To see the other types of publications on this topic, follow the link: Väittely.

Journal articles on the topic 'Väittely'

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 26 journal articles for your research on the topic 'Väittely.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Aaltonen, Jouko. "Tuhon ja toivon väitteet." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 26, no. 3 (2013): 25–43. http://dx.doi.org/10.23994/lk.119931.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Marttunen, Miika. "Sähköpostin avulla perustelevaan keskusteluun?" Aikuiskasvatus 17, no. 4 (1997): 283–90. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92463.

Full text
Abstract:
Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa edistää argumentointitaitojen ja kriittisen ajattelun kehittymistä. Entä kun vuorovaikutus tapahtuu sähköpostin avulla? – Kirjoittaja väitteli kasvatustieteiden tohtoriksi 7.6.1997 Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan aiheena oli Studying argumentation in higher education by electronic mail.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Toimituskunta. "Aikuiskoulutus virkistää ja nuorentaa." Aikuiskasvatus 20, no. 4 (2000): 352–53. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93320.

Full text
Abstract:
Arja Kilpeläisen väitöstutkimus Naiset paikkaansa etsimässä : aikuiskoulutus naisen elämänkulun rakentajana / Arja Kilpeläinen. Väitöskirja : Jyväskylän yliopisto. (Jyväskylä studies in education, psychology and social research ; 163) Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 2000. 155 s.
 Arja Kilpeläinen väitteli 12.5.2000 Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vastaväittäjänä tohtori Leena Koski.
 yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vastaväittäjänä
 tohtori Leena Koski. Kirjan myynti: myynti@library.jyu.fi.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Haapakorpi, Arja. "Yhteiskunnallisen taustan merkitys asiantuntija-aseman rakentumisessa." Aikuiskasvatus 30, no. 4 (2010): 256–66. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93894.

Full text
Abstract:
Mikä merkitys kodin sosiaalisella ja kulttuurisella taustalla, etnisellä taustalla ja sukupuolella on asiantuntija-aseman rakentumisessa? Asiantuntijuuden kehittymistä tutkinut Arja Haapakorpi väitteli joulukuussa 2009 asiantuntijuuden rakentumisesta työelämässä. Artikkelissa analysoidaan sekä korkeakoulutusta että työmarkkinoilla asiantuntija-asemaan pääsyä. Artikkeli on myös kirjoittajan tieteellinen puheenvuoro asiantuntijoiden taustan yhteiskunnallisesta merkityksestä. – Arja Haapakorven väitöskirja Sulkeuman ja neuvottelun ehdoilla : asiantuntija-aseman rakentuminen työelämässä (Helsingin
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Saarivirta, Toni. "Koulutus on kannattava investointi niin yksilöille kuin aluetaloudellekin." Aikuiskasvatus 24, no. 3 (2004): 234–37. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93569.

Full text
Abstract:
”Koulutuksen ja talouden välisiä suhteita käsittelevä aihepiiri ei ole uusi tutkimusalue. Uutta on sen sijaan painotus”, kirjoittaa Toni Saarivirta lektiossaan. Hän väitteli toukokuun lopussa Tampereella tutkimuksellaan koulutuksen ja tutkimuksen taloudellisesta merkityksestä. Siinä hän tutki yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä seitsemällä alueella. – Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöstutkimukseen Koulutuksen ja tutkimuksen taloudellinen merkitys : vertaileva tutkimus yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen taloudellisesta merkityksestä seitsemälle alueelle (Tampereen
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Laukkanen, Erkki. "Koulutusta ja työkokemusta arvostetaan, mutta rahamääräiset tuotot laskevat." Aikuiskasvatus 32, no. 1 (2012): 29–38. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93967.

Full text
Abstract:
”Työuran aikana hankittu ammatillinen aikuiskoulutus on vaikuttanut eniten työpaikan sisäiseen liikkuvuuteen, jonka kanssa myös aikuiskoulutuksen palkkavaikutus vahvasti korreloi. Mutta ammatillisten siirtymien tukena, kuten työpaikan tai ammatin vaihdossa, aikuiskoulutuksen rooli on pysynyt vaatimattomana”, kirjoittaa Erkki Laukkanen, joka väitteli vuonna 2010 koulutuksen ja työkokemuksen vaikutuksesta tulokehitykseen. Työsuhdeturva ja urakehitys ovat palkansaajille palkkaa tärkeämpiä arvoja. – Erkki Laukkasen väitöskirja Wage returns to training : evidence from Finland (Åbo Akademi 2010).
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Lambert, Pirjo. "Rajaviiva katoaa." Aikuiskasvatus 19, no. 3 (1999): 244–49. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93237.

Full text
Abstract:
Väitöskirjatutkimuksessani olen lähestynyt ammatillisten oppilaitosten opettajien työtä opettajankoulutuksen kautta. Rinnakkaisina prosesseina kulkevat näin ollen opettajankoulutuksen sekä opettajan työn kehittäminen. Kysymyksessä on omaa työtäni koskevasta tutkimus- ja kehittämisprojektista, jossa olen nostanut opettajan työn lähikuvaan opettajankoulutustyötä tekemällä, sitä rinnan tutkimalla ja kehittämällä. – Lectio praecursoria. Pirjo Lambert väitteli Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 18.6.1999 tutkimuksellaan Rajaviiva katoaa. Innovatiivista oppimista ammatillisen
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Tuomola-Karp, Päivi. "Laatu on myös luottamuksen rakentamista." Aikuiskasvatus 25, no. 4 (2005): 334–39. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93655.

Full text
Abstract:
Päivi Tuomola-Karp väitteli 11. maaliskuuta 2005 kansanopistojen laatukäsityksestä. Käsitykset laadusta olivat kertomuksia hyvästä kansanopistotyöstä ja sen puutteista, mutta ne olivat myös oman työn ja opiston legitimointia. Laadun parantamisen katsottiin edellyttävän toisaalta vakiintuneiden toimintatapojen kehittämistä, toisaalta jyrkkää toimintaorientaation muutosta. Laatu ei osoittautunut monoliittiseksi käsitteeksi ja ilmiöksi: se, mikä yhdestä näkökulmasta tarkasteltuna on myönteinen haaste, on toisesta näkökulmasta uhka. – Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöskirjaan Laatu luottamukse
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Paju, Petri. "Ensimmäiset suomalaiset tekniikan tohtorit." Tekniikan Waiheita 42, no. 2 (2024): 29–33. https://doi.org/10.33355/tw.153477.

Full text
Abstract:
Petri Pajun katsaus käsittelee ensimmäisiä suomalaisia tekniikan tohtoreita, jotka valmistuivat Saksasta 1900-luvun alussa. Ensimmäinen suomalainen tekniikan tohtori oli Gunnar Heikel, joka väitteli Hannoverin teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1904. Hänen jälkeensä useat muut suomalaiset, kuten Veikko Niiranen ja Verner Neovius, väittelivät kemian alalta Karlsruhen teknillisestä korkeakoulusta. Katsaus tarkastelee myös suomalaisten tohtori-insinöörien unohtuneita vaiheita ja heidän merkitystään tekniikan alan kehityksessä. Lisäksi se käsittelee varhaisten väittelijöiden kohtaamia haasteita j
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Jokivuori, Pertti. "Sitoutuminen työorganisaatioon ja luottamus." Aikuiskasvatus 24, no. 4 (2004): 284–94. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93582.

Full text
Abstract:
Väitteet, joiden mukaan kollektiiviset siteet ovat jälkiteollisessa, yksilökeskeisessä yhteiskunnassa heikkoja ja hauraita, ov at osaltaan samaa ”postmodernia melua” kuin puheet siitä, että yhteiskuntaluokat olisivat kadonneet, kirjoittaa Pertti Jokivuori suomalaisten palkansaajien työorganisaatioon sitoutumista koskevasta tutkimuksesta. Erik Allardtia lainaten hän sanoo: Sitoutumisessa organisaatioon on kyse yhteisyyssuhteista, jotka ovat keskeinen elementti yksilön pyrkimyksessä rakentaa arjestaan mielekästä.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
11

Heikka, Taneli. "Miten Minä ja Sinä voivat kohdata journalistisissa dialogeissa? Dialogikokeilut haastavat kansalaisjournalismin käsitystä hyvästä keskustelusta." Media & viestintä 44, no. 4 (2021): 20–45. http://dx.doi.org/10.23983/mv.112866.

Full text
Abstract:
Journalismi on reagoinut yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymiseen luomalla uusia dialogiin perustuvia toimintamalleja. Dialoginen journalismi erottuu tässä tutkimuksessa muista kansalaisjournalismin pohjalta ponnistavista uudistusliikkeistä. Kansalaisjournalismi on pitänyt dialogia esivaiheena punnitsevalle keskustelulle ja demokraattiselle päätöksenteolle. Dialoginen journalismi puolestaan kytkeytyy hetkellisesti irti demokraattisista tavoitteista, kuten deliberaatiosta ja päätöksenteosta, ja suuntaa huomion kokemuspuheen tuottamiseen. Dialoginen journalismi rakentaa eksklusiivisia dialo
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
12

Säynäjoki, Sakari. "Antroposeeni, kapitaloseeni, fossiilikapitalismi." Tutkimus & kritiikki 3, no. 1 (2023): 42–67. http://dx.doi.org/10.55294/tk.116874.

Full text
Abstract:
Antroposeenin käsitteen on kritisoitu syyllistävän universaalia ”ihmiskuntaa” ekokatastrofista ja samalla häivyttävän ympäristötuhojen yhteiskunnallista taustaa. Ihmiskunnan sijaan syylliseksi on esitetty kapitalismia, ja keskustelua käydään siksi useimmiten antroposeenin ja kapitaloseenin käsitteiden välillä. Artikkelissa esitetään, että kapitaloseenin näkökulmasta esitetty kritiikki antroposeenia kohtaan ohittaa liiaksi aikamme ekokatastrofin kannalta ratkaisevan tekijän, fossiilienergian ja siihen kytkeytyneen kapitalismin eli fossiilikapitalismin. Artikkelin pääväite on, ettei fossiilikapi
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
13

Sampolahti, Timo, and Katja Kurri. "RCT-tutkimukset psykoterapiatutkimuksen ”kultaisena standardina”?" Psykologia 60, no. 1-2 (2025): 83–89. https://doi.org/10.62443/psykologia.v60i1-2.160695.

Full text
Abstract:
Kysymys siitä miten tutkia psykoterapiaa on aina herättänyt voimakkaita intohimoja. Jo Hans Eysenckin (1952) ensimmäinen tilastolliseen meta-analyysiin perustunut tutkimus The effects of psychotherapy: An evaluation oli aikanaan sekä kiistelty että samalla seurauksiltaan merkittävä. Eysenck väitti, ettei mikään psykoterapia ollut vaikuttavaa, eivätkä psykoterapian tulokset merkittävästi eroa spontaanista paranemisesta. Eysenckin tutkimuksesta käydyssä keskustelussa oli kaksi painopistettä. Toisaalta oltiin kiinnostuneita tutkimuksen tasosta sinänsä, ja toisaalta taas pidettiin tärkeänä sen sel
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
14

Huhtanen, Jouni. "Tiede tienristeyksessä." Tutkimus & kritiikki 5, no. 1 (2025): 50–70. https://doi.org/10.55294/tk.127545.

Full text
Abstract:
Artikkelissa tutkitaan marxilaisen tieteenhistorian alkuna pidetyn neuvostoliittolaisen fyysikon Boris Hessenin (1893–1936) 1930-luvulla esittämien teesien tieteenhistoriallista painoarvoa suhteessa Hessenin teesin ensimmäisiin arvostelijoihin lukeutuneen englantilaisen George Clarkin (1890–1979) esittämään kritiikkiin ja pohditaan lopuksi Hessenin asemaa tieteenhistorian kentällä. Clarkin mukaan marxilaisen tieteenhistorian ongelmana oli se, että se katsoi tieteen ratkaisevan kaikki teknologian asettamat ongelmat kehittämiensä teoreettisten mallien avulla. Tieteen kehitys edelsi tällöin aina
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
15

Laitila, Teuvo. "Kirjailijan todistus juutalaisten joukkomurhista Kiovassa 1941–1943." Teologinen Aikakauskirja 129, no. 2 (2024): 155–71. http://dx.doi.org/10.62442/ta.142584.

Full text
Abstract:
Artikkelissa tarkastellaan holokaustin ja antisemitismin käsitteen tulkin-toja Anatoli Kuznetsovin romaanissa Babi Jar. Teoksen sensuroitu versio ilmestyi Neuvostoliitossa vuonna 1967. Sensuroimaton versio julkaistiin kolme vuotta myöhemmin englanniksi ja venäjäksi. Kirjailija oli tuolloin jo loikannut Britanniaan. Neuvostoliitossa holokausti yhdistettiin neuvostokansalaisten surmaamiseen toisessa maailmansodassa.Natsi-Saksa ei tulkinnan mukaan pyrkinyt surmaamaan juutalaisia vaan sosialistisen valtion siviilejä. Luokkayhteiskunnan lakkauttaneessa Neuvostoliitossa ei valtion väitteen mukaan ol
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
16

Havu, Sauli. "Minkä taakseen jättää..." Tutkimus & kritiikki 3, no. 1 (2023): 88–102. http://dx.doi.org/10.55294/tk.128609.

Full text
Abstract:
Hiljattain edesmennyt Bruno Latour (1947–2022) oli yhteiskuntatieteiden kiistanalaisimpia hahmoja. Latour on tullut tunnetuksi niin sanotun toimijaverkkoteorian kehittäjänä. Keskeistä toimijaverkkoteoriassa on ”ei-inhimillisten” toimijoiden ottaminen mukaan sosiaalista rakentaviksi elementeiksi. Latour tunnetusti asetti teoriasuuntauksensa tiukasti kriittistä yhteiskuntatiedettä – ja yhteiskuntatieteellistä traditiota laajemminkin – vastaan. Vasemmistossa suhtautuminen Latouriin on tämän vuoksi ollut jännitteistä. Kuten Alyssa Battistoni (2023) toteaa: ”Latour nautti vasemmiston antagonisoinni
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
17

Sorsa, Santeri. "Vaihtoehtoja kasvulle ja fossiilikapitalismille." Tutkimus & kritiikki 3, no. 1 (2023): 103–16. http://dx.doi.org/10.55294/tk.128626.

Full text
Abstract:
Ilmastonmuutos ja ekokriisi(t) ovat aikamme suurimmat haasteet. Uutiset, tieteelliset artikkelit, asiantuntijahaastattelut, internet-meemit ja lukuisat muut tiedonvälityksen muodot jakavat tietoa ja näkemyksiä ilmastonmuutoksen tuomasta vääjäämättömästä tuhosta. Toisaalta IPCC:n (2023) tuore raportti kertoi, ettei toivoa kuitenkaan ole syytä heittää kokonaan metsään – ainakaan 1,5 celsiusasteen rajoissa pidettävän ilmaston lämpenemisen suhteen. Tässä kat­sausartikkelissa tarkastelen kolmea paljon keskustelua herättänyttä teosta, jotka kaikki tunnustavat tilanteen vakavuuden, mutta pyrkivät tar
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
18

Arjoranta, Jonne, Katja Kontturi, Essi Varis, and Tanja Välisalo. "Nörttikulttuurin identiteettikriisi." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 33, no. 3-4 (2020): 92–111. http://dx.doi.org/10.23994/lk.100442.

Full text
Abstract:
Nörttikulttuuri on identiteettikriisissä. Perinteisesti nörttimäisinä pidetyt käytänteet ja kulttuurituotteet ovat siirtyneet lähemmäs valtavirtaa, mikä on häivyttänyt rajaa nörttien ja muiden median ja teknologian käyttäjien välillä. Nörttikulttuurin sisälle tämä on heijastunut kiistaksi siitä, kuka saa osallistua nörttikulttuurin kuluttamiseen, tuottamiseen ja määrittelyyn, ja millä tavoin. Stereotypia nörttikulttuurista valkoisten heteromiesten maskuliinisena kenttänä ei koskaan ole pitänyt täysin paikkansa, mutta 2000-luvulla väitteen totuudellisuus on murentunut entisestään.
 Tässä a
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
19

Lehtonen, Tommi. "The semantic role of perspective in declarative sentences." VAKKI Publications 2, no. 1 (2013). http://dx.doi.org/10.70484/vakki.149120.

Full text
Abstract:
Tämä artikkeli tekee selkoa siitä, miten väitteen esittämisen näkökulma vaikuttaa väitteen sisältöön. Kysymystä käsitellään François Recanatin käyttämän ”Holmes ja Watson” -esimerkin avulla sekä artikkelin tekijän kehittämän näkökulman käsitteen rakenneanalyysin avulla. Näkökulmien semanttinen rooli väitelauseissa voidaan ymmärtää seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla. ”Intensionaalisen” tulkinnanmukaan näkökulma on väitteiden sisältöön kuuluva, mutta usein lausumatta jäävä osatekijä. ”Ekstensionaalisen” tulkinnan mukaan näkökulma on rakenneosa tilanteissa tai tapahtumissa, joita väitteet kosk
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
20

Heino, Saska. "Käsitteellisestä epämääräisyydestä puuttuvaan selitysvoimaan: Pikettyn Pääoman pääoma." Poliittinen talous 9 (October 4, 2021). http://dx.doi.org/10.51810/pt.111104.

Full text
Abstract:
Käsitteen pääoma käyttö on laventunut historian saatossa merkittävästi. Yhä useampi asia, ominaisuus ja yhteiskunnallinen suhde on nimetty pääomaksi. Käsitteen muutokset kuvastavat osittain pääoman reaalisia muutoksia. Kyse on suurelta osin kuitenkin käsitteen epämääräistymisestä eli saman termin käytöstä yhä uusissa asiayhteyksissä. Käsitteen merkitys on korostunut viime vuosien tulo- ja varallisuuserokeskusteluissa. Keskusteluista on kiittäminen suurelta osin Thomas Pikettyä, jonka teokset Capital in the Twenty-First Century ja Capital and Ideology ovat synnyttäneet maailmanlaajuista väittel
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
21

Havu, Sauli. "Tuhlatun silmänräpäyksen jälkeen." Tutkimus & kritiikki, August 5, 2021, 67–87. http://dx.doi.org/10.55294/tk.92299.

Full text
Abstract:
Artikkelissa tarkastellaan Theodor W. Adornon ajattelua. Vastoin kuvaa Adornosta käytännölle vihamielisenä teoreetikkona artikkeli tuo esiin Adornon teoriaymmärrykselle konstitutiivisen poliittisen ja käytännöllisen luonteen. Artikkeli tarkastelee Adornon suhdetta Hegeliin sekä esittelee Adornon Marx-tulkinnan keskeisiä piirteitä. Artikkelin pääteesi on, että Adorno kehittää uutta tapaa ymmärtää teoria. Hänelle teoria on käytännön muoto, joka on olemassa vain interventioina yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Tämä tarkoittaa luopumista pyrkimyksestä teoreettisiin systeemeihin sekä radikaalia kr
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
22

Hietasaari, Marita. "Leo Ågrenin Kungsådern ja När gudarna dör aikalaiskritiikin valossa." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 20, no. 3 (2023). http://dx.doi.org/10.30665/av.128892.

Full text
Abstract:
Artikkeli tarkastelee Leo Ågrenin romaaneja Kungsådern (1957) ja När gudarna dör (1959) aikalaiskritiikin valossa ja analysoi sitä, miten kriitikot sijoittavat kirjailijan ja teokset kirjallisuuden kentälle ja mitä vertailukohteita he mainitsevat. Teoksista kirjoitettiin arvioita niin Suomessa kuin Ruotsissa, jossa ne ilmestyivät niin sanottuina osapainoksina. Ågren on yksi ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta 1950-luvulla nousseista kirjailijoista, jotka käsittelivät teoksissaan työläisten ja maaseudun köyhälistön oloja. Hän oli myös perustamassa Liftraser-kirjailijaryhmää, joka syksyllä 1957 väitt
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
23

Lehtonen, Tommi. "The Concept of Alternative Facts." VAKKI Publications 9, no. 1 (2018). http://dx.doi.org/10.70484/vakki.149271.

Full text
Abstract:
Tässä artikkelissa tehdään selkoa vaihtoehtoisen totuuden käsitteestä. Tulokseksi saadaan vaihtoehtoisen totuuden 18 merkitystä, jotka eivät ole toisiaan poissulkevia vaan osittain päällekkäisiä. Tarkastelu perustuu uutisointeihin, jotka koskevat presidentti Donald Trumpin hallinnon synnyttämää mediakeskustelua vaihtoehtoisista totuuksista, totuuden jälkeisestä ajasta ja valeuutisista. Lisäksi hyödynnetään esimerkkejä kaunokirjallisuudesta (mm. George Orwellin kirja ”Vuonna 1984” sekä ”Sokeat ja norsu” -kertomus) ja filosofisesta keskustelusta (mm. klassinen tiedon määritelmä, tieto-opillinen
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
24

Kaski, Liisa. "Alussa oli vaikeasti kääntyvä sana." Tiede & edistys, no. 4 (December 31, 2022). http://dx.doi.org/10.51809/te.119958.

Full text
Abstract:
Miten suomentaa käsite, jonka tulkintahistorian ympärille kysymys elävän olennon arvosta on eurooppalaisessa ajattelussa kiertynyt? Jos lähdetekstin kieli ei osaa esineellistää muunlajisia eläimiä, saako myös nykysuomeksi puhua heistä niiden sijaan?
 Artikkelini lähtökohta on uusplatonisti Porfyrioksen (n. 234–305) Sielullisten vahingoittamista vastaan -teoksen käännöstyön äärellä konkretisoitunut pulma. Teos on antiikin moniäänisen mutta fragmentaarisesti säilyneen eläinkeskustelun eräänlainen kooda: se lainaa edeltäjiään vuosisatojen ajalta ja väittelee näiden kanssa, ja osittain teksti
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
25

Korventausta, Miikka, Tero Järvinen, Tomi Jaakkola, and Marjaana Veermans. "Yhteiskuntaopin opetus ja poliittinen kiinnittyminen peruskoulun yläluokilla." Ainedidaktiikka 5, no. 1 (2021). http://dx.doi.org/10.23988/ad.101344.

Full text
Abstract:
Artikkelissa raportoitavan tutkimuksen kohteena on peruskoulun yhteiskuntaopin opetuksen yhteys nuorten poliittiseen kiinnittymiseen, joka jaetaan tutkimuksessa neljään ulottuvuuteen: poliittiseen kiinnostukseen, poliittiseen tietämykseen ja itsearvioon tietämyksestä, poliittiseen osallistumishalukkuuteen sekä politiikkaa koskeviin käsityksiin. Tutkimusaineistona on peruskoulun yläkouluikäisten nuorten vastaukset poliittista kiinnittymistä mittaavaan kyselyyn kahtena eri ajankohtana. Osallistujat olivat ensimmäisen mittauksen aikana kahdeksannella luokalla (n = 67) ja toisen mittauksen aikana
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
26

Vitikka, Elina. "Referointi rajatyönä." Sananjalka 65, no. 65 (2023). http://dx.doi.org/10.30673/sja.128161.

Full text
Abstract:
Julkinen keskustelu terveydestä on kiivasta ja täynnä monenlaisia, ristiriitaisiakin väitteitä. Tutkijoilta kaivataan kannanottoja siihen, mikä tieto pitää paikkansa ja mikä ei. Keskeinen keino osallistua keskusteluun on muiden osallistujien lausumien referoiminen ja evaluoiminen sekä oman kannan esittäminen. Yksi keskusteluun osallistumisen kanava puolestaan on tietokirja. Tämä artikkeli tarkastelee kolmea tutkijan kirjoittamaa tietokirjaa, joiden eksplikoitu tavoite on korjata virheellisiä terveysväitteitä ja opastaa lukijaa tunnistamaan epäluotettava tieto. Tutkimuskysymykset ovat, minkälai
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!