Relevant bibliographies by topics / Yleisyys / Journal articles
To see the other types of publications on this topic, follow the link: Yleisyys.

Journal articles on the topic 'Yleisyys'

Author: Grafiati
Published: 4 June 2021
Last updated: 14 February 2022

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 22 journal articles for your research on the topic 'Yleisyys.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Forsberg, Hannele, and Milla Uusitupa. "Yksikön 2. persoonan avoimen käytön levikki ja yleisyys suomen murteissa." Sananjalka 62, no. 62 (2020): 7–32. http://dx.doi.org/10.30673/sja.91124.

Full text
Abstract:
Asiasanat: avoin viittaus, yksikön 2. persoona, imperatiivi, suomen murteet
 TiivistelmäYksikön 2. persoonan avoimen käytön levikki ja yleisyys suomen murteissa
 Tutkimus käsittelee yksikön 2. persoonan avointa käyttöä suomen murteissa. Avoimilla yksikön 2. persoonan lauseilla ei viitata spesifisti kuulijaan tai kehenkään muuhunkaan vaan kuvataan yleistävästi inhimillisen toimijan kokemusta jossakin tilanteessa. Artikkeli edustaa murremaantieteellistä ja funktionaalista murresyntaksin tutkimusta.Tutkimuksen aineisto käsittää 579 avointa yksikön 2. persoonan lausetta, jotka on kerätty
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Piippo, Sisko, Leo Nyqvist, and Mari Suonio. "Lähisuhdeväkivallasta oppimisen reflektiot sosiaalityön opiskelijoiden oppimispäiväkirjoissa." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27, no. 2 (2019): 164–80. http://dx.doi.org/10.30668/janus.69690.

Full text
Abstract:
Lähisuhdeväkivalta on globaali ja sensitiivinen ilmiö, johon liittyvä koulutustarjonta on ollut sosiaalityön opinnoissa vähäistä. Artikkelissa tutkitaan sosiaalityön opiskelijoiden reflektoimia oppimiskokemuksia lähisuhdeväkivallasta. Aineistona on 54 oppimispäiväkirjaa, jotka on kerätty ensimmäiseltä sosiaalityön valtakunnalliselta lähisuhdeväkivaltaa ja sen ammatillista kohtaamista käsittelevältä verkkokurssilta. Oppiminen paikantui neljään eri kehykseen: ammatillinen kompetenssi, kokemusreflektio, väkivaltaspesifit rajat ja asennemuutos. Opiskelijoiden henkilökohtaisesti kokeman ja todistam
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Karttunen, Janne, and Veli−Matti Tuure. "Töiden organisointi perustuotanto- ja monialaisilla tiloilla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75887.

Full text
Abstract:
Tutkimusaineiston rungon muodostaa marras-joulukuussa 2006 tehty Muuttuva maaseutuyrittäjyys-yhteistutkimuksen (MuuMaa) postikysely, jossa TTS:n tutkimusosion lopullisiksi palautusprosenteiksi saatiin perustuotantotiloilla 27,5 (n1=230) ja monialaisilla tiloilla 34,3 (n2=433). MuuMaa-aineistoa täydennettiin MTT Taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitotiloille tekemällä kyselyllä, jonka TTS:n tutkimusosioon saatiin käyttökelpoiset vastaukset yhteensä 411 tilalta, jolloin vastausprosentti oli 45,3. TTS:n tutkimusosion tavoitteena on selvittää maatalousyritysten töiden organisoinnin päälinjat maa
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Sieviläinen, Elina, and Mirja Kartio. "Kevätvehnälajikkeiden laatu alueilla käytännön viljelyksillä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75628.

Full text
Abstract:
Kevätvehnää viljellään pääosin elintarvikkeiden raaka-aineeksi. Vehnän onnistunut markkinointi edellyttää ostajan asettamien laatuvaatimusten täyttämistä, jotka elintarvikepuolella koskevat hygieenisen laadun lisäksi teknistä laatua, muun muassa hehtolitrapainoa, jyväkokoa, valkuaispitoisuutta ja sakolukua. Kevätvehnän viljelyn laajentuminen pohjoisemmaksi asettaa haasteita laadun tuottamiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kevätvehnän laatu vaihtelee maan eri osissa ja mikä vaikutus kevätvehnälajikkeilla on laatuun. Lisäksi haluttiin tarkastella, onko viljelijän ilmoittamalla
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Parikka, Päivi, Veli Hietaniemi, Sari Rämö, Heikki Jalli, and Tuija Vihervirta. "Vaikuttaako muokkaus ja tautitorjunta viljan Fusarium-tartuntaan ja mykotoksiinien määrään?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76713.

Full text
Abstract:
Vuonna 2003 aloitetun ja vuoteen 2006 jatkuvan tutkimuksen tavoitteena on selvittää punahometta aiheuttavan Fusarium-tartunnan syntyä ja kehitystä kauralla ja ohralla sekä miten eri ympäristötekijät ja viljelymenetelmät, kuten syyskyntö ja suorakylvö sekä kasvitautitorjunta vaikuttavat tartuntaan. Samalla saadaan meiltä vielä puuttuvaa tietoa muokkaustavan vaikutuksesta Fusarium- sienten ja toksiinien aiheuttamaan riskiin. Fusarium- tartunnan kehitystä tutkitaan Jokioisilla kenttäkokeessa neljällä kaura- ja ohralajikkeella. Kentällä viljat on kylvetty syyskynnettyyn kasvualustaan sekä suorakyl
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Kiviranta, Kai. "Mies – aikuisopiskelun menetetty sukupuoli?" Aikuiskasvatus 26, no. 1 (2006): 69–71. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93672.

Full text
Abstract:
Median hellimä klisee yhdestä ja yhtäläisestä ’suomalaisesta miehestä’ on ikävä yleistys, jolla on valitettavan negatiivinen kaiku. Suomalainen mies käsitetään liian usein olutta kittaavaksi ja makkaraa syöväksi sohvaperunaksi. Muuttuva yhteiskunta tuottaa onneksi erilaisia miehenä olemisen malleja. Pyrin tarkastelemaan tässä suomalaista miestä aikuisopiskelun näkökulmasta. Juttu perustuu lisensiaatintutkimukseeni ja työn alla olevan väitöskirjani alustaviin tuloksiin.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Koponen, Hannu. "Nuorten kivikkoinen tie vakaalle työuralle." Aikuiskasvatus 22, no. 2 (2002): 134–41. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93409.

Full text
Abstract:
Nuorten opiskelussa ja työllisyydessä tapahtui selkeitä muutoksia 1990-luvulla. Vuosikymmenen vaihteen nousukausi muuttui lamaksi ja nuorisotyöttömyys nousi jyrkästi vuoteen 1993, mistä se pikku hiljaa aleni. Vastaavasti opiskelu yleistyi huomattavasti. Nousukauden vakaiden työsuhteiden sijaan nuorten työurat olivat vuosikymmenen lopullakin epävakaampia ja ammattitutkinnon suorittamisen jälkeinen opintojen jatkaminen huomattavan yleistä. Miten nuoret tässä tilanteessa tulivat työelämään ja mitkä tekijät vaikuttivat heidän menestykseensä työmarkkinoilla?
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Salmi, Hannu. ""Suodatinkahvia hienoksi leikattuna". Kahvinkeitin ja suomalaisten kotien modernisaatio 1950-luvulta 1970-luvulle." Tekniikan Waiheita 38, no. 2 (2020): 6–21. http://dx.doi.org/10.33355/tw.96112.

Full text
Abstract:
Kahvin keittäminen ja nauttiminen ovat olennainen osa suomalaista arkea. Toisen maailmansodan jälkeen kahvin valmistaminen suodattamalla yleistyi vuosikymmen vuosikymmeneltä, ja myös automaattiset kahvinkeittimet tulivat kuluttajamarkkinoille 1950-luvulla. Artikkeli tutkii kotien modernisaatiota kahvin valmistamisen näkökulmasta 1950-luvun alusta 1970-luvun loppuun; siihen mennessä pannukahvin kulutus oli Suomessa voimakkaasti laskenut. Artikkeli pohjautuu sanoma- ja aikakauslehdistössä julkaistuihin kahvin, suodattimien ja kahvinkeittimien mainoksiin ja kahvia käsitteleviin artikkeleihin sekä
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Peltonen-Sainio, Pirjo, Lauri Jauhiainen, Kaija Hakala, and Hannu Ojanen. "Kasvukauden pitenemisen ja olosuhteiden muuttumisen vaikutukset alueellisiin viljelymahdollisuuksiin ja tuotantokykyyn Suomessa ilmaston lämmetessä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75684.

Full text
Abstract:
Ilmastonmuutos tulee ratkaisevasti muuttamaan suomalaista kasvintuotantoa. Vaikka hillintätoimin onnistuttaisiinkin hidastamaan ilmaston lämpenemistä, emme välty ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Siksi sopeutuminen on ainoa mahdollinen tapa reagoida ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tilanteessa, jossa kuluu useita vuosikymmeniä ennen kuin hillintätoimet purevat. Suomi on maailman pohjoisin laajamittaisen ja monipuolisen kasvintuotannon maa. Koska erityisesti pohjoiset osat maapalloa lämpenevät muita nopeammin, vaaditaan Suomen kasvintuotannolta ripeää sopeutumista. Ilmaston lämpenemisen myötä nyky
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Pihlajaniemi, Henna, and Mirja Siuruainen. "Puuvartisten viherrakentamisen kasvien erikoismuotoja pohjoiseen, esimerkkinä punakoivu (Betula pubescens f. rubra)." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75800.

Full text
Abstract:
Puista ja pensaista tavataan toisinaan kasvutavan, lehtien värin tai muodon, tai kukkien värin tai kerrannaisuuden suhteen alkuperäisestä lajista poikkeavia yksilöitä. Nämä erikoismuodot ovat arvokkaita sekä tieteellisen tutkimuksen että käytännön viherrakentamisen kannalta. Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa kasvaa lukuisia tällaisia muotoja ja lajikkeita. Punalehtisiä taksoneita ovat esimerkiksi punakoivu (Betula pubescens f. rubra) ja punaharmaaleppä (Alnus incana f. rubra). Koivuista kasvavat myös liuskalehtinen loimaankoivu (B. pendula f. crispa) sekä pensasmainen rauduskoiv
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
11

Uosukainen, Marjatta. "Puuvartiset viherrakentamiskasvien harvinaisuudet." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75803.

Full text
Abstract:
Puutarhakasvien kokeilut alkoivat Suomessa jo keskiajalla ja puutarhatalous elinkeinona alkoi kehittyä maassamme 1700-luvulla. Suomeen on viimeisten 400 vuoden aikana kulkeutunut vierasperäisiä kasvilajeja puutarhoissa viljeltäviksi ja puistoihin ja puutarhoihin istutettaviksi. Aluksi kasvivalikoima oli varsin suppea ja valikoima palveli kaupunkirakentamisessa ensisijaisesti paloturvallisuutta. Puistojen rakentaminen yleistyi kaupungeissa 1800-luvulla ja samalla alkoi myös määrätietoinen ulkomaisten kasvilajien kokeilu kasvitieteellisillä puistoissa ja Metsähallinnon kokeilumetsiköissä. Helsin
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
12

Hänninen, Sari, Jakko Mononen, Ilpo  Pölönen, and Maija Miettinen. "Minkkien ryhmäkasvatus kiipeilyhäkissä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75984.

Full text
Abstract:
Minkkien hallikasvatus yleistyy Suomessa. Hallien rakennuskustannukset ovat korkeammat verrattuna perinteisiin varjotaloihin, ja siksi hallipinta-alan tehokas käyttö on tärkeää. Hollannissa on jo yleisessä käytössä kahdessa tasossa oleva häkkimalli (ns. kiipeilyhäkki), jossa voidaan kasvattaa useampia eläimiä siten, että lainsäädännön sanelemat pinta-alavaatimukset eläintä kohden täyttyvät lattiapinta-alan kasvamatta. Samalla eläinten saama liikkumatila lisääntyy, fyysinen häkkiympäristö monipuolistuu ja eläimet saavat sosiaalisia virikkeitä. Kiipeilyhäkki saattaisi olla edistysaskel paitsi el
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
13

Yli-Halla, Markku. "Happamien sulfaattimaiden luokittelu ja viljelyn vaihtoehdot." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75806.

Full text
Abstract:
Euroopan laajimmat happamien sulfaattimaiden esiintymät ovat Suomessa, Pohjanmaan rannikolla. Ne ovat kuivatuksen ja kalkituksen jälkeen hyviä viljelysmaita. Niiden pohjamaassa on lisäksi runsaat kasveille käyttökelpoisen typen varat, joita syväjuuriset kasvit voinevat hyödyntää. Salaojitetun sulfaattimaan pohjamaassa oleva sulfidi hapettuu vähitellen rikkihapoksi, joka liuottaa metalleja maa-aineksesta. Sulfaattimailta tulevat valumavedet ovatkin johtaneet kalakantojen heikkenemiseen ja suoranaisiin kalakuolemiin varsinkin kuivien kesien jälkeen. Ongelmia alkoi laajemmin ilmetä 1970-luvulla,
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
14

Elsayed, Duha, and Tanja Toropainen. "Tekijyys Ruotsin vallan aikaisessa suomenkielisessä kirjallisuudessa." Sananjalka 62, no. 62 (2020): 156–75. http://dx.doi.org/10.30673/sja.91088.

Full text
Abstract:
Tekijyys Ruotsin vallan aikaisessa suomenkielisessä kirjallisuudessa
 Tässä artikkelissa puheena on se, miten Ruotsin vallan aikana julkaistujen suomenkielisten teosten nimiösivuilla, esipuheissa sekä omistus- ja jälkikirjoituksissa ilmaistiin kirjan tekijä tai tekijät.
 Artikkelissa käsitellään kirjallisuutta 1540-luvulta vuoteen 1809. Aineisto sisältää 218 Ruotsin vallan aikaista suomenkielistä kirjaa. Aineistossa on mukana teoksia eri kirjallisuustyypeistä (uskonnollinen kirjallisuus, lakikirjallisuus, valistus- ja neuvokirjat ja kaunokirjallisuus).
 Vaikka eri kirjallisuusty
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
15

Silvennoinen, Heikki, and Joel Kivirauma. "Oppisopimuskoulutus joustavassa koulutusjärjestelmässä." Aikuiskasvatus 12, no. 1 (1992). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96788.

Full text
Abstract:
Artikkelissa esitellään työpaikkakoulutus Suomessa, sen yleisyys ja jakautuminen ammattialoittain ja sukupuolen mukaan. Kirjoittajat arvioivat oppisopimuskoulutuksen soveltuvuutta työelämänkoulutuksen muotona ja pitävät sitä erinomaisen käyttökelpoisena ja ekonomisena kouluttautumisen muoto. Sitä ei kuitenkaan tulisi käyttää yritysten hetkellisten työvoimatarpeiden tyydyttämiseen. Oppisopimuskoulutukseen monesti liittyvä rutiinityön luonne paljastaa laajemman työelämän pulman: työelämä ei vastaa nykyihmisen toiveita tehdä mielekästä työtä.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
16

Aaltonen, Katri, Kaarlo Lekander, Elina Ahola, and Heikki Hiilamo. "Toimeentulotuen saajien lääkekorvausoikeudet ja lääkkeiden käyttö." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 55, no. 4 (2018). http://dx.doi.org/10.23990/sa.68862.

Full text
Abstract:
Eriarvoisuus terveyspalvelujen laadussa ja saatavuudessa voi vahvistaa sosioekonomisia terveyseroja. Toimeentulotuen saajat sairastavat ja käyttävät julkisia terveyspalveluja muuta saman ikäistä väestöä enemmän. Tutkimuksessa vertailtiin rekisteriaineiston avulla toimeentulotuen saajien (N=37 836) ja ei-toimeentulotuen saajien (N=430 997) lääkekorvausoikeuksia ja lääkkeiden käyttöä Helsingissä vuonna 2010. Menetelminä käytettiin vakiointia ja logistista regressioanalyysia. Kun erot ikä- ja sukupuolirakenteessa, maahanmuuttajataustassa, tulotasossa ja opiskelijoiden osuudessa vakioidaan, toimee
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
17

Valtonen, Taarna. "Ylä-Tenon saamelaisten maiseman kielellinen ulottuvuus." Elore 27, no. 2 (2020). http://dx.doi.org/10.30666/elore.97259.

Full text
Abstract:
Artikkeli käsittelee Utsjoen Ylä-Tenolla sijaitsevan kolmen kylän saamelaisten paikkoihin ja maisemaan liittyvää perinnettä sekä paikannimien ja paikkoihin liittyvän perinteen suhdetta 1900-luvulla. Analyysin teoreettisena kehyksenä on kognitiivinen kielen- ja kulttuurintutkimus. Tärkeimpänä tutkimusaineistona ovat ns. Talvadas-projektin suomen- ja pohjoissaamenkieliset äänitteet 1960- ja 1970-luvuilta sekä omat kokemukset ja kenttätyöt alueella vuodesta 1996 alkaen. Aineistoa tarkastellaan emic-näkökulmasta: paikallisia perinnetermejä käyttäen ja kertojien omia tulkintoja kunnioittaen. Artikk
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
18

Kangas, Elina, Jorma Tynjälä, Raili Välimaa, and Hanne Kivimäki. "Lukiolaisten masentuneisuus ja vanhempien työllisyystilanne –Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoiden vertailua." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 54, no. 2 (2017). http://dx.doi.org/10.23990/sa.63651.

Full text
Abstract:
Suomessa väestöryhmien väliset hyvinvointierot ovat suuria. Tutkimuksissa on raportoitu esimerkiksialueellisia, sosioekonomisten ryhmien välisiä ja suomen- ja ruotsinkielisen kieliryhmän välisiähyvinvointieroja. Nämä erot näkyvät myös lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa.Tässä tutkimuksessa analysoitiin, vaihteleeko Uudenmaan ja Pohjanmaan lukiolaistenmasentuneisuuden yleisyys lukion opetuskielen, sukupuolen, maakunnan ja vanhempientyöllisyystilanteen suhteen. Aineistona olivat vuosina 2010 ja 2011 Kouluterveyskyselyihin(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) vastanneet Uudenmaan ja Pohj
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
19

Isomaa, Saija. "Historiallinen poetiikka tutkimussuuntauksena." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 18, no. 3 (2021). http://dx.doi.org/10.30665/av.100038.

Full text
Abstract:
Artikkeli tarkastelee historiallisesta poetiikasta käytyä keskustelua 1800-luvulta nykypäiviin sekä hahmottelee sitä tutkimussuuntauksena, joka keskittyy kirjallisten ilmiöiden historialliseen tarkasteluun, kuvaamiseen ja teoretisointiin. Poetiikka on ymmärretty 1500-luvulta lähtien ei-historiallisesti, mutta venäläinen Aleksander Veselovski loi 1800-luvun lopussa historiallisen poetiikan käsitteen, joka vaikutti laajasti myöhempään tutkimukseen suoraan ja epäsuorasti. 1900-luvun alkupuolta ja puoliväliä hallitsivat synkroniset poetiikan teoriat, mutta historialliset poetiikan ohjelmat alkoiva
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
20

Etelämäki, Marja, Markku Haakana, and Mia Halonen. "Keskustelukumppanin kehuminen suomalaisessa keskustelussa." Virittäjä, no. 4 (December 19, 2013). http://dx.doi.org/10.23982/vir.7942.

Full text
Abstract:
Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen arkikeskustelun kehuja kolmen peruskysymyksen kautta: 1) millaisia kehut ovat rakenteeltaan, 2) miten kehut otetaan vastaan ja 3) millaisissa tilanteissa kehuja esitetään ja mitä niillä tehdään? Tutkimus on metodiltaan keskustelunanalyyttinen: kehuja analysoidaan osana aitojen keskustelujen toiminnallista kudosta. Kehu määritellään tutkimuksessa vastaanottajaan tavalla tai toisella kohdistuvaksi myönteiseksi arvioksi. Kehu voi arvioida vastaanottajaa monella tavalla: kehuttavana voi olla esimerkiksi puhekumppanin luonne, hänen toimintansa tietyssä tilante
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
21

Piirainen, Marjukka. "Kaswutarha – hyötyä, huwitusta ja siweyden tuntoa." Elore 26, no. 1 (2019). http://dx.doi.org/10.30666/elore.77752.

Full text
Abstract:
Artikkelin aiheena on suomenkieliselle valtaväestölle, ”kansalle”, 1860–1930-luvuilla suunnattu puutarhavalistus. Tarkastelujakson aikana Suomi muuttui autonomisesta suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi valtioksi, jonka rakentumisen edellytyksenä oli kansallinen yhtenäisyys. Sitä turvasivat yleisen sivistystason nostaminen ja väestön taloudellisen tilanteen kohentaminen muun muassa maataloustuotantoa tehostamalla. Kotipuutarhaviljely kuitenkin yleistyi kansan keskuudessa hitaasti, ja vielä 1900-luvun alussa sekä puutarhan hyöty- että koristekasvit olivat maan pohjoisosissa lähes tuntemattomia.&#
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
22

Kuusela, Hanna, Veera Kaleva, Tuukka Tomperi, Mikko J. Poutanen, and Tuomas Tervasmäki. "Korkeakoulupolitiikan muuttuvat valtasuhteet Suomessa." Politiikka 63, no. 2 (2021). http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.101246.

Full text
Abstract:
2000-luvun alkuvuosina suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa yleistyi näkemys kiireellisestä tarpeesta uudistaa järjestelmää. ”Rakenteelliseksi kehittämiseksi” kutsuttu kokonaisreformi tähtäsi resurssien keskittämiseen, yksiköiden karsimiseen ja yliopistojen profiloitumiseen. Tarkastelemme artikkelissa uuden säätiöyliopistomallin syntyä osana tätä kehitystä ja vuoden 2009 yliopistolakiuudistusta. Tulkintamme mukaan säätiöyliopistojen synnyn mahdollistivat valtion, elinkeinoelämän ja yliopistojen ylimmän johdon intressien kohtaaminen. Säätiöyliopistojen syntyprosessiss
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!

To the bibliography