksi alkion kehitysnopeus ja erityisesti ensimmäisen jakautumisen ajankohta. Nykyään ei kuitenkaan ole käytössä kaupallista menetelmää, joka mahdollistaisi alkioiden kehityksen tauottoman seurannan ja sitä kautta näiden elinkyvynmittareiden hyödyntämisen. AMMO -projektin (2006-2008) tarkoituksena on optimoida solututkimukseen kehitetty konenäkölaite Cell-IQ (Chip-Man Technologies Oy) naudan alkioiden avulla alkiokasvatuksiin ja seurantaan sopivaksi. Tämän laitteen avulla alkioiden kehityksen tauoton seuranta olisi mahdollista, ja lisäksi laitteen ohjelmistoa kehittämällä arviointitehtäviä, jotka nykyisin suorittaa ihminen mikroskoopin avulla, voitaisiin siirtää laitteen tehtäväksi. Tähän mennessä konenäkölaitteen olosuhteet on saatu optimoitua, ja alkioiden kasvatus ja kuvaaminen laitteessa onnistuu. Ohjelmiston kehitystyö on aloitettu yhdessä Chip-Man Technologies Oy:n kanssa käyttäen apuna laitteella otettuja alkiokuvia. Tällä hetkellä laite tunnistaa alkiot ja pystyy erottamaan tiettyjä kehitysvaiheita. Ohjelmistoon tullaan mahdollisesti tulevaisuudessa liittämään myös alkioiden 3D-mallinnus, jota VTT kehittää yhdessä MTT:n ja Tampereen yliopiston kanssa. Projektissa ovat mukana myös BioTech Visions Oy, Alkiokeskus Oy, Regea, Väestöliitto ja AVA-klinikka yrityspartnereina, ja mahdollisesti tulevaisuudessa uuden teknologian hyödyntäjinä. Tavoitteena on kehittää konenäkölaite, jonka avulla alkioiden valinta voidaan suorittaa paitsi morfologisen arvioinnin, myös kehitysnopeuden perusteella. Laitteen avulla alkioiden valinta elinkyvyn perusteella tarkentuu, syntyvien jälkeläisten lukumäärä kasvaa ja eläinjalostus tehostuu. Laitetta käytetään jo tällä hetkellä myös ihmisalkioiden ja munasolujen tutkimukseen hedelmällisyyshoitoja tarjoavilla klinikoilla. Tutkimuspuolella konenäkölaite mahdollistaa esimerkiksi erilaisten alkionkasvatusliuosten vaikutusten tarkastelun aiempaa tarkemmin.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!