Academic literature on the topic 'Yritykset'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Yritykset.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Journal articles on the topic "Yritykset"
1
Torkko, Margit. "Maatilakytkentäisten yritysten kehityspolkuja." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75888.
Full textAbstract:
Maatilojen monialaistuminen on yksi tapa vastata maatalouden tulojen vähenemiseen ja rakennemuutokseen. Yli kolmasosa Suomen maatiloista harjoittaa myös muuta yritystoimintaa. Monialaisten maatilojen harjoittaman yritystoiminnan jatkuminen ja liiketoiminnan kasvattaminen ehkäisevät maatilojen toiminnan lopettamista ja maaseudun autioitumista. Maatilakytkentäisten yritysten kehittymisestä on olemassa vain vähän tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin kuvata maatilakytkentäisten yritysten kehittymistä sekä ymmärtää elinkaaren muodostumiseen johtaneita syitä. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaisia kehityspolkuja maatilakytkentäisillä yrityksillä on tunnistettavissa? Mitkä tekijät ovat aiheuttaneet kyseisen kehityspolun muodostumisen? Miten maatila on kehittynyt yritystoiminnan rinnalla? Tutkittava aihe on moni-ilmeinen, joten sitä lähestytään kvalitatiivisesti. Tutkimusmenetelmänä on case-tutkimus. Maatilakytkentäisiä yrityksiä on mukana kolmelta eri toimialalta: elintarvikkeiden jatkojalostus, matkailu ja koneurakointi. Yrityksiä on mukana kuusi kultakin kolmelta toimialalta eli yhteensä 18. Yrityksistä hankittiin tietoja ennalta lähetetyn taustatietolomakkeen, haastattelun ja muun saatavilla olleen materiaalin avulla. Yrityksen kehittymistä voidaan mitata monella tavalla. Tässä liikevaihdon kehittymisen avulla tarkastellaan, noudattaako yritysten elinkaari jotain kirjallisuudesta löydettyä mallia. Kehittymistä tarkastellaan myös kuvaamalla, miten toiminta on muuttunut vuosien aikana. Lisäksi analysoidaan, miten yritykset ovat suunnanneet kasvua vuosien aikana. Tutkimus antaa tietoa maatilakytkentäiset yrityksien kehittymisestä. Maatilojen muun yritystoiminnan kehityspolut seuraavat melko hyvin perinteistä elinkaarimallia (esim. Baliga ja Hunt 1988). Pitkään toimineiden maatilakytkentäisten yritysten kehityskaarissa ovat tunnistettavissa myös Kallion (2000) raportoimat mikroelinkaaret. Tutkimus vahvistaa näkökantaa, että muu yritystoiminta ei ole pelkkä siirtymävaihe maataloudesta yritystoimintaan, vaan niitä voidaan harjoittaa myös yhdessä. Tutkimus osoittaa, että muun yritystoiminnan toimialalla on merkitystä maatilan kehittymiseen. Urakoitsijoista valtaosa on lisännyt myös maataloutta, kun taas matkailuyrittäjät ovat supistaneet tai pitäneet maatilan toiminnot samoina. Elintarvikeyrityksissä maatalous on kehittynyt vaihtelevasti. Tutkimuksen avulla on tunnistettu eri toimialoille tyypillisiä kehityspolkuja ja tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet muun yritystoiminnan kehittymiseen.
2
Kuisma, Risto, Hanna-Riitta Kymäläinen, and Marja Lehto. "Tuorevihannesten tuotantotilojen pintahygienian selvittäminen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75148.
Full textAbstract:
Kasvikset on usein terveellistä syödä tuoreena. Kuluttajat ja suurkeittiöt haluavat yhä pidemmälle prosessoituja kasvistuotteita. Käsittelyketjussa tuorevihannekset käyvät läpi useita vaiheita, kuten pesun, esikäsittelyn, kuorinnan, pilkkomisen, huuhtelun ja pakkaamisen. Puutteet prosessointikäsittelyissä voivat edistää kasvisten pilaantumista ja edistää tautia aiheuttavien mikrobien päätymistä tuotteisiin prosessiveden, henkilöstön, laitteiden ja koneiden välityksellä. Omavalvonta, jossa hyödynnetään myös mikrobiologisia testausmenetelmiä, on tärkeä työkalu tuotantoprosessien turvallisuuden seurannassa. Tutkimuksessamme arvioitiin kuuden kasviksia jatkojalostavan yrityksen pintahygieniaa vuosina 2009 ja 2012. Ensimmäisen, vuoden 2009, hygieniakartoituksen jälkeen yrityksille kerrottiin kartoitustuloksista ja annettiin kehittämisehdotuksia. Jokaisesta yrityksestä otettiin tuotantotilojen puhdistamisen jälkeen 264-696 pintanäytettä samoista tuotantoympäristön mittauspisteistä käyttäen erilaisia mikrobiologisia ja yleishygieenisiä näytteenottomenetelmiä. Vertailemalla vuoden 2009 ja 2012 hygieniakartoituksien tuloksia keskenään havaittiin yleisesti ottaen tuotantotilojen pintojen puhtauden olevan paremmalla tasolla vuonna 2012. Visuaalisesti tarkastelemalla prosessointitiloissa oli tapahtunut näkyviä muutoksia vuoden 2009 hygieniakartoituksien jälkeen. Esimerkiksi lattiapintoja, kuljetinhihnoja ja leikkuulautoja oli paikoitellen uusittu, kenkien puhdistusjärjestelmiä oli otettu käyttöön eri hygienia-alueiden välillä sekä avoimia linjoja oli muutettu suljetummiksi. Vuosien 2009 ja 2012 tuloksia vertaamalla havaittiin kokonaismikrobimäärien sekä enterobakteerien, homeiden ja hiivojen vähentyneen tutkituilta pinnoilta. Sekä vuonna 2009 että 2012 hygieniakartoituksissa puhtauden kannalta ongelmallisimmiksi pinnoiksi osoittautuivat koneet ja laitteet sekä kuljettimien hihnat. Edellä mainitut pinnat on hygieniakartoituksissa todettu olevan tuotantohygienian kannalta mikrobiologinen vaaratekijä, joten näiden puhdistukseen tulee lisätä resursseja. Kasviksia pilkkovien laitosten on tarpeen kehittää puhdistus- ja hygieniakäytäntöjään edelleen, lisäksi työntekijöiden koulutusta ja puhdistuksen omavalvontaa olisi lisättävä. Tutkimus tehtiin”TUOVI” -hankkeessa, jonka rahoittivat Lounais-Suomen ELY-keskus ja useat yritykset. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Hyviä käytäntöjä tuorekasviksia valmistaviin yrityksiin (TuoPro2) -hankkeessa pyritään kouluttamalla ja tiedottamalla auttamaan yrityksiä kehittämään tuotantohygieniaa.
3
Antikainen, Maria, Henna Knuutila, Kaisa Vehmas, Minna Kulju, and Pirjo Heikkilä. "Millaista kestävää arvoa voidaan luoda kuluttajille kiertotaloutta edistävällä Vaatteet palveluna -mallilla?" Kulutustutkimus.Nyt 15, no. 1-2 (April 7, 2022): 30–58. http://dx.doi.org/10.54333/kulutustutkimus.98493.
Full textAbstract:
Vaateteollisuus on yksi saastuttavimmista teollisuudenaloista. Sekä yritykset että kuluttajat ovat tottuneet ’ota-käytä-heitä pois’ -toimintamalliin, joka realisoituu usein heikkolaatuisen pikamuodin kautta. Alalla tarvitaan radikaali muutos uusiin kestäviin kiertotalouden liiketoimintamalleihin. Jotta voidaan luoda menestyksekkäitä liiketoimintamalleja, on keskeistä ymmärtää, miten näistä uusista liiketoimintamalleista saadaan kuluttajille houkuttelevia. Vaatteet palveluna -malli on yksi kiertotalouden malleista, jota yritykset ovat alkaneet toteuttaa. Tässä tutkimuksessa pyrimme ymmärtämään, millaista arvoa yritykset tuottavat Vaatteet palveluna -mallilla kuluttajille sekä millaisia hyötyjä ja esteitä kuluttajat kokevat kyseiselle mallille. Aineistomme on koottu kuluttajakyselyllä ja yritystyöpajassa. Tutkimuksessamme rakennetaan viitekehys asiakasarvon ulottuvuuksista Vaatteet palveluna- mallille. Tutkimus tuottaa konkreettista ymmärrystä siitä, millaista rahallista, toiminnallista, emotionaalista, sosiaalista sekä ympäristöön liittyvää hyötyä voidaan kuluttajille Vaatteet palveluna -mallin avulla tuottaa sekä toisaalta millaisia uhrauksia kuluttajat kokevat mallin valitsemisesta.
4
Kujala, Päivi, Matti Ylätalo, and Pekka Lehtonen. "Maatilakytkentäisten yritysten innovatiiviset liiketoimintakonseptit." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76028.
Full textAbstract:
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia maatilakytkentäisten yritysten kehittämistä ja kasvua erityisesti innovatiivisten liiketoimintakonseptien näkökulmasta. Tämä tavoite jaettiin seuraaviin osatavoitteisiin.1. millä tavalla innovatiivisuus vaikuttaa maatilakytkentäisten yritysten kehittämiseen ja taloudelliseenkasvuun2. millainen on menestyvän maatilakytkentäisen yrityksen liiketoimintakonsepti3. mikä on yrittäjäjohtajuuden merkitys innovaatioiden hyödyntämisessä4. miten innovaatioympäristö tukee yritystoiminnan syntymistä ja kasvua maaseudulla.Tutkimuksen kohderyhmänä oli Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen alueella vuosina 1995 - 1999 maaseutuelinkeinolain mukaista pienyritystoiminnan rahoitustukea saaneet yritykset. Tutkimus toteutettiin strukturoituna lomakekyselynä osoitetietojen luovutusluvan tutkimus- ja neuvontatarkoitukseen antaneelle 351 yrittäjälle. Kyselylomakkeella tiedusteltiin mm. liikevaihdon, työllistävyyden, koulutus- ja tuotekehitysmenojen kehitystä vuoteen 2004 mennessä, yritysten verkostoitumista, omia näkemyksiä yritystoiminnan innovatiivisuudesta sekä tulevaisuuden kehittämissuunnista. Lomakekyselyn lisäksi tutkimuksessa tehtiin kuuden pienyritystoiminnan asiantuntijan ja kuuden yrittäjän haastattelut puolistrukturoidulla teemahaastattelulla.Kyselytutkimus lähetettiin helmikuussa 2005. Vastauksia saatiin yhteensä 199 yrittäjältä, joten vastausprosentiksi saatiin korkeahko osuus, 57 %. Kyselytutkimukseen vastanneista yrittäjistä 85 % oli miehiä ja 14 % naisia. Yrittäjien keski-ikä oli 49 vuotta. Yritykset työllistivät keskimäärin 1,52 henkilötyövuotta.Kyselyaineiston analysointi tehtiin SPSS- tilasto-ohjelmalla. Kyselytutkimuksen analysointia varten muodostettiin kolme vertailuryhmää perustuen yrittäjän omaan näkemykseen yritystoiminnan kehittämisen luonteesta. Ryhmät nimettiin sisältönsä mukaisesti: tuoteinnovaatio-ryhmä, muu innovaatio- ryhmä ja perinteinen konsepti-ryhmä. Lisäksi haastatteluosuudessa yrittäjät jaettiin vertailuryhmiin yrittäjäjohtajuuden mukaan. Johtajat luokiteltiin joko sarjayrittäjyyttä tai portfolioyrittäjyyttä harjoittaviksi yrittäjiksi. Tutkimusmenetelmänä oli siis yhdistetty kysely- ja haastattelututkimus.Tutkimuksen kyselylomakkeen tulosten perusteella vertailuryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero markkina-alueiden, vuoden 2004 ja ennustevuosien liikevaihdon, velkamäärän, tuotekehitysmenojen, patentin hakemisen ja oman työn osuudessa yritystoiminnassa.Haastatteluihin perustuen voitiin todeta, että maatilakytkentäisten yritysten liiketoimintakonseptien kivijalkana olivat luovat, rohkeat ja samalla rauhalliset, eteenpäin katsovat yrittäjäjohtajat. Sarjayrittäjien oman alan ydinosaaminen oli muodostunut useiden yritysten johtamiskokemuksen kautta. Portfolioyrittäjien ydinosaaminen oli syntynyt tuotekehityksen ja kokeilujen kautta. Portfolioyrittäjät pystyivät hyödyntämään maatilan omaisuuseriä muun yritystoiminnan strategisina omaisuuserinä (RBV). Saman pystyivät tekemään myös haastatellut sarjayrittäjät.Tutkimus vahvistaa sen näkemyksen, että innovaatioiden syntyminen maatilakytkentäisissä yrityksissä on pitkälti yrittäjien varassa. Innovaatioiden syntymisessä tärkeintä on ollut yrittäjän omat ideat, tieto, osaaminen ja rohkeus idean kehittelyssä innovaatioksi. Innovaatioympäristön osalta tutkimuksessa nousee esille tarve tukea yrityksen innovatiivista ja kasvuhakuista toimintaa liiketoimintaosaamiseen ja verkostoitumiseen liittyvillä instrumenteilla. Innovaatioympäristölle asetetaan yleisesti haasteita ja siihen sijoitetaan verraten paljon yhteiskunnan resursseja. Kasvun aikaansaamiseksi maatilakytkentäisissä yrityksissä innovaatioympäristön resurssien käytön tehostamiseen ja kohdentamiseen on selkeä tarve tämän tutkimuksen tulosten valossa.
5
Tuomisto, Jukka. "Keskitetystä aikuiskoulutussuunnittelusta markkinoiden ohjaukseen – ja takaisin?" Aikuiskasvatus 18, no. 4 (December 1, 1998): 268–80. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92522.
Full textAbstract:
Julkisuudessa yritysjohtajat puhuvat ”ihmisestä työpaikan tärkeimpänä voimavarana”. Myös monet aikuiskasvatuksen ammattilaiset tähdentävät henkilöstön kouluttamisen välttämättömyyttä kilpailussa menestymiseksi. Kilpailun paineissa yritykset soveltavat uusia innovaatioita myös työvoimaansa, mutta missä määrin henkilöstövoimavarojen jatkuva kehittäminen ja ihmisten potentiaalien hyödyntäminen voivat toteutua ikään kuin luonnostaan markkinavoimien pakottamana? Artikkelissa tätä kysymystä arvioidaan lähinnä työelämän koulutusta koskevien tilastotietojen avulla.
6
Kuosmanen, Natalia, Timo Kuosmanen, and Timo Sipiläinen. "Ekologisen kestävyyden arvioiminen yleistetyn kestävyysarvon avulla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75769.
Full textAbstract:
Tässä artikkelissa ehdotetaan yksinkertaista mutta systemaattista tapaa aggregoida yrityskohtainen yleistetty kestävyysarvon (GSV – generalized sustainability value) mittari sektoritasolle. Yleistetyn kestävyysarvon laskenta voidaan laajentaa mihin erityiseen sektoriin, alueeseen tai ryhmään tahansa, kunhan voidaan olettaa, että yritykset toimivat yhteisen tuotantoteknologian puitteissa. Toinen keskeinen oletus on, että yritykset kohtaavat samat tuote- ja panoshinnat. Vaikka jälkimmäinen oletus vaikuttaa rajoittavalta, käytännössä tämä oletus on usein tehtävä, koska tilakohtaisia hintatietoja ei yleensä ole käytettävissä. Siten tuottoja ja kustannuksia joudutaan käyttämään tuotosten ja panosten määriä kuvaavina muuttujina. GSV voidaan määrittää useilla eri menetelmillä, joista tässä sovelletaan ei-parametrista DEA –menetelmää panos-tuotossuhteiden kuvaamiseen. Ehdotetussa mallissa kestävyysarvon aggregointi voidaan tehdä teoreettisesti yhtäpitävällä tavalla edustavan/keskiarvoyrityksen avulla. Tämä yksinkertaistaa arvon laskentaa huomattavasti. Lisäksi jos otosaineiston edustavuus tiedetään, otoksen perusteella laskettu GSV voidaan yleistää koko perusjoukon tasolle. Empiirisessä esimerkissä GSV-aggregointia sovelletaan sektoritasolla kahteen FADN-aineistoon pohjautuvaan esimerkkiaineistoon. Nämä koostuvat 332 suomalaisesta maitotilasta ja 141 viljatilasta. Tulosten mukaan tehokkaasti toimiviin tiloihin suhteutettuna aggregoitu menetys voi olla merkittävä. On huomattava, että kestävyysarvo on tehokkaisiin tiloihin perustuva suhteellinen mitta. Se ei kykene kuvaamaan absoluuttista kestävyyden tasoa.
7
Suomala, Jyrki, Vesa Taatila, Reijo Siltala, and Soili Keskinen. "Liiketalousinnovaatioiden keksiminen on myös kognitiivinen prosessi." Aikuiskasvatus 25, no. 3 (September 15, 2005): 180–90. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93631.
Full textAbstract:
Luovuus ja keksiminen on perinteisesti liitetty tieteeseen, teknologiaan ja taiteeseen. Kuitenkin myös liiketaloudellisessa toimintaympäristössä on käyttöä luovuudelle. Siksi taloutta kutsutaan nykyisin innovaatiotaloudeksi. Informaatiolla ja tiedolla ei kuitenkaan ole merkitystä, jos niitä ei osata soveltaa innovaatioprosessissa. Innovatiiviset yritykset ja innovatiiviset henkilöt keskittyvät enemmän tulevaisuuteen kuin menneeseen ja tällöin on sitouduttu luopumaan vanhoista uskomuksista, teorioista ja toimintatavoista.
8
Mertanen, Katariina, and Kristiina Brunila. "Vanhanaikainen, joustamaton ja välinpitämätön koulutus? Koulutusmarkkinat ja yritykset nuorten koulutuksen pelastajina Suomessa." Kasvatus 54, no. 1 (February 18, 2023): 51–63. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.127186.
Full textAbstract:
Yksityisen sektorin merkitys nuorten koulutuksen järjestämisessä on vahvistunut Suomessa viime vuosikymmenien aikana merkittävästi. Valmennuskursseja, koulutusteknologiaa ja erilaisia hyvinvointi- ja opiskelijapalveluita tarjoavien yritysten verkosto vahvistaa jatkuvasti asemaansa koulutusta määrittelevissä ja rakentavissa keskusteluissa. Analysoimme tässä artikkelissa nuorten koulutusta tarjoavien yksityisten yritysten markkinointitekstejä ja tavoitelausumia koulutuksen markkinoitumisen näkökulmasta. Kysymme, minkälaisia ratkaistavia ongelmia yksityiset yritykset tuottavat materiaaleissaan ja minkälaisia oletuksia näiden ongelmien taustalla on. Yksityinen sektori rakentaa käsitystä koulutuksesta yksilöllisenä ja dekontekstualisoituna tietojen, taitojen, kykyjen sekä kompetenssien oppimisena ja perustelee omaa olemassaoloaan perinteisen koulutusjärjestelmän tehottomuudella, joustamattomuudella ja vanhanaikaisuudella.
9
Hämeenoja, Eeva. "Ympäristöalan täydennyskoulutustarpeet." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75919.
Full textAbstract:
Ympäristöasioiden edistämiseen liittyvät lisä- ja täydennyskoulutuksen tarpeet muuttuvat ja kasvavat nopeasti. Globaalit ympäristön megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja materiaalivirtojen hallinta, siirtyvät osaksi kansalaisten ja kuluttajien arkea. Koulutuksessa ja kehittämistyössä on hyvä korostaa kestävän kehityksen, ei pelkästään ympäristöasioiden, edistämistä. Kyse on oikeanlaisesta tasapainosta ympäristön, talouden sekä sosiaalisten ja kulttuuristen arvojen välillä. Ympäristöasiat ovat aina mukana kestävässä kehityksessä ja usein ympäristöasioiden kautta on helpointa päästä sisään ajatteluun, jossa kasvu ei olekaan rajatonta ja päätöksillä on monitahoisia vaikutuksia. Kestävän kehityksen haasteeseen vastaaminen edellyttää, että ympäristöasiat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Tulevaisuudessa ympäristöasiat eivät kuulu vain pienen ympäristöasiantuntijoiden joukon työnkuvaan, vaan ympäristöosaaminen on olennainen osa ammattitaitoa kaikilla ammattialoilla. Ympäristönsuojelun toteuttaminen käytännössä edellyttää myös selkeää ja konkreettista alakohtaista ympäristöosaamisen määrittelyä. Ympäristö- ja energiakysymysten noustua voimakkaasti esiin ilmastonmuutoskeskustelun myötä yritysten kiinnostus aihetta kohtaan on kasvanut. Erityisesti PK -yritykset tarvitsevat tukea ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja pohdinnoissa, miten liiketoiminta saadaan kestävälle pohjalle. Ympäristöasioiden laadukas hoitaminen ja tuotteiden positiiviset ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat voivat myös olla yrityksen kilpailutekijä, joka pitäisi osata tuoda esille markkinoinnissa ja tiedotuksessa. Jotta ympäristöosaamisesta tulisi osa perustaitoja ja ammattiosaamista, tulee ympäristöasiat ottaa huomioon kaikessa opetuksessa ja koulutuksessa päiväkodista ammatilliseen koulutukseen ja yliopistokoulutukseen saakka. Tämä asettaa suuren haasteen koulutusjärjestelmälle ja erityisesti opettajien osaamiselle. Selkeä trendi ympäristöalalla on lisääntynyt eri alojen ja ryhmien välinen yhteistyö ja verkottuminen. Ympäristöasiat eivät ole enää vain pienen asiantuntijajoukon vastuulla, vaan asiantuntijuus on jaettua ja ympäristökysymykset vaativat poikkitieteellistä lähestymistapaa. Lisääntyvän yhteistyön ja kanssakäymisen myötä myös kommunikointitaitojen merkitys korostuu.
10
Forsman-Hugg, Sari, Inkeri Pesonen, Juha-Matti Katajajuuri, and Johanna Mäkelä. "Elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76906.
Full textAbstract:
Vaikka vastuullisuus on tunnistettu keskeiseksi strategiseksi painopisteeksi elintarvikealanliiketoiminnassa, on vastuullisuus käsitteenä ja sen tarkempi sisältö tähän asti ollut jäsentymätön.MTT:n, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja viiden elintarvikealan yrityksen yhteisessä hankkeessa(Elintarvikeketjun vastuullisuuden kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmienkanssa) pohdittiin konkreettisesti, mitä vastuullisuus tarkoittaa elintarvikeketjun yhteydessä. Myösvastuullisuuden mittaamista tarkasteltiin osana sisällön rakentamista ja vastuullisuudenoperationalisointia. Mittaamalla vastuullisuutta yritykset voivat kehittää, johtaa ja ohjata vastuullistatoimintaansa.Tavoitteiden ja tutkimuskysymysten konkretisoitiin kolmen esimerkkituotteen (ruisleipä,broilerituotteet ja margariini) ja niiden tuotantoketjujen avulla. Lähtökohtana oli pohtia ja arvioidavastuullisuuden sisältöä ja kriteerejä jokapäiväisten perustuotteiden näkökulmasta. Vastuullisuudensisällön rakentamisen monivaiheinen prosessi kiteytyi kolmeen päävaiheeseen. 1) Tuotantoketjujenavaaminen vastuullisuuden näkökulmasta, 2) Vuorovaikutteiset sidosryhmädialogit ja 3)Vastuullisuuden kriteerien ja mittareiden rakentaminen. oli elintarvikeketjun vastuullisuuden sisällönrakentaminen. Keskiössä ovat olleet vuorovaikutteiset ja osallistavat työpajat, joissa erilaisten ja eritahoja edustavien ihmisten näkemyksiä on voitu hyödyntää vastuullisuuden jäsentämisessä.Tutkimus kiteytti elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemään ulottuvuuteen: ympäristö,tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, taloudellinen vastuu japaikallisuus. Lisäksi kaikissa elintarvikeketjun vastuullisuuden ulottuvuuksissa ja niiden viestinnässäon olennaista tuotantoketjun sekä siihen liittyvän tiedon läpinäkyvyys ja avoimuus.Esimerkkituotteille ja niiden tuotantoketjuille laadittiin alustavat kriteerit ja mittarit yrityksenvastuullisen toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Mittareiden rakentamisen periaatteina olivatelinkaariajattelu, avoimuus, tavoitteellisuus, strateginen vastuullisuus ja kestävä tuotekulttuuri.Yrityksiltä saadun palautteen mukaan hanke on auttanut vastuullisuuden jäsentämisessäyrityksissä. Vasta tulevaisuudessa on kuitenkin nähtävissä, miten esitetyt kriteerit soveltuvatkäytäntöön. Jatkotutkimusta tarvitaan muun muassa vastuullisuuden integroimisen mahdollisuuksistaosaksi liiketoimintaa ja yritysten johtamisjärjestelmää, vastuullisuuden mittaamisesta sekäelinkaarilähtöisen mittaamisen laajentamisesta osaksi sosiaalista vastuuta. Mittaamisen tulisi palvellapaitsi työkaluna vastuullisen toiminnan kehittämisessä myös vastuullisten valintojen arvioinnissa jaohjauskeinojen suuntaamisessa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään ja jalostetaan eteenpäin yritystenkanssa yhteistyössä toteutettavassa Vastuullisuuden konseptointi –jatkohankkeessa.
Dissertations / Theses on the topic "Yritykset"
1
Toivanen, P. (Pauliina). "Yhteiskunnalliset yritykset." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252129.
Full text
2
Lovio, Raimo. "Evolution of firm communities in new industries : the case of the Finnish electronics industry /." Helsinki : Helsinki School of Economics and Business Administration, 1993. http://bvbr.bib-bvb.de:8991/F?func=service&doc_library=BVB01&doc_number=006320776&line_number=0001&func_code=DB_RECORDS&service_type=MEDIA.
Full text
3
Zibari, Said. "Foreign involvement in resource-rich developing countries : market selection and level of involvement in GCC markets compared with Western European markets /." Turku : [Turku School of Economics and Business Administration], 1997. http://bvbr.bib-bvb.de:8991/F?func=service&doc_library=BVB01&doc_number=007871514&line_number=0001&func_code=DB_RECORDS&service_type=MEDIA.
Full text
4
Muhos, M. (Matti). "Early stages of technology intensive companies." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514294396.
Full textAbstract:
Abstract This study aims to clarify the early development stages of technology intensive companies. The current literature does not offer an extensive review of stage perspectives for company growth – the overall picture of the field is somewhat vague. The evolution of this field remains unclear as well as the current state. Further, recent empirical stage models focusing on technology intensive companies have not been delineated. As companies move through their early stages, they face events which contribute to or detract from their aim. A study focusing on these events may provide fresh viewpoints for understanding the management processes. This study seeks to clarify how the literature describes the early stages of technology intensive companies, and what viewpoints are highlighted by the management as a company progresses through these sequences. This retrospective multiple case study clarifies the topic with two meta-analyses and a sequential incident study carried out in ten young technology intensive companies in Finland and Thailand. First, well covered areas, trends, and ideas for fresh approaches are studied through a meta-analysis of the past 60 years of literature focusing on stages of development. Based on recent empirical studies, a sequential self assessment framework is formed. Second, it is studied whether the case study methodology could be utilised to further clarify the early stages of technology intensive companies. Third, the experiences of ten case companies are reflected through the framework in order to test the framework, and to study what viewpoints these cases reveal about the early stages of technology intensive companies. This study provided an extensive review of the research focusing on the stages of development. A four-stage framework was found applicable for a self-assessment of the early stages in technology intensive companies, while ten case studies and cross case analysis provided partial support for the framework. In addition, this study provided many potential fresh viewpoints for a theory related to the early stages of technology intensive companies. These viewpoints are considered here as starting points for further research, which is expected to provide sufficient evidence for further modification of the frameworkTiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena on selkeyttää teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Kirjallisuus ei tarjoa kattavaa katsausta yrityksen kehitysvaiheita käsittelevästä tutkimuksesta – kokonaiskuva aiheesta jää jokseenkin epämääräiseksi samoin kuin alan kehitys ja nykytila. Lisäksi viimeaikaisten empiiristä aineistoa sisältävien vaihemallien tuloksia ei ole koottu yhteen. Varhaisissa kehitysvaiheissaan yritykset kohtaavat sekä tavoitteitaan edistäviä että estäviä tapahtumia. Tapahtumia tutkimalla on mahdollista nostaa esille tuoreita näkökulmia varhaisiin vaiheisiin liittyviin johtamisprosesseihin. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, kuinka teknologiayrityksen varhaiset kehitysvaiheet on kuvattu kirjallisuudessa ja mitä näkökulmia varhaisen kehityksen läpi käyneiden yritysten johto korostaa. Tämä takautuva monitapaustutkimus analysoi aihetta kahden meta-analyysin ja vaiheittain toteutetun kriittiset tapahtumat -menetelmän avulla. Tapaustutkimus suoritettiin kymmenessä suomalaisessa ja thaimaalaisessa yrityksessä. Ensiksi 60 edeltävää vuotta käsittävässä meta-analyysissä analysoitiin vaihemallien historia ja nykytila, trendit ja potentiaaliset ideat uusille lähestymistavoille. Viimeaikaisten empiiristen tutkimusten perusteella muodostettiin synteesi varhaisten kehitysvaiheiden itsearviointikehykseksi. Toiseksi tutkittiin voidaanko tapaustutkimusta hyödyntämällä edelleen selventää teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Kolmanneksi kymmenen tapausyrityksen kokemuksia peilattiin itsearviointikehykseen tarkoituksena testata kehystä ja analysoida mitä näkökulmia tapaukset paljastavat teknologiaintensiivisten yritysten varhaisista vaiheista. Tutkimus tarjosi laajan katsauksen yrityksen kehitysvaiheisiin keskittyvään tutkimuskenttään. Nelivaiheinen kehys todettiin soveltuvaksi varhaisten kehitysvaiheiden itsearviointiin teknologiaintensiivisissä yrityksissä – kymmenen tapausta ja näiden vertailu antoi osittaisen tuen tälle. Lisäksi tutkimus tarjosi useita uusia näkökulmia teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita käsittelevään teoriaan. Nämä näkökulmat toimivat lähtökohtana jatkotutkimuksille, joiden oletetaan tuovan riittävästi todistusaineistoa itsearviointikehyksen edelleenkehittämiseksi
5
Nupponen, Pertti. "Post-acquisition performance : combination, management, and performance measurement in horizontal integration /." [Helsinki] : Helsinki School of Economics and Business Administration, 1995. http://bvbr.bib-bvb.de:8991/F?func=service&doc_library=BVB01&doc_number=007078756&line_number=0001&func_code=DB_RECORDS&service_type=MEDIA.
Full text
6
Akpinar, Murat. "Understanding primary stakeholders of a firm in response to market integration in the European Union : Volkswagen, 1960-2005 /." [Turku] : Turku School of Economics : KY-Dealing [jakaja], 2009. http://bvbr.bib-bvb.de:8991/F?func=service&doc_library=BVB01&doc_number=017324817&line_number=0001&func_code=DB_RECORDS&service_type=MEDIA.
Full text
7
Annola, J. (Juho). "Yrityksen sukupolvenvaihdos." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201311211913.
Full textAbstract:
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia eri mahdollisuuksia on toteuttaa yrityksen sukupolvenvaihdos ja miten osakas sekä yhtiö voivat valmistautua menettelyyn sekä mitä huojennuksia voidaan käyttää apuna. Sukupolvenvaihdosta tarkastellaan sekä luovutuksensaajan että -antajan näkökulmasta niin henkilö kuin osakeyhtiöissäkin. Juridiset, verotukselliset ja taloudelliset tekijät otetaan huomioon. Tutkimus on toteutettu perehtymällä aiheesta kertovaan kirjallisuuteen ja lakiteksteihin ja havainnollistamisen apuna on käytetty esimerkkejä. Suunnittelun ja valmistelun osa-alueina tutkitaan vero- ja rahoitussuunnittelua sekä erilaisia yritysjärjestelytoimenpiteitä. Yrityksen tai sen osan luovuttamista eli varsinaista toteutuvaa sukupolvenvaihdosta tutkitaan vastikkeellisesti, osittain vastikkeellisesti ja vastikkeettomasti tapahtuvissa luovutustilanteissa. Lainsäädännön mahdollistamat huojennukset tulo- sekä perintö- ja lahjaverotuksessa käsitellään sukupolvenvaihdoksen toteuttamista helpottavina apukeinoina.
8
Marjelund, J. (Juho). "Viraalimarkkinointi yrityksen markkinointiviestintäkeinona." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602041123.
Full textAbstract:
Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten yritykset voivat hyödyntää viraalimarkkinointia markkinointiviestinnässään. Suurin osa viraalimarkkinointia käsittelevästä kirjallisuudesta on keskittynyt kuluttajien motivaatioiden ja käyttäytymisen tutkimiseen markkinointiviestin jakamisessa, joten on tarvetta viraalimarkkinoinnin tutkimukselle erityisesti yritysnäkökulmasta. Tässä tutkimuksessa viraalimarkkinointia lähestytään sen kokonaisvaltaisen prosessin kannalta, jossa pyritään ottamaan huomioon viraalimarkkinoinnin käyttöön liittyvät merkittävät piirteet ja tekijät, jotka yritysten tulee huomioida käyttäessään sitä markkinoinnissaan. Aihe on myös entistä ajankohtaisempi, koska markkinointi siirtyy yhä enenevissä määrin sosiaaliseen mediaan.
Työn teoreettinen viitekehys on jaoteltu tutkimuksen tutkimuskysymysten mukaan. Siinä selvennetään viraalimarkkinoinnin käsite, sen suhde yrityksen muihin markkinointiviestintäkeinoihin, sen suunnittelun ja toteutuksen vaiheet sekä sen tavoitteet ja niiden seuranta. Teoriaosuus perustuu aiempaan akateemiseen kirjallisuuteen viraalimarkkinoinnista.
Tutkimuksen tutkimusote on kvalitatiivinen ja se on toteutettu tapaustutkimuksena. Tapausyritys on oululainen mainostoimisto, joka on erikoistunut kokonaisvaltaisiin sosiaalisen median ratkaisuihin. Empirian keruu on toteutettu puolistrukturoidulla teemahaastattelulla haastattelemalla yrityksen kahta työntekijää.
Tutkimuksen tulosten perusteella viraalimarkkinointi voidaan nähdä varteenotettavan markkinointiviestinnän keinona yrityksille. Sillä on useita etuja perinteisiin markkinoinnin keinoihin verrattuna, joita ovat esimerkiksi alhaiset kustannukset, luotettavuus sekä leviämisnopeus. Haasteina viraalimarkkinoinnissa on kuitenkin kontrollin puute sekä epävarmuus markkinointiviestin leviämisestä. Viraalimarkkinointi voidaan nähdä yrityksen muita markkinoinnin keinoja tukevaksi, tai jopa koko yrityksen markkinointia ohjaavaksi strategiaksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää viraalimarkkinointistrategioiden suunnittelussa. Tulokset osoittavat, millaisia tekijöitä yritysten tulee ottaa huomioon viraalikampanjoiden suunnittelussa.
9
Moilanen, P. (Pablo). "Saalistushinnoittelu yrityksen kilpailustrategiana." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252127.
Full text
10
Salonen, S. (Susanna). "Yrityksen brändiviestintä vuosikertomuksessa." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506121877.
Full textAbstract:
Brändit ovat vahvasti läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Yritykset panostavat brändiviestintään entistä enemmän ja viestintäkanavien valinnassa pyritään erottautumaan kilpailijoista. Yritysten toteuttamassa brändiviestinnässä korostuvat visuaaliset sekä tietoperäiset elementit ja ne ovat havaittavissa myös yritysten julkaisemissa vuosikertomuksissa. Brändiviestinnän tarkoituksena on viestiä yrityksen brändistä määrällisten, laadullisten, kognitiivisten sekä affektiivisten elementtien avulla. Brändin edustaman persoonallisuuden pyrkimyksenä on kuvastaa brändin omakuvaa sekä ulkopuolisten tekijöiden arvioita brändistä. Toteutettava brändiviestintä tavoittaa suuren yleisön, mikä kattaa myös yrityksen tärkeimmät sidosryhmät. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on syventää ymmärrystä, kuinka yritykset ovat toteuttaneet brändiviestintää julkaisemissaan vuosikertomuksissa. Tutkimusaiheen valintaa puoltaa aiheen vähäinen tutkimusmäärä.
Tutkimuksen viitekehys on muodostettu teoriaosuudessa tehdyn kirjallisuuskatsauksen perusteella. Viitekehyksen muodostamiseen käytettiin markkinointiviestinnän, brändiviestinnän, mainonnan sekä tiedon tulkinnan kirjallisuutta. Tarkastelun kohteena olivat myös brändin persoonallisuuspiirteet sekä vuosikertomukset ja niiden tavoittama kohderyhmä. Viitekehyksessä on huomioitu brändiviestinnän ilmeneminen vuosikertomuksissa sekä sen tärkeimpien kohdeyleisöjen muodostuminen. Tutkimusaineisto koostuu neljän Suomalaisen pörssiyhtiön vuoden 2014 vuosikertomuksista. Aineistojen analyysi on tehty käyttämällä apuna muodostettua viitekehystä. Analyysimetodina käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että yritykset toteuttavat aktiivista brändiviestintää vuosikertomuksissa. Kaikista vuosikertomuksista oli mahdollista havaita selkeitä brändiviestinnän elementtejä. Määrälliset elementit olivat havaittavissa pelkällä silmäilyllä. Laadulliset, kognitiiviset ja affektiiviset elementit tarkentuivat tarkemmassa tulkinnassa. Brändien persoonallisuuksia määriteltäessä tarkasteltiin toteutuneen brändiviestinnän kokonaisuutta. Esiintyvien elementtien pohjalta analysoitiin brändiviestinnän kohdeyleisöä ja sitä, mille kohdeyleisö ryhmälle viestinnän elementit ovat kohdistettu. Tehdyn analyysin pohjalta tarkasteltiin myös brändin asemoitumista FCB Grid -malliin, mihin vaikutti toteutunut brändiviestintä ja brändin edustama tuote.
Tutkimustuloksista saatujen tietojen avulla pystytään suunnittelemaan ja kehittämään vuosikertomuksissa toteutettavaa brändiviestintää. Tuloksia voidaan myös käyttää apuna brändin asemoinnissa sekä sen persoonallisuuden määrittämisessä.
Books on the topic "Yritykset"
1
Silaste, Tuomo. Teknologian siirto ja pk-yritykset. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö, Teollisuusosasto, 1993.
Find full text
2
Kolehmainen, Jari. Yritykset ja alueet tietointensiivisessä globaalitaloudessa: Kilpailukyky kohtalonyhteytenä. Tampere: Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, 2001.
Find full text
3
Heikkila, Mika. Kansainvalinen Suorituskyky ja Liiketoimintastrategiat: Standardiinostureita valmistavat yritykset. Helsinki: Helsinki School of Economics, 1987.
Find full text
4
Kiukkanen, Mervi. Kansainvalinen Suorituskyky ja Liiketoimintastrategiat Dieselmoottoreita valmistavat yritykset. Helsinki: Helsingin Kauppakorkeakoulu, 1987.
Find full text
5
Maenmaa, Arto. Kansainvalinen Suorituskyky ja Liiketoimintastrategiat: Tislattuja alkohoijuomia valistavat yritykset. Helsinki: Helsingin Kauppakorkeakoulu, 1987.
Find full text
6
Aho, Seppo. Lapin pienyritystoiminnan tukemiskokeilu: "Lapin lisan" yrittäjät ja yritykset. Helsinki: Työvoimaministeriö, Suunnitteluosasto, 1985.
Find full text
7
Kaitila, Ville. Suomalaiset yritykset Tšekin, Slovakian, Unkarin ja Slovenian markkinoilla. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2007.
Find full text
8
Kaitila, Ville. Suomalaiset yritykset Tšekin, Slovakian, Unkarin ja Slovenian markkinoilla. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2007.
Find full text
9
Maenmas, Arto. Kansainvalinen Suorituskyky ja Liiketomintastrategiat: Tislattuja alkohoijuomia valmistavat yritykset. Helesinki: Helsingin Kauppakorkeakoulu, 1987.
Find full text
10
Saaren-Seppälä, Kari. Wall chart technique: The use of wall charts for effective planning. Hki: [K. Saaren-Seppälä, 1988.
Find full textBook chapters on the topic "Yritykset"
1
Ritala, Paavo, Joel Mero, and Kaisa Pekkala. "Generatiivisen tekoälyn siunaus ja kirous : viestintätyö ja viestintäalan kilpailudynamiikka muutoksessa." In Tekoälykäs viestintä. Helsinki University Library, 2024. http://dx.doi.org/10.31885/9789526548838.
Full textAbstract:
Generatiivinen tekoäly on viestintäalalle sekä siunaus että kirous tekoälyn mullistaessa sisällöntuotannon parissa työskentelevien ammatti-identiteettiä ja alan kilpailudynamiikkaa. ”Uusi normaali” koventaa kilpailua viestintäalan toimijoiden välillä ja muokkaa viestinnän ammattilaisten totuttuja rutiineja. Kilpailussa menestyvät sellaiset yritykset ja ammattilaiset, jotka pystyvät hyödyntämään teknologian kehityksen ja samalla löytämään oman, ainutlaatuisen kulman luoda asiakasarvoa.
2
Kankaanpää, Jari. "15. Hallituksen valvontavoima suomalaisissa pörssiyhtiöissä." In Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1221.
Full textAbstract:
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten hyvän hallintotavan mukaista valvontavoimaa. Tavoitteena on hahmottaa tyypillisimpiä hallituksen valvontavoiman osatekijöitä ja niiden esiintymistä yksityisesti omistetuissa ja valtio-omisteisissa pörssiyhtiöissä. Tilastollisin menetelmin ja 1 562 yrityksen aineistolla saadaan tukea hypoteesille, että valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden hallitusten valvontavoima on yksityisesti omistettuja yhtiöitä korkeampi. Tulos antaa viitteitä siitä, että valtio-omistaja panostaa yhtiöittensä valvontaan voimakkaasti. Toisaalta tulosta voidaan tulkita myös niin, että yksityisesti omistetuilla yrityksillä on enemmän muitavalvontamekanismeja, jotka vähentävät hallituksen suorittaman valvonnan tarvetta.
3
Honkamäki, Tuomas, Markus Mättö, Hannu Ojala, and Henri Teittinen. "5. Suomalaisten pk-yritysten ehdollisen konservatismin yhteys tilintarkastuksen laatuun ja yritysten verosuunnittelukannustimiin." In Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1211.
Full textAbstract:
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten ei-pörssilistautuneiden osakeyhtiöiden raportoinnin laatua mittaavaa ns. ehdollista konservatismia. Erityinen huomiomme kohdistuu tilintarkastuksen laadun ja verokannustimen rooliin ehdollisen konservatismin esiintymiseen yhtiöiden tilinpäätöksissä. Pienimmän neliösumman regression ja noin 46 000 yrityksen aineiston avulla saadaan tukea ehdollisen konservatismin esiintymisestä yleisellä tasolla ja verokannustimen vaikutuksesta siihen. Tilintarkastuksen laadun vaikutuksesta ehdollisen konservatismin esiintymiseen ei saada empiiristä tukea. Tutkimuksen tulokset tuottavat uutta tietoa suomalaisten pk-yritysten verokannustimien, tilintarkastuksen ja ehdollisen konservatismin välisistä yhteyksistä, mikä on kiinnostavaa yritysten taloudellisen informaation käytön ja valvonnan näkökulmista.