Journal articles: 'Typen'

1

Volk, Georg. "Arznei-Typen." Allgemeine Homöopathische Zeitung 199, no. 11 (April 14, 2007): 331–34. http://dx.doi.org/10.1055/s-2006-934691.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Volk, Georg. "Arznei-Typen." Allgemeine Homöopathische Zeitung 199, no. 12 (April 14, 2007): 367–73. http://dx.doi.org/10.1055/s-2006-934697.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Janning, Martina. "Teams brauchen Typen." kma - Klinik Management aktuell 13, no. 10 (October 2008): 58–61. http://dx.doi.org/10.1055/s-0036-1574902.

Full text

Abstract:

Kliniken haben die Projektarbeit entdeckt. Kein Wunder: Von den Projekteams hängt ab, ob geplante Veränderungen im Alltag Wurzeln schlagen. Gute Chancen haben heterogene Teams mit sich ergänzenden Typen, die von ihren Chefs ausreichend Zeit für die Projektarbeit zugebilligt bekommen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

4

Hoffmann, Jonas, Inge Rieber, and Stefan Beckert. "Wundheilungsstörungen - Typen und Therapie." Lege artis - Das Magazin zur ärztlichen Weiterbildung 3, no. 03 (July 11, 2013): 168–75. http://dx.doi.org/10.1055/s-0033-1349303.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

5

Eickenberg, Volker. "Vier Typen, vier Methoden." Versicherungsmagazin 55, no. 2 (February 2007): 58–59. http://dx.doi.org/10.1007/bf03252056.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

6

Bertz, S., A. Hartmann, R. Knüchel-Clarke, and N. T. Gaisa. "Spezifische Typen des Harnblasenkarzinoms." Der Pathologe 37, no. 1 (January 18, 2016): 40–51. http://dx.doi.org/10.1007/s00292-015-0129-5.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

7

Böttcher, Hartmut. "Typen der Kirchenfinanzierung in Europa." Zeitschrift für evangelisches Kirchenrecht 52, no. 3 (2007): 400. http://dx.doi.org/10.1628/004426907783269454.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

8

Pesovár, Ernő, and Erno Pesovar. "Typen und Entstehung des Csárdás." Studia Musicologica Academiae Scientiarum Hungaricae 29, no. 1/4 (1987): 137. http://dx.doi.org/10.2307/902175.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

9

Kauffmann, F. "ÜBER MEHRERE NEUE SALMONELLA-TYPEN." Acta Pathologica Microbiologica Scandinavica 18, no. 3 (August 10, 2009): 351–66. http://dx.doi.org/10.1111/j.1699-0463.1941.tb00020.x.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

10

Kauffmann., Von F. "ÜBER WEITERE NEUE SALMONELLA-TYPEN." Acta Pathologica Microbiologica Scandinavica 19, no. 4 (August 10, 2009): 523–36. http://dx.doi.org/10.1111/j.1699-0463.1942.tb03361.x.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

11

Kauffmann, F. "ÜBER VERSCHIEDENE NEUE SALMONELLA-TYPEN." Acta Pathologica Microbiologica Scandinavica 16, no. 4 (February 4, 2010): 347–58. http://dx.doi.org/10.1111/j.1600-0463.1939.tb06044.x.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

12

Messner, Benjamin. "Die Typen plastronatmender Insekten (Insecta)." Deutsche Entomologische Zeitschrift 29, no. 1-3 (April 23, 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.1002/mmnd.19820290102.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

13

Döse-Digenopoulos, Annegret. "Typen neuer Erwerbsformen in Griechenland." Zeitschrift für das gesamte Genossenschaftswesen 40, no. 1 (September 1, 1990): 124–37. http://dx.doi.org/10.1515/zfgg-1990-0118.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

14

Ludwig, Garry, and Yaozhu Brian Yu. "TypeN twisting vacuum gravitational fields." General Relativity and Gravitation 24, no. 1 (January 1992): 93–110. http://dx.doi.org/10.1007/bf00756876.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

15

Neininger, Meris. "Smarte Typen mit coolem Geschäftsmodell." Versicherungsmagazin 65, no. 7 (June 20, 2018): 33. http://dx.doi.org/10.1007/s35128-018-0109-6.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

16

Kreileder, Manfred. "Fünf „Typen” mit eigenen Vorlieben." Versicherungsmagazin 53, no. 8 (August 2006): 54–55. http://dx.doi.org/10.1007/bf03253525.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

17

Jäger, Eckehart J. "Charakteristische Typen mediterran-mitteleuropäischer Pflanzenareale." Feddes Repertorium 81, no. 1-5 (April 18, 2008): 67–92. http://dx.doi.org/10.1002/fedr.19700810107.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

18

Van Hoecke, Mark. "Drie typen van rechtsvinding – 1972." Pro Memorie 21, no. 2 (January 1, 2019): 294–98. http://dx.doi.org/10.5117/pm2019.2.066.vanh.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

19

Witter, D. J. "Kronen en bruggen - functies en typen." Nederlands Tijdschrift voor Tandheelkunde 119, no. 12 (December 7, 2012): 595–605. http://dx.doi.org/10.5177/ntvt.2012.12.12249.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

20

Wienker-Piepho, Sabine, and Reinhard Hippen. "Das Kabarett-Chanson. Typen, Themen, Temperamente." Jahrbuch für Volksliedforschung 34 (1989): 173. http://dx.doi.org/10.2307/849228.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

21

Spaar, D., H. Kegler, and G. Schenk. "Typen genetisch kontrollierter Virusresistenz der Pflanzen." Zentralblatt für Mikrobiologie 147, no. 3-4 (April 1992): 157–66. http://dx.doi.org/10.1016/s0232-4393(11)80323-9.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

22

Kahl, Wolfgang. "Der Europäische Verwaltungsverbund: Strukturen – Typen – Phänomene." Der Staat 50, no. 3 (July 2011): 353–87. http://dx.doi.org/10.3790/staa.50.3.353.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

23

Kohler, Klaus J. "Andreas Dufter. 2003. Typen sprachrhythmischer Konturbildung." Studies in Language 31, no. 4 (August 14, 2007): 873–84. http://dx.doi.org/10.1075/sl.31.4.08koh.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

24

Sperling, Hans Joachim. "Rezensionen: Werte und Typen mittelständischer Unternehmer." German Journal of Human Resource Management: Zeitschrift für Personalforschung 2, no. 4 (November 1988): 313–15. http://dx.doi.org/10.1177/239700228800200412.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

25

Hyytiäinen, Kari, Jarkko K. Niemi, Kauko Koikkalainen, Taru Palosuo, and Tapio Salo. "Jaetusta lannoituksesta keino typen vesistökuormituksen hillitsemiseksi?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75466.

Full text

Abstract:

Vesiensuojelun tarpeet kiristävät vaatimuksia maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi ja lisäävät kysyntää uusille vesiensuojelua edistäville keinoille. Jaettu lannoitus on varteenotettava ja Suomessa vähän sovellettu keino vesistökuormituksen hillitsemiseksi. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin jaetun lannoituksen taloudellisia vaikutuksia ja vesistökuormitusta viljelijän päätöksentekomallin avulla. Malli kalibroitiin mallasohralle ja eteläsuomalaiselle savipellolle. Mallin avulla voidaan laskea optimaalisia typpilannoitusohjelmia erilaisilla viljan hinnoilla, kustannustasoilla ja ympäristöpainotuksilla. Malli ottaa myös huomioon vaihtelevien sääolojen vaikutuksen satoon, viljelijän saamiin tuloihin, typen huuhtoutumiseen ja epävarmuuden vaikutuksen rationaalisesti toimivan viljelijän päätöksiin. Kylvön yhteydessä tehtävän sijoituslannoituksen lisäksi viljelijä voi päättää lisälannoituksesta kasvukauden aikana kolmena ajanhetkenä ottaen huomioon kasvuston sekä maaperän typpivarasto suuruuden. Tulostemme mukaan viljelijän ei kannatta siirtyä jaettuun typpilannoitukseen, kun päätöksentekoa tarkastellaan pitkän aikavälin keskiarvoihin asetetuilla viljan ja tuotantopanosten hinnoilla. Peltolohkon tuottoa maksimoivan viljelijän kannattaa laittaa sijoituslannoituksessa riittävä määrä typpeä koko kasvukauden tarpeisiin. Toisaalta, jos viljelijä ottaa typen huuhtoutumisen ympäristövaikutukset huomioon, vaikka hyvinkin pienellä painolla, kannattaa lannoitus jakaa useampaan osaan. Jaetulla lannoituksella saadaan suuremmat keskiarvoiset sadot vuosittain pienemmällä typen vesistökuormituksella, mutta hiukan suuremmin kustannuksin. Jaettu lannoitus on ollut puutarhaviljelyssä käytössä jo vuosikymmeniä. Peltoviljelyssä sitä on sovellettu lähinnä intensiivisen peltoviljelyn maissa. Viime aikoina kohonneet viljan ja tuotantopanosten hinnat sekä kansalaisten huoli vesistöjemme tilasta voivat kuitenkin luoda kysyntää menetelmän sovelluksille myös Suomessa. Menetelmällä on potentiaalia etenkin huuhtoutumisherkimmillä vesistöihin rajoittuvilla pelloilla, jotka halutaan kuitenkin pitää viljelyssä hyvätuottoisuutensa tai muiden syiden takia. Kasvukauden aikaisen lannoituksen suotuisat ympäristövaikutukset on kuitenkin syytä varmentaa koejärjestelyin, ennen kuin Suomessa vähän sovellettu menetelmä otetaan laajamittaisempaan käyttöön. Jaettu lannoitus on luontevaa kytkeä täsmäviljelyyn, jossa lannoituksen määrää vaihdellaan pellon eri osien tuotantopotentiaalin ja huuhtoutumisherkkyyden perusteella.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

26

Ervasti, Satu, and Erika Winquist. "Typen erotus ja talteenotto lantaperäisestä nesteestä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75143.

Full text

Abstract:

Lannan prosessoinnin tavoitteena on yleensä fosforin erottaminen kiintojakeeksi, joka voidaan kuljettaa kauemmaksi. Samalla muodostuu kuitenkin typpeä sisältävää nestettä, jonka volyymit ovat suuria, mutta typpipitoisuudet varsin pieniä. Nesteessä oleva ammoniumtyppi voidaan erottaa ja konsentroida hyödyntämällä strippaustekniikkaa. Täsmätyppi-hankkeessa (YM Raki 2014–2015) tutkittiin ammoniumtypen talteenottoa sian lietelannasta peräisin olevalla nesteellä. Ammoniumtypen talteenotossa prosessivaiheet ovat esikäsittely (lämmitys ja pH:n säätö), ammoniakin strippaus nestejakeesta kaasufaasiin ja ammoniakin pesu kaasufaasista vastaanottoliuokseen. Kokeissa käytettiin pilot-mittakaavan ammoniakin strippaus- ja talteenottolaitteistoa. Käsiteltävä neste oli peräisin sian lietelantaa käsittelevästä prosessista, jossa kiintoaineesta erotettu neste käsiteltiin aerobisessa mikrobiprosessissa. Nesteen kuiva-ainepitoisuus oli 0,5–0,8 %, ammoniumtyppipitoisuus 1,2–1,3 g/l ja pH 8,0–8,8. Strippausta varten nesteen pH nostettiin halutulle tasolle käyttäen 50 % natriumhydroksidia (NaOH) ja neste esilämmitettiin +40 °C:seen sähkövastuksilla. Stripperiin puhallettiin sisään huoneilmaa, joka johdettiin pesurin kautta ulos prosessista. Pesuriyksikössä kierrätettiin rikkihappoliuosta, jolloin pesutuotteena muodostui ammoniumsulfaattia. Koeajot toteutettiin kahdessa erillisessä jaksossa, joiden välillä laitteistoon tehtiin parannuksia tavoitteena prosessiolosuhteiden optimointi ja sitä myötä tehokkaampi ammoniumtypen erottuminen. Ensimmäisellä koejaksolla käytettävissä oli kaksi eri virtausnopeutta nesteelle, 0,37 ja 0,76 l/min. Ilmavirtaamat olivat puolestaan 3,6–10,9 m3/h. Toisella koejaksolla nestevirtaamat olivat välillä 1-3 l/min ja ilmavirtaamat 13–24 m3/h. Tähän esitykseen on otettu mukaan vain toisen koejakson tulokset, joiden perusteella tarkasteltiin myös prosessin taloudellista kannattavuutta. Täsmätyppi-hankkeen tulokset jul-kaistaan kokonaisuudessaan alkuvuodesta 2016 Luonnonvarakeskuksen julkaisusarjassa. Eri käsittelyolosuhteissa toteutetuissa kokeissa ammoniumtypen erotustehokkuudet vaihtelivat välillä 15–91 %. Ilma/neste-suhde ja pH vaikuttivat odotetusti erotustehokkuuteen stripperissä; erottuminen tehostui, kun käytettiin suurempaa ilmanpuhallusta, pienempää nesteen virtaamaa ja nostettiin pH korkeammalle. Tehokkaimmillaan ammoniumtypen poistuma oli 92 %, joka saavutettiin pH:ssa 11,3 ja ilma/nestesuhteella 392. Happopesurissa käytettiin panostyyppisesti samaa pesuliuosta koko koejakson ajan. Ammoniakin ja rikkihapon reaktiossa muodostuvaa ammoniumsulfaattiliuosta tuotettiin siis kaksi erää. Tuotteiden ammoniumtyppipitoisuudet olivat 15,3 ja 21,7 g/l, eli ammoniumsulfaatiksi laskettuina 7,2 ja 10,2 %. Kokeista kerättiin tietoa käytössä olleen stripperilaitteiston erotustehokkuudesta, taloudellisuudesta ja käytettävyydestä. Kokeissa mitattiin prosessin energiankulutus sekä kerättiin tiedot kemikaalien (NaOH ja rikkihappo) kulutuksesta. Prosessoinnin kustannukset on laskettu sekä käsiteltävää nestetonnia että tuotettua typpikiloa kohti. Lisäksi kokeista saatiin käytännön kokemusta tekniikan toteutettavuudesta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

27

Priesner, H. "Die Thysanopteren-Typen O. M. REUTERs." Berliner entomologische Zeitschrift 1930, no. 1 (April 19, 2008): 33–43. http://dx.doi.org/10.1002/mmnd.193019300105.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

28

Bauer, Kathrin, and Joachim Schwarz. "Der Typen-Test – Wer bin ich?" physiopraxis 10, no. 01 (January 2012): 52–53. http://dx.doi.org/10.1055/s-0031-1301095.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

29

Müller, Jan-Dirk. "Typen von Varianz in der Nibelungenüberlieferung." Beiträge zur Geschichte der deutschen Sprache und Literatur 142, no. 3 (August 26, 2020): 354–87. http://dx.doi.org/10.1515/bgsl-2020-0027.

Full text

Abstract:

AbstractAfter the failure of Wilhelm Braune’s attempt to reconstruct a stemma of the Nibelungen manuscripts, traditional textual criticism lead in a dead end, even though some valuable editions (Hennig, Schulze, Reichert, Heinzle) were published. As a result of the editions of the so-called ›contaminated‹ manuscripts and a consequence of the easier access to the Nibelungen-fragments by digitalization, Nibelungen philology succeeded less and less to deal with the quantity of variants in the transmission of the text. The article proposes to distinguish three kinds of variants: First, variants due to a change in conception, a revision (for instance in the version *C). Secondly, variants based on errors in the process of transmission (by mishearing, misreading, defects of the model etc.). Only these two kinds of variants are relevant for textual criticism and for the reconstruction of a genealogy of manuscripts in the Lachmannian tradition. Thirdly, variants of lexemes, in morphology, in grammar, in syntax, which do not permit to decide between ›right‹ or ›wrong‹. It is the majority. These variants do not alter the sense of the text; they occur on all levels of transmission; the copier can use them ad libitum. They have to be excluded from textual criticism.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

30

Neumaier, Judith. "Diese vier Typen müssen Sie kennen!" MMW - Fortschritte der Medizin 148, no. 31-32 (August 2006): 4–8. http://dx.doi.org/10.1007/bf03364700.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

31

Kn�rrer, Horst, and Thomas Miller. "Topologische Typen reeller kubischer Fl�chen." Mathematische Zeitschrift 195, no. 1 (March 1987): 51–67. http://dx.doi.org/10.1007/bf01161598.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

32

Seeger, Michael. "Maximale Flexibilität für Typen- und Farbenvielfalt." JOT Journal für Oberflächentechnik 56, no. 9 (August 26, 2016): 62–65. http://dx.doi.org/10.1007/s35144-016-0230-4.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

33

Mauersberger, Gottfried. "Über Lichtensteinsche Vogelnamen und ihre Typen. Notizen über Typen der Vogelsammlung des Zoologischen Museums Berlin. IV." Annalen für Ornithologie 64, S12 (1988): 129–48. http://dx.doi.org/10.1002/mmnz.4840640306.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

34

Ashby, Arved. "Of Modell-Typen and Modell-Typen: Berg, Schoenberg, F. H. Klein, and the Concept of Row Derivation." Journal of the American Musicological Society 48, no. 1 (1995): 67–105. http://dx.doi.org/10.2307/3128851.

Full text

Abstract:

With the assistance of sources from the Berg Nachlaß at the Österreichische Nationalbibliothek, Vienna, this study readdresses a practice cited by those declaring Berg's twelve-tone techniques peripheral to a history of modernism: his use of more than one twelve-tone row in a composition. This technique, vital to Berg's work but proscribed by Schoenberg and the unity so often idealized in Schoenberg's writings, is found to have originated with the composer and theorist Fritz Heinrich Klein (1892-1977). Documentary evidence indicates that Klein's op. 14 Variationen proved especially significant as Berg developed a personal epistemology of twelve-tone music. Examination of Berg's debt to Klein illuminates the large-scale structure of Berg's Lyric Suite, impels exploration of the correlations that allow one to speak of an organic relationship between "row forms," and encourages clarification of Schoenberg's, Berg's, and Hauer's historical relevance to the origins of dodecaphony.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

35

Wilmanns, O. "Vergesellschaftung und Strategie-Typen von Pflanzen mitteleuropäischer Rebkulturen." Phytocoenologia 18, no. 1 (December 7, 1989): 83–128. http://dx.doi.org/10.1127/phyto/18/1989/83.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

36

Kapuinen, Petri. "Turkiseläinten lanta ohran kasvinravitsemuksessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75335.

Full text

Abstract:

Minkin virtsaa, sontalietettä ja ketun lietelantaa sellaisenaan ja eri tavoin jalostettuna tutkittiin ohran typen lähteenä Jokioisilla vuonna 2012 aitosavella toteutetussa kenttäkokeessa. Minkin virtsa ja sontaliete olivat peräisin häkkikanalan kaltaisesta turkiseläinten hallikasvattamosta. Tässä kasvatusjärjestelmässä turkiseläinten lanta voidaan kerätä ilman kuivikkeita ja typen tappiot ovat hyvin pienet suhteessa perinteisen varjotalokasvatuksen kuivikelannasta syntyviin. Näin kerätyssä turkiseläintenlannassa typen ja fosforin pitoisuussuhde ei oleellisesti poikkea esimerkiksi sianlietelannan vastaavasta. Jalosteet olivat sontalietteestä separoitu kuivaosa ja nesteosa sekä kompostoimattomasta ja kompostoidusta kuivaosasta valmistetut pelletit. Tuotteita käytettiin 90 kg/ha liukoista typpeä vastaava määrä analysoituna 1:60 vesiuutolla lukuun ottamatta pellettejä, joissa kokonaistypen annos 170 kg/ha muodostui rajoittavaksi tekijäksi, ja niitä käytettiin tätä kokonaistyppimäärää vastaava annos. Käyttömäärät olivat 6,5 – 11,2 t/ha. Saatua satoa verrattiin kylvölannoituksen yhteydessä sijoitetun mineraalilannoitteen typen tuottamaan satoon eri typpitasoilla tuotetun typen tuotantofunktion avulla. Turkiseläinten lannan lisäksi vastaavissa käsittelyissä ei käytetty mineraalilannoitteen typpeä, mikä johti siihen, että sadot jäivät selvästi huonommiksi kuin sijoitetulla mineraalilannoitteen typellä. Merkittävä osuus tästä johtui siitä, että turkiseläinten lanta ja sen jalosteet levitettiin kiinteiden jakeiden tapauksessa hajalevitystä ja nestemäisten jakeiden osalta letkulevitystä imitoiden, jota seurasi tunnin kuluttua multaus joustopiikkiäkeellä. Koska typpeä ei annettu optimaaliseen paikkaan, ohra kärsi typen pulasta kasvukauden alussa. Suomalainen lanta-analyysimenetelmä ja lannoitevalmistelainsäädännön mukaisesta liukoisen typen analyysimenetelmästä modifioitu analyysimenetelmä 1:60 vesiuutolla 1:5 sijasta antavat keskenään samankaltaisen kuvan turkiseläinten lannan liukoisen typen tuotantovaikutuksesta. Parhaiten näillä menetelmillä analysoidun liukoisen typen pitoisuus ennusti virtsan, separoidun kuivaosan ja kompostoitujen pelletien typen tuotantovaikutusta. Sato oli näitäkin jakeita käytettäessä kuitenkin 30 - 40 % pienempi kuin samalla määrällä mineraalilannoitteen typpeä. Turkiseläinten lantaa ja sen jatkojalosteita ei voida suositella ohran kaltaisten kasvien ainoaksi typen lähteeksi kuten tässä kokeessa, vaan sen ohella on käytettävä kylvön yhteydessä sijoittamalla annettavaa merkittävä määrä, ehkä 2/3, starttityppeä. Tällöin fosforimäärät jäävät varsin kohtuullisiksi varsinkin jos kokonaisfosforista otetaan huomioon vain 40 %. Tällöin turkislannan määrä jää varsin pieneksi ja sopivan levitysmenetelmän löytäminen on uusi haaste.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

37

Piëst, E., and P. S. Zwart. "Strategische typen in het midden- en kleinbedrijf." Maandblad Voor Accountancy en Bedrijfseconomie 63, no. 4 (April 1, 1989): 127–36. http://dx.doi.org/10.5117/mab.63.16168.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

38

König, Romy. "Wo strenge und lockere Typen sich ergänzen." kma - Klinik Management aktuell 19, no. 09 (September 2014): 60–61. http://dx.doi.org/10.1055/s-0036-1577474.

Full text

Abstract:

In modernen Krankenhäusern rücken Medizintechnik und IT immer mehr zusammen. Deshalb müssen auch deren Arbeitsfelder Hand in Hand arbeiten und optimal verzahnt sein. Das Unfallkrankenhaus Berlin (UKB) macht vor, wie das geht.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

39

Alakukku, Laura, Antti Ristolainen, and Tapio Salo. "Typen ja fosforin peltotase savimaan muokkauksen keventyessä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75818.

Full text

Abstract:

Kahdessa pitkäaikaisessa savimaan kenttäkokeessa tutkittiin ohran typpi ja fosforitasetta muokkausintensiteetin vähetessä kynnöstä suorakylvöön. Kentät perustettiin Jokioisiin aito ja hiuesavimalle vuosina 2000 ja 2001. Verratut muokkausmenetelmät olivat käytännön viljelyssä yleisimpiä. Syysmuokkauskäsittelyt olivat: kyntö (20–25 cm syvyyteen, P), sänkimuokkaus (10–15 cm, S) ja pellon jättäminen sängelle (keväällä suorakylvö, N). Keväällä aitosavimaan kokeessa kasvusto perustettiin kolmella tavalla: (A) jyrsinkylvö (yhden ajokerran menetelmä, tavallinen kylvölannoitin, (B), kylvö kevennettyyn muokkaukseen suunnitellulla koneella (kiekkovantaat, siemen ja lannoite sijoitettiin eri riveihin, (T) kylvö suorakylvökoneella (kaksoiskiekkovantaat, siemen ja lannoite sijoitettiin samaan riviin). Hiuesavimaan kokeessa koetekijät olivat PA, SA ja NT. Vuonna 2003 kokeissa viljeltiin kauraa (Avena sativa, Roope) ja muina vuosina kaksitahoista ohraa (Hordeum vulgare, Saana). Vuosittainen typpilannoitus oli 90–120 kg/ha ja fosforilannoitus 8–23 kg/ha. Keskimäärin vuosittainen typpilannoitus oli koetekijöittäin A 97, B 100 ja T 102 kg/ha. Vastaavasti fosforilannoitus oli keskimäärin 15–16 kg/ha/a. Vuosina 2000–2007 kokeissa laskettiin satotulosten ja sadosta tehtyjen ravinneanalyysien perusteella viljanviljelyn typen ja fosforin peltotase (lannoitus+laskeuma+kylvösiemenen ravinnemäärä siemensadossa korjattu ravinnemäärä) koetekijöittäin.Hiuesavimaan kokeessa muokkaustapa ei vaikuttanut merkitsevästi siemen ja ravinnesatoon koejakson aikana. Kynnetyn koetekijän typpisato oli kuitenkin keskimäärin 2–5 % kevyemmin muokattuja koetekijöitä suurempi. Aitosavimaan kokeessa suorakylvettyjen koetekijöiden (NB, NT) siemen, typpi ja fosforisato olivat 8–14 % pienemmät kuin kynnettyjen tai sänkimuokattujen koetekijöiden sadot. NB ja NT koetekijöiden keskisatoja laski merkittävästi poikkeuksellisen sateisen vuoden satotappiot. Erot ravinnetaseissa johtuivat pääosin eroista jyväsadoissa. Koejakson alkuvuosina suorakylvettyjen (NB ja NT) koetekijöiden ravinnetasetta nosti myös jyrsinkylvettyjä koetekijöistä suurempi lannoite ja siemenmäärä. Tulokset vahvistavat käsitystä, että hyvä maan rakenne on avaintekijä, kun muokkausta kevennetään.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

40

Kim, Jong-Soo. "Typen und Funktionen der Reduplikationsbildung im Deutschen." Koreanische Zeitschrift fuer Deutschunterricht 65 (May 31, 2016): 89–112. http://dx.doi.org/10.20456/kzfd.2016.05.65.89.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

41

van der Werf, Willeke, Pauline Slot, Patrick Kenis, and Paul Leseman. "Diversiteit en inclusie in verschillende typen kindercentra." Beleid en Maatschappij 47, no. 2 (June 2020): 106–25. http://dx.doi.org/10.5553/benm/138900692020047002002.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

42

NORDENSON, N. G., and A. G. ASPLUND. "Frequenzstudien und cytologische Typen eines Leukämiematerials.1." Acta Medica Scandinavica 154, no. 1 (April 24, 2009): 31–40. http://dx.doi.org/10.1111/j.0954-6820.1956.tb14297.x.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

43

Coskun, SAN. "TYPEN Und Forschungsmethoden Von Vorurteilen (Eine Zusammenfassung)." Ankara Üniversitesi SBF Dergisi 49, no. 1 (1994): 1. http://dx.doi.org/10.1501/sbfder_0000001685.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

44

Schmidt, Stefan E. "Spaces of typen on partially ordered sets." Geometriae Dedicata 30, no. 1 (April 1989): 115–24. http://dx.doi.org/10.1007/bf02424316.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

45

Eickenberg, Volker. "Wie schwierige Typen zu treuen Kunden werden." Versicherungsmagazin 50, no. 1 (January 2003): 42–43. http://dx.doi.org/10.1007/bf03248050.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

46

Hermann-Siedler, Ingrid. "Bei dem Typen verleugne ich mich lieber!" MMW - Fortschritte der Medizin 160, no. 10 (May 2018): 26. http://dx.doi.org/10.1007/s15006-018-0566-1.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

47

Rode, Jörg. "Amazon entwickelt neue Typen von Lager-Robotern." Lebensmittel Zeitung 73, no. 24 (2021): 38. http://dx.doi.org/10.51202/0947-7527-2021-24-038-1.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

48

Kapuinen, Petri, Tapio Salo, and Teija Paavola. "Orgaaniset lannoitevalmisteet ohran typenlähteenä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75489.

Full text

Abstract:

Orgaaniset lannoitevalmisteet ovat Suomen lainsäädännön mukaan joko orgaanisia lannoitteita, orgaanisia maanparannusaineita, mikrobivalmisteita tai kasvualustoja. Suurin osa tutkimuksemme orgaanisista lannoitevalmisteista luokitellaan maanparannusaineiksi, koska niiden ravinnepitoisuudet ovat liian pieniä lannoitteeksi tai niiden raaka-aineissa on mukana puhdistamolietettä. Viranomaiset soveltavat nykyisin ns. nitraattiasetuksen kokonaistyppirajaa, 170 kgha-1, raakalannan lisäksi kaikkiin orgaanisiin lannoitevalmisteisiin, vaikka niissä ei olisi lainkaan lantaa raaka-aineena. Tulkinnalla on huomattava vaikutus orgaanisten lannoitevalmisteiden levityskäytäntöihin, koska koko Suomi on julistettu nitraattiherkäksi alueeksi. Ilman kokonaistyppirajaa niiden levitys toistuisi viiden vuoden välein haitallisten metallien tai fosforin pitoisuuden sallimissa rajoissa. Tässä tutkimuksessa käytettiin 170kgha-1 suurempia kokonaistyppimääriä, koska lainsäädännön kirjallinen muoto ei rajoita orgaanisten lannoitevalmisteiden kokonaistypen käyttömääriä, vaan rajoitus perustuu viranomaisten tulkintaan ns. nitraattiasetuksesta. Niinpä kokeessa käytetyt suurimmat kokonaistyppimäärät olivat 450 – 475 kgha-1. Puhdistamolietepohjaisissa orgaanisissa maanparannusaineissa liukoisen typen osuus kokonaistypestä on tyypillisesti pieni, kun raaka-aineena on käytetty pääasiassa puhdistamolietettä. Tällöin orgaanisista lannoitevalmisteista tulevan liukoisen typen määrä hehtaaria kohti jää pieneksi ns. nitraattiasetuksen kokonaistyppirajan puitteissa, ja liukoisen typen annosta pitää täydentää mineraalilannoitteiden typellä, jonka käyttöä kyseinen kokonaistyppiraja ei koske, kasvien typen tarpeen tyydyttämiseksi. Sian lietelannasta valmistetuissa orgaanisissa lannoitevalmisteissa liukoisen typen pitoisuus ja osuus kokonaistypestä on tyypillisesti suuri. Elintarviketeollisuuden sivutuotteiden käyttö osana orgaanisten lannoitevalmisteiden raaka-aineita nostaa yleensä niiden liukoisen typen pitoisuutta ja osuutta kokonaistypestä, jolloin viiden vuoden fosforiannoksen ja haitallisten metallien sallitun kuormituksen puitteissa liukoisen typen annos lähes vastaa yhden vuoden tarvetta viljakasveilla. Tämäntyyppiset orgaaniset lannoitevalmisteet kiinnostavat viljelijöitä enemmän kuin puhdistamolietepohjaiset, koska niistä saatavalla liukoisen typen suurella määrällä on suurempi välitön typpilannoitusvaikutus. Tämä asettaa kuitenkin suuret vaatimukset niiden levitysteknologialle, koska huono levitysmäärän hallinta ja huono levitystasaisuus pääasiallisessa typpilähteessä johtaa helposti suuriin määrällisiin ja laadullisiin satotappioihin. Pidettäessä kokonaistyppiannos nitraattiasetuksen uuden nitraattiasetuksen tulkinnan mukaisena orgaaniset lannoitevalmisteet ovat tyypillisesti fosforin, kaliumin ja sivu- sekä mikroravinteiden lähteitä, ja niitä lisätään peltoon tyypillisesti useiden vuosien keskiarvona. Lisäksi orgaanisten maanparannusaineiden ravinteiden arvo on tyypillisesti pienempi kuin niiden kuljetus- ja levityskustannus. Orgaanisten lannoitevalmisteiden typen lannoitusvaikutusta ohralla tutkittiin Kaarinassa savimaalla vuonna 2009 ohralla. Suomalainen lannoitevalmistelainsäädäntö ja maatalouden ympäristötukijärjestelmä arvostaa orgaanisten lannoitevalmisteiden liukoisen typen pitoisuuden 1:5 vesiuutolla saatavan mukaiseksi. Menetelmä aliarvostaa liukoisen typen pitoisuutta sitä enemmän mitä enemmän kiinteässä tuotteessa on ammoniumtyppeä. Uuttosuhteella 1:60 määritetty liukoisen typen pitoisuus ennustaa tätä paremmin näiden tuotteiden lannoitusvaikutusta. Myös suomalainen lanta-analyysimenetelmä ennustaa lantojen liukoisen typen lannoitusvaikutusta hyvin, kun suurin osa liukoisesta typestä on ammoniummuodossa, mutta ei esimerkiksi lietetuotteiden kaltaisissa orgaanisissa lannoitevalmisteissa. Tutkimuksen mukaan veteen liukenemattomilla orgaanisilla typpiyhdisteillä ei ole typpilannoitusvaikutusta ohrassa. Levitysvuotta seuraavana vuonna orgaanisten lannoitevalmisteiden typen lannoitusvaikutus oli samaa tasoa kuin suurten typpitasojenkin 120 ja 150 kg N ha-1, kun kokonaistypen levitysmäärät olivat noin 450 kgha-1. Viranomaisten nykytulkinnan mukaisella kokonaistypen käyttömäärällä 170 kgha-1 vuodessa, ei ole odotettavissa typpilannoitusvaikutusta seuraavana vuonna.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

49

Salo, Tapio, Petri Kapuinen, and Tiina Tontti. "Testimenetelmät uusien orgaanisten lannoitevalmisteiden lannoitusvaikutuksen määrittämiseen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75612.

Full text

Abstract:

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö uudistui vuonna 2006 voimaan tulleen lannoitevalmistelain myötä. Syyskuusta 2011 lähtien on voimassa lannoitevalmistelain nojalla annettu päivitetty MMM:n asetus 24/11. Lain voimaantulon jälkeen toimintaympäristön muutokset ovat kiihtyneet, ja lannoitevalmisteiden markkinoille saattamiseen ja valvontaan kohdistuu uusia vaateita. Perinteisten väkilannoitteiden hintavaih-telut ovat lisänneet mielenkiintoa ja tarjontaa uusiin lannoitevalmisteisiin, joiden kirjo vaihtelee aikaisemminkin käytetyistä orgaanisista lannoitevalmisteista (kompostit, mädätteet, puhdistamolietteet jne.) innovatiivisiin mikrobipreparaatteihin. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa MMM:n ja Eviran käyttöön testausmalli uusia markkinoille tarjottavia orgaanisia lannoitevalmisteita varten. Lannoitevalmisteista testataan ensisijaisesti tuotteen ravinteiden (typpi ja fosfori) käyttökelpoisuus viljelykasveille ja vaikutukset kasvien kasvun edistymiseen. Hankkeessa kehitettävä työkalu antaa valvontaviranomaiselle (Evira ja MMM) välineen uusien tuotteiden hyväksymismenettelyyn. Myös viljelijät ja tuotteiden markkinoijat sekä valmistajat voivat hyödyntää orgaanisista lannoitevalmisteista tuotettua tietoa omassa päätöksenteossaan. Tässä tutkimuksen osassa arvioidaan ravinteiden käyttökelpoisuuteen liittyviä testausmenetelmiä. Ravinteiden käyttökelpoisuuden osalta epäorgaanisen typen määritys on suhteellisen selkeää ja yksiselitteistä. Orgaanisen typen käyttökelpoisuus sitä vastoin on hankalammin arvioitavissa ja vapautuminen riippuu myös maassa vallitsevista olosuhteista. Erilaisilla uutoilla voidaan määrittää lannoitevalmisteen sisältämä liukoinen orgaaninen typpi ja suodattaa siitä eri kokoluokkaa olevat yhdisteet. Tämän liukoisen orgaanisen typen pitoisuuden määritys suhteessa epäorgaaniseen typpeen antaakin lisätietoa typen käyttökelpoisuudesta. Riittävän tarkan käsityksen saamiseksi typen käyttökelpoisuudesta tarvitaan kuitenkin typen mineralisaation mittaus, johon soveltuu esimerkiksi ISO 14238–standardin (2011) mukainen määritys. Tutkittavaa lannoitevalmistetta sekoitetaan sopivaan maahan, ja verrataan lannoitevalmisteesta vapautuvaa epäorgaanisen typen pitoisuutta pelkän maan typen vapautumiseen. Näytteistä analysoidaan maan epäorgaanisen typen pitoisuudet vähintään kahden ja neljän viikon kohdalla. Fosforin käyttökelpoisuuden arvioinnissa Hedleyn fraktiointi antaa useimmilla lannoitevalmisteilla luotettavan kuvan fosforin käyttökelpoisuudesta. Veteen ja natriumbikarbonaattiin uuttuvaa osaa fosforista pidetään kasville käyttökelpoisena. Mikäli lannoitevalmisteen pH kuitenkin poikkeaa neutraalilta alueelta selvästi emäksiseksi, lannoitevalmisteen muhittaminen happaman maan kanssa, ja fosforipitoisuuden muutosten seuraaminen näyttäisi olevan tarpeellista. Fosforin ja typen liukoisuutta tai käyttökelpoisuutta osoittamaan näyttää olevan mahdollista löytää suhteellisen yksinkertaisia analyysimenetelmiä ja nopeahkoja muhitusmenetelmiä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

50

Moroni, Sandra, Hanna Dumont, and Ulrich Trautwein. "Typen elterlicher Hausaufgabenhilfe und ihr Zusammenhang mit der familialen Sozialisation." Zeitschrift für Entwicklungspsychologie und Pädagogische Psychologie 48, no. 3 (July 2016): 111–28. http://dx.doi.org/10.1026/0049-8637/a000153.

Full text

Abstract:

Zusammenfassung. Die vorliegende Studie untersucht mittels Latenter Profilanalyse, (1) ob sich hinsichtlich ihrer Hausaufgabenhilfe verschiedene Typen von Familien ermitteln lassen, (2) wie stark sich diese hinsichtlich familialer Bedingungen unterscheiden und (3) ob diese Lern- und Leistungsergebnisse des Kindes vorhersagen. Als Datenbasis dienten Fragebogenangaben von 2668 Kindern der fünften und sechsten Klasse, die im Rahmen einer Längsschnittstudie zur Leistungsentwicklung von Lernenden an Haupt- und Realschulen in Baden-Württemberg sowie Mittelschulen in Sachsen erhoben wurden. Es konnten drei Typen elterlicher Hausaufgabenhilfe ermittelt werden, die durch unterschiedliche Ausprägungen in den Dimensionen emotionale Anteilnahme, Strukturgebung sowie Einmischung/Kontrolle gekennzeichnet waren. Die drei Typen unterschieden sich bezüglich verschiedener Merkmale familialer Bedingungen sowie bezüglich der Vorhersage von Lern- und Leistungsergebnissen des Kindes. Durch die an die Erziehungsstilforschung angelehnte Anwendung eines typologischen Ansatzes ergänzt diese Studie die Forschung zu elterlicher Hausaufgabenhilfe, die sich bisher auf die Analyse der Bedeutung einzelner Dimensionen elterlichen Verhaltens konzentrierte.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Journal articles on the topic 'Typen'

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles