Relevant bibliographies by topics / Työväenluokka / Journal articles
To see the other types of publications on this topic, follow the link: Työväenluokka.

Journal articles on the topic 'Työväenluokka'

Author: Grafiati
Published: 25 July 2024
Last updated: 31 July 2025

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 15 journal articles for your research on the topic 'Työväenluokka.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Kettunen, Pauli. "Työväen historian tutkimus Suomessa." Väki Voimakas, no. 1 (October 24, 2024): 9–22. http://dx.doi.org/10.55286/vv.148077.

Full text
Abstract:
Artikkelissa luonnostellaan kolme ongelmanasettelua, jotka leikkaavat toisiaan "työväen historian" käsit-teessä. Ensimmäinen ongelma voidaan nimetä kysymykseksisiitä, miten suhteutuvat toisiinsa työläisten/työväestön/työväen/työväenluokan talous-ja sosiaalihistoria ja työväen/työväenluokan/työväenliikkeen poliittinen ja aatehistoria. Toinen "työväen historia"-käsitteestä purkautuva ongelma-asetelma esitetään kysymyksenä: historia 'ylhäältä' vai historia 'alhaalta'? Kolmas "työväen historian"ongelmaulottuvuus, joka nostetaan esiin, käsittelee tutkimuksensubjektin (tutkijan) ja tutkimuksen kohte
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Soikkanen, Hannu. "Sosialidemokraattisen työväenliikkeen itsenäisyyspoliittinen linja." Väki Voimakas, no. 4 (June 5, 2025): 79–94. https://doi.org/10.55286/vv.161854.

Full text
Abstract:
"Suhtautumisessa kansalliseen riippumattomuuteen Suomen työväenliikkeessä oli kuten monien muiden maiden ja kansallisuuksien työväenliikkeessä sisäänrakennettuna jännite. Liikkeen ideologia nimittäin korosti yhteenkuuluvuutta yli rajojen niin työväenluokan kuin liikkeenkin välillä ja samalla myös vastaavaa etujen yhteisyyttä porvarillisten kesken. Mutta työväenliike toimi kansallisessa kulttuurissa ja erityisesti Suomessa osaksi sortovuosien vaikutuksesta kansallismielinen asennoituminen oli vahvempaa kuin muualla. Työväenliike — sitä on tutkimuksessa viime aikoina korostettu — rakensi omalta
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Tiihonen, Aino. "Työväenluokan puoluevalinnat sekä niitä selittävät arvot ja asenteet 2010-luvulla." Väki Voimakas, no. 36 (September 25, 2023): 211–40. http://dx.doi.org/10.55286/vv.137103.

Full text
Abstract:
Aino Tiihonen analysoi artikkelissaan työväenluokan äänestyskäyttäytymistä 2010-luvun Suomessa. Tarkastelukohteena ovat erityisesti puoluevalintoihin vaikuttavat arvot ja asenteet. Artikkelissa nousee esiin, että luokkasamaistuminen ja ammattiasema eivät enää kulje yhtä voimakkaasti käsi kädessä kuin ennen. Myös työväenluokkaisuus on muuttanut muotoaan, ja sitä on syytä tarkastella monimuotoisemmin kuin pelkkänä ammattiasemana. Tiihosen vaalitutkimusaineistoihin perustuvassa analyysissä korostuu suomalaisen poliittisen kentän murros. Perussuomalaiset on noussut suosituksi niin perinteisenammat
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Wrede, Sirpa. "Äitiyshuollon "isät". Lääkärikunta äitiysneuvolatoiminnan alkuunpanijana." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 31, no. 2 (1992): 127–34. https://doi.org/10.23990/sa.155110.

Full text
Abstract:
Äitiysneuvolatoiminta käynnistyi Suomessa vuonna 1926 Mannerheimin Lastensuojeluliiton aloitteesta. Äitiysneuvolatoiminta sisällytettiin kätilöiden virkatoimiin vuonna 1938, ja kunnallinen äitiysneuvolatoiminta alkoi vuonna 1944. Kirjoittaja osoittaa, pääasiassa lääkärilehdistä kerätyn materiaalin avulla, että kaikkialla länsimaissa tapahtunut synnytyksen ja raskauden medikalisaatio toimi Suomessa strategiana, jonka avulla perusteltiin raskaana oleviin naisiin kohdistuvaa kontrollia. Vuosisadan alkupuolella keskiluokkaiset hyväntekeväisyysjärjestöt, tavoitteenaan yhteiskuntarauhan säilyttämine
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Paastela, Jukka. "Marxin ja Engelsin käsitykset työväenluokan poliittisista organisaatioista ja puolueista." Väki Voimakas, no. 1 (October 24, 2024): 23–34. http://dx.doi.org/10.55286/vv.148108.

Full text
Abstract:
Artikkelissa pohditaan ongelmia, joita liittyy Marxin ja Engelsinpuoluekäsitysten tutkimukseen. Ko. ongelmia ovat 1) tutkimuksen lähestymistapa, 2) periodisointi, 3) käsitteiden määrittäminen jaselventäminen, 4) tutkimustehtävän rajaus, ja 5) tutkimustehtävän tarkempi määrittäminen eli niiden kysymysten esittäminen, joihin vastauksia etsitään. Tutkimushankkeen historia ulottuu vuoteen 1972 ja tekijän opinnäytetyöhön käsitteestä proletariaatin diktatuuri sosialistisessa teoriassa Ranskan vallankumouksesta Venäjän vallankumoukseen.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Lahtinen, Jussi. "Kun työläinen vaurastui." Väki Voimakas, no. 36 (September 25, 2023): 139–69. http://dx.doi.org/10.55286/vv.137096.

Full text
Abstract:
Jussi Lahtinen johdattelee lukijan toisen maailmansodan jälkeisten suurten yhteiskunnallisten kertomusten pariin luoden pitkittäiskatsauksen vauraan työläisen tematiikkaan 1950-luvulta 2020-luvulle asti. Niin yleisesti länsimaissa kuin Suomessakin kokemus vauraudesta ja edistyksestä muutti työväenluokan asemaa yhteiskunnassa. Artikkelissa seurataan, miten unelmat omistusasunnosta tai -osakkeesta sekä henkilöautosta konkretisoituivat yhä laajempien kansanosien keskuudessa ja miten unelmat osin romahtivat deindustrialisaation ja teollisen rakennemuutoksen seurauksena.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Soininvaara, Osmo. "Epilogi." Väki Voimakas, no. 36 (September 25, 2023): 267–74. http://dx.doi.org/10.55286/vv.137111.

Full text
Abstract:
Kirjan päättää Osmo Soininvaaran näkökulmateksti, jossa katse siirretään tulevaan. Soininvaaran vuonna 2021 julkaistuun teokseen 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka perustuva artikkeli maalaa synkkää kuvaa erityisesti ammattitaidottoman, lyhyen koulupolun käyneen väestönosan tulevaisuudesta. Jos aikaisemmin kansalaiskoulun tai peruskoulun päättäneellä nuorella oli ainakin teoreettinen mahdollisuus saavuttaa keskiryhmien elintaso teollisuuden palveluksessa, ei 2020-luvun maailmassa tätä mahdollisuutta enää ole. Soininvaara luettelee omia ratkaisumallejaan siihen, miten sosiaali- ja talouspolitiika
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Arpo, Robert, Markku Lehtimäki, Sami Kolamo, Kukku Melkas, Aino Mäkikalli, and Risto Turunen. "Arvostelut." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 2 (June 1, 2010): 68–86. http://dx.doi.org/10.30665/av.74797.

Full text
Abstract:
Robert Arpo Fanit tekstien ja tulkintojen verkostoissa Irma Hirsjärvi: Faniuden siirtymiä. Suomalaisen Science Fiction -fandomin verkostot Markku Lehtimäki Sekoitettuja satuja Karin Kukkonen: Storytelling Beyond Postmodernism. Fables and the Fairy Tale. Sami Kolamo Jalkapallokirjoitus työväenluokan ja maskuliinisen tyylin tekohengityksenä Marianne Roivas: Jalkapalloa kirjoittamassa. Jalkapallon merkityksiä uudessa englantilaisessa jalkapallokirjoituksessa Kukku Melkas Suomalaista kirjallisuutta uusissa kehyksissä Riikka Rossi: Särkyvä arki. Naturalismin juuret suomalaisessa kirjallisuudessa Ai
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Zhuravljov, V. V. "Lenin, neuvostohallitus ja vallankumoustapahtumat Suomessa." Väki Voimakas, no. 4 (June 5, 2025): 249–60. https://doi.org/10.55286/vv.162362.

Full text
Abstract:
"V. I. Leninin ja neuvostohallituksen asennoituminen Suomeen ja v. 1918 maassa kehittyneisiin vallankumoustapahtumiin juontui johdonmukaisesti periaatteellisista bolshevikkipuolueen kansallisuusohjelman lähtökohdista ja uskollisuudesta niitä velvoitteita kohtaan, joihin neuvostovalta sitoutui Suomen valtiollisen riippumattomuuden tunnustamisasetuksella joulukuun 31. päivältä 1917, sekä syvästä kunnioituksesta Suomen proletariaatin vallankumouksellista tahdonilmaisua kohtaan ja luokkakantaisesta solidaarisuudesta sitä kohtaan. VSDTP:n 2. edustajakokouksessa 1903 hyväksytyssä puolueohjelmassa hy
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Lahtinen, Mikko. "Marxin Feuerbach-teeseistä "filosofian uuteen käytäntöön"." Tutkimus & kritiikki 3, no. 1 (2023): 117–37. http://dx.doi.org/10.55294/tk.125711.

Full text
Abstract:
Tarkastelen artikkelissani marxilaisten teoreettisten ja poliittisten keskustelujen peruskysymystä teorian ja käytännön suhteesta. Analyysin keskiössä on Karl Marxin Feuerbach-teesit (kirj. 1845) ja varsinkin viimeinen, yhdestoista teesi, jossa nousevat esille ”maailman tulkitseminen” ja ”maailman muuttaminen”. Feuerbach-teesejä koskevan esitykseni pohjustukseksi luon katsauksen Marxin näkemyksiin hänen intellektuaalisen työnsä kahdesta ”kohdeyleisöstä”, työväenluokasta ja porvaristosta, sellaisina kuin ne nousevat esille hänen Pääomansa yhteydessä. Artikkelissani luen Feuerbach-teesejä eräänl
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
11

Blom, Raimo, Markku Kivinen, Harri Melin, Jouko Nikula, and Liisa Rantalaiho. "Rahvaanomainen työväenluokka?" Tiede & edistys 11, no. 3 (1986). http://dx.doi.org/10.51809/te.103974.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
12

Wahlsten, Johan. "Työväenluokka teräksestä." Poliittinen talous 10 (January 24, 2022). http://dx.doi.org/10.51810/pt.113305.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
13

Kortesoja, Matti. "Marxismi versus ekonomismi." Tutkimus & kritiikki, August 5, 2021, 43–66. http://dx.doi.org/10.55294/tk.95213.

Full text
Abstract:
Artikkelissa esitetään, että ekonomismi on eräs tärkeimmistä porvarillisen hegemonian ideologisista perustoista, mikä estää yhteiskunnallisesti alistetussa asemassa olevia ryhmittymiä osallistumasta poliittiseen kamppailuun hegemoniasta. Marxismi-leninismissä, jota voi pitää ekonomismin ja sen vastustamisen historiallisena lähtökohtana, antagonistiset tuotantosuhteet muodostavat yhteiskuntaluokat, jotka redusoituvat yhteiskunnan ”taloudelliseen perustaan”. Toisin sanoen työväenluokka artikuloituu tiukasti talouden perustalta, mikä määrää sen politiikan ja ideologian. Antonio Gramscin Vankilavi
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
14

Ikonen, Hanna-Mari, and Jenny Säilävaara. "Huojuuko talo nimeltä Suomi? Eri kerrosten väen itseymmärrys ja suhde toisiin." Tiede & edistys, no. 1 (March 10, 2023). http://dx.doi.org/10.51809/te.127571.

Full text
Abstract:
Kirja-arvio teoksesta Anu Kantola ja työryhmä (Sanna Aaltonen, Lotta Haikkola, Lotta Junnilainen, Eeva Luhtakallio, Pauliina Patana, Joonas Timonen & Pekka Tuominen): Kahdeksan kuplan Suomi. Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat. Gaudeamus, Helsinki 2022. 335 s.
 Suuri ruuvi vääntää kansakuntaa kauttaaltaan, väittää Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola työryhmänsä kanssa kirjoittamassaan teoksessa Kahdeksan kuplan Suomi. Teoksessa työryhmä seuraa yhteiskunnan muutosten syviä tarinoita valitsemansa kahdeksan yhteiskunnallisen ryhmän kautta. Nämä ryhmät ovat yritysjohta
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
15

Mäki-Kulmala, Airi. "Työväenluokan etsijöistä ja löytäjistä." Tiede & edistys 11, no. 1 (1986). http://dx.doi.org/10.51809/te.103941.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!

To the bibliography