Academic literature on the topic 'Toisto'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Toisto.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Journal articles on the topic "Toisto"
1
Vainikkala, Erkki, Saija Isomaa, and Juri Joensuu. "Arvostelut." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 1 (March 1, 2006): 81–91. http://dx.doi.org/10.30665/av.74653.
Full textAbstract:
Erkki Vainikkala Kierkegaardin Catch-22 Olli Mäkinen: Moderni, toisto ja ironia. Søren Kierkegaardin estetiikan aspekteja ja Joseph Hellerin Catch-22 Saija Isomaa Kirjailijaelämäkerta Arvid Järnefeltistä Juhani Niemi: Arvid Järnefelt. Kirjailija ajassa ja ikuisuudessa Juri Joensuu Lukuyhteisön valopiiri Veijo Pulkkinen (toim.): Lukulampun valo. Liisi Huhtalan juhlakirja
2
Penttilä, Nelly, Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka, and Raymond D. Kent. "Tavallista sujumattomuutta: Aikuisten puheen sujuvuuden kvantitatiivinen analyysi." Puhe ja kieli, no. 3 (December 20, 2018): 153–73. http://dx.doi.org/10.23997/pk.77384.
Full textAbstract:
Tutkimus käsittelee suomenkielisten aikuisten puheen tyypillisiä sujumattomuuksia ja niiden normaalivariaatiota. Henkilöt (N = 70) olivat neurologisesti terveitä, eikä heillä ollut diagnosoituja puheen tai kielen häiriöitä. Heidän sarjakuvakerrontaan perustuvien audioaineistojen transkriptioista analysoitiin puhenopeuden ja artikulaationopeuden lisäksi 10 puheen sujuvuutta kuvaavaa muuttujaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin muuttujien yleisyyttä, niiden keskinäisiä suhteita sekä sujumattomuuksien vaikutusta sujumattomuusprosenttiin. Sujumattomuusprosentin keskiarvo oli koko aineistossa 2,3 % (vv = 0,0–7,8 %), ja sitä selittivät vahvimmin muuttujat korjaus ja sanan toisto sekä epäröinti, joka oli myös yleisin sujumattomuustyyppi. Sujumattomuusprosentin mukaan jaetuissa puhujaryhmissä sujumattomuuden tyyppi muuttui sujumattomuusprosentin kasvaessa. Sujumattomuuksista muodostui neljä faktoria: sujumattomuudet, jotka liittyivät 1) kielelliseen muotoiluun, 2) viestin suunnitteluun, 3) viestin jatkuvuuden ylläpitoon ja 4) artikulaatioon. Sujumattomuusprosenttia selittivät parhaiten sujumattomuudet, jotka liittyivät kielelliseen muotoiluun sekä ilmaisun jatkuvuuden ylläpitoon. Tulokset vahvistivat ajatusta puheen sujuvuudesta jatkumona sekä toivat esiin sujumattomuuksien laajan variaation niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Tämän aineiston normaalivariaatiota voidaan käyttää sekä häiriödiagnostiikan että kuntoutustavoitteiden asettamisen tukena. Lisäksi tutkimuksen tulokset toimivat vertailupohjana tuleville tutkimuksille.
3
Heinonen, Yrjö. "Euroviisuesityksen audiovisuaalinen rakentuminen." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 34, no. 1 (April 26, 2021): 55–72. http://dx.doi.org/10.23994/lk.107816.
Full textAbstract:
Eurovision laulukilpailu on muuttunut historiansa aikana kansallisten radio- ja tv-yhtiöiden välisestä sävellys- ja sanoituskilpailusta eri maiden ja niitä edustavien laulajien tai yhtyeiden väliseksi esiintymiskilpailuksi siten, että tapahtuman viihteellisyys ja kilpailullisuus on samalla lisääntynyt. Tarkastelen artikkelissani kolmen Suomea vuosina 1987–1993 kilpailussa edustaneen esityksen audiovisuaalista rakentumista erityisesti viihteellisyyden, kilpailullisuuden ja kansallisten piirteiden esiin tuomisen tai tuomatta jättämisen näkökulmasta.Analysoitavat esitykset ovat ”Sata salamaa” (Virve Rosti, 1987), ”La dolce vita” (Anneli Saaristo, 1989) ja ”Tule luo” (Katri Helena, 1993). Esitysten analyysissa kiinnitän huomiota musiikkiin (sävelmä, sovitus), sanoihin (laulun nimi ja sen sijoittelu, toisto ja äänteellinen kuviointi), näyttämöllepanoon (lavastus, valaistus, puvustus ja koreografia) sekä televisiointiin (monikamerakuvaus ja live-editointi). Analyysi nostaa esiin eroja ja yhtäläisyyksiä sekä esitysten audiovisuaalisessa rakentumisessa että niiden viihteellisyydessä, kilpailullisuudessa ja kansallisten piirteiden esiin tuomisessa.Avainsanat: Eurovision laulukilpailu, audiovisuaalinen analyysi, viihteellisyys, kilpailullisuus, kansallisuus
Audiovisual Construction of a Eurovision Song Contest Performance: “Sata salamaa” (1987), “La dolce vita” (1989) and “Tule luo” (1993)During its history, the Eurovision Song Contest has changed from a songwriting competition between national radio and TV companies to a competition between singers or bands representing different countries, while the entertaining and competitive functions of the event have become more and more significant at the same time. In my article, I examine the audiovisual construction of three performances that represented Finland in the competition in 1987–1993, especially from the point of view of entertainingness, competitiveness, and the representation of national features.The performances to be analysed are “Sata salamaa” (Virve Rosti, 1987), “La Dolce Vita” (Anneli Saaristo, 1989) and “Tule luo” (Katri Helena, 1993). In the analysis, I pay attention to music (melody, arrangement), lyrics (song title and its placement, repetition, and phonetic patterning), staging (props, lighting, costume, and choreography), and telecasting (multi-camera shooting and live editing). The analysis highlights differences and similarities in the audiovisual structure of the performances as well as those regarding entertainment, competitiveness, and the representation of nationality.Keywords: Eurovision Song Contest, audiovisual analysis, entertainment, competitiveness, nationality
4
Hyrkäs, Maarit, Perttu Virkajärvi, Auvo Sairanen, Raija Suomela, Sirkka Luoma, and Minna Toivakka. "Kolmannen säilörehusadon kehitysrytmi ja viljelytekniset ratkaisut." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75149.
Full textAbstract:
Kolmen korjuun strategia säilörehunurmilla kasvattaa jatkuvasti suosiotaan myös pohjoisemmassa Suomessa. Ilmastonmuutoksen myötä pidentyvät kasvukaudet ja jälkikasvultaan hyvät lajikkeet pakottavat siirtymään kolmen korjuun taktiikkaan lämpiminä syksyinä, jos rehun sulavuuden haluaa pitää korkeana ja samalla välttää talveksi peltoon jäävää odelmaa. Kolmannen sadon kehitys poikkeaa selvästi ensimmäisestä ja toisesta sadosta, eikä sitä tunneta vielä kovin hyvin. Tässä artikkelissa kootaan yhteen useamman Luonnonvarakeskuksessa toteutetun korjuuaikastrategiakokeen tuottama tieto kolmannen sadon ominaisuuksista. Aineistona käytettiin kolmea eri koesarjaa. Kenttäkokeita oli yhteensä kuusi, ja ne olivat kolme tai nelivuotisia ajoittuen välille 2009–2015. Kokeista kolme toteutettiin Maaningalla (viljelyvyöhyke III), kaksi Ruukissa ja yksi Sotkamossa (viljelyvyöhyke IV). Aikavälille sisältyi niin lämpimiä, viileitä, kuivia kuin sateisiakin kesiä. Kasvilajeina olivat timotei, nurminata tai yleisimmin näiden seos. Toisen korjuun ajankohta vaihteli heinäkuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin, ja kolmannen korjuun ajankohta elokuun loppupuolelta lokakuun alkuun saakka. Kokeet lannoitettiin väkilannoitteilla maan viljavuusluokka huomioiden. Kolmas sato sai typpeä 30–55 kg/ha sekä kaliumia 0–30 kg/ha kokeesta riippuen. Kokeet toteutettiin lohkoittain satunnaistettuina tai osa-osaruutukokeina kolmena tai neljänä kerranteena 10–12 m2:n kokoisilla koeruuduilla. Kokeissa oli erilaisia korjuuaikastrategioita sekä kokeesta riippuen muina koetekijöinä erilainen lannoitus tai lajikeseos. Kaikista kokeista määritettiin kuiva-ainesato sekä D-arvo, NDF ja raakavalkuainen ja osassa myös kivennäis- ja hivenainepitoisuudet. Satotaso vaihteli alle tuhannesta kuiva-ainekilosta yli 4000 kuiva-ainekiloon hehtaaria kohden. Kolmannen sadon kasvunopeus oli hidasta verrattuna tyypillisiin ensimmäisen ja toisen sadon kasvunopeuksiin. Koska nurmen kasvu hidastuu syksyä kohden, kolmannen sadon satotasoa voidaan nostaa tehokkaammin aikaistamalla toista korjuuta, kuin myöhästyttämällä kolmatta korjuuta. Kuiva ajanjakso toisen sadon korjuun jälkeen heikentää kolmannen sadon kasvuun lähtöä, kun taas korjuuaikaan ongelmana on useammin liiallinen märkyys. Kolmas sato on yleisesti, kuten tässäkin tutkimuksessa, hyvin sulavaa eikä D-arvo alittanut suositusta 680 g/kg ka. Kolmannen sadon korjuuajan valinnassa sääolosuhteet korostuvat rehun laadun muutosten ollessa hitaita. Korjuun ajoittamisella ja lannoituksella voi lisäksi olla vaikutusta nurmen talvehtimiseen. Kolmannen sadon typpilannoitus pidetään yleisesti maltillisena talvituhojen välttämiseksi mutta käytännössä ympäristötukiehdot rajoittavat lannoitusta. Tässä tutkimuksessa valtaosa typpitaseista oli negatiivisia tai lähellä nollaa, joten nurmi käytti yhtä paljon tai enemmän typpeä kuin mitä sille lannoitteena annettiin.
5
Kupsala, Saara, Kuura Irni, Pirjo Apell, Riitta Komulainen, and Lilli Munck. "Ilmastokestävä joukkoruokailu ja ruokakulttuurin muutos Suomessa." Alue ja Ympäristö 50, no. 1 (June 15, 2021): 89–110. http://dx.doi.org/10.30663/ay.102576.
Full textAbstract:
Ruokapalvelut voivat pienentää ilmastovaikutuksiaan lisäämällä kasvisruokien osuutta tarjotuista aterioista. Joukkoruokailun muuttuminen kasvisvoittoisemmaksi edellyttää ruokien kulttuuristen merkitysten muuttumista ja kasvisruoan erityisruokavalio- ja kevytlounasmerkityksen purkautumista. Hankkeessamme kehitettiin 30 vegaanista, pienen ilmastovaikutuksen pääruokareseptiä ruokapalveluiden käyttöön. Osana reseptien testausta toteutimme asiakaskyselyn yhdeksässä lounasravintolassa, joihin sisältyivät viisi peruskoulun ja toisen asteen oppilaitoksen ravintolaa, kaksi opiskelijaravintolaa, henkilöstöravintola ja sairaalan ravintola. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia merkityksiä ruokapalveluiden asiakkaat liittävät kasvis- ja liharuokiin sekä millaisia tunnesitoumuksia ja normatiivisia käsityksiä niihin kytkeytyy. Argumentoimme Sara Ahmedin (2014) affektiivista normeihin investointia analysoivan lähestymistavan avulla, että on oleellista nähdä ruokakysymys yksilöllisten valintojen tai kognitiivisten prosessien sijaan kysymyksenä yhteiskunnallisista ja kulttuurisista normeista, joihin investoidutaan affektiivisesti ja toiston avulla. Artikkelimme avaa sekä moniaistillista, muistojen ja tottumusten vahvistamaa affektiivista liharuokiin kiinnittymistä ja siten syitä ruokavaliomuutoksen haastavuuteen, että kasvisruoan uusien merkitysten muotoutumispotentiaalia lounasruokailussa. Affektiivisiin investointeihin liittyvän sukupuolittuneisuuden lisäksi nostamme ilmastokestävyydestä käytävään keskusteluun ruokaan liittyvän nationalismin, kulttuurisen omimisen ja eksotisoinnin. Tarjotessaan aterian noin kolmasosalle väestöstä päivittäin ruokapalveluilla on merkittävä potentiaali ruokaan liittyvien normien uudelleenmuotoutumisessa sekä ilmastokestävän ruokakulttuurin edistämisessä. Ruokapalvelujen mahdollisuuksiin tarjota täyttäviä, proteiinipitoisia ja maukkaita kasvispohjaisia ruokia tulisikin keskittää resursseja.
6
Jokinen, Simo, Christina Biasi, Hannu Nykänen, Mari Räty, Perttu Virkajärvi, and Pertti Martikainen. "Lannoitetypen huuhtoutumisen kinetiikasta ja määristä ruokohelvellä ja nurmella." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75338.
Full textAbstract:
Maatalous aiheuttaa noin 50 % Suomen vesistöjen typpikuormituksesta. Huuhtoumaan vaikuttaa mm. kasvilaji. Monivuotisten energiakasvien typpihuuhtoumia ei tunneta hyvin. Tässä työssä verrattiin Ruokohelven (Phalaris arundinaceae) ja nurmen typen huuhtoumia kivennäismaalla. Nurmiviljelyn tiedetään vähentävän typpihuuhtoumaa. Ruokohelpi on bioenergiakasvina osoittautunut tehokkaaksi hiilinieluksi eloperäisillä mailla, ja sen dityppioksidipäästöt eloperäisiltä mailta ovat olleet alhaiset. Tutkimuksessa sovellettiin isotooppitekniikoita antamalla typpilannoitus typpi-15 rikastetulla (10 AT-%) ammoniumnitraattina (15NH415NO3). Työssä määritettiin mikä on lannoitetypen huuhtouman osuus kokonaistyppihuuhtoumasta..Ruokohelpi- ja nurmikoealat lannoitettiin noudattaen kasvikohtaisia käytäntöjä (ruokohelpi 80 kg N ha-1, nurmi 2 * kertaan 100 kg N ha-1). Vesinäytteet kerättiin typpianalyyseihin maaperään 0,8 m syvyyteen esiasennetuista keraamisista imuputkista. Näytteistä määritettiin mineraalitypen (NH4 ja NO3) pitoisuudet sekä niiden typpi-isotooppikoostumukset. Näytteenottomenetelmä ei sallinut huuhtouman määrällistä arviointia, vaan enemmänkin laadullisen (15N/14N). Tutkimus toteutettiin Maaningalla kesäkuusta 2011 kesäkuuhun 2012 koealoilla, jotka oli perustettu keväällä 2009.Kummallakin kasvilla nitraattityppipitoisuudet 0,8 m syvyydellä olivat keskimäärin 7 mg NO3-N l-1 heinäkuun loppuun asti, jonka jälkeen NO3-N-pitoisuudet lähtivät laskuun, ruokohelvellä nopeammin. Lokakuun 2011 lopussa ruokohelpiviljelmän NO3-N pitoisuus jäi alle 1 mg l-1 kun se nurmella oli 3,5 mg l-1.Ensimmäisen lannoituksen jälkeen lannoitetypen prosentuaalinen osuus 0,8 m syvyyden nitraattitypestä oli kummallakin kasvilla alle 1 %. Ruokohelvellä lannoiteperäinen huuhtouma ei juuri muuttunut kasvukauden edetessä. Nurmelle annettu toinen lannoitus nosti lannoiteperäisen typen huuhtouman 34,5±19,2 %:iin. Suuri huuhtouma liittyi todennäköisesti toisen lannoituksen jälkeen tulleeseen rankkasateeseen, mikä huuhtoi pintamaahan kertynyttä lannoitetyppeä syvemmälle maaprofiiliin. Kohonnutta lannoitetypen huuhtoumaa ei kuitenkaan seurannut kohonnut NO3-N kokonaispitoisuus.Nurmelta huuhtoutuvan nitraattitypen kokonaispitoisuus ei poikennut merkittävästi ruokohelven vastaavasta, vaikka nurmea lannoitettiin enemmän. Sen sijaan toista lannoitusta seurannut lannoitetypen huuhtouma nurmelta oli huomattavan korkea.
7
Ikonen, Risto. "Syrjäytymisen torjuntaa 1800-luvulla: osuustoiminta ja kansalaiseksi kasvattaminen." Aikuiskasvatus 22, no. 2 (May 15, 2002): 105–13. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93406.
Full textAbstract:
Menkäämme toista sataa vuotta ajassa taakse päin: Vallankin kansallismielisissä piireissä eli käsitys, että köyhyys on merkki kansakunnan puutteellisesta yhteistyökyvystä. Siksi oli tarpeen kehittää ihmisten yhteistoiminnallisia taitoja. Osuuskuntaliikkeen nähtiin tarjoavan siihen oivalliset puitteet.
8
Kuuskoski, Martti-Tapio. "Aika toistaa." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 2 (June 1, 2007): 24–44. http://dx.doi.org/10.30665/av.74689.
Full text
9
Mahlamäki, Tiina. "Toisia tiloja." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 2 (June 1, 2008): 16–29. http://dx.doi.org/10.30665/av.74731.
Full text
10
Ikonen, Risto. "Erään tieteenalan genealogiaa." Aikuiskasvatus 41, no. 1 (March 31, 2021): 57–62. http://dx.doi.org/10.33336/aik.107391.
Full textAbstract:
Aikuiskasvatuksen tutkijat kiistelivät toista vuosikymmentä siitä, puhuako tieteenalasta ja sen käytännöistä sivistyksenä vai aikuiskasvatuksena. Aikuiskasvatus vakiintui ydinkäsitteeksi 1950-luvun puolivälissä. Termikiistan juurisyyt ovat yhä läsnä tavassa, jolla näemme aikuiskasvatustieteen tarkoituksen.
Dissertations / Theses on the topic "Toisto"
1
Rieppola, L. (Linda). "Sanan tuttuus ja toisto etenevässä sujumattomassa afasiassa." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805101712.
Full textAbstract:
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten tuttuuden perusteella valitut kuvat sekä kuntoutettavien kuvien toistaminen vaikuttivat afaattisen henkilön nimeämissuoritukseen, sanaston pysyvyyteen ja sanaston mahdolliseen uudelleen oppimiseen. Kuntoutukseen valitut kuvat otettiin tutkimushenkilön kotoa, jonka yhteydessä tutkimushenkilö luokitteli kuvat joko tutuiksi tai vähemmän tutuiksi niiden tärkeyden, visuaalisen yleisyyden sekä käyttömäärän perusteella. Sanaluokiksi valittiin substantiivit ja verbit. Valitut 120 kuvaa jaettiin harjoittelemattomaan ja harjoiteltuun sanastoon, joiden eroavaisuuksia nimeämisessä tarkasteltiin toiston ja tuttuuden kautta.
Toistamisella havaittiin positiivinen yhteys tutkimushenkilön suoriutumiseen nimeämisessä. Oikein nimettyjen sanojen määrä lähti kasvuun jo terapiajakson toisella viikolla. Harjoittelemattoman ja harjoitellun sanaston välillä oli eroja tutkittavan nimetessä harjoiteltuja sanoja paremmin. Sanojen tuttuuseroilla ei ollut tilastollista merkitsevyyttä nimeämiseen kummankaan sanaluokan kohdalla. Tulokset olivat kuitenkin suuntaa antavia tutumpien sanojen positiiviseen vaikutukseen, sillä tutkimushenkilö nimesi prosentuaalisesti enemmän oikein tutumpia kuin vähemmän tuttuja sanoja. Toiston havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä tekijä sanaston pysyvyydessä, kun taas tuttuuden merkitys pysyvyyden ennustajana oli heikko.
Toistamisen määrä olisi hyvä huomioida kuntoutusjaksoa mietittäessä. Sanojen tuttuusasteen huomioiminen kuvavalinnassa yhdessä toistamisen kanssa voisi hyödyttää kuntoutujaa, mutta sen ylläpitävää hyötyä sekä motivoivuusastetta tulisi tarkastella kriittisesti.
2
Mäkinen, O. (Olli). "Moderni, toisto ja ironia:Søren Kierkegaardin estetiikan aspekteja ja Joseph Hellerin Catch-22." Doctoral thesis, University of Oulu, 2004. http://urn.fi/urn:isbn:9514272684.
Full textAbstract:
Abstract This thesis consists of three independent parts combined by the theory part in the beginning. The aim of the thesis is to bring into focus the connection between Søren Kierkegaard and modernism. Joseph Heller's novel Catch-22 is also interpreted in the light of Kierkegaard's philosophy. The theoretical part deals with the main concepts of the research (movement, irony, repetition). Joseph Heller's Novel Catch-22 is also brought up more closely in this part. Kierkegaard's works The Seducer's Diary, Repetition and The Mozart-essays are interpreted in the second part of the thesis. The third part consists of two Kierkegaard translations from Danish into Finnish: Repetition and The Mozart-essays. [Søren Kierkegaard, Toisto (Gjentagelsen), transl. by Olli Mäkinen, Jyväskylä 2001, Atena; Mozart-esseet (De umiddelbare erotiska Stadier eller det Musikalsk-Erotiske), transl. by Olli Mäkinen, Jyväskylä, 2002)] Joseph Heller's novel Catch-22 is interpreted in the fourth part. The novel is studied in the light of Kierkegaard's paradigmatic examples and compared to them. There are two different contradictory movements in the study: Kierkegaard is studied as a modernist and modernism is also interpreted in the light of Kierkegaard's philosophy. The primary source of this thesis is the classical version of Kierkegaard's Collected Works: (Søren Kierkegards Samlede V?rker I-XV=SV I-XV. (1920-36 (1901-1906). -Udg. af A. D. Drachmann, J. L. Heiberg og H. O. Lange. Kjøbenhavn: Gyldendalske Boghandel, Nordisk Forlag) The more recent versions have however been used as the basis of the translations of texts Repetition and The Mozart-essays (Gjentageksen and De umiddelbare erotiska Stadier eller det Musikalsk-Erotiske, Søren Kierkegaards Forskningscentret, København 1997, Gads Forlag). In conclusion: Kierkegaard can be interpreted also as pre-modernist and the Kierkegaard-interpretation of Joseph Heller's Catch-22 is valid and possible, although the existential influence in this novel can also derive from the post-war existentialism of the World War IITiivistelmä Kyseinen tutkimus koostuu kolmesta itsenäisestä osasta, joita yhdistää alussa oleva (neljäs) teoriaosa. Tutkimuksen tarkoituksena on valottaa Søren Kierkegaardin ja modernismin välistä yhteyttä. Tutkimuksessa tulkitaan myös amerikkalaisen kirjailijan Joseph Hellerin teosta Catch-22 Kierkegaardin filosofian valossa. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään tulkinnan kannalta keskeisiä käsitteitä (liike, ironia, toisto). Siinä otetaan esille myös Joseph Hellerin romaani Catch-22. Toisessa osassa lähiluetaan Viettelijän päiväkirjaa, joka on Kierkegaardin ehkä tunnetuin yksittäinen teos, ja sekä Toistoa että Mozart-esseitä. Kolmannen osan muodostavat kaksi kriittistä ja kommenteilla varustettua Kierkegaard-käännöstä. [Søren Kierkegaard (1843) Toisto (Gjentagelsen), suom. Olli Mäkinen, Jyväskylä 2001, Atena; Mozart-esseet (De umiddelbare erotiska Stadier eller det Musikalsk-Erotiske), suom. Olli Mäkinen, Helsinki 2002, Like.] Tutkimuksen neljäs osa koostuu Joseph Hellerin romaanin Catch-22 tulkinnasta. Kohdetta lähestytään Kierkegaardin paradigmaattisten esimerkkitapausten kautta. Tutkimuksessa ilmenee siis kahdenlaista liikettä. Kierkegaardia tulkitaan modernistina, mutta modernismia luetaan myös Kierkegaardin filosofian valossa. Tutkimuksessa käytetään primäärilähteinä Kierkegaardin koottujen teosten klassista versiota (Søren Kierkegards Samlede V?rker I-XV=SV I-XV. (1920-36) -Udg. af A. D. Drachmann, J. L. Heiberg og H. O. Lange. Kjøbenhavn: Gyldendalske Boghandel, Nordisk Forlag). Gjentageksen- ja De umiddelbare erotiska Stadier eller det Musikalsk-Erotiske -tekstien käännöksien pohjana on kuitenkin käytetty em. uusimpia versioita (Søren Kierkegaards Forskningscentret, København 1997-98, Gads Forlag). Tutkimuksessa päädytään johtopäätökseen, jonka mukaan Kierkegaardia voidaan tulkita myös esimodernistina ja Joseph Hellerin Catch-22 -teoksen Kierkegaard-tulkinta on mahdollinen, vaikka eksistentialistiset vaikutteet kyseisessä romaanissa voivat olla peräisin myös varsinaisesta toisen maailmansodan jälkeisestä eksistentialismista
3
Liljansalo, Marja. "Ett sätt att utveckla elevers muntliga kommunikationsförmåga i engelska i årskurs 1 : en Toisto-inspirerad metod." Thesis, Luleå tekniska universitet, Institutionen för konst, kommunikation och lärande, 2020. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:ltu:diva-79744.
Full textAbstract:
Syftet med denna studie var att utprova en Toisto-inspirerad metod i engelska undervisning i årskurs 1. För att uppnå syftet formulerades två frågeställningarna: Hur effektiv är den Toisto-inspirerade metoden i utvecklingen av elevers muntliga kommunikationsförmåga i engelska i årskurs 1? Hur påverkar användningen av en Toisto-inspirerad metod elevers upplevelse av att lyssna, förstå och tala engelska i årskurs 1? Studien genomfördes som en kvantitativ undersökning av en kvasiexperimentell forskningsdesign inklusive för- och eftertest och upplevelseenkät. Undervisningen bestod av åtta undervisningstillfällen med den Toisto-inspirerade metoden där målet var att eleverna i de två experimentgrupperna skulle lära sig att berätta om sig själva med enkla vardagliga uttryck på engelska. Studien genomfördes med elever i årskurs 1 i en medelstor svensk kommun och bestod av två experimentgrupper och en kontrollgrupp från två olika skolor. Resultatet visade att samtliga grupper höjde sina resultat vid eftertestet jämfört med förtestet. Resultathöjningen var dock betydligt högre i de båda experimentgrupperna som fick undervisning med den Toisto-inspirerade metoden än i kontrollgruppen. Studien visade också att elevers upplevelse av att lyssna, förstå och tala engelska inte ändrade sig särskilt mycket under undervisningen med den Toisto-inspirerade metoden, trots att skillnader mellan de två experimentgruppernas upplevelse förekom.
4
Rauniomaa, M. (Mirka). "Recovery through repetition:returning to prior talk and taking a stance in American-English and Finnish conversations." Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514289248.
Full textAbstract:
Abstract The study examines ‘recovery through repetition’, investigating how speakers repeat their own utterances in order to return to prior talk. The phenomenon comprises instances of everyday, casual conversation in which speakers indicate that their utterance was either not taken up at all or not taken up to an adequate degree. By repeating the utterance more or less word-for-word, speakers suggest to their recipients that a (different type of) response is relevant and offer the utterance for re-consideration. The data consist of American-English and Finnish conversations. The segments come from the Santa Barbara Corpus of Spoken American English and from the Corpus of Conversational Finnish that is maintained by the Department of Finnish Language and Literature at the University of Helsinki (Keskusteluntutkimuksen arkisto). The theoretical and methodological framework of the study is based on interactional linguistics and conversation analysis. First, the study details the typical composition and position of recovery through repetition and discusses the interactional implications that the repeated utterances may have. The study focuses on the functions of recovery through repetition and their implications for stance taking. Two overall interactional environments are identified: speakers employ recovery through repetition either to seek the attention of recipients and to take a stance towards an activity in progress, or to redirect the attention of recipients and to take a stance towards a recipient response. The different functions of recovery through repetition in the two environments are further examined. Moreover, the study contrasts repetition with other means of recovery and suggests that the different means have divergent implications for stance taking. Finally, the study concludes that recovery through repetition provides speakers with a means of negotiating the input of their utterances and simultaneously taking a stance towards an aspect of the ongoing interactionTiivistelmä Tutkimus tarkastelee toistoa elvytyskeinona keskustelussa eli sitä, kuinka puhuja toistaa oman lausumansa palatakseen aiempaan puheeseen. Ilmiö muodostuu arkisista, epämuodollisista keskustelutilanteista, joissa puhuja osoittaa, että jotakin hänen lausumaansa ei ole joko otettu lainkaan huomioon tai sitä ei ole käsitelty asianmukaisesti. Toistamalla lausuman lähes sanatarkasti puhuja ilmaisee keskustelukumppaneilleen, että jonkinlainen (tai mahdollisesti tietyntyyppinen) vastaanotto olisi odotuksenmukainen, ja tarjoaa lausumaansa käsiteltäväksi uudelleen. Tutkimuksen aineisto koostuu amerikanenglannin- ja suomenkielisistä keskusteluista, jotka ovat peräisin Santa Barbaran puhutun amerikanenglannin kokoelmasta (Santa Barbara Corpus of Spoken American English) ja Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen Keskusteluntutkimuksen arkistosta. Tutkimuksen teoreettisen ja menetelmällisen viitekehyksen muodostavat vuorovaikutuslingvistiikka ja keskustelunanalyysi. Aluksi tutkimuksessa kartoitetaan yksityiskohtaisesti elvyttävän toiston tyypillistä rakennetta ja paikkaa sekä pohditaan toistettujen lausumien mahdollisia vuorovaikutuksellisia seuraamuksia. Tutkimus keskittyy elvyttävän toiston tehtäviin ja niiden merkitykseen asennoitumiselle. Tutkimuksessa tunnistetaan kaksi yleistä esiintymisympäristöä: puhujat käyttävät elvyttävää toistoa joko hakeakseen vastaanottajien huomiota ja ottaakseen kantaa meneillään olevaan toimintaan tai ohjatakseen vastaanottajien huomiota ja ottaakseen kantaa edeltävään vastaanottajan vuoroon. Elvyttävän toiston tehtäviä näissä kahdessa ympäristössä eritellään tutkimuksessa tarkemmin. Lisäksi tutkimuksessa verrataan toistoa muihin elvytyskeinoihin keskustelussa ja esitetään, että eri elvytyskeinoilla rakennetaan asennoitumista eri tavoin. Tutkimus osoittaa, että elvyttävä toisto tarjoaa keskustelijoille keinon neuvotella sanomansa merkityksestä ja samalla rakentaa asennoitumistaan meneillään olevaan vuorovaikutustilanteeseen
5
Jääskeläinen, M. (Mari), and J. (Janita) Saastamoinen. "Toiston ja semanttisen kontekstin merkitys kohteiden nimeämiseen virtuaaliympäristössä." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201710122988.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää toiston (toistopriming) sekä ympäristön ja esinetyypin (semanttinen priming) merkitystä nimeämiseen virtuaaliympäristössä. Tutkielma on osa laajempaa tutkimusprojektia, jonka tavoitteena on kartoittaa virtuaalilasien käyttömahdollisuuksia puheterapiassa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Peili Vision Oy:n kanssa.
Tutkimukseen osallistui 60 nuorta aikuista, jotka olivat pääasiassa Oulun yliopiston opiskelijoita. Tutkittavat nimesivät esineitä kahdessa virtuaalilasien avulla luodussa ympäristössä, keittiössä ja tyhjässä huoneessa. Molemmissa ympäristöissä suoritettiin viisi nimeämiskierrosta. Nimettävistä esineistä puolet kuuluivat keittiökategoriaan ja puolet olivat esineitä, joita ei tyypillisesti esiinny keittiössä. Esineiden nimeämisessä arvioitiin sekä nimeämisnopeutta että -tarkkuutta.
Tulokset osoittivat, että nimeäminen nopeutuu ja tarkentuu toiston myötä. Ensimmäisen viiden toistokierroksen aikana keittiöesineet nimettiin nopeammin ja tarkemmin keittiössä kuin tyhjässä huoneessa. Muut esineet nimettiin nopeammin tyhjässä huoneessa kuin keittiössä, mutta nimeämistarkkuudessa ei havaittu eroja huoneiden välillä. Huoneen vaihduttua kierroksilla 6–10 molemmat esinetyypit nimettiin nopeammin tyhjässä huoneessa, mutta nimeämistarkkuudessa ei ollut merkitseviä eroja. Esinetyyppejä verratessa havaittiin, että keittiöesineet nimettiin muita esineitä hitaammin ja virheellisemmin kaikilla kierroksilla.
Tietoa toiston merkityksestä nimeämiseen voidaan hyödyntää kliinisessä työssä alkuarvioinnissa sekä kuntoutuksen vaikuttavuutta tutkittaessa. Tulokset viittaavat siihen, että ympäristö helpottaa kontekstiin sopivien esineiden nimeämistä ensimmäisillä nimeämiskerroilla. Keittiöesineiden muita esineitä hitaampi nimeäminen saattaa kieliä semanttisesta häiriöstä. Tulokset ovat osittain samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa, mutta vastaavien tutkimuksien puuttuessa vertailu niihin tulee tehdä varoen. Virtuaalilasit vaikuttavat potentiaaliselta menetelmältä puheterapiakäyttöön. Ympäristöjä luodessa tulee erityisesti ottaa huomioon esineiden koko ja tunnistettavuus. Jatkotutkimukset esimerkiksi afasiaa sairastavilla olisi mielenkiintoista, jolloin tätä aineistoa voitaisiin käyttää verrokkiaineistona.
6
Hyöty, H. (Helena). "”Toiset rakastavat, toiset vihaavat.”:Ilmari Kiannon tuotannon julkinen reseptio Suomessa." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2015. http://urn.fi/urn:isbn:9789526209623.
Full textAbstract:
Abstract My dissertation studies public reception of the works of Ilmari Kianto (1874–1970). The guiding principle of my study is contextual analysis, which is a fruitful approach to the primarily social themes of Kianto’s works. The reception of contemporaries of Kianto did not focus so much on the aesthetic properties of his works but rather on their significance in the societal context of the era in which they were published. Later research into Kianto’s reception has focused on his currently canonised descriptions of Finnish folk life, Punainen viiva (The Red Line) and Ryysyrannan Jooseppi (Jooseppi from Ryysyranta) that are his most valued works from an aesthetic point of view. The purpose of my doctoral dissertation is to bridge the gap that both literary history and research literature have left behind. My study shows that all Kianto’s works – including his lyrics and novels – are invariably tied in with the most pressing societal, political and ethical issues of their time. Based on his works and how they were publicly received, Kianto can be perceived as being a significant participant in the debate on social questions and he brought many social issues to the attention of the public. When Kianto demanded freedom of religion and legalisation of civil marriage in his works, he received considerable support from his contemporaries, but this also led to blasphemy charges. Furthermore, my dissertation shows that the later public image of Kianto does not do any justice to the views of his contemporaries because the image highlights his reputation for being a ruthless “butcher” on the side of the Whites in the civil war, which is a view based on a certain widely distributed propaganda article. Observed through his public reception as a whole, Kianto was generally seen as being a spokesman for the poor and as a pacifist through his book Elämän ja kuoleman kentältä (From The Field of Life and Death), which he completed after the civil war in 1918 but which was rejected by publishers and published first in 1928. Kianto’s sentencing to a correctional institution for attempted high treason during the Finnish Winter War was the most tragic event for his literary reputation, which meant that he was expelled from the Writer’s Union and disfavoured all the way through until the 1950’sTiivistelmä Väitöskirjani käsittelee Ilmari Kiannon (1874–1970) tuotannon julkista reseptiota Suomessa. Tutkimustani on ohjannut kontekstuaalinen analyysi, joka on ollut Kiannon teosten voittopuoleisesti yhteiskunnallisten teemojen kannalta hedelmällinen lähtökohta. Kiannon aikalaisvastaanotossa eivät korostuneet niinkään teosten esteettiset ominaisuudet, vaan teosten merkitys ilmestymisaikansa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Myöhempi Kiannon tutkimuksellinen reseptio on keskittynyt tuotannon esteettisesti korkeatasoisimmiksi arvostettuihin ja suomalaisen kirjallisuuden kaanoniin nousseisiin kansankuvauksiin, Punaiseen viivaan ja Ryysyrannan Jooseppiin, jotka ovat jättäneet varjoonsa Kiannon muun tuotannon. Kiannon koko tuotannon läpikäyvää reseptiota käsittelevän väitöskirjani tarkoitus onkin täyttää sitä aukkoa, joka sekä kirjallisuushistorialta että tutkimuskirjallisuudelta on Kiannon osalta jäänyt. Tutkimukseni osoittaa, että Kiannon teokset nivoutuvat aina lyriikkaa ja romaanituotantoa myöten aikansa polttavimpiin yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja eettisiin kysymyksiin. Kiantoa voidaankin teosten ja vastaanoton pohjalta pitää aikansa merkittävänä yhteiskunnallisena keskustelijana ja monien sosiaalisten ongelmien esilletuojana. Kiannon teosten vaateet lainsäädännön päivittämisestä modernin ajan ihmisen aatemaailmaa vastaavaksi muun muassa uskonnonvapauden ja siviiliavioliiton laillistamisen puolesta saivat aikalaisvastaanotossa runsaasti vastakaikua, mutta toivat myös jumalanpilkkasyytteitä. Tutkimukseni osoittaa myös, että Kiannosta jälkipolville muotoutunut julkisuuskuva ei tee oikeutta Kiannon koko aikalaisvastaanotolle, josta on jäänyt elämään lähinnä Kiannon maine säälimättömänä valkoisena ”lahtarina” yhden tietyn ahkerasti levitetyn propaganda-artikkelin takia. Koko vastaanoton kautta tarkasteltuna Kianto nähtiin yleisesti köyhälistön puolestapuhujana ja sisällissodan jälkeen jo vuonna 1918 valmistuneella teoksellaan Elämän ja kuoleman kentältä myös sodan vastustajana, joka joutui kustantajien hylkäämäksi ja sai ko. teoksensa julkaistua vasta vuonna 1928. Kiannon talvisodan aikaan saama kuritushuonetuomio sotapetoksen yrityksestä oli Kiannon kirjailijamaineen kannalta traagisin tapahtuma, joka merkitsi hänen erottamistaan Kirjailijaliitosta ja vuosikymmenen kestänyttä hylkimistään vastaanotossa aina 1950-luvulle asti
7
Mattanen, J. (Juha). "Toisen asteen yhtälön ratkaiseminen lukion matematiikassa." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706142677.
Full textAbstract:
Peruskoulun jälkeen opiskelija hallitsee aritmetiikan perusteet. Opiskelija osaa muun muassa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälöitä, tulkita kuvaajia ja soveltaa annettuja matematiikan tuloksia tehtävien ratkaisemiseksi. Lukiossa opiskelija täydentää edellä mainittuja tietoja ja taitoja. Toki matkan varrella opitaan uusia aihesisältöjä, mutta erityisesti kehitytään matematiikan oppijoina. Tähän liittyy läheisesti sellaisten ajattelumallien vahvistaminen, jotka edesauttavat syy-yhteyksien hakemista ja luovien ratkaisujen löytämistä matemaattisiin ongelmiin. Tehtävien ratkaiseminen ei enää perustu ainoastaan valmiiksi annettujen tulosten soveltamiseen, vaan tulosten takana olevien menetelmien ymmärtämiseen. Lukion matematiikan toisella kurssilla käsitellään toisen asteen polynomiyhtälöitä. Yläkoulun myötä opiskelijat ovat perehtyneet muun muassa paraabelin ja neliöjuuren käsitteisiin, mutta toisen asteen yhtälöt ja niiden ratkaiseminen tuovat mukanaan käsitteelisiä ja käytännöllisiä haasteita, joihin he eivät välttämättä ole aiemmin törmänneet. Yhtälöiden ratkaisemiseksi on tähän asti sovellettu lähinnä lineaariasia menetelmiä eikä opiskelija ole tottunut näkemään muuttujan esiintyvän eri asteluvuilla samassa yhtälössä. Siten herää kysymys, miten toisen asteen yhtälöitä pitäisi opettaa lukio-opiskelijalle, jotta hän ei ainoastaan selviytyisi kurssista, vaan myös tulevaisuutta varten sisäistäisi eri yhtälönratkaisumenetelmät, ymmärtäisi logiikan niiden takana sekä yleisesti kehittyisi matematiikan oppijana.
8
Lindqvist, J. (Janne). "”Mä haluan pelata jotain toista peliä”:hyödylliset käytettävyystestausmenetelmät 5–6-vuotiaiden lasten kanssa." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806022424.
Full textAbstract:
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan hyödyllisiä käytettävyystestausmenetelmiä 5–6-vuotiaiden lasten kanssa. Kun luodaan lapsille suunnattuja ohjelmistoja, on syytä ottaa lapset mukaan niin suunnittelu- kuin testausvaiheeseen. Käytettävyystestauksen avulla syntyy parasta jälkeä silloin, kun tuotetta testaavat käyttäjät, jotka sitä tulisivat muutenkin käyttämään. Lasten kanssa työskenneltäessä on kuitenkin oltava erityisen huolellinen ja otettava huomioon lasten erityispiirteet ja -tarpeet.
Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarkastellaan käytettävyystestausmenetelmiä aluksi kirjallisuuden kautta, valitaan sen perusteella kaksi merkittävää menetelmää, joita testataan käytännössä, ja lopuksi verrataan näiden menetelmien tuloksia. Tutkimuskysymykseksi tässä tutkimuksessa nousee, mitkä käytettävyystestausmenetelmät sopivat pienten lasten kanssa käytettäväksi, ja miten niistä saadut tulokset eroavat toisistaan. Tämä tutkimus toteutettiin osana kansainvälistä UMSIC-projektia, jossa kehitettiin avoimeen lähdekoodiin perustuvaa musiikillista oppimisympäristöä. Tutkimusta varten järjestettiin käytettävyystestauksia 5–6-vuotiaiden lasten kanssa oululaisissa päiväkodeissa.
Käytettävyystestaukset toteutettiin yksilö- ja paritestauksina, joissa käytettävyystestausmenetelminä käytettiin aktiivisen väliintulon ja ääneenajattelun yhdistelmää ja vertaisopetusta. Vertailemalla näitä kahta menetelmää on selvitetty kumpi käytettävyystestausmenetelmä mahdollistaa laajemmat käytettävyysongelmalöydökset. Tutkimuksessa on evaluoitu myös lasten ääneenajattelua käytettävyystestauksen aikana, sillä ääneenajattelulla päästään parempaan ymmärrykseen ongelmista ja niiden syistä, lisäksi menetelmä on perinteinen ja hyvä keino omien mielipiteiden ilmaisuun.
Tutkimustulokset osoittavat, että ei ole olemassa yhtä oikeaa menetelmää lasten kanssa tehtävään käytettävyystestaukseen. Molempien käytettyjen testausmenetelmien todettiin olevan varteenotettava vaihtoehto, ja eri vertailujen kautta käytettävyysongelmia löytyi yhtä paljon kummankin käytettävyysmenetelmän avulla. Keskiarvollisesti vertaisopetuksen avulla saadaan selville enemmän käytettävyysongelmia, ja tämän avulla myös lapset antavat enemmän verbaalisia kommentteja. Lasten kanssa tehtävään käytettävyystestaukseen vaikuttaa usea tekijä, eikä voida antaa täydellisiä ohjeita siihen, mikä olisi oikea tapa menetellä. Tätä tutkimusta voidaan pitää kuitenkin hyvänä ohjeistuksena tuleviin lasten kanssa tehtäviin käytettävyystestauksiin. Tämä tutkimus vahvisti jo alalla olevia tuloksia vertaisopetuksen hyödyllisyydestä ja ääneenajattelun haasteista pienten lasten kanssa.
9
Majala, A. (Alli). "Toisen asteen polynomifunktion graafinen tarkastelu lukion matematiikassa." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712193345.
Full textAbstract:
Tämä tutkielma on osa projektia, jossa tuotetaan Lukion uuden opetussuunnitelman 2016 mukainen avoin oppikirja kurssille Polynomifunktiot ja -yhtälöt (MAA2). Kirjan tässä osassa käsitellään toisen asteen polynomifunktiota dynaamisten kuvaajien avulla. Opetusmateriaalissa käsitellään 2. asteen funktion yleinen muoto, huippumuoto ja tekijämuoto sekä mikä näitä muotoja yhdistää. Opetusvälineenä tässä osassa käytetään GeoGebraa.
Oppilaat tutustuvat 2. asteen polynomifunktioon ensimmäistä kertaa aloittamalla käsittelyn sen kuvaajasta. On tarkoituksena, että oppilaat hahmottavat miten polynomifunktion kuvaaja eri muodoissaan käyttäytyy ja mitä siitä voi nähdä sekä miten funktion yhtälöä voi muuntaa muodosta toiseen. Koska osa on yhteinen lyhyen ja pitkän matematiikan opintokokonaisuuksille on oppimateriaalissa tarjolla myös eriyttäviä tehtäviä. Kirjan tämän osan voi käydä läpi kolmessa tai neljässä 75 minuutin pituisessa oppitunnissa.
Oppimateriaalin suunnittelussa on kiinnitetty huomiota LOPS 2016:ta linjauksiin. Kirjan tämä osa tukee opiskelijaa tekemään havaintojensa pohjalta oletuksia ja päätelmiä sekä käyttämään ajattelua tukevia kuvia, piirroksia ja välineitä. Myös opiskelijan taito siirtyä toisesta matemaattisen tiedon esitysmuodosta toiseen kehittyy. Taustalla ovat olleet myös oppikirjaprojektiryhmän kanssa yhteisesti sovitut Habits of mind -periaatteet: oppilaiden tulisi kokeilla matemaattisten tehtävien ratkaisemista eri tavoin ja rohkaista heitä muuttamaan ratkaistavina olevat tehtävät jollain tavoin kuvamuotoon. Oppilaita tulisi myös opettaa itse havaitsemaan matemaattisia säännönmukaisuuksia ja muodostamaan niille kaavoja.
Ongelmalähtöinen opetustapa on otettu huomioon tehtäviä suunniteltaessa: oppilailla tulisi olla jokin kysymys, tai ongelma, johon he haluavat vastauksen ja selvittämällä miten se voisi ratketa he oppivat asian parhaiten. Oppilaille ei siis kannata antaa valmiita kaavoja ja esimerkkiratkaisuja tehtäviin vaan heidän itse olisi saatava johtaa kaavat ja löytää ratkaisut heillä olemassa olevan tiedon perusteella. Näin oppiminen on tehokkaampaa ja oppilaille syntyy taitoa analysoida oppimaansa sekä kykyä liittää opittu asia aiemmin opittuun ja hahmottaa, miten asiat liittyvät toisiinsa. 2. asteen polynomifunktion oppimiseen liittyvissä tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, että oppilaat eivät kykene yhdistämään funktiota ja kuvaajaa vaan ne ovat kuin kaksi erillistä asiaa. Kirjan tämä osa tähtää lähestymistavallaan erityisesti paikkaamaan tätä puutetta.
Kirjan tämä osa etenee 2. asteen polynomifunktion yleisen muodon, huippumuodon ja tekijämuodon graafisen tarkastelun kautta muotojen yhdistämiseen ja funktion muokkaamiseen muodosta toiseen. Osa pyrkii antamaan myös pohjaa kirjassa myöhemmin vastaan tuleville asioille ja tehtäville, kuten esimerkiksi neliöön täydentäminen ja 2. asteen epäyhtälö. Kirjan tämän osan läpikäytyään oppilailla on toivottavasti hyvä pohja hahmottaa myös myöhemmissä osissa vastaan tulevien funktion esitystapojen graafista merkitystä ja tarkastella niitä GeoGebralla.
Osa sisältää myös tehtäviä, joissa oppilaat piirtävät käsin paperille 2. asteen funktion kuvaajaa eri esitysmuodoissaan, sekä yhdistävää kaavojen johtoa ja parametrien merkityksen ymmärtämistä tukevia tehtäviä. Lisäksi mukana on muutama tehtävä, joissa oppilaat pääsevät kirjan tässä osassa oppimillaan tiedoilla jo ratkaisemaan heitä ehkä kiinnostavia asioita, kuten pääseekö avaruusalus karkuun tähden voimakentästä ja tornista ylöspäin lyödyn tennispalloon lentorataa. Mukana olevat *tehtävät tarjoavat lisää tietoa funktion muotojen yhteydestä, kaavojen ja niihin liittyvien kuvaajien rakenteesta sekä esitietoja myös kirjan myöhemmissä osissa vastaan tuleville tehtäville.
10
Siliämaa, P. (Perttu). "Korkeakouluopiskelun ja toisen asteen opinto-ohjauksen alueellisuus Suomessa:tapauksia maailmalta." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905181830.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Suomessa ja maailmalla on meneillään keskittämisen trendi. Vetovoimaiset kaupungit kasvavat, ja maaseutu autioituu. Suomen kohdalla niin sanotun metropolivaltion kehittymiseen liittyvässä keskustelussa on tehty päätelmä, jonka mukaan Suomessa olisi vuonna 2025 viidestä seitsemään elinvoimaista kaupunkiseutua (Moisio 2012: s. 227). Tällainen kehityksen suunta on herättänyt ajatuksia siitä, millainen on Suomen harvaan asuttujen alueiden, kuten Lappi ja Itä-Suomi, nuorten tulevaisuus opintomahdollisuuksiin liittyen.
Suomessa kunnilla ei ole lain mukaan velvoitetta järjestää lukio- tai ammattiopetusta, eikä myöskään korkeakouluopetusta. Jos etenkin nuoret opiskelijat suuntaavat opiskelunsa kehittyviin, isompiin kaupunkeihin, on pienemmille paikkakunnille jääville nuorille haastavaa järjestää opetusta peruskoulun jälkeen, esimerkiksi kustannussyistä. Vähenevän väestön kunnissa opetuksen opiskelijakohtaiset kustannukset ovatkin korkeampia kuin kasvukunnissa (Mehtäläinen ym. 2013: s. 98).
Näiden seikkojen perusteella aion kirjallisuuskatsauksen kautta tutkia kahta pääkysymystä; millaiset korkeakouluopinto-mahdollisuudet Suomessa on alueellisesti, ja miten toisen asteen opinto-ohjaus tukee opintojen jatkamista korkeakouluihin? Alueellisuuden lisäksi otan huomioon myös sosioekonomisia aspekteja. Aion nostaa esille myös esimerkkejä maailmalta samoihin teemoihin liittyen.
Ensimmäisessä kappaleessa käsittelen aihepiirin teoreettisia käsitteitä, niiden taustoja ja merkityksiä. Kirjallisuuskatsauksessa käsittelen aluksi Suomen tapausta opiskelumahdollisuuksien alueellisuudesta, sekä opinto-ohjauksesta, minkä jälkeen nostan esimerkkejä saman aiheen julkaisuista maailmalta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella Suomen korkeakoulumahdollisuudet ovat alueellisesti epätasapainossa. Koulutusta on tarjolla hyvin etenkin Etelä-Suomen kasvavissa suurissa kaupungeissa, sekä muutamissa muissa muuttovoittoisissa kaupungeissa, kuten Oulussa. Pohjois- ja Itä-Suomessa korkeakouluopinto-mahdollisuuksia on yhä heikommin. Toisen asteen opinto-ohjaus oli alueellisesti suhteellisen tasaista eri kategorioiden välillä, ja sen toimivuutta oli arvioitu kohtalaiseksi, tai hyväksi.
Kun esimerkkimaita, eli Yhdysvaltoja, Australiaa ja Kiinaa vertaa Suomeen, niin huomaa, että Kiinassa ja Australiassa on havaittavissa samanlaista polarisoitumista korkeakoulumahdollisuuksien suhteen. Yhdysvalloissa alueellista epätasaista jakautumista ei esittäytynyt, ainakaan muiden esimerkkivaltioiden tavoin.
Books on the topic "Toisto"
1
Otso, Kantokorpi, Lavonen Kuutti 1960-, and Saarelainen Asko, eds. Toisto: Repetition. [Helsinki]: Parvs Publishing, 2012.
Find full text
2
Vuori, Jaana. Äidit, isät ja ammattilaiset: Sukupuoli, toisto ja muunnelmat asiantuntijoiden kirjoituksissa. Tampere: Tampere University Press, 2001.
Find full text
3
Mäkinen, Olli. Moderni, toisto ja ironia: Søren Kierkegaardin estetiikan aspekteja ja Joseph Hellerin Catch-22. Oulu: Oulun yliopisto, 2004.
Find full text
7
Suemitsu, Hiroshi. Seishi o toitsu. Fukuoka-nen Buzen-shi: Suemitsu Hiroshi Hōyū no Kai, 1993.
Find full text
8
Martin, Louis. Les couvertures en "tôle à baguettes". Québec, Qué: Ville de Québec, Service de l'urbanisme en collaboration avec le Service des communications, 1988.
Find full text
10
Toiro passante. [Curitiba: Instituto Histórico, Geográfico e Etnográfico Paranaense], 1985.
Find full textBook chapters on the topic "Toisto"
1
Schrey-Vasara, Gabriele. "Pekkanen, Toivo." In Kindlers Literatur Lexikon (KLL), 1. Stuttgart: J.B. Metzler, 2020. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-476-05728-0_15583-1.
Full text
2
Ege, Friedrich. "Pekkanen, Toivo: Tehtaan varjossa." In Kindlers Literatur Lexikon (KLL), 1–2. Stuttgart: J.B. Metzler, 2020. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-476-05728-0_15584-1.
Full text
3
Schmidt, Johann Friedrich Julius. "Dimensions of Some Craters of the Earth, Expressed in Toisen." In Historical & Cultural Astronomy, 97–98. Cham: Springer International Publishing, 2020. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-030-37269-9_24.
Full text
4
Wagner, Marie-France. "Les Conquêtes de la Toison D’or of 1661 and 1683." In Allegory Old and New, 95–112. Dordrecht: Springer Netherlands, 1994. http://dx.doi.org/10.1007/978-94-011-1946-7_7.
Full text
5
Apellaniz Borba, Diego. "Lúlio e as virtudes dos cavaleiros nos esmaltes heráldicos do Armorial Equestre Toison d’or." In Rencontres de Philosophie Médiévale, 427–37. Turnhout, Belgium: Brepols Publishers, 2020. http://dx.doi.org/10.1484/m.rpm-eb.5.121797.
Full text
6
Laine, Silja. "Sensory Environments of Poverty Seen through the Writings of Runar Schildt, Toivo Tarvas, and Elvi Sinervo." In The Materiality of Literary Narratives in Urban History, 75–92. New York: Routledge 2020. | Series: Routledge advances in urban history | Identifiers: LCCN 2019021694 (print) | LCCN 2019981181 (ebook) | ISBN 9780367343293 | ISBN 9780429325052 (ebook other): Routledge, 2019. http://dx.doi.org/10.4324/9780429325052-5.
Full text
7
Chetty, Suryakanthie. "Looking Through … the Keyhole of Nature: Du Toit and Early Continental Drift." In Cambridge Imperial and Post-Colonial Studies, 79–89. Cham: Springer International Publishing, 2021. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-030-52711-2_6.
Full text
8
McIntosh, Tracey. "Intersections of Race, Gender and Social Policy in Aotearoa/New Zealand: Waihi I te toipoto, kaua I te toiroa." In Racism and Public Policy, 271–94. London: Palgrave Macmillan UK, 2005. http://dx.doi.org/10.1057/9780230554986_11.
Full text
9
Van den Bergen-Pantens, Christiane. "Le tableau des 32 quartiers de Josse de Lalaing, chevalier de la Toison d’or, seigneur de Brosende († 5 août 1483)." In Du métier des armes à la vie de cour, de la forteresse au château de séjour : XIVe-XVIe siècles, 194–204. Turnhout: Brepols Publishers, 2005. http://dx.doi.org/10.1484/m.stmh-eb.3.2590.
Full text
10
Chetty, Suryakanthie. "In the Beginning…: Geology in South Africa and the Early Years of Alex Du Toit." In Cambridge Imperial and Post-Colonial Studies, 11–27. Cham: Springer International Publishing, 2021. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-030-52711-2_2.
Full textConference papers on the topic "Toisto"
1
Dugardin, Mathilde, Orane Laffra, Hugo de Magalhaes, and Wassim El Hammami. "3 murs & un toit." In SA '20: SIGGRAPH Asia 2020. New York, NY, USA: ACM, 2019. http://dx.doi.org/10.1145/3414687.3434405.
Full text
2
Kabelac, Stephan. "Analysis of Local Heat Transfer in Plate Heat Exchangers for Flow Pattern Optimisation." In 2010 14th International Heat Transfer Conference. ASMEDC, 2010. http://dx.doi.org/10.1115/ihtc14-22387.
Full textAbstract:
Plate heat exchangers are already very effective and successful in liquid to liquid heat transfer. Nevertheless there is still room for improvement if more details about flow maldistribution and specifically about the coupling between flow interactions and heat transfer mechanisms on a local scale would be accessible. The relation between surface corrugation of the plates and thermal effectiveness is known, if at all, to the manufactors only. This contribution will report on an experimental study of local heat transfer within corrugated plate heat exchangers. The resolution of the experimental procedure is better than 0.5 × 0.5 mm. The measurements are performed using the Temperature Oscillation InfraRed Thermography (TOIRT) method, which can resolve a local heat transfer coefficient behind a surface with an uncertainty of less than 10% if the flow is turbulent. The outer surface is periodically heated by means of sinodial laser radiation, the temperature response of the plate surface to this excitement is recorded by a lockin IR-camera. The phase shift between heat flux excitement and temperature response as seen by the IR camera is depending, among other parameters, on the heat transfer coefficient on the back side of the plate. This can be extracted using a numerical model based signal evaluation, thus enabling an intrusion free measurement. Plates with different corrugation angles and different flow fields have been analysed in detail. The result of this analysis gives rise to an understanding of the distribution of the local heat transfer coefficient as a function of topology of the plate and as a function of flow parameters. These results will be discussed on behalf of improvement potential for corrugated plates.
3
Ben Amor, Syrine. "Pour une lecture croisée des représentations de l'onde dans Bruges-la-Morte de Georges Rodenbach." In XXV Coloquio AFUE. Palabras e imaginarios del agua. Valencia: Universitat Politècnica València, 2016. http://dx.doi.org/10.4995/xxvcoloquioafue.2016.3068.
Full textAbstract:
« Et cette eau elle-même, malgré tant de reflets : coins de ciel bleu, tuiles des toits, neige des cygnes voguant, verdure des peupliers du bord, s’unifie en chemins de silence incolores. » Georges Rodenbach L’eau constitue l’une des thématiques axiales de l’œuvre de Georges Rodenbach. Thématique commune à sa production scripturale dans son étendue, l’eau irrigue l’imaginaire poétique de l’écrivain. Pourquoi Bruges-la-Morte ? Bruges-la-Morte est le roman d’un veuf éploré qui a choisi Bruges, ville d’eau et de canaux, non pour y vivre mais pour y mourir, pour y dissoudre sa peine. Et, c’est à Bruges, la Venise Flamande, que Hugues Viane s’acharne à chercher le visage de sa femme « sur d’autres visages ». Précisons que l’élément aquatique se présente comme la véritable substance aussi bien du paysage que du travail analogique entrepris dans le roman. Récurrentes et labiles sont les particularités des images poétique et poétisante de l’eau. Plus intéressante nous semble le traitement des représentations de l’eau. Sujette à la modulation, à une distribution-redistribution sans cesse renouvelée, les images et les métaphores de l’onde fusent dans le roman. On se propose de faire découvrir comment la thématique de l’onde fait l’objet d’une configuration paradoxale. Elle est le réceptacle de la vie et de la mort (comme espace paradoxal, l’eau se présente comme la matérialisation d’un état de présence-absence). Nous analyserons comment l’eau, l’œil, le miroir et la photographie deviennent interchangeables. Ces mêmes surfaces, aux propriétés réfléchissantes et enchâssantes font l’objet de maintes associations analogiques. Nous verrons comment l’eau rodenbachienne est tantôt lascive et foncièrement féminine, tantôt inquiétante et violente. La dernière partie de la présentation constitue une réflexion métalinguistique portant sur le rapport eau / mots. L’eau comme espace de l’imaginaire et le roman comme espace de l’illusion.DOI: http://dx.doi.org/10.4995/XXVColloqueAFUE.2016.3068
Reports on the topic "Toisto"
1
Hedley, D. G. F. Manuel des coups de toit dans les mines de roches dures de l'Ontario. Natural Resources Canada/ESS/Scientific and Technical Publishing Services, 1992. http://dx.doi.org/10.4095/305108.
Full text
2
Mottahed, P., and J. B. Vance. Programme canadien de recherche sur les coups de toit phase ii rapport final. Natural Resources Canada/ESS/Scientific and Technical Publishing Services, 1998. http://dx.doi.org/10.4095/305114.
Full text
3
Hedley, D. G. F. Revue quinquennale du projet de recherche conjoint Canada-Ontario-industrie sur les coups de toit. Natural Resources Canada/ESS/Scientific and Technical Publishing Services, 1991. http://dx.doi.org/10.4095/305102.
Full text
4
Brehaut, C. H., and D. G. F. Hedley. Rapport annuel 1987-1988 du projet de recherche conjoint Canada-Ontario-industrie sur les coups de toit. Natural Resources Canada/ESS/Scientific and Technical Publishing Services, 1989. http://dx.doi.org/10.4095/305089.
Full text
5
Rapport annuel 1985-1986 du projet de recherche conjoint Canada-Ontario-industrie sur les coups de toit. Natural Resources Canada/ESS/Scientific and Technical Publishing Services, 1986. http://dx.doi.org/10.4095/305051.
Full text
6
Rapport annuel 1986-1987 du projet de recherche conjoint Canada-Ontario-industrie sur les coups de toit. Natural Resources Canada/ESS/Scientific and Technical Publishing Services, 1988. http://dx.doi.org/10.4095/305074.
Full text