Academic literature on the topic 'Värtan'

Värin olemista maailmassa on tutkittu pitkään perustieteiden näkökulmista, ja siitä saatu tieto antaa ymmärtää sen luonnetta erilaisina mitattavina yksikköinä ja väriavaruuksina. Värin olemassaoloa lähestyttäessä relationaalisen ontologian näkökulmasta tulevat eteen toisenlaiset kysymykset. Aikaisempi tieto ei ole enää riittävää tämän näkökulman selvittämiseksi, vaan tarvitaan värin uudelleenajattelua ajan ilmiöiden ja niistä käytävän keskustelun kanssa. Värin olemista maailmassa voidaan tulkita jatkuvana liikkeenä ja kommunikaationa muiden entiteettien kanssa. Huomio kiinnittyy tällöin havaitsijaan, havainnon prosessiin ja vuorovaikutuksessa syntyvään tapahtumiseen. Historiallisesti katsottuna välitöntä värihavainnointia tehneen Johann Wolfgang von Goethen tutkimuksista kantautuu kaikuja näihin päiviin. Goethen tapa tutkia väriä ja luottaa omiin havaintoihinsa toimii inspiraationa värin havaintoprosessin ja -kokemuksen tutkimisessa taiteen ja taidepedagogiikan näkökulmasta. Goethen tutkimustuloksia seurasivat monet väritulkinnat ja -teoriat, joista lähtivät liikkeelle myös tunnetuimmat värin opetuksessa edelleen käytettävät teoriat. Artikkeli pohjautuu tekeillä olevaan väitöskirjaan, jossa värin ja värikokemuksen ontologiset kysymykset otetaan uudelleenajattelun kohteeksi. Väitöskirjassa väriä lähestytään taiteellisen tutkimuksen ja postkvalitatiivisen metodologian avulla. Väriä tarkastellaan suhteessa ihmiseen, luontoon, olemiseen ja elämiseen erilaisissa ilmastoissa ja ympäristöissä. Posthumanistisen viitekehyksen avulla väriä lähestytään aktiivisena toimijana muiden toimijoiden joukossa. Vuorovaikutteisina ja aktiivisina toimijoina värit voivat näin opettaa näkemään maailmaa uudella tavalla. Kysymys värien kautta rakentuvista suhteista on ajankohtainen juuri nyt, kun ihmisen ekologista toimintaa tarkastellaan kriittisesti.

Seppo Keräsen ja Kari Soverin Lintujen paratiisi -näyttely 1977 oli varhainen värivalokuvien näyttely Suomessa. Luontovalokuvillaan se osallistui ajan ympäristökeskusteluun ja liittyi 1970-luvulla lisääntyneeseen luontovalokuvausharrastukseen. Artikkelissani sijoitan sen mustavalkoisen ja värillisen valokuvauksen konteksteihin kiinnittäen huomiota erityisesti värin merkityksellistymisen ja vaikuttamisen tapoihin, joissa teknisillä ja materiaalisilla tekijöillä on osuutensa. Mustavalkoisiin valokuviin liittyneet käytännöt ja arvot pyrkivät yhdistämään ne totuudellisuuteen ja luotettavuuteen, kun taas kaupallisuus ja viihteellisyys leimasivat julkisia värivalokuvia. Kaikkein yleisin värivalokuvauksen ala, perhevalokuvaus, ei ollut arvostettua, koska se yhdistyi henkilökohtaiseen ja tunteikkuuteen. Värien yhdistyminen länsimaisessa kulttuurissa tunteisiin ja aistimellisuuteen ei sekään ollut omiaan vahvistamaan värikuvien totuudellisuutta, vaikka värien välittämä informaatio olikin luonnontuntemuksen kannalta tärkeää. Toisaalta värillisten kuvien mieltyminen realistisiksi ja arjessa opittuja havaitsemisen tapoja noudattaviksi teki niistä helposti lähestyttäviä. Tämä oli oleellista tavoiteltaessa luonnonsuojelullista vaikuttavuutta, vaikka samalla se toi mukanaan vähempiarvoiseksi mielletyksi populaarikulttuuriksi luokittelemisen vaaran. Luontokuvien tiedollisen, teknisen ja esteettisen tason korostaminen pyrki sijoittamaan luontokuvat ensisijaisesti totuudellisen dokumentaarisuuden piiriin, mutta vaikuttavuus edellytti myös tunteisiin vetoamista.

Har kvinnor speciella intressen som kan särskiljas från mäns? Kan kvinnorna betraktas som en intressegrupp i det politiska systemet? Anna G Jonasdöttir diskuterar här det politiska intressebegreppets relevans för kvinnor. Hon lanserar en intressesyn som både visar begreppets fruktbarhet och dess begränsningar.

”Väri ja historia” -teemanumeron artikkelien kirjoittajat lähestyvät väriä taloushistorian, maisematutkimuksen, valokuvahistorian ja taiteentutkimuksen näkökulmista. Artikkelien yhdistävänä juonteena on materiaalisuuden huomioiminen. Värit ovat tiettyihin materiaaleihin, väriaineisiin ja objekteihin kiinnittyneitä, mutta ne ovat materiaalisia myös siinä mielessä, että värit ovat sosiaalisiin käytäntöihin ja materiaalisiin toimijoihin kytkeytyneitä. Artikkelien yhteisenä lähtökohtana on myös ajatus värien historiallisuudesta. Tavat tuottaa ja käyttää värejä muuttuvat ajassa, ja niin muuttuvat myös tavat tulkita värien merkityksiä ja jopa havaita ja käsitteellistää värejä.

Turkisjalostuksen tavoitteena on kasvattaa nahan kokoa ja pentuekokoa sekä parantaa nahan laatua ja värin puhtautta. Jalostettavista ominaisuuksista 6 (gradeerausominaisuudet: eläimen koko, värin puhtaus, värin tummuus, massakkuus, peittävyys ja laatu) mitataan eläviltä eläimiltä ja 4 (nahkalajitteluominaisuudet: nahan koko, värin tummuus, värin puhtaus ja laatu) kuivatuista nahoista. Koon ja laatuominaisuuksien lisäksi jalostetaan pentuekokoa ja luonnetta. MTT:llä alkoi vuonna 2002 projekti, jonka lopputuloksena uudistettiin SAMPO:ssa käytettävät jalostusarvostelumallit. Vanhassa arvostelussa kaikille ominaisuuksille käytettiin samaa mallia, jossa ainoa kiinteä tekijä oli tila-vuosi ja ainoat satunnaistekijät jalostusarvo ja jäännöstekijä. Pentuekoossa havaintona käytettiin naaraan kaikkien pentuehavaintojen keskiarvoa, kuitenkin niin, että ensimmäistä pentuekokoa kasvatettiin 20 %. Kaikkien ominaisuuksien periytymisasteeksi oletettiin 0.20. Uudessa arvostelussa gradeerausominaisuuksien malliin lisättiin kiinteiksi tekijöiksi sukupuoli, syntymäajankohta ja emän ikä. Lisäksi pentue lisättiin uudeksi satunnaistekijäksi. Nahkalajitteluominaisuuksien malliin tehdyt muutokset vastasivat gradeerausominaisuuksilla tehtyjä muutoksia, lukuun ottamatta sukupuolta. Kaikkien laatu- ja koko-ominaisuuksien jalostusarvot lasketaan eläinmallilla. Pentuekoon malliin lisättiin uusiksi kiinteiksi tekijöiksi naaraan ikä, paritustapa ja paritusten lukumäärä. Uusiksi satunnaistekijöiksi lisättiin pentue ja naaraan pysyvät ympäristövaikutukset joten uudessa arvostelussa pentuekoon jalostusarvot lasketaan toistuvuuseläinmallilla. Luonteen malli jätettiin vähäisen aineiston vuoksi toistaiseksi ennalleen. Periytymisasteissa tapahtuneet muutokset olivat nahan kokoa, pentuekokoa sekä värin tummuutta lukuun ottamatta maltillisia. Eläinten keskinäisessä paremmuusjärjestyksessä tapahtuneet muutokset olivat suurimmat pentuekoossa.

Elokuva Villintujen parissa (1927) oli Aho & Soldan -elokuvayhtiön ensimmäinen pitkä elokuva. Se oli varhainen ja melko yksinäinen luontoelokuvan edustaja, vaikka luonnonmaisemat olivat vastakin yhtiön elokuvissa tärkeitä. Villilintujen parissa -elokuva keskittyi luonnonvaraisten eläinten kuvaamiseen, ja se otti avoimesti kantaa luonnonsuojelun puolesta.Ajan tavan mukaan elokuva on värjätty. Elokuvan värit ovat ”itsenäisiä” siinä mielessä, että ne eivät liity kuvattujen kohteiden väreihin, vaan mustavalkoinen filmi on lopuksi kylvetetty väriliuoksessa siten, että kuvaruudut värjäytyvät yhdellä värillä kokonaisuudessaan. Eri väriset jaksot rytmittävät elokuvan kulkua. Paikoin värit saavat representatiivisia tehtäviä, mutta toteutustekniikastaan johtuen ne on myös helppo nähdä esittävästä sisällöstä irrallisina. Tällöin värin emotionaaliset ja affektiiviset toimintatavat korostuvat.Elokuvan tekijät, Heikki Aho ja Björn Soldan, oletettavasti tunsivat oman aikansa vitalistisia ja energeettisiä ajattelutapoja, joten nykyisen vitaalisen materialismin edustajan Jane Bennettin ajatukset eivät tunnu vierailta elokuvan yhteydessä. Bennettin kirjassaan The Enchantment of Modern Life (2001) esittelemä lumouksen käsite nostaa huomion keskiöön arkisen luonnon kauneuden edessä koetun ihmetyksen ja sen aiheuttaman luonnon ja ihmisen välisten rajojen hälvenemisen kokemuksen. Luonnon suojelun kannalta lumoavuus on tärkeää, sillä sen tuottama energialataus antaa voimia tarttua toimeen. Villilintujen parissa -elokuvassa lumoavuus liittyy lähikuvien ja eläinten inhimillistämisen taipumukseen kuroa umpeen katsojan ja luonnon kohteiden välistä etäisyyttä, mutta etenkin väreillä on luonnon ihailtavuuden tunteen nostattajana keskeinen rooli. Elokuvan tarinan ja värien käytön huipentuma on kuululla lintukosteikolla Äyräpäänjärvellä koettu joutsenten ylilento, johon latautuu tunteikkaita kulttuurisia, esteettisiä ja nationalistisia merkityksiä. Niiden vaikuttavuus ja koskettavuus synnytetään kuitenkin ensisijaisesti affektiivisen värien käytön avulla.Elokuva ei pyri vain tarjoamaan tietoa kuvaamistaan eläimistä ja luonnon ympäristöistä, vaan sen tavoitteena on moniin aisteihin vetoavan ja kehollisesti vaikuttavan luontokokemuksen välittäminen. Elokuva ei pitäytynyt opetuselokuvan rajoissa, vaan tekijöiden tavoitteena vaikuttaa olleen myös elokuvan taiteellisten ulottuvuuksien koettelu.Avainsanat: Aho & Soldan, luontoelokuva, värien affektiivisuus, vitaalinen materialismi, lumousThe Enchantment of Colour in the Film Villilintujen parissaVillilintujen parissa (“Among the Wild Birds”, Finland 1927) is the first feature-length film by a company called Aho & Soldan. The film is a rather lonely representative of early Finnish natural history film. It concentrates on birds and makes a clear stand for the protection of nature.It was common to add colouring to films at that time, and Villilintujen parissa is no exception. The colours are autonomous, that is, they are produced by dyeing the black and white film with a monochrome tone. The colours in the film may have representational functions, but they retain their independent role due to the dyeing technique. In this way, the emotional and affective functions of colour are highlighted.The makers of the film, Heikki Aho and Björn Soldan, probably knew the vitalistic theories of their time, so the thoughts of Jane Bennett, a contemporary representative of vitalistic materialism, do not seem out of place in this context. Bennett introduces the concept of enchantment by which she refers to the feelings of wonder in nature. The result can be a disappearance of borders between humans and non-human creatures. The affective boost of energy that enchantment gives is required in transforming the moral call for the protection of nature into action. The close-ups of animals and anthropomorphic narrative features produce enchantment in the film, but especially the effects of the colours strive for admiration toward nature. The narrative climax, an overflight of swans, is situated at the Lake Äyräpäänjärvi, famous for its birdlife. The scene carries various cultural, aesthetic, and ideological meanings which are accentuated by the emotional and sensual effects of the colours.The film conveys knowledge of natural environments and aims at a multi-sensuous experience of nature. Villilintujen parissa is a natural history film that also explores the artistic possibilities of film.Keywords: Aho & Soldan, natural history film, affective colour, vitalistic materialism, enchantment

Turkistuotannossa jalostuksen tavoitteena on kasvattaa nahan kokoa ja pentuekokoa sekä parantaanahan laatua ja värin puhtautta. Minkeillä jalostus perustuu pääsääntöisesti pentuekokoon sekä elävistäeläimistä arvioitaviin gradeerausominaisuuksiin, joita ovat eläimen koko, värin puhtaus, värintummuus, karvan massakkuus, peittävyys ja laatu.Minkkien jalostusarvostelussa käytettävät tilastolliset mallit muutettiin alkuvuonna 2007.Vanhassa arvostelussa kaikille ominaisuuksille käytettiin samaa mallia. Mallissa kiinteänä tekijänä olitila-vuosi ja satunnaistekijöinä perinnöllinen eläintekijä sekä jäännöstekijä. Pentuekoossa havaintonakäytettiin naaraan kaikkien pentuehavaintojen keskiarvoa. Kaikkilla ominaisuuksillaperiytymisasteena oli 0,20.Uudessa arvostelussa gradeerausominaisuuksien malliin otettiin mukaan kiinteiksi tekijöiksieläimen sukupuoli, syntymäajankohta ja emän ikä. Lisäksi pentue lisättiin satunnaistekijäksi.Pentuekoon malliin lisättiin uusiksi kiinteiksi tekijöiksi naaraan ikä ja paritusten lukumäärä.Satunnaistekijäksi lisättiin naaraan pysyvät ympäristövaikutukset. Uudessa arvostelussa pentuekoonjalostusarvot lasketaan siis toistuvuuseläinmallilla. Periytymisasteet muuttuivat melko vähän paitsipentuekoolla ja värin puhtaudella. Vaikka uusien mallien myötä eläinten jalostusarvot muuttuvat,käytännössä uudet minkkimallit vaikuttavat eläinten valintaan melko vähän. Muutosten suuruusvaihtelee tietenkin tiloittain, mutta keskimäärin muutokset ovat melko hillittyjä.

This project introduces the typology of the Pleasure Pier to Stockholm. The Pier starts at Ropsten, an area in the center of the municipality´s extensive plans for The Royal Seaport (or Norra Djurgårdsstaden). The project is a study of the pier typology, how to translate an old idea to give it relevance to Stockholm today, how a structure can be integrated in the intense traffic node that Ropsten will become, and how Stockholm´s abundance of water can become more accessible without diminishing its value.

Background: Today many companies are competing to get space in our minds. Companies spend a tremendous amount of money on building strong brands. It is not just about making us aware of their logo, today it’s more about giving the brand a ”soul” and to load it with different values. Due to today’s globalization there is also interesting to look at it from a cultural perspective. To export a brand name into a new market abroad is not the same as just transferring your knowledge and believe it should work in another country and culture. A brand is consciously and unconsciously loaded with values, especially cultural values. In Sweden there are values typically Swedish that might not be obvious to you but still follow us. These values might not fit the new market the company is entering, therefore some values might get left behind, while others are easily transferred to another country. We therefore find it very interesting to study these cultural values.

Purpose: The purpose with this essay is to describe which cultural values Swedish company’s brands intend to communicate abroad.

Performance: We have done a qualitative study. Our empirical study is based mainly on personal interviews. The frames of references are based on well established theories within the brand- and cultural field.

Result: Our study showed that Swedish companies load their brands with the four values; quality, reliability, simplicity and modern&innovative. We also found that the Swedish culture is reflected in these values, in both national-, business- and corporate culture.

Bakgrund: Idag slåss många företag om att få en plats i vårt medvetande och de lägger därmed ut stora summor på varumärkesbyggande och varumärkesvård. Det handlar inte längre om att bara pränta in logotypen, utan även att ge sitt varumärke en "själ" och ladda det med olika värden. I och med dagens globalisering är det också ur ett kulturellt perspektiv mer intressant. Men att exportera ett varumärke till en utländsk marknad är inte samma sak som att ta med sig sin kunskap och tro att det ska fungera lika bra i det nya landet. Ett varumärke är medvetet och omedvetet laddat med värderingar, både kulturella och affärsmässiga. I Sverige har vi typiskt svenska värden som man kanske inte direkt tänker på men som faktiskt följer med oss. Dessa värden kanske inte passar in på den nya marknaden, utan vissa värden kanske tas med medan andra byts ut. Vi finner det därmed intressant att undersöka dessa kulturella värden.

Syfte: Syftet med uppsatsen är att beskriva vad för slags kulturella värden svenska företags varumärken avser kommunicera utomlands.

Genomförande: Vi har gjort en kvalitativ studie. Vår empiriska studie är huvudsakligen baserad på de personliga intervjuer och den telefonintervju vi gjort. Referensramarna bygger på väletablerade teorier inom området.

Resultat: Vår studie har visat att svenska företag laddar sina varumärken med värdena kvalitet, pålitlighet, enkelhet och modern&innovativ. Vi har funnit att dessa värden finns återspeglade i den svenska kulturen både vad gäller national- respektive affärs och företagskultur.

Länge har landskapets alla olika processer påverkat och påverkar landskapets utseende och utveckling. Landskapet är i en ständig naturlig förändring, en förändring som är kontinuerlig i tid och rum. Dess strukturer och former är ofta idag avlagringar från istider och processer som skedde för länge sedan och har genom dessa hjälpt människan förstå jordens utveckling. Människan är villkorslöst beroende av landskapet med dess resurser och utnyttjar dem i en allt större utsträckning. Många av resurserna vi utnyttjar har alla sin grund i landskapets geologi. Människans påverkan på landskapet är så pass stor att landskapet med alla dess former och avlagringar hotas om de inte beaktas. För att effektiv kunna anpassa brukande och annan användning av naturens resurser krävs förståelse för landskapets grundstrukturer, geologiska processer och deras resultat. För att i framtiden fortsätta kunna ha kännedom om landskapets bildning och historia och andra samhällsrelevanta faktorer som miljö och vatten är det viktigt att införa de geovetenskapliga värdena i all slags samhällsplanering. När geovetenskapliga värden glöms bort och enbart natur, kultur, friluftslivsvärden etc. sätts i fokus var för sig, förloras helhetssynen. Eftersom de geovetenskapliga värdena är en förutsättning för dessa värden är de ett viktig, idag nästan outnyttjat verktyg för att sammanfoga sektoriella värden till en helhetssyn. I denna studie har en vägplanering valts ut för att illustrera denna brist, där en inventering av studieområdet samt en analys av den valda vägplaneringens rapporter och miljökonsekvensbeskrivningen gjorts. Studien visar att man beaktar värden sektoriellt och oftast objekt för objekt. Helhetssynen på landskapet saknas nästan helt. De geovetenskapliga egenvärdena beaktas inte alls och det verktyg för helhetssyn som geovetenskapen erbjuder används inte alls.
Landscape processes such as erosion and weathering have for very long time shaped and reshaped the landscape. The continuously natural changes of the landscape will never stop. Today its structures and shapes are historical deposits and have helped humans to understand Earth’s history. Humans are unconditionally dependent on Earth’s resources and will continue being so for an unforeseeable future. Human development such as infrastructure alters an unnatural landscape where the natural landscape with all its forms and deposits are threatened to disappear if not protected from exploitation. To continuing understanding Earth’s history in the future and to developing ecological areas, it’s important to introduce the geological values in all types of society planning. When geological values are forgotten or disregarded and ecological values get the majority of attention you loose the bigger picture. Instead a more holistic view is needed that accounts for all natural values. In this study, a path plan has been selected to illustrate this short supply, where an inventory of the study area and an analysis of the selected path plan’s reports and environmental impact assessment have been made. The results from the study indicate that objects are considered object by object and observe the geoscientific values ​​more durable and it’s often unclear how the geological values are affected.

The purpose of this essay is to analyse and evaluate human relations within organisations in purpose to achieve higher productivity. Both research objects gained interest in this essay due to how their own result should be effected and their own values but the writers also detected a little curiosity on how the competition handled these questions. The essay have progressed in the following steps: first the authors have tried to find a problem definition and a scientific ground to work from. After that an extensive literature study were done to be followed by an mapping of apparition on the human relations on Scania motorverkstads logistics department and Volvo Logistics by interviews of the people in charge in these organisations. To see whether there was a unanimous line of thoughts between the management and the employees the authors made questionnaires to the different department. After that the authors studied and evaluated the answers against theories and what the theories says about improvement of the human recourses improves productivity. The authors have from the answers they received and the theories the authors have read also made proposes to improvements and new ways of thinking that both companies can take part of.The result of this investigation is that both Scania and Volvo Logistics have a very good knowledge of what it takes to use human relations in their companies. The result showed that the agreement with the employees who carry out the work is not what the authors expected.

“Fröknarna von Pahlen”, is a series of novels written by the author Agnes von Krusenstjerna. Especially the fourth and fifth parts, published in 1933, raised questions about sexuality, especially about what was conceived as perverse and provoking descriptions. “Fröknarna von Pahlen” became a part of heated debates about what is acceptable to write about. How can the so called Pahlen feud be understood from an intersectional perspective, and from a focus on values, and by discussing imagined communities? The purpose is to find out what is going on in these debates. Six different values are being pointed out; art and skill, truth, freedom of speech and freedom of the press, the value in the young, the value in female perspectives, and moral values. There is a number of knot points tied to these values, and differentiating processes such as sex, class, age, ethnicity, religion etc. are all intertwined in these debates. From an intersectional understanding, none of these processes are more primal than another. The knot points are both of an emotional nature and thematic. The individual voices that emerge in the feud are named small narratives, and the more intersubjective narratives are called grand narratives. These narratives are being investigated rhetorically; for instance how some stories can appear more as truths than others, and it is analyzed how they separate people in groups and create hierarchies. They are also being seen from an emotional perspective; how individual feelings are a part of emotions, larger contexts and meaning coherences. These feelings are also understood as actions. Throughout the investigation there is a hermeneutic will to make things intelligible, and respect and point out the many different perspectives. This is being made in a cultural relativistic attempt. By focusing on imagined communities, different comradeships and groups in the feud can be pointed out. People can consider themselves parts of these groups, but they can also, more or less involuntarily, be considered as parts of these groups. In the writers opinion, the most important question is how “extreme” sexual descriptions an author is allowed to bring forth.

Abstract; Finding needs of knowledge are important for universities but also for operation in the surrounding area. Teacher, student and other organization have to make efforts to create opportunities to develop knowledge. Without cooperate/ cooperation they can loose possibilities to develop valuable knowledge. How do the organization see upon meanings of the procedures of cooperation? How do they work with and for cooperation? What role should the universities play in the development of knowledge in todays community of change? The aim of this study is to create an understanding for the meaning of cooperation procedure by developing knowledge and how it might bring value.

My interest in this is to find the means of procedure of cooperation and to create understanding. By using interviews, the interviewee can tell about their different experiences. In this study there is six interviews made with people who work with procedure of cooperation in six different operation.

The result shows that opportunity to make a procedure of cooperation and developing knowledge depends on the operators work with planning of the procedure. By finding needs and the means to attain the goals depends on the different needs and demands of the operator. The procedure might bring both the development of knowledge but also values. It requires good communication and action from all parts involved. Both Universities and surrounding operators have to change their role by working towards cooperation. It is a matter of creating values for all in the procedure of cooperation.

I Läroplan för förskolan (Skolverket 2010) står det att barn ska förberedas inför detdemokratiska samhällslivet som vuxna med en god värdegrund. Värdegrunden är komplexoch tolkningsbar men samtidigt en grundläggande faktor som ska finnas med i förskolansverksamhet. Syftet med undersökningen är att söka kunskap om och förståelse för hurpedagogerna inom förskolan resonerar kring och arbetar för att förbereda barnen för framtidenmed värdegrundsfrågor. I vår undersökning har vi gjort kvalitativa intervjuer med sjupedagoger från två förskolor. Vi fått fram att värdena ansvar, respekt, empati och frihet är detsom våra informanter värnar om. Vår slutsats är att av de värden vi har fått fram i vårundersökning, är respekt den som väger tyngst. Respekten till varandra och till den världbarnen kommer att växa upp i och ta hand om i ett senare skeede är en viktig del iförskoleverksamheten. Förmågan att vägleda barnen är en viktig del i värdegrundsarbetet.Genom att vara en god förebild som barnen kan anamma samt lyssna och uppmärksammabarnen val kan pedagogerna visa barnen den rätta vägen och förebreda dem för framtiden.

På grund av ett ökat behov av bostäder samt en önskan att bespara värdefull natur- och jordbruksmark växer många städer inåt genom förtätning. Det har tidigare genomförts mycket forskning på potentialen att leverera samma bebyggelsetäthet på olika sätt. En högre densitet kan lika effektivt uppnås genom medelhöga byggnader som av hög bebyggelse och samma exploateringsgrad går att uppnå med hjälp av olika bebyggelsestrukturer. De byggda formernas sociala och kvalitativa påverkan mäts däremot desto mer sällan. Detta arbete utgår från frågeställningen om vilka värden som är eftersträvansvärda enligt invånare i stadens byggda miljö. För att bygga städer människor trivs i bör förtätning bedömas utefter kvalitativa kriterier vilket medför att uppskattade värden behöver identifieras. Därför ämnar detta arbete undersöka hur värden som uppskattas av invånare kan tillgodoses i den byggda miljön. En kunskapsöversikt över täthet, förtätning, livet mellan husen och vad invånare värderar ligger till grund för den vidare studien om de utvalda värdena; grönstruktur och en mänsklig skala. Därefter analyseras värden som kan påverkas av bebyggelsetyper med hjälp av schematiska skisser vars resultat sammanställs i en verktygslåda över de olika bebyggelsetypernas egenskaper. Arbetet mynnar sedan ut i två separata gestaltningsförslag vilka skildrar exempel på hur verktygslådan och platsgestaltning kan appliceras vid förtätning med fokus på att tillföra värden som invånare uppskattar.

Bibliotek från olika sektorer – om det så är skol-, folk-, sjukhus- eller högskolebibliotek – vilar på en gemensam värdegrund där demokratisk kunskapsdelning och fri åsiktsbildning är centrala värden. Trots det sker det sällan kompetensöverföring och utbyte mellan personal i de olika sektorerna. Genom medel för kompetensutveckling från Region Skåne har åtta bibliotekarier från olika bibliotekssektorer haft möjlighet att lära känna varandras verksamheter och målgrupper. Projektet Möjligheternas bibliotek undersöker hur bibliotekarier genom ett ökat samarbete och en fördjupad kunskap om andra typer av bibliotek, kan underlätta medborgarnas tillgång till bibliotek genom det livslånga lärandet.