Academic literature on the topic 'Yliopisto'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Yliopisto.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Journal articles on the topic "Yliopisto"
1
Muhonen, Reetta. "Opinteitä ikääntyvien yliopistoon." Aikuiskasvatus 34, no. 4 (December 1, 2014): 312–16. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94116.
Full textAbstract:
Suomessa vanhempien ja nuorempien ikäluokkien väliset koulutuserot ovat suuria. Vielä muutama sukupolvi sitten koulua käytiin sisällissodan voimakkaasti kahtia repimässä maassa. – Reetta Muhosen väitöskirja Opinteitä ikääntyvien yliopistoon : sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys (Jyväskylän yliopisto 2014).
2
Poikela, Esa. "Yliopistopedagogisen asiantuntemuksen jäljillä." Aikuiskasvatus 25, no. 1 (February 15, 2005): 58–66. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93605.
Full textAbstract:
Yliopiston tärkein olemassaolon oikeutus on ollut tiedon tuottaminen, ja tieto itsessään on yliopistoinstituution päämääränä. Tieto itseisarvona on kuitenkin ammentunut legitimaatiolähteenä tyhjiin. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa yliopisto on menettänyt asemansa tärkeimpänä tiedon tuottamisen ja jakamisen instituutiona, väittää aikamme tunnettu sosiologi, professori Gerard Delanty. Artikkelissa pohdiskellaan yliopistoa tietoinstituutiona yliopistopedagogiasta ja sen uudistumisesta käsin. Pedagogisen reformin vaikeus on kuitenkin kulttuurisen muutoksen vaikeudessa, kirjoittaja toteaa.
3
Kantasalmi, Kari. "Kesäyliopistolaitos alueellisena ilmiönä." Aikuiskasvatus 30, no. 3 (September 15, 2010): 185–95. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93881.
Full textAbstract:
Kesäyliopiston juuret ovat ylioppilaiden valmentamisessa yliopisto-opiskeluun sekä sittemmin myös kansakoulunopettajien jatko-opintotarpeissa. Nimestään huolimatta kesäyliopisto ei ole eikä ole ollut osa yliopistoa, vaan se on paikallinen yhdistys, jonka merkitys on valtakunnallinen. Nykyisin kesäyliopisto sijoittuu vapaan sivistystyön ja yliopiston kiinnostavaan rajamaastoon. Kirjoittaja tarkastelee, miten erilaiset sisäisen ja ulkoisen alueellistamisen muodot ovat vaikuttaneet kesäyliopistolaitoksen synnyssä ja myöhemmässä muutoksessa. – Artikkelissa esitetään sosiologis-historiallista analyysia kesäyliopistolaitoksen alueellisesta luonteesta.
4
Halttunen, Nina, and Marika Alho-Malmelin. "Suurten ikäluokkien toinen mahdollisuus?" Aikuiskasvatus 27, no. 3 (September 15, 2007): 173–83. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93763.
Full textAbstract:
Artikkelissa tarkastellaan aikuisia, jotka ovat hakeutuneet yliopisto-opiskelijoiksi 50-vuotiaina tai sitä vanhempina. Kysymyksessä on sukupolvi, joka massoitti 1960-luvulla yliopistot. Keitä tässä sukupolvessa ovat myöhäiskeski-iällä yliopisto-opintonsa aloittaneet? Ovatko he toisen opiskelumahdollisuuden saaneita vai niitä, jotka jättivät nuorena mahdollisuutensa käyttämättä? Problematiikkaa valotetaan artikkelissa myös tapauskuvauksesta käsin.
5
Matilainen, Pekka. "Sivistystä vai tulostehtailua?" Aikuiskasvatus 23, no. 1 (February 15, 2003): 70. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93463.
Full text
6
Toimituskunta. "Aikuiskoulutus virkistää ja nuorentaa." Aikuiskasvatus 20, no. 4 (December 1, 2000): 352–53. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93320.
Full textAbstract:
Arja Kilpeläisen väitöstutkimus Naiset paikkaansa etsimässä : aikuiskoulutus naisen elämänkulun rakentajana / Arja Kilpeläinen. Väitöskirja : Jyväskylän yliopisto. (Jyväskylä studies in education, psychology and social research ; 163) Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 2000. 155 s.
Arja Kilpeläinen väitteli 12.5.2000 Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vastaväittäjänä tohtori Leena Koski.
yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vastaväittäjänä
tohtori Leena Koski. Kirjan myynti: myynti@library.jyu.fi.
7
Varila, Juha. "Onko oppiminen elämänkokemusta?" Aikuiskasvatus 20, no. 1 (February 15, 2000): 67–69. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93270.
Full textAbstract:
Persoonallisesti merkittävät oppimiskokemukset : tutkimus luokanopettajaksi opiskelevien oppimiskokemuksista / Raimo Silkelä. (Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja ; 52) Väitöskirja. Joensuu : Joensuun yliopisto, 1999.
8
Kallioniemi-Chambers, Virve. "Kulttuuriset ajan mallit yliopiston pedagogisessa projektitoiminnassa." Aikuiskasvatus 30, no. 3 (September 15, 2010): 224–27. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93885.
Full textAbstract:
Virve Kallioniemi-Chambersin väitöskirjatutkimuksen kohteena oli pedagoginen yhteistoiminta, jota yliopisto tekee lisääntyvässä määrin erilaisten organisaatioiden ja toimijaosapuolten kanssa. Pedagogisen yhteistoiminnan kulttuurista ulottuvuutta hän käsitteellisti ajan näkökulmasta. Tutkimuksen innoittajana on yliopistotyön vetovoimatekijänä esitetty niin sanottua ajattoman ajan lupaus. Tutkimus kysyy, millainen on yliopiston pedagogisen projektitoiminnan aikakulttuuri. Tutkimus oli tapaustutkimus, jonka kohteena on kaksi yliopiston ammattikasvatuksellista yhteistyöprojektia.
9
Heikkinen, Anja, Niina Lilja, and Anna Metteri. "Yliopiston eetosta etsimässä." Aikuiskasvatus 38, no. 4 (November 30, 2018): 326–32. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88389.
Full textAbstract:
Tampereen yliopistossa järjestettiin turvapaikanhakijoille avoin kurssi, jonka taustalla oli huoli nyky-yliopiston eetoksesta ja kysymys siitä, miten yliopisto toteuttaa kasvatusvastuutaan maapalloisten kriisien ja niiden paikallisten vaikutusten edessä. Tavoite oli pohtia kriittisesti maahanmuuton kysymyksiä monitieteisissä ryhmissä ja kyseenalaistaa monikulttuuristumista ja työelämän muutosta koskevia valtavirtadiskursseja.
10
Heikkinen, Anja, Niina Lilja, and Anna Metteri. "Yliopiston eetosta etsimässä." Aikuiskasvatus 38, no. 3 (November 30, 2018): 320–25. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88376.
Full textAbstract:
Tampereen yliopistossa järjestettiin turvapaikanhakijoille avoin kurssi, jonka taustalla oli huoli nyky-yliopiston eetoksesta ja kysymys siitä, miten yliopisto toteuttaa kasvatusvastuutaan maapalloisten kriisien ja niiden paikallisten vaikutusten edessä. Tavoite oli pohtia kriittisesti maahanmuuton kysymyksiä monitieteisissä ryhmissä ja kyseenalaistaa monikulttuuristumista ja työelämän muutosta koskevia valtavirtadiskursseja. näkökulmia.
Dissertations / Theses on the topic "Yliopisto"
1
Kemppainen, K. (Kirsi), and R.-K. (Roosa-Karoliina) Laine. "Yliopisto-opintojen työelämärelevanssi:Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmien vastuuhenkilöiden käsityksiä työelämärelevanssista." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201703141345.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tutkimuksessa tarkastellaan yliopisto-opintojen työelämärelevanssia Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmien vastuuhenkilöiden näkökulmasta. Tutkimuksessamme pyritään selvittämään tutkimushenkilöiden käsityksiä työelämärelevanssin tavoitteista, työelämäyhteyksien nykyisistä toteutumismuodoista sekä opiskelijoiden työelämäorientaation tukemisesta. Aihe on relevantti, koska työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja etenkin viime vuosikymmenien aikana kokenut suuria uudistuksia. On tärkeää, että korkeakoulutus pystyy vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin.
Yksi yliopistojen tehtävä on tuottaa asiantuntijoita julkisen- ja yksityisen sektorin työtehtäviin. Tähän tavoitteeseen päästäkseen, yliopistoissa pyritään tarjoamaan työelämäyhteyksiä opiskelijoille jo opintojen aikana sekä edistämään heidän työelämäorientaatiotaan. Myös Oulun yliopistossa tehdään töitä näiden tavoitteiden täyttämiseksi.
Pro gradu-työmme tutkimussuuntaus on fenomenografia, joka tutkii ihmisten käsityksiä tutkimuksen alla olevista ilmiöistä. Tutkimuksemme lähtökohta on tutkimushenkilöiden käsitykset työelämärelevanssista. Aineisto on kerätty Oulun yliopiston toimesta vuonna 2015 laajan sisäisen auditoinnin tarpeisiin. Tutkimukseen vastanneita henkilöitä on 56. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomakehaastattelua. Sen yhdessä osiossa tutkitaan käytänteitä opintojen työelämärelevanssia koskien. Käytämme tätä osiota tutkimuksessamme ja se koostuu avoimista kysymyksistä. Aineisto on analysoitu abduktiivisen laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksessa selvisi, että Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmien vastuuhenkilöt ovat omaksuneet kansainväliset ja kansalliset korkeakoulutusta määrittävät säädökset ja viitekehykset, jotka määrittelevät työelämärelevanssin sisältymisen korkeakouluopintoihin. Teorian vastaisesti tutkimushenkilöt eivät nostaneet kandidaatintutkinnon tunnistamista, kansainvälistymistä eivätkä työskentelyä opintojen ohella työelämärelevanssia edistäviksi tekijöiksi.
Tutkimus on suoritettu paikallisesti Oulun yliopistossa, joten tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä. Siitä huolimatta tutkimuksemme antaa osviittaa mahdollisista kehityskohteista Oulun yliopistossa. Esimerkiksi opiskelijoiden työskentelyä opintojen ohella voisi tukea, koska on tieteellistä näyttöä siitä, ettei se hidasta opintojen suorittamista, mutta kehittää opiskelijan työelämäorientaatiota.
2
Nivakoski, A. (Annika). "Lukiomaantieteestä yliopisto maantieteeseen:tapaustutkimus Oulun yliopiston ensimmäisen vuoden maantieteen opiskelijoiden muuttuvasta maantiedekäsityksestä." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201709012778.
Full textAbstract:
Tapaustutkimuksen kohteena ovat ne 47 opiskelijaa, jotka aloittivat maantieteen opinnot Oulun yliopistossa syksyllä 2016. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mikä on opiskelijoiden käsitys maantieteestä lukio-opintojen jälkeen ja kuinka maantiedekäsitys muuttuu ensimmäisen maantieteen korkeakouluopintojen parissa vietetyn vuoden aikana. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa koulumaantieteen ja maantieteen tieteenalan välinen kuilu, joka johtuu siitä, ettei koulussa opetettavaan maantieteeseen ole tullut riittävästi päivityksiä maantieteen tutkimuksesta. Koulumaantiede on jäänyt maantieteen tieteenalasta jälkeen ja se näkyy maantieteen opetussuunnitelmissa luonnonmaantieteen aiheiden korostettuna runsautena ja kulttuurimaantieteen aiheiden niukkuutena. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään, näyttäytyykö maantieteiden välinen kuilu maantieteen opiskelijoille.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, joka toteutettiin ennen-jälkeen -asetelmana lukuvuoden 2016–2017 alussa ja lopussa Oulun yliopistossa. Kyselyjen avulla kerätty laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja määrällinen aineisto tilastollisia menetelmiä käyttäen.
Tutkimustulosten mukaan opiskelijat olivat menestyneet maantieteen lukio-opinnoissa ja heidän maantiedekäsityksensä oli ennen maantieteen yliopisto-opintojen aloittamista hyvin samankaltainen lukion maantieteen opetussuunnitelman kanssa. Heidän maantiedekäsityksensä sisälsi asioita, jotka eivät kuulu maantieteen tieteenalan sisältöihin. Tämä johtuu siitä, että nämä sisällöt kuuluvat osaksi lukion maantieteen opetusta. Opiskelijoiden oman näkemyksen mukaan heidän maantiedekäsityksensä oli muuttunut merkittävästi maantieteen yliopisto-opintojen aikana, mikä ei kuitenkaan näy selkeästi kahden kyselyn avulla kerättyjä aineistoja vertailemalla. Tutkimustulokset osoittavat, ettei lukion maantiede ole opettanut maantieteellistä näkökulmaa, josta asioita tarkastellaan. Opetussisällöissä on parantamisen varaa etenkin kulttuurimaantieteen aiheiden osalta, sillä tapaustutkimuksen kohteena olevat opiskelijat kokivat juuri kulttuurimaantieteen eroavan lukiossa opitusta. Luonnonmaantieteen sisällöt osattiin hyvin, mutta niihin oli sekoittunut paljon aiheita, jotka eivät kuulu maantieteen tieteenalaan.
3
Korpinen, K. P. (Kalle-Pekka). "Projektinhallinan video yliopisto-opetuksessa." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405241497.
Full textAbstract:
Tutkielman tavoitteena oli selvittää millainen video auttaa yliopisto-opiskelijaa ymmärtämään projektinhallinnan keskeisten osa-alueiden tärkeyden? Tämä tutkielma toteutettiin kyselytutkimuksena, jota täydennettiin teemahaastatteluilla.
Lähtökohtana kyselylle oli projektiryhmän tuotos syksyn 2012 Projekti II kurssilla. Projektiryhmä tuotti projektityöskentelyä kuvaavan videon Big Things Have Small Beginnings, joka otettiin käyttöön osaksi kyseisen kurssin opiskelumateriaalia. Tämän myötä tuli esille halu selvittää kuinka opiskelijat kokevat kyseisen videotuotoksen opiskelumateriaalina: kuinka projektinhallinnan video on auttanut ymmärtämään eri projektihallinnan osa-alueita?
Tässä tutkimuksessa kyselytutkimuksella evaluoitiin projektinhallinnan videota, joka on osa Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteidenlaitoksen Projekti II kurssin opetusmateriaalia. Videon ymmärrettävyyttä testattiin tutkimuksessa suoritetuilla kyselyillä. Vastaajat kyselyissä olivat Tietojenkäsittelytieteidenlaitoksen Projekti II kurssin opiskelijoita. Vastausten perusteella voidaan arvioida, että videon avulla opiskelijat olivat ymmärtäneet eri projektinhallintaa osa-alueet pääosin todella positiivisesti. Voidaan myös arvioida, että videota pidettiin opettavaisena ja sitä oli pidetty hyvänä lisänä aloitusluennolle. Tutkimuksen merkittävyydestä voidaan todeta, että opiskelijoiden tuotos on otettu osaksi yliopisto-opetuksen opetusmateriaalia. Hyvä palaute videosta opetusmateriaalina voi edesauttaa opiskelijavetoisten materiaalien tuottamista yliopisto-opetuksessa jatkossakin.
Haasteena tässä tutkielmassa on ollut löytää vastaavia tutkimuksia, kuin tämä tutkielma on. Näin ollen tässä tutkielmassa on keskitytty yleisimmin multimediamateriaaleihin ja keskittyen lisäksi erityisesti videomateriaaleihin. Myös huumori on tuotu esille johtuen tuotetun videon humoristisesta luonteesta.
4
Hylkilä, K. (Krista). "Kirjallisuuskatsaus yliopisto-opiskelijoiden yleisimmistä mielenterveysongelmista." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805091680.
Full textAbstract:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat yliopisto-opiskelijoiden yleisimpiä mielenterveysongelmia ja mitkä tekijät vaikuttavat mielenterveysongelmien ilmaantuvuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa yleisimmistä mielenterveysongelmista, joita yliopisto-opintojen aikana ilmenee ja selvittää vaikuttavia tekijöitä mielenterveysongelmien ilmenemiseen. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku tehtiin neljään eri tietokantaan; Medic, Scopus sekä CINAHL ja yksi haku tehtiin manuaalisesti. Varsinaiseen katsaukseen valikoitui neljä alkuperäistutkimusta, jotka täyttivät asetetut sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Tämän kirjallisuuskatsauksen mukaan yleisimmin esille nousseet mielenterveysongelmat ovat masennus, ahdistuneisuushäiriöt, stressi sekä uniongelmat. Muita mielenterveysongelmia oli harvemmin tutkittu yliopisto-opiskelijoilla. Mielenterveysongelmien ilmaantuvuuteen vaikuttavia tekijöitä kirjallisuuskatsauksen mukaan ovat sukupuoli, ikä, vanhempien tausta, opintojen kesto ja opintojen ala. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää psyykkisten oireiden ennaltaehkäisyssä ja yliopiston terveyspalveluiden kehittämisessä.
5
Koivisto, M. (Markku). "Saavutustavoitteiden yhteys akateemiseen viivyttelyyn yliopisto-opiskelijoilla." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201803131351.
Full textAbstract:
Tiivistelmä
Saavutustavoitteilla tarkoitetaan neljää erilaista päämäärätyyppiä, joita ihmiset pyrkivät toiminnoillaan saavuttamaan. Nämä tavoitteet jaetaan nelikentän muotoon. Ensimmäinen puoli nelikentästä erottaa tavoitteet sen mukaan tavoitteleeko henkilö syvällisempää ymmärrystä ja asian hallintaa, vai pelkästään normatiivisten standardien suhteen verrattavaa menestystä. Toinen nelikentän puoli erottelee puolestaan sen pyrkiikö henkilö tavoittelemaan hyvää tulosta, vai välttelemään huonoa tulosta. Akateemisella viivyttelyllä puolestaan tarkoitetaan pakollisten tai tärkeiden toimintojen, kuten tenttiin lukemisen tai esseen kirjoittamisen siirtämistä myöhemmäksi, vaikka tästä siirtämisestä tiedetään olevan negatiivisia seurauksia. Akateemisen viivyttelyn tiedetään olevan hyvin yleinen ilmiö. Tutkimustuloksesta riippuen 30–60 % opiskelijoista viivyttelee opintoihinsa liittyvissä tehtävissä, kuten tenttiin lukemisessa tai esseen kirjoittamisessa. Lisäksi sen tiedetään olevan yhteydessä heikompaan hyvinvointiin ja heikompaan akateemiseen suoriutumiseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia saavutustavoitteiden ja akateemisen viivyttelyn välistä yhteyttä yliopisto-opiskelijoilla. Tutkimukseen osallistui 249 opiskelijaa suomalaisesta yliopistosta. Osallistujista 81,1 % (n=202) oli naisia ja 18,9 % (n=47) oli miehiä. Osallistujat vastasivat kyselylomakkeisiin sekä saavutustavoitteista, että viivyttelystä. Saavutustavoitteita mitattiin Elliotin ja McGregorin 12-osaisella mittarilla (The Achievement Goal Questionnaire) ja viivyttelyä Tuckmanin 16-osaisella viivyttelymittarilla (Tuckman Procrastination Scale). Regressioanalyysin tulokset osoittavat sekä hallitsemattomuuden välttelyn (p<0,001) että suoriutumattomuuden välttelyn (p<0,01) olevan yhteydessä lisääntyneeseen viivyttelyyn. Kumpikaan tavoittelusuuntauksista ei ollut yhteydessä viivyttelyyn.
Tulokset poikkeavat selkeästi sekä Pohjois-Amerikassa, että Kauko-Idässä tehdyistä aiemmista tutkimuksista. Ristiriidat aiempien tutkimustulosten kanssa herättävät kysymyksiä siitä, miten paljon saavutustavoitteiden yhteys akateemiseen viivyttelyyn on sidoksissa mm. tutkimusjoukon kulttuuriseen taustaan, sekä akateemisten tehtävien haastavuuteen ja mielekkyyteen.
6
Kautto, V. (Vesa). "Tieteellisen kirjallisuuden arvioinnin ohjaus yliopisto-opetuksessa:neljän tieteenalan tarkastelu." Doctoral thesis, University of Oulu, 2004. http://urn.fi/urn:isbn:9514274725.
Full textAbstract:
Abstract This research seeks to answer the following questions: In which contexts are Finnish undergraduate university students taught to evaluate research literature? What kind of teaching is given? What kind of evaluation criteria are the students encouraged to use? The theoretical framework is based on Tony Becher's model of the cognitive and social features of academic disciplines and the differences among them, which he presented in his book Academic Tribes and Territories in 1989. Accordingly, the study examines what are the major features of the disciplines in question and analyses whether these features explain the way evaluation is taught. The study is based on a qualitative approach. The empirical material was gathered by interviewing 18 university lecturers and 14 students from the universities of Helsinki and Tampere in spring 2001. The interviewees represented Physics (University of Helsinki), Medicine, Social Policy and Social Work and Literary Studies. In addition, a content analysis of ten Finnish master's thesis handbooks published between 1995–2003 was carried out. Medicine demonstrated the most extensive and planned approach to the teaching of evaluation. In other disciplines, teaching was dependent on the interest of the individual lecturers. In Material Physics and in Applied Physics, students had to carry out extensive analysis and evaluation of articles. Some article analysis was carried out also in Social Policy and Social Work and Literary Studies. The evaluation criteria for the literature were most explicit in Physics and Medicine. In Physics, lecturers advised students to focus on approach, experimental methods and results, in Medicine on approach, research methodology, material and the strength of the evidence. In Social Policy and Social Work, methodology and different schools of thought played a significant role in evaluation. Schools of thought were also important in Literary Studies. In the different disciplines, the views on the criteria predicting the quality of publications variedTiivistelmä Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Missä yhteyksissä tieteellisen kirjallisuuden arviointia opetetaan perustutkintokoulutuksessa suomalaisessa yliopistossa? Millä tavoin opetusta annetaan? Millaisia kirjallisuuden arvioinnin kriteerejä kehotetaan käyttämään? Tutkimuksen teoreettinen kehys on monitieteinen. Keskeisin aines on Tony Becherin kirjassaan Academic tribes and territories (1989) esittämä malli tieteenalojen kognitiivisista ja sosiaalisista piirteistä ja niiden eroavuuksista. Tämän mukaisesti selvitetään, mitkä ovat tarkasteltujen tieteenalojen keskeiset ominaisuudet ja selittävätkö nämä ominaisuudet arvioinnin ohjauksen luonnetta ja tieteenalakohtaisia eroja. Lähestymistapa on laadullinen. Empiirinen aineisto koottiin haastattelemalla 18 yliopisto-opettajaa ja 14 opiskelijaa Helsingin ja Tampereen yliopistoissa keväällä 2001. Haastatellut edustivat fysiikkaa (Helsingin yliopisto), lääketiedettä, sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalityötä sekä kirjallisuudentutkimusta. Haastatteluja täydensi sisällönanalyysi kymmenestä suomenkielisestä tutkielmanteon oppaasta, jotka olivat ilmestyneet vuosina 1995–2003. Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa oli käytössä ongelmaperustainen opetusmenetelmä, muilla aloilla annettiin perinteistä luentoihin, harjoituksiin ja kirjallisuuden tenttimiseen painottunutta opetusta. Yhteisesti suunniteltua ja laajinta tieteellisen kirjallisuuden arvioinnin opetus oli lääketieteessä. Muilla tieteenaloilla ohjaus perustui yksittäisten opettajien harrastuneisuuteen. Materiaalifysiikassa ja sovelletussa fysiikassa opiskelijat harjoittelivat arviointia analysoimalla runsaasti artikkeleita. Jossain määrin artikkelien analysointia esiintyi myös sosiaalitieteissä ja kirjallisuudentutkimuksessa. Kirjallisuuden arviointikriteerit olivat selkeimmät fysiikassa ja lääketieteessä. Opettajat kehottivat opiskelijoita kiinnittämään fysiikassa huomiota menetelmään, koeasetelmaan ja tuloksiin, lääketieteessä tutkimusasetelmaan, menetelmään, aineistoon ja näytön riittävyyteen. Sosiaalipolitiikassa ja sosiaalityössä evaluoinnin kannalta tärkeitä olivat tutkimusmenetelmät ja mihin tutkimusperinteeseen julkaisu kuului. Koulukunta oli tärkeä myös kirjallisuudentutkimuksessa. Käsitykset julkaisun laatua ennustavista kriteereistä vaihtelivat, kuitenkin esimerkiksi lehden tasoa pidettiin yleisesti laadun takeena. Käsitys käyttökelpoisen kirjallisuuden iästä vaihteli aloittain. Tutkimus osoittaa, että tieteenalojen peruspiirteet vaikuttivat arvioinnin ohjauksen luonteeseen ja arviointikriteereihin. Toisaalta on havaittavissa paikallisten perinteiden vaikutusta
7
Hilke, H. (Hannes). "Yliopisto Venäjän painostuksen alla:Edvard Hjelt rehtorina Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605251954.
Full text
8
Kauppi, S. (Suvi). "Yliopisto-opiskelijoiden tuen tarve ja tukipalveluihin hakeutuminen perusteltuna toimintana." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201709062826.
Full textAbstract:
Yliopisto-opiskelijat eivät usein hae ohjausta, mutta kokevat kuitenkin tarvitsevansa sitä. Korkeakouluohjauksen yksi paradokseista onkin sanottu olevan opiskelijoiden tuen hyödyntämättömyys, vaikka tukea tarjotaan. Tukipalveluiden tarpeellisuutta saatetaan siten usein arvioida tukipalveluiden käytön ja asiakkaiden määrällä, mikä ei kuitenkaan kerro kaikkea tukipalveluiden tai tuen tarpeesta. Tukipalvelujen välttäminen voi vaikuttaa ohjaustoimijoiden kannalta siltä, ettei tukipalveluita tarvita, vaikka opiskelijoiden toiminnalle voi olla jokin muu perustelu. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella Oulun yliopiston opiskelijoiden tukeen liittyviä subjektiivisia kokemuksia subjektitieteellisestä näkökulmasta. Tutkielmassa lähestyn opiskelijoiden omaa kantaa ja toiminnan perustelluisuutta tukipalveluihin hakeutumiseen ja tuen tarpeisiin liittyen hyödyntäen persoonalliseen osallisuuteen ja psykologiseen pääomaan liittyviä käsitteitä. Valitsemieni käsitteiden avulla tuotan tietoa, jota voidaan hyödyntää yliopiston ohjauksen kehittämisessä.
Tutkielma on sosiokulttuurisen kasvatuspsykologian kulttuuri-historialliseen juonteeseen paikantuva laadullinen kyselytutkimus. Aineisto on kerätty Oulun yliopiston toisen vuosikurssin opiskelijoille kohdistetulla verkkokyselyllä. Kyselyyn vastasi 116 opiskelijaa. Kysely keskittyi sekä yleisesti ohjaustoimintaan, että psykologisen pääoman ulottuvuuksien tukemiseen Oulun yliopistossa, sillä tutkimusprosessin alussa tutkielman tavoite oli tarkastella opiskelijoiden kokemuksia psykologisen pääoman valossa. Myöhemmin tarkastelun kohteeksi valikoitui tuen tarpeet, tukipalveluihin hakeutuminen ja niihin liittyvät toimintaperusteet ja oma kanta näiden vastatessa parhaiten tutkielmani tavoitteita. Olen lähestynyt opiskelijoiden kokemuksia tavalla, jota voidaan kuvata deskriptiivisellä käymisellä opiskelijoiden elämisen näyttämöille. Persoonallista osallisuutta olen jäsentänyt tutkimuksessa perustelumalleilla. Perustelumallien joukkoa on jäsennetty Grounded theory -menetelmän avulla kokonaiskuvan luomista varten.
Tuloksena on kategoriamalli, joka sisältää 18 alakategoriaa, 4 välikategoriaa ja näitä kaikkia yhdistävä kategoria ”Opiskelun tuki opiskelijan näkökulmasta”. Neljästä välikategoriasta hahmottuu kolme kokonaisuutta, jotka kuvaavat opiskelijoiden toiminnan perustelluisuutta ja omaa kantaa liittyen tukipalveluihin hakeutumiseen, tuen tarpeisiin ja tulevaisuususkon tukemiseen. Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa olen käyttänyt ”Kokemus psykologisena kohteena” -teoksessa (1995) esitettyjä kriteereitä kokemuksen tutkimukselle. Tutkimuksen tulokset ovat potentiaalisesti yleistettävissä kaikkialla, missä tutkimuksen kuvaamat olosuhteet ovat vastaavanlaiset. Parhaiten tuloksista hyötynee tutkimusympäristönä toiminut Oulun yliopisto.
9
Seikkula, M. (Marika). "Yliopisto-opiskelijoiden tietotyötaitojen oppiminen kohteellisen työskentelyn avulla kandidaattivaiheen kursseilla." Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905252143.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yliopisto-opiskelijoiden tietotyötaitojen oppimista kandidaattivaiheen kursseilla. Tietotyötaidoilla tarkoitetaan yleisiä taitoja, joita ihminen tarvitsee työelämän lisäksi erilaisissa tilanteissa, missä ratkaistaan avoimia ongelmia yhteistyössä. Oppimista tarkastellaan tässä tutkimuksessa kohteellisen työskentelyn avulla. Kohteellisen työskentelyn taustalla on tiedonluomismetaforan (Paavola & Hakkarainen 2005) näkemys oppimisesta. Tiedonluomismetafora korostaa yksilöoppimisen ja yhteisöllisen oppimisen lisäksi jonkin uuden konkreettisen tuotoksen ja uuden tiedon luomista osana oppimisprosessia.
Tutkimuksen aineisto (N=401) on kerätty suomalaisesta yliopistosta ja se koostuu kandidaattivaiheen opiskelijoista oikeus- ja kasvatustieteen kursseilta. Aineisto on kerätty tietokäytäntökyselyä (Muukkonen et al. 2017) käyttäen ja tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitä tietotyötaitoja opiskelijat itse arvioivat oppineensa, työkokemuksen merkitystä tietotyötaitojen oppimiselle ja opiskelijoiden oma näkemys opiskelusta, joka sisälsi kohteellista työskentelyä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oikeus- ja kasvatustieteen opiskelijoiden tietotyötaitojen oppimisessa on löydettävissä eroavaisuuksia. Eroja voi selittää esimerkiksi kurssien erilaiset työskentelytavat ja arviointi. Työkokemuksen osalta ero kaikkien opiskelijoiden välillä on merkittävä mittarin kohdalla, joka mittaa monialaista yhteistyötä. Opiskelijat kokivat positiivisimmaksi asiaksi kursseilla yhteistyön ja harmittavimmaksi epäselväksi jääneet tehtävänannot ja liian suuret ryhmäkoot tehokkaalle ryhmätyöskentelylle.
Tutkimus tarjoaa uutta tietoa tietotyötaitojen oppimisesta oikeus- ja kasvatustieteen opiskelijoiden osalta. Työkokemuksen mahdollista merkitystä taitojen oppimiselle ei ole käsitelty aiemmissa tutkimuksissa. Tutkimus pyrkii selvittämään, mitä mieltä opiskelijat ovat kohteellista työskentelystä sisältävästä opetuksesta, joka voi auttaa tulevaisuudessa myös opetuksen kehittämisessä.University students’ learning of knowledge work competence with object-bound collaboration during bachelor’s degree courses. Abstract. The aim of this research is to study university students’ learning of knowledge work competence during bachelor’s degree courses. Knowledge work competence can be defined as general competence that people need in working life and in other situations where people need to solve open-ended problems in collaboration. Learning in this study is examined as object-bound collaboration. Object-bound collaboration is based on the knowledge creation metaphor (Paavola & Hakkarainen 2005) of learning. The knowledge creation metaphor emphasizes the creation of concrete objects in addition to individual learning and participation.
In this research the data (N=401) was collected from a Finnish university and it consisted of bachelors degree students from law studies and educational sciences. Data was collected by using Collaborative Knowledge Practices questionnaire (Muukkonen et al. 2017) and the research was conducted as a mixed-method research. With the research questions the goal was to find out what competence the students self-assess that they learned during their courses, the possible effect of previous job experience for learning these skills and students’ own experiences of the courses and studying by object-bound collaboration.
The results show that there were differences in learning of knowledge work competence between law students and educational science students. The differences can be explained for example with courses’ different methods for studying and evaluation. As far as job experience is concerned, the difference between students was statistically significant for scale that measured interdisciplinary collaboration and communication. Students found collaboration as the most positive quality of the course and the most distressing qualities were unclear instructions for the assignments and too large group sizes for effective collaboration.
The research offers new information of learning of the knowledge work competence for law and educational science students. The possible effect of job experience hasn’t been researched before. Research also tries to find out how students feel about object-bound collaboration which can help develop this kind of teaching in the future.
10
Vuopala, E. (Essi). "Onnistuneen yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytykset:näkökulmina yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja verkkovuorovaikutus." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2013. http://urn.fi/urn:isbn:9789526202259.
Full textAbstract:
Abstract This study focuses on requirements of computer-supported collaborative learning (CSCL). The aim is to investigate the factors university students experience to promote or hinder collaborative learning. In addition the aim is to examine interactional features in successful collaborative learning situations and the effect of pedagogical scripts into the interaction. The theoretical approach is sosiocognitive, and the interactional processes are seen as a key mechanism fostering learning and knowledge construction. This thesis consisted of two empirical case studies, which were implemented in the context of international web courses. The first data consist of questionnaires, interviews, learning diaries and on-line discussions. The second data includes questionnaires and on-line discussions. The analysis combines qualitative and quantitative methods in order to create a comprehensive understanding of students’ experiences and interactional features in collaborative learning situations. There is plenty of research concerning CSCL, but the focus is seldom on students’ experiences. Also interactional processes in collaborative learning situations have been studied, but studies are often short-term studies conducted in laboratory settings. Recent research of CSCL has been concentrating on the effects of pedagogical scripts, but the results have been contradictory. This study supplements earlier studies by analysing the requirements for successful collaborative learning from the perspective of students’ experiences and interactional features during authentic and long-term web courses. The results indicated that students experienced fluent interaction, group-oriented learning task, studying skills and motivation as main factors promoting collaborative learning. Communication in foreign language and passive group members were experienced most significant hindering factors. Interaction in successful collaborative learning was most often group-related instead of task-related. Groups used a lot of effort in organizing their collaboration. Task-related discussion was commentative and questioning. However, theorybased knowledge was seldom presented. This study also indicated that learning tasks had more effect to different forms of ineraction than pedagogical scripts. The findings supports planning and implementation of collaborative learningTiivistelmä Väitöstutkimus tarkastelee tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen edellytyksiä. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät yliopisto-opiskelijat kokevat yhteisöllistä oppimista edistäviksi ja vaikeuttaviksi. Lisäksi tavoitteena on selvittää vuorovaikutuksen muotoja onnistuneissa yhteisöllisen oppimisen tilanteissa sekä pedagogisten skriptien vaikutusta vuorovaikutukseen. Teoreettisesti tutkimus pohjautuu sosiokognitiiviseen näkemykseen oppimisesta, jolloin korostetaan vuorovaikutuksen merkitystä tiedon rakentamiseen. Tutkimus koostuu kahdesta tapaustutkimuksesta, jotka on toteutettu kansainvälisten verkkokurssien konteksteissa. Ensimmäisen tapaustutkimuksen aineisto koostuu kyselylomakkeista, haastatteluista, päiväkirjoista ja verkko-oppimisympäristön keskusteluviesteistä. Toisen tapaustutkimuksen aineisto sisältää kyselylomake- ja verkkokeskusteluaineiston. Aineiston analyysissa on yhdistetty sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Vaikka tietokoneavusteista yhteisöllistä oppimista on tutkittu paljon, analyysin kohteena ovat harvemmin olleet oppijoiden kokemukset. Myös yhteisöllisiä vuorovaikutusprosesseja on tutkittu aiemmin, mutta tutkimukset on toteutettu usein lyhytkestoisina laboratoriotutkimuksina. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on analysoitu pedagogisten skriptien vaikutusta vuorovaikutukseen, mutta tulokset skriptien hyödyistä ovat osin ristiriitaisia. Tämä tutkimus täydentää aikaisempia tutkimuksia analysoimalla yhteisöllisen oppimisen edellytyksiä autenttisten ja pidempikestoisten verkkokurssien aikana. Tutkimuksen tulokset osoittavat yhteisöllistä oppimista edistäviksi tekijöiksi sujuvan vuorovaikutuksen, yhteistä ponnistelua vaativan oppimistehtävän, opiskelutaidot ja motivaation. Vaikeuttavia tekijöitä puolestaan ovat viestinnän haasteet vieraalla kielellä opiskeltaessa sekä passiiviset ryhmän jäsenet. Vuorovaikutus onnistuneissa yhteisöllisen oppimisen tilanteissa oli useammin ryhmään kuin sisältöön keskittyvää. Ryhmät käyttivät paljon aikaa yhteisen työskentelyn organisointiin. Sisältöön liittyvä keskustelu oli kommentoivaa ja kysymyksiä esittävää. Teoriaperustaisen tiedon esiin tuomien oli kuitenkin harvinaista. Tulokset osoittavat myös oppimistehtävän voivan vaikuttaa pedagogisia skriptejä enemmän vuorovaikutukseen. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat käytännössä yhteisöllisten oppimistilanteiden suunnittelua ja toteutusta
Books on the topic "Yliopisto"
1
Kosunen, Tapio. Avoin yliopisto: Sivistystä, osaamista ja tasa-arvoa : Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston 30-vuotisjuhlakirja. Helsinki]: Gaudeamus, 2007.
Find full text
3
Tiainen, Jussi, Eija Vuori, and C. H. von Bonsdorff. Helsingin yliopisto, kampusten yliopisto: University of Helsinki, university of campuses. Helsinki: Edita, 1999.
Find full text
4
Linna, Eila. Lapin yliopisto: Pohjoisen puolesta, Pohjoista varten? : tutkimus Lapin yliopiston alueellisesta vaikuttavuudesta sidosryhmien ja yliopiston avainhenkilöiden näkökulmista tarkasteltuna. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 2001.
Find full text
5
Ylijoki, Oili-Helena. Yliopisto-opetuksen laadun jäljillä. Tampere: Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos, 1994.
Find full text
6
Koski, Leena. Tarinoiden yliopisto tehokkuuden diskurssissa. Joensuu: Joensuun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, 1990.
Find full text
8
Niitemaa, Timo. Genius aboensis: Tarinoita Turun yliopistosta. [Turku]: Kirja-Aurora, 2010.
Find full text
9
Klinge, Matti. Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1808-1917. Helsingissä: Otava, 1989.
Find full text
10
Ståhle, Pirjo, and Antti Ainamo. Innostava yliopisto: Kohti uudistavaa yliopistojohtamista. Helsinki]: Gaudeamus, 2012.
Find full textBook chapters on the topic "Yliopisto"
1
"Helsinki Helsingin Yliopisto." In Eureka!, 62–74. Amsterdam University Press, 2005. http://dx.doi.org/10.1515/9789048505418-007.
Full text
2
"Dark and Bright Sides of Human Rights: Towards Pragmatic Evaluation by Jari Pirjola, väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2016." In Finnish Yearbook of International Law. Hart Publishing, 2018. http://dx.doi.org/10.5040/9781782257820.0024.
Full textReports on the topic "Yliopisto"
1
Viljanen, Ari, Kirsti Kauristie, Tiera Laitinen, Adnane Osmane, Minna Palmroth, Emilia Rintamäki, Mikko Savola, Roope Siirtola, Jonas Suni, and Lucile Turc. Äärimmäiset avaruussäämyrksyt, niiden vaikutukst ja varautuminen. Finnish Meteorological Institute, September 2022. http://dx.doi.org/10.35614/isbn.9789523361638.
Full textAbstract:
Tässä hankkeessa kerättiin tietoa äärimmäisen voimakkaiden avaruussää-myrskyjen vaikutuksista erilaisiin teknisiin järjestelmiin. Selvitykseen osallistuivat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto (HY, Avaruusfysiikan tutkimus) ja Change in Momentum -yritys. Raportissa esitellään laajasta kirjallisuustutkimuksesta kerättyä tietoa voimakkaista myrskyistä ja tietokonesimulaatioiden tuloksia. Raportin loppuosassa käsitellään avaruussäämyrskyihin liittyviä suoria ja välillisiä yhteiskunnallisia riskejä, kuvataan verrokkimaiden kansallisten riskiarvioiden tuloksia jaesitellään varautumisharjoituksiin soveltuva äärimmäisen avaruusmyrskyn skenaario. Kirjallisuustutkimuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota avaruus-säämyrskyjen aiheuttamiin ongelmiin sähkönjakelujärjestelmissä niiden laajojen kerrannaisvaikutusten vuoksi. Nopeat vaihtelut Maan magneetti-kentässä synnyttävät jakelujärjestelmiin haitallisia geomagneettisesti indusoituneita (GI) virtoja. Äärimmäisten myrskyjen aikaan saattaa esiintyä jopa kolme kertaa suurempia magneettikentän aikaderivaattoja Euroopassa mitattuihin arvoihin verrattuna. Haittavaikutuksille altis alue ulottuu Keski- ja Etelä-Eurooppaan asti. Meidän tulee siis varautua myrskyjen aiheuttamiin välillisiin vaikutuksiin esim. kansainvälisten toimitusketjujen ongelmien seurauksena, vaikka Suomen sähkönjakelujärjestelmän GI-virtojen sietokyvyn tiedetään olevan hyvä. Koska geomagneettisia myrskyjä riittävän tarkasti kuvaavat aikasarjat ovat verrattain lyhyitä (<150 vuotta), tilastollisissa arvioissa esiintymistodennäköisyyksille esiintyy vielä paljon vaihtelua. Kirjallisuudessa annetut arviot yleisesti vertailukohteena käytetyn vuoden 1859 Carrington-myrskyn kaltaisen ääritapahtuman todennäköisyy-delle seuraavan 10 vuoden sisällä vaihtelevat välillä 0,5–20 %. Hankkeessa testattiin ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston Vlasiator-simulaatiota avaruussäämyrskyjen mallinnuksessa erityisesti satelliittien toimintaympäristöön liittyen. Suurteholaskentaa vaativa Vlasiator on maailman ainoa mallinnustyökalu, joka kattaa koko lähiavaruuden ja kuvaa tarkasti avaruusplasman ionien vaikutuksen myrskyjen kehittymiseen. Simulaatiot osoittivat, että äärimmäisten myrskyjen aikaan geostationaariset ja navigointi-satelliitit menettävät ajoittain magnetosfäärin antaman suojan Auringon hiukkaspurkauksia vastaan. Geostationaaristen satelliittien hiukkasmittausten perusteella HY:n tutkijat arvioivat myös, että korkeaenergiaisten elektronien vuot saattavat olla äärimmäisissä tilanteissa 1–3 kertaluokkaa suuremmat kuin aiempien myrskyjen aikana mitatut satelliittiteknologialle ongelmia aiheuttaneet vuot. Tässä hankkeessa vuosina 2021–2022 tehtyjä Vlasiatorajoja ja muuta tutkimustyötä tarkennetaan ja laajennetaan Suomen Akatemian rahoittamassa “Preparing for the most extreme space weather” -hankeessa vuosina 2020–2023.