Academic literature on the topic 'Yleiskieli'

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Yleiskieli.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Journal articles on the topic "Yleiskieli"

1

Uotila, Eliisa. "Selko Suomessa - selkokielen kehitys ja ja sovelluksia." Puhe ja kieli, no. 4 (March 13, 2020): 307–24. http://dx.doi.org/10.23997/pk.74581.

Full text
Abstract:
Katsaus käy läpi suomenkielisen selkokielen kehityksen vaiheita Suomessa 1980-luvulta nykypäivään. Katsauksessa kerrotaan käytännön toimista selkokielen kehittämiseksi sekä tutkimuksesta, jota selkokielestä on tehty. Selkokieltä alettiin kehittää Suomessa 1980-luvulla. Äänekkäimmin selkokieltä vaativat kehitysvammahuollon toimijat, vaikkakin selkokielen hyöty monille muillekin ihmisryhmille tunnistettiin. Selkokieltä on kehitetty käytännön työn ja kohderyhmätestauksen avulla. Teoreettisempaa tukea on haettu esimerkiksi erityispedagogiikasta sekä viestinnän- ja muistintutkimuksen aloilta. Selko
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Hakanen, Aimo. "Partisiippiattribuutit kirjoitetun yleiskielen tyylipiirre." Sananjalka 35, no. 1 (1993): 61–72. http://dx.doi.org/10.30673/sja.86551.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Kuparinen, Olli, Liisa Mustanoja, Jaakko Peltonen, Jenni Santaharju, and Unni Leino. "Muutosmallit Helsingin puhekielessä." Sananjalka 61, no. 61 (2019): 30–56. http://dx.doi.org/10.30673/sja.80056.

Full text
Abstract:
Artikkeli soveltaa William Labovin kehittämää ja sosiolingvistisessä tutkimuksessa keskeiseksi noussutta muutosmalliteoriaa Helsingin puhekielen pitkittäiskorpukseen, joka koostuu haastatteluista 1970-, 1990- ja 2010-luvuilta. Artikkeli tutkii, muuttuvatko Helsingin puhekielen piirteet muutosmallien mukaisesti. Samalla tarkastellaan muutosmallien teorian taustaoletuksia ja ongelmakohtia.
 Tutkimus osoittaa, että Helsingin puhekielestä löytyy vähintään yksi yhteensopiva piirre kaikkiin muutosmalleihin. Osa malleista näyttää kuitenkin esiintyvän hyvin spesifeissä tilanteissa. Kaikkein yleis
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Valtasalmi, Idastiina. "Selkoa ihmisestä." Sananjalka 63, no. 63 (2021). http://dx.doi.org/10.30673/sja.107345.

Full text
Abstract:
Artikkelissa tutkitaan ihminen-sanan käyttöä selkokielisissä sanomalehtiteksteissä. Huomio kohdistuu selko- ja yleiskielen eroihin sekä ihminen-sanan merkityksiin ja käyttöön selkokielelle tyypillisten rakenteiden osana. Artikkelissa etsitään vastauksia kahteen kysymykseen: 1) Missä muodoissa ja merkityksissä ihminen esiintyy selkokielisissä sanomalehtiteksteissä ja miten usein? ja 2) Miksi ihminen on selkokielessä yleinen ja miten sitä käytetään? Vastauksia etsitään tutkimalla sanan esiintymiä Selkosanomat/Selkouutiset-korpuksessa ja vertailemalla niitä selko- ja yleiskielen normeihin sekä yl
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Kuparinen, Olli, Jenni Santaharju, Unni Leino, Liisa Mustanoja, and Jaakko Peltonen. "Katomuotojen eteneminen yleiskielen <i>hd</i>-yhtymässä Helsingin puhekielessä." Virittäjä 126, no. 3 (2022). http://dx.doi.org/10.23982/vir.100585.

Full text
Abstract:
Artikkeli tarkastelee yleiskielen hd-yhtymän (kahdeksan) esiintymiä Helsingin puhekielessä ja mallintaa katomuotojen (kaheksan) etenemistä reaaliajassa. Artikkelin aineistona käytetään osaa Helsingin puhekielen pitkittäiskorpuksesta, joka kattaa haastatteluja kolmesta eri aikapisteestä: 1970-, 1990- ja 2010-luvuilta. Artikkeli esittää kokonaiskuvan hd-yhtymän variaatiosta ja muutoksesta näiden kolmen aikapisteen välillä ja tarkastelee myös lekseemikohtaisia eroja. Katomuotojen oletetaan etenevän diffuusiomallin mukaisesti hitaasti muotoryhmästä toiseen. Artikkeli osoittaa, että katomuodot ylei
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Knuutila, Sini, Olli Kuparinen, Jenni Santaharju, Liisa Mustanoja, Unni Leino, and Jaakko Peltonen. "Miksi kato leviää?" Sananjalka 64, no. 64 (2022). http://dx.doi.org/10.30673/sja.115658.

Full text
Abstract:
Artikkeli tarkastelee syitä katomuotojen esiintymiselle yleiskielen hd-yhtymän asemassa (kaheksan) Helsingin puhekielen pitkittäiskorpuksessa. Mahdollisina syinä tarkastellaan esimerkiksi sanan frekvenssiä sekä muotoseikkoja, kuten hd-yhtymän sijoittumista vokaali- tai konsonanttivartaloon, ja merkitysseikkoja, kuten erisnimiä verrattuna muihin sanoihin. Menetelmällisesti tutkimuksessa hyödynnetään logistisen regression mallia sekä päätöspuuta. Artikkeli osoittaa, että voimakkaimmin kadon todennäköisyyteen Helsingin puhekielessä vaikuttaa sanan frekvenssi. Muotoseikoista kadon todennäköisyytee
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Lakaniemi, Markus, and Laura Visapää. "Suunvuoro." Virittäjä 126, no. 3 (2022). http://dx.doi.org/10.23982/vir.122184.

Full text
Abstract:
Kirjoituksen matka kirjoittajan työpöydältä painettuun Virittäjään on pitkä, ja prosessiin osallistuu useita ihmisiä. Ennen julkaistavaksi hyväksymistä kaikki Virittäjän artikkelit ja katsaukset vertaisarvioidaan, ja hyvin suuri osa kirjoituksista käy läpi useamman vertaisarviointikierroksen. Tieteellinen arviointi ei kuitenkaan jää tähän, vaan tiedeyhteisö arvioi kirjoitukset myös ja ennen kaikkea niiden julkaisemisen jälkeen. Kirjoituksen tie hyväksymisestä valmiiseen, julkaistavaan versioon on niin ikään monivaiheinen. Kun vastaava toimittaja on toimittanut jutun, se siirtyy toimitussihteer
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Häkkinen, Kaisa. "Seitsemän veljeksen sanastollinen anti suomen nykyisessä yleiskielessä." Sananjalka 63, no. 63 (2021). http://dx.doi.org/10.30673/sja.103345.

Full text
Abstract:
Abstrakti: Seitsemän veljeksen sanastollinen anti suomen nykyisessä yleiskielessä&#x0D; Aleksis Kiven sanaston tunnetuin tutkija Eemil Arvi Saarimaa kirjoitti koulujen äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tueksi useina laitoksina ilmestyneen kirjasen Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin, jonka ensimmäisessä versiossa keskityttiin Seitsemään veljekseen ja Nummisuutareihin. Pitkän opettajanuransa aikana Saarimaa laati useita erillistutkimuksia Kiven sanaston erityispiirteistä ja taustoista sekä kokosi Kiven tuotannosta täydellisyyttä tavoittelevaa sanakirjaa, joka kuitenkaan ei lopullisesti valm
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Lieri, Kristiina. "Puheessa esiintyvistä riittävyyden verbeistä norjansuomalaisilla nuorilla." Virittäjä 123, no. 1 (2019). http://dx.doi.org/10.23982/vir.66109.

Full text
Abstract:
Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia riittävyyden verbejä Oslon seudulla asuvat kuusi 12–23-vuotiasta kaksi- ja monikielistä norjansuomalaista nuorta käyttävät spontaanissa puheessaan. Nuoret ovat oppineen suomen ensikielenään (L1) ja norjan toisena kielenä (L2). Artikkelissa pohditaan myös, miten informanttien kielenkäyttöaktiivisuus heijastuu riittävyyden verbien käyttöön kielikontaktitilanteessa.&#x0D; Tutkimusaineisto koostuu neljästä haastattelusta. Norjansuomalaisten informanttien verbikonstruktioiden käyttöä tarkastellaan suhteessa verrokkiryhmän vastaavaan käyttöön. Verrokkiryhm
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Sivonen, Jari. "Piru se on tuo, ei se ole karhu olemassakhan ." Virittäjä 123, no. 4 (2019). http://dx.doi.org/10.23982/vir.59001.

Full text
Abstract:
Artikkeli käsittelee olemassa-adverbiaalin esiintymistä ja merkitystä suomen vanhoissa kansanmurteissa. Niin yleiskielessä kuin murteissa olemassa toimii adverbiaali-täydennyksenä sellaisessa kopulalauseessa, jossa ei ole paikan adverbiaalia (esim. radio oli olemassa). Tällaisten rakenteiden lisäksi olemassa esiintyy vanhoissa kansan-murteissa adverbiaalimääritteenä muissa lausetyypeissä. Digitaalisesta muoto-opin arkistosta, Lauseopin arkistosta sekä Suomen kielen näytteitä -kokoelmasta poimitun 275 esimerkin aineiston analyysi osoittaa, että olemassa esiintyy vanhoissa kansan-murteissa määri
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Dissertations / Theses on the topic "Yleiskieli"

1

Kohtala-Ghane, Kirsi. "Suomen yleiskielen mukainen äänteiden hallinta ruotsinsuomalaisilla oppilailla : Pitkät ja lyhyet vokaalit ja konsonantit sekä diftongit." Thesis, Stockholms universitet, Finska, 2018. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:su:diva-158783.

Full text
Abstract:
Den underliggande idén för denna studie är frågan om en ljudrelaterad grammatik kan undervisas via fonologiska övningar och diktamen för att förbättra den mekaniska skrivförmågan och om språkundervisningsmetoder för årskurs 1–2 kan också utnyttjas för äldre elever. Huvudsyftet med den här studien är att undersöka hur sverigefinska elever behärskar ljud av standardfinska med fokus på långa och korta vokaler och konsonanter samt diftonger. Dessutom är målet att testa en diktamensmetod som bedömer utgångsnivån av elevernas färdighetsnivå för att skriva korta och långa vokaler och konsonanter samt
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Books on the topic "Yleiskieli"

1

1979-, Hurme Tuure, ed. Hölynpölynimuri. Otava, 2008.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Löflund, Juhani. Suomen kirjoitetun yleiskielen passiivi. Åbo Akademis Förlag, 1998.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Pääkkönen, Matti. Grafeemit ja konteksti: Tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!