Dissertations / Theses: 'Yritykset'

1

Toivanen, P. (Pauliina). "Yhteiskunnalliset yritykset." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252129.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Lovio, Raimo. "Evolution of firm communities in new industries : the case of the Finnish electronics industry /." Helsinki : Helsinki School of Economics and Business Administration, 1993. http://bvbr.bib-bvb.de:8991/F?func=service&doc_library=BVB01&doc_number=006320776&line_number=0001&func_code=DB_RECORDS&service_type=MEDIA.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Zibari, Said. "Foreign involvement in resource-rich developing countries : market selection and level of involvement in GCC markets compared with Western European markets /." Turku : [Turku School of Economics and Business Administration], 1997. http://bvbr.bib-bvb.de:8991/F?func=service&doc_library=BVB01&doc_number=007871514&line_number=0001&func_code=DB_RECORDS&service_type=MEDIA.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

4

Muhos, M. (Matti). "Early stages of technology intensive companies." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514294396.

Full text

Abstract:

Abstract This study aims to clarify the early development stages of technology intensive companies. The current literature does not offer an extensive review of stage perspectives for company growth – the overall picture of the field is somewhat vague. The evolution of this field remains unclear as well as the current state. Further, recent empirical stage models focusing on technology intensive companies have not been delineated. As companies move through their early stages, they face events which contribute to or detract from their aim. A study focusing on these events may provide fresh viewpoints for understanding the management processes. This study seeks to clarify how the literature describes the early stages of technology intensive companies, and what viewpoints are highlighted by the management as a company progresses through these sequences. This retrospective multiple case study clarifies the topic with two meta-analyses and a sequential incident study carried out in ten young technology intensive companies in Finland and Thailand. First, well covered areas, trends, and ideas for fresh approaches are studied through a meta-analysis of the past 60 years of literature focusing on stages of development. Based on recent empirical studies, a sequential self assessment framework is formed. Second, it is studied whether the case study methodology could be utilised to further clarify the early stages of technology intensive companies. Third, the experiences of ten case companies are reflected through the framework in order to test the framework, and to study what viewpoints these cases reveal about the early stages of technology intensive companies. This study provided an extensive review of the research focusing on the stages of development. A four-stage framework was found applicable for a self-assessment of the early stages in technology intensive companies, while ten case studies and cross case analysis provided partial support for the framework. In addition, this study provided many potential fresh viewpoints for a theory related to the early stages of technology intensive companies. These viewpoints are considered here as starting points for further research, which is expected to provide sufficient evidence for further modification of the framework
Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena on selkeyttää teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Kirjallisuus ei tarjoa kattavaa katsausta yrityksen kehitysvaiheita käsittelevästä tutkimuksesta – kokonaiskuva aiheesta jää jokseenkin epämääräiseksi samoin kuin alan kehitys ja nykytila. Lisäksi viimeaikaisten empiiristä aineistoa sisältävien vaihemallien tuloksia ei ole koottu yhteen. Varhaisissa kehitysvaiheissaan yritykset kohtaavat sekä tavoitteitaan edistäviä että estäviä tapahtumia. Tapahtumia tutkimalla on mahdollista nostaa esille tuoreita näkökulmia varhaisiin vaiheisiin liittyviin johtamisprosesseihin. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, kuinka teknologiayrityksen varhaiset kehitysvaiheet on kuvattu kirjallisuudessa ja mitä näkökulmia varhaisen kehityksen läpi käyneiden yritysten johto korostaa. Tämä takautuva monitapaustutkimus analysoi aihetta kahden meta-analyysin ja vaiheittain toteutetun kriittiset tapahtumat -menetelmän avulla. Tapaustutkimus suoritettiin kymmenessä suomalaisessa ja thaimaalaisessa yrityksessä. Ensiksi 60 edeltävää vuotta käsittävässä meta-analyysissä analysoitiin vaihemallien historia ja nykytila, trendit ja potentiaaliset ideat uusille lähestymistavoille. Viimeaikaisten empiiristen tutkimusten perusteella muodostettiin synteesi varhaisten kehitysvaiheiden itsearviointikehykseksi. Toiseksi tutkittiin voidaanko tapaustutkimusta hyödyntämällä edelleen selventää teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Kolmanneksi kymmenen tapausyrityksen kokemuksia peilattiin itsearviointikehykseen tarkoituksena testata kehystä ja analysoida mitä näkökulmia tapaukset paljastavat teknologiaintensiivisten yritysten varhaisista vaiheista. Tutkimus tarjosi laajan katsauksen yrityksen kehitysvaiheisiin keskittyvään tutkimuskenttään. Nelivaiheinen kehys todettiin soveltuvaksi varhaisten kehitysvaiheiden itsearviointiin teknologiaintensiivisissä yrityksissä – kymmenen tapausta ja näiden vertailu antoi osittaisen tuen tälle. Lisäksi tutkimus tarjosi useita uusia näkökulmia teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita käsittelevään teoriaan. Nämä näkökulmat toimivat lähtökohtana jatkotutkimuksille, joiden oletetaan tuovan riittävästi todistusaineistoa itsearviointikehyksen edelleenkehittämiseksi

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

5

Nupponen, Pertti. "Post-acquisition performance : combination, management, and performance measurement in horizontal integration /." [Helsinki] : Helsinki School of Economics and Business Administration, 1995. http://bvbr.bib-bvb.de:8991/F?func=service&doc_library=BVB01&doc_number=007078756&line_number=0001&func_code=DB_RECORDS&service_type=MEDIA.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

6

Akpinar, Murat. "Understanding primary stakeholders of a firm in response to market integration in the European Union : Volkswagen, 1960-2005 /." [Turku] : Turku School of Economics : KY-Dealing [jakaja], 2009. http://bvbr.bib-bvb.de:8991/F?func=service&doc_library=BVB01&doc_number=017324817&line_number=0001&func_code=DB_RECORDS&service_type=MEDIA.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

7

Annola, J. (Juho). "Yrityksen sukupolvenvaihdos." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201311211913.

Full text

Abstract:

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia eri mahdollisuuksia on toteuttaa yrityksen sukupolvenvaihdos ja miten osakas sekä yhtiö voivat valmistautua menettelyyn sekä mitä huojennuksia voidaan käyttää apuna. Sukupolvenvaihdosta tarkastellaan sekä luovutuksensaajan että -antajan näkökulmasta niin henkilö kuin osakeyhtiöissäkin. Juridiset, verotukselliset ja taloudelliset tekijät otetaan huomioon. Tutkimus on toteutettu perehtymällä aiheesta kertovaan kirjallisuuteen ja lakiteksteihin ja havainnollistamisen apuna on käytetty esimerkkejä. Suunnittelun ja valmistelun osa-alueina tutkitaan vero- ja rahoitussuunnittelua sekä erilaisia yritysjärjestelytoimenpiteitä. Yrityksen tai sen osan luovuttamista eli varsinaista toteutuvaa sukupolvenvaihdosta tutkitaan vastikkeellisesti, osittain vastikkeellisesti ja vastikkeettomasti tapahtuvissa luovutustilanteissa. Lainsäädännön mahdollistamat huojennukset tulo- sekä perintö- ja lahjaverotuksessa käsitellään sukupolvenvaihdoksen toteuttamista helpottavina apukeinoina.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

8

Marjelund, J. (Juho). "Viraalimarkkinointi yrityksen markkinointiviestintäkeinona." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602041123.

Full text

Abstract:

Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten yritykset voivat hyödyntää viraalimarkkinointia markkinointiviestinnässään. Suurin osa viraalimarkkinointia käsittelevästä kirjallisuudesta on keskittynyt kuluttajien motivaatioiden ja käyttäytymisen tutkimiseen markkinointiviestin jakamisessa, joten on tarvetta viraalimarkkinoinnin tutkimukselle erityisesti yritysnäkökulmasta. Tässä tutkimuksessa viraalimarkkinointia lähestytään sen kokonaisvaltaisen prosessin kannalta, jossa pyritään ottamaan huomioon viraalimarkkinoinnin käyttöön liittyvät merkittävät piirteet ja tekijät, jotka yritysten tulee huomioida käyttäessään sitä markkinoinnissaan. Aihe on myös entistä ajankohtaisempi, koska markkinointi siirtyy yhä enenevissä määrin sosiaaliseen mediaan. Työn teoreettinen viitekehys on jaoteltu tutkimuksen tutkimuskysymysten mukaan. Siinä selvennetään viraalimarkkinoinnin käsite, sen suhde yrityksen muihin markkinointiviestintäkeinoihin, sen suunnittelun ja toteutuksen vaiheet sekä sen tavoitteet ja niiden seuranta. Teoriaosuus perustuu aiempaan akateemiseen kirjallisuuteen viraalimarkkinoinnista. Tutkimuksen tutkimusote on kvalitatiivinen ja se on toteutettu tapaustutkimuksena. Tapausyritys on oululainen mainostoimisto, joka on erikoistunut kokonaisvaltaisiin sosiaalisen median ratkaisuihin. Empirian keruu on toteutettu puolistrukturoidulla teemahaastattelulla haastattelemalla yrityksen kahta työntekijää. Tutkimuksen tulosten perusteella viraalimarkkinointi voidaan nähdä varteenotettavan markkinointiviestinnän keinona yrityksille. Sillä on useita etuja perinteisiin markkinoinnin keinoihin verrattuna, joita ovat esimerkiksi alhaiset kustannukset, luotettavuus sekä leviämisnopeus. Haasteina viraalimarkkinoinnissa on kuitenkin kontrollin puute sekä epävarmuus markkinointiviestin leviämisestä. Viraalimarkkinointi voidaan nähdä yrityksen muita markkinoinnin keinoja tukevaksi, tai jopa koko yrityksen markkinointia ohjaavaksi strategiaksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää viraalimarkkinointistrategioiden suunnittelussa. Tulokset osoittavat, millaisia tekijöitä yritysten tulee ottaa huomioon viraalikampanjoiden suunnittelussa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

9

Moilanen, P. (Pablo). "Saalistushinnoittelu yrityksen kilpailustrategiana." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252127.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

10

Salonen, S. (Susanna). "Yrityksen brändiviestintä vuosikertomuksessa." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506121877.

Full text

Abstract:

Brändit ovat vahvasti läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Yritykset panostavat brändiviestintään entistä enemmän ja viestintäkanavien valinnassa pyritään erottautumaan kilpailijoista. Yritysten toteuttamassa brändiviestinnässä korostuvat visuaaliset sekä tietoperäiset elementit ja ne ovat havaittavissa myös yritysten julkaisemissa vuosikertomuksissa. Brändiviestinnän tarkoituksena on viestiä yrityksen brändistä määrällisten, laadullisten, kognitiivisten sekä affektiivisten elementtien avulla. Brändin edustaman persoonallisuuden pyrkimyksenä on kuvastaa brändin omakuvaa sekä ulkopuolisten tekijöiden arvioita brändistä. Toteutettava brändiviestintä tavoittaa suuren yleisön, mikä kattaa myös yrityksen tärkeimmät sidosryhmät. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on syventää ymmärrystä, kuinka yritykset ovat toteuttaneet brändiviestintää julkaisemissaan vuosikertomuksissa. Tutkimusaiheen valintaa puoltaa aiheen vähäinen tutkimusmäärä. Tutkimuksen viitekehys on muodostettu teoriaosuudessa tehdyn kirjallisuuskatsauksen perusteella. Viitekehyksen muodostamiseen käytettiin markkinointiviestinnän, brändiviestinnän, mainonnan sekä tiedon tulkinnan kirjallisuutta. Tarkastelun kohteena olivat myös brändin persoonallisuuspiirteet sekä vuosikertomukset ja niiden tavoittama kohderyhmä. Viitekehyksessä on huomioitu brändiviestinnän ilmeneminen vuosikertomuksissa sekä sen tärkeimpien kohdeyleisöjen muodostuminen. Tutkimusaineisto koostuu neljän Suomalaisen pörssiyhtiön vuoden 2014 vuosikertomuksista. Aineistojen analyysi on tehty käyttämällä apuna muodostettua viitekehystä. Analyysimetodina käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että yritykset toteuttavat aktiivista brändiviestintää vuosikertomuksissa. Kaikista vuosikertomuksista oli mahdollista havaita selkeitä brändiviestinnän elementtejä. Määrälliset elementit olivat havaittavissa pelkällä silmäilyllä. Laadulliset, kognitiiviset ja affektiiviset elementit tarkentuivat tarkemmassa tulkinnassa. Brändien persoonallisuuksia määriteltäessä tarkasteltiin toteutuneen brändiviestinnän kokonaisuutta. Esiintyvien elementtien pohjalta analysoitiin brändiviestinnän kohdeyleisöä ja sitä, mille kohdeyleisö ryhmälle viestinnän elementit ovat kohdistettu. Tehdyn analyysin pohjalta tarkasteltiin myös brändin asemoitumista FCB Grid -malliin, mihin vaikutti toteutunut brändiviestintä ja brändin edustama tuote. Tutkimustuloksista saatujen tietojen avulla pystytään suunnittelemaan ja kehittämään vuosikertomuksissa toteutettavaa brändiviestintää. Tuloksia voidaan myös käyttää apuna brändin asemoinnissa sekä sen persoonallisuuden määrittämisessä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

11

Räkköläinen, J. (Jesse). "Startup-yrityksen arvonmäärittäminen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905242017.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

12

Peronius, E. (Elina). "Yrityksen kriisiviestintä sosiaalisessa mediassa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704251533.

Full text

Abstract:

Tutkimus kuvaili yrityksen kriisiviestintää sosiaalisessa mediassa ja se perustui aikaisempaan tieteelliseen aineistoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli näyttää kuinka sosiaalista mediaa voidaan käyttää hyväksi kriisiviestinnässä ja mitä ominaisuuksia sosiaalinen media saa aikaan ja miten nämä ominaisuudet voivat vaikuttaa. Tutkimuksessa esiteltiin kriisiviestintää laajasti kuvailemalla kriisin ja sosiaalisen median määritelmät sekä käymällä läpi kriisiviestintää sisällöllisesti siltä osin miten sen ymmärtäminen auttaa ymmärtämään tutkimuksen aihetta. Tämän jälkeen käytiin läpi sosiaalisen median käyttöön liittyviä seikkoja ja positiivisia sekä negatiivisia osia. Aiheena tutkimus oli tärkeä, sillä sosiaalisen median käytön yleistyessä ja sosiaalisen median itsessään muuttuessa, myös kriisiviestinnän toteuttamisen ja siihen liittyvien positiivisten ja negatiivisten ominaisuuksien tutkiminen muotoutuu tärkeäksi, jos mietitään mihin suuntaan sen tulisi tulevaisuudessa kehittyä. Näiden ominaisuuksien pohjalta voidaan myös pyrkiä ratkaisemaan sitä, miksi jotkut yritykset päättävät olla käyttämättä sosiaalista mediaa tai eivät käytä kaikkia sen tarjoamia ominaisuuksia.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

13

Lääkkö, N. (Niilo). "Työhyvinvointi osana yrityksen kannattavuutta." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605101674.

Full text

Abstract:

Työhyvinvointi osana yrityksen kannattavuutta käsittää työhyvinvoinnin osa-alueiden määrittämisen sekä tutkielmassa pohditaan työhyvinvoinnin merkitystä yrityksen kannattavuudelle vertaillen kirjallisuutta empiirisiin tutkimuksiin.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

14

Granath, V. (Vilma). "Kriisiviestintä yrityksen maineen palauttajana." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201710052950.

Full text

Abstract:

Tämä kandidaatin tutkielma käsittelee kriisiviestintää yrityksen maineen palauttajana tilanteissa, joissa organisaatiota on kriisin myötä kohdannut kohu. Lisäksi tarkastellaan erilaisia kriisiviestinnän keinoja sekä esimerkkejä suomalaisten yritysten tavoista vastata niitä kohdanneisiin maine-kriiseihin viestinnän keinoin. Tutkielma ei käsittele yrityksen sisäisiä kriisejä, vaan mielenkiinto kohdistetaan yritystä kohdanneisiin julkisiin mainekriiseihin, joiden yleisönä ovat ulkoiset sidosryhmät, kuten kuluttajat ja media. Tutkielma on toteutettu mukaillen integroivan kirjallisuuskatsauksen metodeja ja tutkimustekniikkaa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

15

Mäkelä, J. (Johanna). "Tilintarkastuskertomuksen huomautusten vaikutukset yrityksen lainansaantiin." Master's thesis, University of Oulu, 2012. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201211141051.

Full text

Abstract:

Tiivistelmä. Tutkielmassa tarkastellaan tilintarkastusraporttien huomautuksien vaikutusta suomalaisten pk-yritysten lainansaantiin. Tutkielma keskittyy kolmeen yleisimpään tilintarkastajan Suomessa antamaan huomautukseen, joita ovat huomautus oman pääoman määrästä, osakeyhtiölain vastaiset saamiset ja huomautus tilinpäätöksestä tai sen eristä. Tutkielman tarkoituksena on antaa lisää tietoa tilintarkastusraporttien vaikutuksesta yritysten taloudelliseen tilanteeseen. Aikaisemmat tutkimukset aiheesta ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia siitä, miten tilintarkastajan raportointi ja huomautukset vaikuttavat yritysten lainansaantiin. Useimmat aiheesta tehdyt tutkimukset ovat empiirisiä ja kyseisessä tutkimuksessa on paljolti tästä syystä keskitytty arkistotutkimukseen eli aineisto on kerätty tietokannasta. Tietokantana on käytetty Voitto+ -yritystietokantaa. Aineistona on noin 5 000 suomalaista pk-yritystä. Aineistoa on rajattu yritysten henkilöstömäärän, taseen loppusumman ja liikevaihdon perusteella. Tutkimuksessa aineiston analysointiin käytetään lineaarista regressiomallia. Selitettävinä tekijöinä ovat ostovelat jaettuna taseen loppusummalla, korko- ja rahoituskulut jaettuna taseen loppusummalla ja quick ratio -tunnusluku. Kyseisillä selitettävillä tekijöillä pyritään kuvaamaan yrityksen lainansaantia ja siinä tapahtuvia mahdollisia muutoksia. Selittävinä tekijöinä ovat tilintarkastuskertomuksen muoto eli vakiomuotoinen kertomus tai kolme aiemmin mainittua huomautusta. Lisäksi mallissa on mukana kontrollimuuttujia, jotka kuvaavat yrityksen kokoa, kasvua, kannattavuutta ja velkaantuneisuutta. Tutkielman tuloksena on, ettei aineiston perusteella voida tehdä juurikaan päätelmiä tilintarkastajan antamien huomautusten vaikutuksesta yritysten lainansaantiin. Ongelmana on huomautusten vähäinen määrä, joka on tutkimuksen aineistosta vain noin 1,8 %. Aineiston kokoa kasvatettaessa huomautusten suhteellinen osuus ei juuri muuttunut. Voidaan siis todeta, että tämän tutkimuksen perusteella Suomessa annetaan melko vähän tilintarkastushuomautuksia ja näin ollen niiden vaikutusten analysointi voi olla vaikeaa muutoin kuin empiirisesti.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

16

Räikkönen, A. (Aleksi). "Yritysjohdon palkitsemisen vaikutus yrityksen kannattavuuteen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811133025.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

17

Niskanen, J. (Joel). "Työnantajabrändäys kilpailuetuna pk-yrityksen rekrytoinnissa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905252092.

Full text

Abstract:

Tiivistelmä. Työmarkkinoilla kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Yritykset joutuvat jatkuvasti pohtimaan uusia keinoja, miten houkutella parhaita työntekijöitä palvelukseensa. Samalla organisaatioiden on pidettävä huolta nykyisistä työntekijöistä ja varmistaa, että osaamista ei menetetä kilpailijoille. Aikaisempien tutkimuksien valossa voidaan jopa esittää, että kilpailu työvoimasta tulee nousemaan yhtä kovaksi, mitä kilpailu on tällä hetkellä tuotteiden ja palveluiden myynnissä. Työnantajabrändäys on pitkän tähtäimen strategista toimintaa, jossa yritys pyrkii viestimään pohdittua arvolupausta sisäisille ja ulkoisille kohderyhmille. Sen keinoilla voidaan asemoitua houkuttelevaksi työnantajaksi työnhakijoille ja työpaikaksi, jossa nykyiset työntekijät voivat kokea ylpeyden tunteita. Aikaisempi työnantajabrändäyksen tutkimus on keskittynyt pääasiassa työnantajabrändin rakentamiseen suuryritysten ja tunnettujen kuluttajabrändien näkökulmasta. Tällä tutkimuksella pyritään täyttämään syntynyttä tutkimusaukkoa erityisesti pienten ja keskisuurten, eli pk-yritysten, näkökulmasta. Työnantajabrändäyksellä on ilmeinen suhde rekrytointiin. Rekrytointi esitetään tutkimuksessa prosessina, jonka tavoitteena on löytää ja palkata tehtävään sopiva hakija. Tutkimuksessa esitetty rekrytointiprosessi alkaa tavoitteiden määrittelystä ja päättyy tulosten ja asetettujen tavoitteiden arviointiin. Tutkimus on integroiva kirjallisuuskatsaus, jossa tutustutaan aikaisempaan tutkimukseen työnantajabrändäyksestä ja pk-yritysten rekrytoinnista. Tutkimuksessa esitetään integroitu malli työnantajabrändäyksen ja pk-yritysten rekrytoinnin välisestä suhteesta. Mallissa tutkitaan, miten työnantajabrändäämisen prosessin vaiheilla voidaan parantaa rekrytointiprosessin vaiheiden tuloksia. Mallissa luodaan myös ymmärrystä näiden prosessien yhteneväisyyksistä ja keskinäisistä vaikutuksista. Tutkimuksen keskeisimmät havainnot liittyvät palkattavan henkilön, työtehtävän ja organisaation yhteensopivuuteen. Työnantajabrändäämisen keinoilla yritys voi viestiä kulttuuristaan ja tarjoamistaan työtehtävistä avoimesti ja realistisesti, jolloin työnhakijan odotukset perustuvat työn todellisuuteen. Tutkimuksessa esitetään, että pk-yritykset eivät voi tarjota työntekijöille samanlaisia koulutus ja urapolku mahdollisuuksia kuin suuryritykset. Tästä syystä pk-yritykset joutuvat pohtimaan arvolupauksiaan muiden kilpailukeinojen pohjalta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

18

Keino, L. (Laura). "Sidosryhmien vaikutus yrityksen uudelleenbrändäyksen menestyksellisyyteen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905252094.

Full text

Abstract:

Tiivistelmä. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja sen aiheena oli sidosryhmien vaikutus yrityksen uudelleenbrändäyksen menestyksellisyyteen. Tutkielmassa tutkittiin erilaisia mahdollistajia ja estäjiä, jotka vaikuttavat yrityksen uudelleenbrändäyksen menestyksellisyyteen sidosryhmänäkökulmasta sekä sitä, mitkä tekijät aiheuttavat yritykselle uudelleenbrändäystarpeen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukijalle mitä yrityksen uudelleenbrändäyksellä tarkoitetaan ja miten siitä saadaan mahdollisimman menestyksekäs kohdistaen huomion erityisesti yrityksen sidosryhmiin. Tätä aihetta ei oltu tutkittu sen tarkemmin aikaisemmissa tutkimuksissa, joten tähän tutkielmaan löydettiin näin ollen hyvä näkökulma juuri sidosryhmistä. Tutkielmassa löydettiin viisi erilaista sidosryhmätekijää, jotka vaikuttivat suorasti yrityksen uudelleenbrändäyksen menestyksellisyyteen sekä kolme epäsuorasti vaikuttavaa tekijää. Suorat tekijät olivat vertikaalinen vs. horisontaalinen kommunikointi yrityksen sidosryhmille, sidosryhmien erilaiset intressit, brändin jatkuvuus, sisäiset brändäystoimet sekä asiakkaiden mieltymykset. Epäsuorat tekijät olivat uudelleenbrändäyksen johtaminen, markkinointi sekä tutkiminen. Näitä kaikkia tekijöitä tutkittiin sidosryhmänäkökulmasta niin, että saatiin käsitys siitä, miten yrityksen sidosryhmät ja niiden kohtelu vaikuttaa uudelleenbrändäyksen lopputulemaan. Tutkielmassa myös selvitetään, miten uudelleenbrändäyksen menestystä voidaan mitata vai voidaanko sitä edes mitata. Lukija saa myös tutkielmasta käsityksen mitä perustoimenpiteitä yrityksen uudelleenbrändäykseen tulee aina kuulua. Kokonaisuutena tutkielma perehdyttää lukijan yrityksen uudelleenbrändäyksen ymmärtämiseen sekä sidosryhmätekijöihin, jotka vaikuttavat yrityksen uudelleenbrändäyksen menestyksellisyyteen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

19

Paavola, T. (Taru). "Blogiyhteistyön hyödyntäminen yrityksen sosiaalisen median markkinoinnissa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705312244.

Full text

Abstract:

Tämä kandidaatintutkielma keskittyy tutkimaan yrityksen sosiaalisen median markkinointia blogiyhteistyön kautta. Blogien suosio lisääntyy koko ajan yhtenä sosiaalisen median markkinointikanavana niiden kustannustehokkuuden vuoksi. Yhä useammat yritykset kirjoittavat omaa yritysblogia tai tekevät yhteistyötä julkisten yksityishenkilöiden ylläpitämien blogien kanssa. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet tutkimaan yritysten ylläpitämiä yritysblogeja sekä blogeja yleisesti. Blogiyhteistyöstä ei löydy kuitenkaan kovin paljoa tutkittua tietoa, vaikka kyseinen yrityksen markkinointimuoto kasvattaa suosiotaan koko ajan. Tavoitteena onkin muodostaa empiirisesti perusteltu viitekehys blogiyhteistyön hyödyntämiselle yrityksen markkinoinnissa tutkimalla aihetta tapausyrityksen avulla. Tutkielma koostuu teoreettisesta viitekehyksestä sekä empiirisestä osiosta. Empiirinen osio on toteutettu kvalitatiivisena haastatteluna ja tapausyrityksen haastattelussa on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelu toteutettiin kevytyrittäjyyspalvelua tarjoavalle yritykselle UKKO.fi:lle. Teoriassa sekä empiriassa on pyritty löytämään blogiyhteistyölle motiiveja/ tavoitteita, keinoja, seurauksia ja tuloksia. Teoreettisesta viitekehyksestä voidaan huomata, että tärkein motiivi blogiyhteistyölle on kustannustehokkuus ja blogiyhteistyön tehokkuuden seuraaminen on yksi suurimmista tavoitteista. Suosituimpina keinoina voidaan pitää sisältömarkkinointia, display-mainontaa sekä kumppanuusmarkkinointia. Tutkijat ovat keskittyneet enemmän yrityksen ulkoisiin seurauksiin kuten Word of Mouth-markkinointiin ja he pitävät yrityksen, bloggaajan ja lukijoiden tasapainoa tärkeänä onnistumisen kriteerinä. Tapausyrityksen tutkimuksesta nähdään, että tärkein motiivi blogiyhteistyölle on niiden kustannustehokkuus ja suurimpana tavoitteena on uusien asiakkaiden hankinta sekä kommenttien että jakojen seuraus. Parhaimpana ja tehokkaimpana keinona tapausyritys piti sisältömarkkinointia. Yritys painotti sisäisiä seurauksia eli kustannuksia ja tulokset-osiossa tärkeimmät havainnot keskittyivät aitoon yhteistyöhön onnistumisen kannalta. Tutkimuksen aineiston ollessa pieni, ei tutkimuksesta voida tehdä tarkkoja johtopäätöksiä eikä tuloksia voida yleistää koskemaan kaikkia yrityksiä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

20

Ylipekkala, J. (Janne). "Tilintarkastuksen laadun merkitys yrityksen velkarahoituksen näkökulmasta." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802071157.

Full text

Abstract:

Laskentatoimen kirjallisuudessa on voitu osoittaa, että pankit ja rahoituslaitokset käyttävät tilintarkastuskertomusta yhtenä merkittävänä lainapäätökseen ja lainan hintaan vaikuttavana tekijänä. Laskentatoimen tutkimuksissa on löydetty näyttöä sille, että vapaaehtoinen tilintarkastajan käyttö voi parantaa velan ehtoja ja voi laskea asiakasyrityksen lainarahoituksen kustannuksia. Asiakasyrityksen näkökulmasta tilintarkastuksen laadun tuomalle hyödylle on ollut haastavaa löytää objektiivisia ja selkeitä rahanarvoisia mittareita. Yhtenä konkreettisena tilintarkastuksen laadun hyödyn mittarina on voitu käyttää tilintarkastusasiakkaan matalampia pankki- ja rahoituslainojen korkokustannuksia. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, minkälainen merkitys lakisääteisellä tilintarkastuksella ja sen laadulla on pankkien myöntämien yrityslainojen korkoihin. Vapaaehtoisen tilintarkastuksen ja yrityslainojen korkokustannusten välillä on havaittu aikaisemmassa akateemisessa kirjallisuudessa olevan negatiivinen riippuvuus. Tilintarkastuksen on siis voitu osoittaa madaltavan yrityslainojen korkokustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa tilintarkastaja on jätetty valitsematta. Mukautetun tai huomautuksen sisältävän kertomuksen on puolestaan havaittu nostavan ja taas vakiomuotoisen kertomuksen madaltavan yrityksen korkokustannuksia. Tutkimusaineistoina käytetään Audit Analytics- ja Compustat- yritystietokantoja, joista tutkielmaan on rajattu amerikkalaisia pörssiyhtiöitä koskeva aineisto vuosilta 2000–2013. Tutkimusmenetelmänä käytetään regressioanalyysia, jossa selitettävänä muuttujana on yrityksen lainojen vuotuinen korkoprosentti. Selittäviä muuttujia regressiossa on kolme. Tilintarkastuksen laadun mittarina käytetään binäärimuuttujaa, joka saa arvon yksi, kun tarkastusyhtiönä on korkealaatuista tilintarkastusta edustava Big 4- yhtiö ja arvon nolla, kun tilintarkastusyhtiönä toimii Big 4- ryhmän ulkopuolinen pienempi tilintarkastusyhtiö. Tilintarkastuskertomuksen muuttujana käytetään myös binäärimuuttujaa, joka saa arvon yksi, kun tilintarkastuskertomus on mukautettu tai sisältää negatiivisisä lisätietoja ja taas vastaavasti arvon nolla, kun tilintarkastuskertomus on vakiomuotoinen. Kolmannella muuttujalla tutkitaan kahden edellä mainitun binäärimuuttujan yhteisvaikutusta yrityksen korkokulujen suuruuteen. Tutkimustulokset osoittavat, että tilintarkastuksen laadun ja korkokustannusten välillä on negatiivinen riippuvuus. Voidaan siis olettaa, että luottolaitokset arvostavat laadukasta tilintarkastusta ja sen tuomat hyödyt asiakasyrityksen kannalta ovat selkeät. Laadukkaampi tilintarkastus pienentää asiakasyrityksen lainarahoituksen korkokuluja. Myös vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen ja korkokustannusten välillä voidaan havaita olevan positiivinen riippuvuus. Mukautettu kertomus ja huomautukset tilintarkastuskertomuksessa puolestaan nostavat yksiselitteisesti yrityslainojen korkokustannuksia. Korkeampaa tilintarkastuksen laatua edustavan tilintarkastusyhteisön antaman puhtaan kertomuksen ja korkokulujen välillä on myös negatiivinen riippuvuus, mikä antaa perusteita väittämälle, että laadukkaamman tilintarkastuksen painoarvo lainan hinnoittelussa on voimakkaampi kuin matalalaatuisemman tilintarkastuksen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

21

Korvenheimo, J. (Jermu). "Eko- ja energiatehokkuuden vaikutus yrityksen tehokkuuteen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312283.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

22

Rajala, J. (Jarnina). "Yrityksen johdon sukupuolen vaikutus verosuunnittelun aggressiivisuuteen." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806062463.

Full text

Abstract:

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten yrityksen hallituksen ja johdon naisten osuus vaikuttaa yrityksen verosuunnittelun aggressiivisuuteen. Naisten osuus suomalaisten yritysten johdossa on kasvanut viimeisinä vuosina merkittävästi. Vuonna 2017 33 prosenttia suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä oli naisia. Tämän tutkielman perustana on oletus naisten alhaisemmasta riskinsietokyvystä. Yritystoiminnan kannalta voi olla kannattavaa minimoida verot tuloksen parantamiseksi. Aggressiivinen verosuunnittelu on siis jokseenkin riskistä, vaikkakin siitä saatavat hyödyt ovat yrityksille tärkeitä. Yksi tutkimushypoteeseista on, että naisten osuus yrityksen hallituksessa laskee verosuunnittelun aggressiivisuutta. Tässä tutkielmassa käsitellään aggressiivista verosuunnittelua yrityksen näkökulmasta. Yrityksen verosuunnittelun aggressiivisuutta voidaan mitata eri muuttujilla, joista tähän tutkielmaan on valittu book-tax-ero eli kirjanpidon ja verotuksen tuloksen välinen ero, efektiivinen veroaste sekä kassaperusteinen efektiivinen veroaste. Näistä kukin mittaa erityyppistä verosuunnittelua. Book-tax-ero kertoo pitkäaikaisesta verosuunnittelusta, kun taas efektiiviset veroasteet ja erityisesti kassaperusteinen efektiivinen veroaste kuvaavat lyhyen aikavälin verosuunnittelua. Tutkielman empiirinen osuus toteutetaan regressioanalyysilla, ja aineistona on Helsingin OMX 25 -yhtiöt vuosilta 2014–2016. Aineisto on kerätty Thomson Reuters-tietokannasta sekä yritysten vuosikertomuksista. Regressioissa käytetään aiemmin mainittuja kolmea verosuunnittelua kuvaavaa selitettävää muuttujaa. Selittäviä muuttujia ovat naisten osuus hallituksessa ja nainen talousjohtajana-dummy, ja kontrollimuuttujina ovat ROA eli kokonaispääoman tuottoaste, koko (taseen loppusummalla mitattuna), hallituksen koko, velkaisuusaste sekä toimiala-dummy. Tulokset ovat jokseenkin ristiriitaisia aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Regressioanalyysin mukaan naisten osuus yrityksen hallituksessa vaikuttaa verosuunnittelun aggressiivisuuteen. Book-tax-erolla mitattuna naisten osuus hallituksessa nostaa book-tax-eroa, mikä tarkoittaa, että yrityksen verosuunnittelu on aggressiivisempaa. Naisten osuus hallituksessa oli tilastollisesti merkitsevä tässä regressiossa, kun taas nainen talousjohtajana -dummy ei ollut. Efektiivisellä veroasteella mitattuna naisten osuus hallituksessa kasvattaa verosuunnittelun aggressiivisuutta. Efektiivinen veroaste laskee naisten osuuden hallituksessa kasvaessa. Toisaalta toisessa regressiossa naisten osuus hallituksessa muuttujana ei ollut merkitsevä, vaikkakin se oli lähellä ollakseen merkitsevä 90 % merkitsevyystasolla. Kassaperusteisella efektiivisellä veroasteella mitattuna naisten osuudella tai talousjohtajan sukupuolella ei ollut merkitystä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

23

Mäläskä, M. (Minna). "Co-creation of corporate brand through stakeholder relationships in B2B SMEs." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2015. http://urn.fi/urn:isbn:9789526208718.

Full text

Abstract:

Abstract This study examines the phenomenon of corporate brand co-creation in the context of small and medium sized enterprises (SMEs) operating in business-to-business (B2B) markets. The aim of this study is to better understand how external stakeholders co-create a corporate brand—brand image and identity—and what characterises these brand co-creative stakeholder relationships. Branding is regarded as a social and interactive process in which the company and its stakeholders are both considered active participants. In addition to the corporate branding literature, this study builds on industrial network theory, service-dominant logic and organisational identity theory. The empirical contribution of the study is conducted using qualitative interview and case study methods to analyse the phenomenon longitudinally and from a multi-stakeholder perspective. The primary empirical data are generated through interviews of B2B SME experts and the case company’s management, employees and key partners during the period 2010–2013. Narrative approach is employed in the data generation and analysis. The study shows that corporate branding is a holistic process that is influenced by various stakeholders. In particular, the key partners can be actively involved in co-creating a company’s corporate brand. External stakeholders are involved in corporate branding through interactions with the company and other stakeholders. The study identifies a number of co-creative actions performed by external stakeholders that influence the corporate brand image, either directly or indirectly. The study also shows that stakeholder cooperation, interaction and dialogue are central in corporate brand identity development, as they help companies to understand and adapt to the competitive environment and to define the corporate brand’s unique and central features in relation to it. At the relationship level, corporate brand co-creative stakeholder relationships are characterised by dependency and mutuality. The significance of various stakeholder relationships in branding, however, varies across situations, at different stages of the company’s lifecycle and at the relationship portfolio level; they can be understood as context-dependent, evolving and dynamic. Managers can use the findings of this study to identify the key stakeholders that are central in co-creating corporate brands and to employ their resources and integrate their activities to strengthen the corporate brand
Tiivistelmä Tämä väitöskirja tutkii yritysbrändin yhteisluomista yritystenvälisillä markkinoilla (B2B) toimivien pk-yritysten kontekstissa. Tutkimus pyrkii ymmärtämään miten yrityksen ulkoiset sidosryhmät osallistuvat yritysbrändin – brändi-imagon ja -identiteetin – luomiseen ja mikä on luonteenomaista yritysbrändiä yhteisluoville sidosryhmäsuhteille. Brändäystä tarkastellaan sosiaalisena ja vuorovaikutteisena prosessina jossa yritys ja sen eri sidosryhmät nähdään aktiivisina toimijoina. Tutkimus nojaa brändikirjallisuuden lisäksi verkostoteoriaan, palvelulähtöiseen ajatteluun sekä organisaatioidentiteetti-teoriaan. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisena haastattelu- ja tapaustutkimuksena jossa ilmiötä tarkasteltiin eri sidosryhmien näkökulmasta sekä pitkittäisesti. Tutkimuksen ensisijainen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla B2B pk-yritystoiminnan asiantuntijoita sekä tapausyrityksen johtoa, henkilöstöä ja avainyhteistyökumppaneita vuosina 2010–2013. Aineiston keruussa ja analyysissa on käytetty narratiivista lähestymistapaa. Tutkimus osoittaa että yritysbrändäys on kokonaisvaltainen prosessi johon vaikuttaa yrityksen lisäksi myös sen eri sidosryhmät. Erityisesti avainyhteistyökumppanit voivat olla aktiivisesti mukana luomassa yrityksen brändiä. Yrityksen ulkoiset sidosryhmät osallistuvat yritysbrändin luomiseen vuorovaikutuksessa yrityksen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Tutkimuksessa tunnistetaan useita ulkoisten sidosryhmien brändiä yhteisluovia toimintoja, jotka vaikuttavat yritysbrändi-imagoon joko suoraan tai epäsuorasti. Tutkimus osoittaa lisäksi, että yhteistyö, vuorovaikutus ja dialogi sidosryhmien kanssa ovat keskeisessä roolissa yritysbrändi-identiteetin kehittymisessä, sillä ne auttavat yritystä ymmärtämään sen kilpailuympäristöä, sopeutumaan sen vaatimuksiin sekä määrittelemään brändin keskeiset erottuvuustekijät suhteessa siihen. Tutkimuksen perusteella yritysbrändiä yhteisluoville sidosryhmäsuhteille on suhdetasolla ominaista riippuvuus ja vastavuoroisuus. Eri sidosryhmäsuhteiden merkitys yritysbrändin kannalta vaihtelee eri tilanteissa sekä yrityksen eri elämänvaiheissa. Suhdeportfoliotasolla brändiä yhteisluovia sidosryhmäsuhteita voidaankin luonnehtia kontekstisidonnaisiksi, muuttuviksi ja dynaamisiksi. Tuloksia voidaan hyödyntää yritysbrändäyksen kannalta keskeisten sidosryhmien tunnistamisessa sekä niiden resurssien hyödyntämisessä ja toimintojen integroimisessa brändäyksessä

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

24

Kossila, J. (Juuso). "Yrityksen rahoitusrakenteen yhteys yritysarvoon johtavien pääomarakenneteorioiden näkökulmasta." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201901031001.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

25

Okkonen, P. (Pekka). "Tuotannollisen pk-yrityksen liiketoimintamallit ja niiden kehittäminen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201901041005.

Full text

Abstract:

Tiivistelmä. Jatkuva yhteiskunnan kehitys muokkaa yritysten liiketoimintaa ja tässä kehityksessä on tärkeää pysyä mukana pärjätäkseen markkinoilla. Tuotannolliset yritykset ovat perinteisesti olleet hyvin yksinkertaisia yrityksiä toiminnaltaan. Pk-yritykset puolestaan muodostavat taloudellisen ja työllisyyden kasvun selkärangan yhteiskunnassa kattamalla valtaosan maailman yrityksistä. Yhteiskunnan kehitys ja globaali kilpailu pakottavat perinteiset tuotannolliset pk-yritykset kehittämään liiketoimintaansa, mikä on tämän tutkimuksen lähtökohtana. Tämän kandidaatintyön on tarkoitus tarkastella tuotannollisten pk-yritysten liiketoimintamalleja ja niiden kehittämistä. Tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuskatsaus, jolla selvitetään mitä tarkoitetaan liiketoimintamallilla ja sen kehittämisellä. Lisäksi perehdytään tuotannollisten- ja pk-yritysten ominaispiirteisiin sekä siihen miten ne vaikuttavat liiketoimintamallien kehitykseen. Tutkimuksessa selvisi, että liiketoimintamalli on tutkijoiden keskuudessa eri tavoin ymmärretty käsite. Yhteinen sanoma on kuitenkin se, että liiketoimintamalli selittää kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaa, missä keskiössä on arvon tuotanto yritykselle ja asiakkaille. Tuotannollisten pk-yritysten ominaispiirteisiin kuuluu joustavuus ja innovatiivisuus, jotka mahdollistavat sopeutumisen erilaisiin markkinatilanteisiin. Vastaavasti haasteina tuotannollisilla pk-yrityksillä on resurssien vähäisyys ja laajan osaamisen puute. Liiketoimintamallien kehittämistä käsitellään aluksi liiketoimintamalli-innovaation näkökulmasta, joka tarkoittaa uuden liiketoimintamallin käyttöönottoa yrityksessä. Liiketoimintamalli-innovaation taustalla on idea, että liiketoimintaa muutetaan siten, että samoilla resursseilla pystytään tuottamaan enemmän arvoa itselleen ja asiakkailleen. Liiketoimintamallien kehitykseen liittyy vahvasti meneillään olevan teknologian nopea kehitys eli digitalisaatio. Digitalisaatio tarjoaa tuotannollisille pk-yrityksille keinoja kehittää liiketoimintamalliaan esimerkiksi hyödyntämällä älykkyyttä ja nopeaa tiedon siirtoa tuotannossa. Tuotannollisiin pk-yrityksiin liittyy myös palvelullistaminen, joka tarjoaa keinon kehittää liiketoimintaa lisäämällä palveluita tuotteiden tueksi. Palvelullistaminen on kannattavaa tuotannollisille yrityksille, sillä se tuo kilpailuetua ja monipuolistaa yrityksen liiketoimintaa asiakkaiden näkökulmasta. Työ tarjoaa tiiviin kokonaiskuvan liiketoimintamalleista ja niiden kehittämisestä, tuotannollisten pk-yritysten näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset ovat hyvin yleistettäviä, sillä aihetta on käsitelty yleisesti kaikkien tuotannollisten pk-yritysten näkökulmasta. Tuloksia voisi hyödyntää yleistietona aiheesta sekä pohjatietona jonkun tietyn yrityksen liiketoiminnan kehittämiselle tai laajemmalle tutkimukselle.Manufacturing SME’s business models and their development. Abstract. Continuous development of society shapes business’ and it is important to keep up with the development to survive in the market. Manufacturing companies have traditionally been quite simple companies regarding their functions. SME’s in turn form the backbone of financial and employment growth by covering the majority of existing companies. Society’s development and global competition are forcing manufacturing SME’s to improve their business model which is the premise of this research. The purpose of this bachelor’s thesis is to study manufacturing SME’s business models and their development. The used research method is literature review which will explain what means the term business model and its development. Furthermore, the research will orient into manufacturing and SME’s characteristics and how they affect the development of business models. The research indicated that business model is quite diversely understood topic among researchers. Common message is however that business model explains comprehensively business’ functions where at the center is value production for the company itself and for the customer. Manufacturing SME’s characteristics include flexibility and innovativity that enable adjustments for different kind of situations in the market. Respectively, challenges for manufacturing SME’s are scarcity of resources and lack of comprehensive knowledge. Business model development is first approached from a perspective of business model innovation which means implementation of a new business model in a company. Behind business model innovation is an idea that with same resources company could produce more value to itself and to its customers. Technology’s rapid development or digitalization is strictly affiliated in business model development. Digitalization offers means for manufacturing SME’s to develop their business model using intelligence and rapid data transfer in production, for instance. Also, servitization is affiliated in manufacturing SME’s which provides a way to improve business by adding services to support products. Servitization is profitable for manufacturing companies because it brings competitive edge and diversifies company’s business from customer’s perspective. This thesis provides a compact overall picture of business models and their development from manufacturing SME’s perspective. Research’s results are quite generalized since subject is viewed generally from all manufacturing SME’s perspective. Results could be used as a general knowledge and basis for developing some specific company’s business or further research.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

26

Pietikäinen, L. (Liisa). "Startup-yrityksen innovaatioprosessi alueellisessa innovaatiokeskittymässä:case Oulun innovaatioallianssi." Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905081649.

Full text

Abstract:

Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma tarjoaa tietoa startup-yrityksen innovaatioprosessista tavoitteenaan vastata tutkimusongelmaan: millainen merkitys innovaatioekosysteemillä voi olla startup-yrityksen innovaatioprosessille. Tähän on pyritty asettamalla tutkimuskysymys ”Miten startup-yritykset voivat hyödyntää innovaatioekosysteemiä innovaatioprosessissaan?” Tutkimuskysymys jaettiin kahteen apututkimuskysymykseen, joiden avulla selvitettiin innovaatioekosysteemin vaikutusta startup-yrityksen innovaatioprosessiin innovaatioekosysteemin jäsenten tuottamien innovaatiotoimintaa tukevien palvelujen kautta sekä sen kautta, miten startup-yrityksen arvoa luova verkosto kehittyy näiden palvelujen käyttämisen seurauksena. Tutkimuksen tavoitteena on hankkia tietoa startup-yritysten innovaatioprosessista. Tämä pro gradu -tutkielma on osa ”Innovaatioallianssin toiminnan vauhdittaminen” -hankkeen alaisuudessa tehtävää tiedon hankkimista alueen yritysten tarpeista niiden innovaatiotoimintaan liittyen. Tutkimuskohde oli startup-yritykset, jotka on perustettu vuosina 2014–2018 Oulun ammattikorkeakoulun tuottaman Oulu Game Lab -pelialan koululutus ja esihautomo-ohjelman aikana tai sen vaikutuksesta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin, jotka toteutettiin tammikuussa 2019. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että startup-yritykset voivat hyödyntää alueellista innovaatiokeskittymää kaikissa innovaatioprosessinsa vaiheissa sekä käyttämällä innovaatiotoimintaa tukevia palveluja että kasvattamalla arvoa luovaa suhdeverkostoaan. Innovaatioprosessia tutkittiin Design Thinking -innovaatioprosessiteorian (Brown, 2008, 2009) kehyksessä. Innovaatioprosessi innovaatioekosysteemissä vastaa suurelta osin Bwownin kuvausta innovaatioprosessista yrityksen sisäisenä prosessina. Tämä viittaa jatkotutkimuksen tarpeeseen aiheesta. Tutkimuksen tulokset antavat myös täydentävää tietoa startup-yrityksen tarpeista innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyen ja siitä, millainen merkitys näillä palveluilla on startup-yrityksen arvoa luovan verkoston muodostumisessa. Tätä tietoa voidaan käyttää innovaatiotoimintaa tukevien palvelujen suunnittelussa. Myös startup-yritykset voivat hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia oman innovaatioprosessinsa kehittämisessä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

27

Laakso, V. (Vesa). "Yrityksen ominaisuuksien vaikutus tilintarkastajien mukautettujen kertomusten syntyyn." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201502191104.

Full text

Abstract:

Useiden suurien kirjanpitoskandaalien tullessa ilmi 2000-luvun alussa tilintarkastajien työnteolle annettiin paljon kritiikkiä. Tilintarkastuksen laatu on 2000-luvun tapahtumien jälkeen ollut jatkuvasti julkisen keskustelun kohteena, mutta viime vuosina Enronin kaltaisia kirjanpitoskandaaleja ei ole tullut julkisuuteen. Tämä johtuu osittain siitä, että tilintarkastajien raportointia on säännelty ja tutkittu tarkemmin. Tilintarkastustyön ainut näkyvä lopputuote yrityksen ulkopuolisille henkilöille on mielipide siitä, onko asiakkaan tilinpäätöksessä olennaista virheellisyyttä. Tämä mielipide esitetään tilintarkastuskertomuksessa. Tilintarkastuskertomuksen informaatioarvo on näin ollen suuri ja sen tekeminen tarkoin harkittu prosessi. Suurin osa tilintarkastuskertomuksissa olevista lausunnoista on puhtaita eli mukauttamattomia. Vaikka tilinpäätöksessä olisi olennaisia virheitä, ne ollaan yleensä valmiita korjaamaan asiakasyrityksen sisällä. On siis selvää, että mukautettu kertomus kertoo jostain selkeästä epäkohdasta yrityksen hallinnossa, kirjanpidossa tai tilinpäätöksessä. Työn aiheena on tutkia, mitkä yrityksen ominaisuudet johtavat mukautetun kertomuksen tekemiseen. Työn tarkoituksena on luoda malli, jonka avulla voi toteuttaa tutkimuksen siitä, kuinka yrityksen ominaisuudet vaikuttavat mukautettujen kertomusten syntyyn. Mallin avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, mitkä tunnusluvut vaikuttavat tilintarkastajan päätöksentekoon Suomessa. Tutkimuksessa käytetyt tiedot ovat peräisin Oulun yliopistossa käytössä olevasta Voitto+ -tietokannasta. Tutkimusaineistona tutkimuksessa on käytetty 304 suomalaisen yrityksen tilinpäätöksiä vuodelta 2012. Tutkimuksessa mitataan neljää eri yrityksen ominaisuutta (yrityksen koko, kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus), joilla on mahdollisesti vaikutusta mukautetun kertomuksen tekemiseen. Näitä ominaisuuksia mitataan kuuden eri tunnusluvun (yrityksen liikevaihto, taseen loppusumma, käyttökateprosentti, sijoitetun pääoman tuottoprosentti, quick ratio ja omavaraisuusaste) avulla. Omavaraisuusasteella ja sijoitetun pääoman tuottoprosentilla havaittiin olevan selvästi vaikutusta mukautetun kertomuksen julkaisemisen todennäköisyyteen. Käyttökateprosentilla oli hieman pienempi vaikutus ja quick ratiolla ei ollut merkitsevää vaikutusta tilintarkastuskertomuksen muotoon. Tutkimuksessa ei havaittu juurikaan yhteyttä yrityksen koon ja mukautetun kertomuksen julkaisemisen todennäköisyyden välillä. Regressiomallin selitysaste oli 35 prosenttia, joka on kohtuullinen, mutta ei kuitenkaan hyvä. Jatkotutkimusta voisi tehdä lisäämällä käytettyyn regressioyhtälöön uusia muuttujia, jotta sen selitysastetta saataisiin paremmaksi.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

28

Paso, E. (Essi). "Taloushallinnon yrityksen valmistautuminen EU:n uuteen tietosuoja-asetukseen." Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201906052444.

Full text

Abstract:

Tiivistelmä. Taloushallinnossa käsitellään paljon erilaista henkilötietoa, jota tilitoimiston henkilökunta tarvitsee työssään. Toukokuussa 2018 voimaantullut Euroopan Unionin tietosuoja-asetus velvoittaa yrityksiä ja organisaatioita kiinnittämään enemmän huomiota tietojenkäsittelyyn, kuten tietojen lähettämiseen, vastaanottamiseen ja säilyttämiseen. Tietosuoja-asetus luo myös uusia oikeuksia henkilöille, joiden tietoja käsitellään. Yritysten ja organisaatioiden on luotava kirjallinen dokumentaatio tietojenkäsittelystä, jotta ne pystyvät osoittamaan noudattavansa tietosuoja-asetusta. Tietosuoja-asetuksen noudattaminen on tärkeää, koska asetuksen noudattamattomuudesta voidaan määrätä sakkoja ja sanktioita. On tärkeää tutkia yrityksessä ja sen käytännöissä vaadittavia muutoksia, jotta saadaan selville millaisia vaikutuksia tietosuoja-asetuksella on yritysten toimintaan. Aiempaa kirjallisuutta aiheesta ei vielä ole paljoa, joten tutkimukselle on tarvetta. Aiempi tutkimus käsittelee tietosuoja-asetusta ja sen vaatimuksia, mutta empiirinen tutkimus aihealueesta on erittäin vähäistä. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda selvitys yrityksen nykytilasta tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin nähden, sekä selvittää tietosuoja-asetuksen noudattamisen aiheuttamat muutokset yrityksen toiminnassa ja käytännöissä. Muutosten analysointiin hyödynnetään aiempaa kirjallisuutta muutokseen reagoimisesta. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista tapaustutkimusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytetään puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla toimeksiantajayrityksen henkilökuntaa tietosuoja-asetuksesta ja sen noudattamisesta. Tutkimuksen tuloksena syntyi selvitys yrityksen nykytilasta ja tietosuoja-asetuksen luomista muutoksista yrityksen toiminnassa. Toimeksiantajayritykselle myös toimitettiin suositukset ja ohjeistus tietosuoja-asetuksen noudattamiseen. Tutkimuksen tuloksia voivat myös muut yritykset hyödyntää tietosuoja-asetuksen noudattamisessa ja nykytilansa kartoittamisessa. Jatkotutkimusaiheena on yritysten ja organisaatioiden tietosuoja-asetuksen noudattaminen. Noudattamista voidaan tutkia selvittämällä yritysten luomia ohjeita ja käytäntöjä työntekijöilleen. Tämä tutkimus rajattiin koskemaan vain yhtä tilitoimistoa, joten erilaisia yrityksiä ja niiden tietosuoja-asetuksen noudattamiseen luotuja käytäntöjä vertaamalla voitaisiin luoda yleiset käytännöt erikokoisille ja eri alojen yritykselle tietosuoja-asetuksen noudattamiseen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

29

Suorsa, J. (Joni). "Toimintakäsikirjan luominen pk-yritykseen." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805301952.

Full text

Abstract:

Työn tavoitteena on selvittää mitä ISO 9001:2015 -standardiin pohjautuva laatujärjestelmä pitää sisällään ja millainen projekti sen luominen ja käyttöönotto ovat. Lisäksi tavoitteena on selvittää, kuinka prosessien kuvaaminen toteutetaan ja miten se sijoittuu laatujärjestelmäprojektiin. Työ toteutetaan kvalitatiivisena yhden tapauksen tutkimuksena oululaiseen teknologiayritykseen. Kohdeyrityksen tavoitteina työlle oli oman toiminnan kehitys laatujärjestelmän kautta, koska yrityksessä ei ollut aiemmin käytössä laatujärjestelmää eikä prosesseja ollut kuvattu. Tutkimus aloitettiin kesällä 2017 määrittelemällä ja suunnittelemalla tutkimuksen sisältö. Määriteltiin, että tutkimus tulee sisältämään standardiin pohjautuvan toimintakäsikirjan sekä prosessien kuvauksen. Tämän jälkeen alettiin tutkia kirjallisuuden avulla laatujärjestelmää ja sen vaatimuksia sekä prosessien kuvaamiseen liittyviä toimintoja. Laatujärjestelmän luominen aloitettiin laatimalla standardiin pohjautuva sisällysluettelo toimintakäsikirjalle. Tämän jälkeen siirryttiin prosessien kuvaamiseen. Prosessit kuvattiin työpajoissa jokaisen organisaation osaston kanssa ja prosessikuvauksia tarkennettiin vielä myöhemmin haastatteluiden avulla. Toimintakäsikirjaan lähdettiin luomaan pohjaa näiden työpajojen ja haastatteluiden sekä myös standardin vaatimusten pohjalta. Tutkimuksen tuloksena saatiin yritykselle kuvattua lähes kaikki tärkeimmät prosessit yrityksen pääprosesseista toimija -tasolle asti. Lisäksi saatiin luotua toimintakäsikirja, joka voidaan ottaa käyttöön. Laatujärjestelmän implementointi jäi yrityksen tulevaisuuden tehtäväksi, mutta sen toteuttamiseen annettiin ehdotuksia. Tuloksina löydettiin myös sekä yhteneväisyyksiä että eroavaisuuksia kirjallisuudessa esitettyihin malleihin laatujärjestelmän luomisessa. Lisäksi nousi esille kirjallisuudessakin esiintyviä rajoitteita pk -yrityksen laatujärjestelmän luomiselle. Tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä myös muihin teknologia-alan pk -yrityksiin. Erityisesti pienemmissä ja vielä kasvuvaiheessa olevissa yrityksissä prosessiajattelun puuttuminen sekä henkilöstöresurssien rajoitteet voidaan olettaa olevan yleisesti tämän tutkimuksen kaltaisia
The goal of this thesis was to find out what is included to ISO 9001:2015 -standard based quality system and what kind of project it is to create and take into use. Another target was to find out how to do process mapping and how it is placed to quality system project. This study was done as qualitative single case study to one Oulu based technology company. The main target from the company point-of-view was to develop their internal operations. This company had no quality system or processes mapped beforehand. Thesis was started at the summer of 2017 by defining and planning what is included to this thesis. At the beginning was defined that standard based operations manual and process mappings are included to this study. After that quality system and it requirements and also actions for process mapping were studied from literature. Next step was to create table of content for operations manual. This table of content was based to requirements of ISO 9001 -standard. Then began process mappings. These were done in workshops separately with every department of the organization. Process mappings were specified with interviews later. Operations manual was created after these workshops and interviews. Results for the company were that almost every the most important processes were mapped from the main process -level to the operator -level processes. Also the operations manual can be now taken into use. Implementing the quality system was left for the company to do in the future, but some suggestions were given what need to be considered when implementing it. As results were also found that there are some uniformities but also differences between literature and this project how to create quality system. At this project, there can be seen some limitations which concern SME -companies that are also presented in literature. The results of this thesis can be generalized to other SME technology companies. Especially at small companies which are still on the growth phase, can be assumed that there is lack of process thinking and limitations with human resources, like in this study

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

30

Haapajärvi, J. (Juha). "Muutokset ohjelmistonkehityksen dokumentointiin yrityksen siirtyessä käyttämään ketteriä ohjelmistonkehitysmenetelmiä." Master's thesis, University of Oulu, 2012. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201302131034.

Full text

Abstract:

Tiivistelmä. Ketterät ohjelmistonkehitysmenetelmät ovat tämän vuosituhannen puheenaihe ohjelmistojen kehityksen alueella. Monet suuret ohjelmistoalan yritykset tutkivat menetelmien käyttöönottoa. Ketterät ohjelmiston sisältävät paljon uusia elementtejä varsinkin organisatorisen tiedon hallintaan. Ketterissä ohjelmistonkehitysmenetelmissä tiedonkulkua on yritetty parantaa kasvokkain kommunikoinnin avulla. XP-ohjelmistonkehitysmenetelmässä on käytössä pariohjelmointi, Scrum-ohjelmistonkehitysmenetelmässä on käytössä päiväpalaverit ja jaettu työskentelytila. Myös ketterien ohjelmistonkehitysmenetelmien iteraatiosyklit parantavat kommunikaatiota. Vaikka ketterissä ohjelmistonkehitysmenetelmissä on pohjimmiltaan ollut alusta saakka paljon tiedon johtamisen elementtejä, käytännössä on menetelmien käyttö keskittynyt vielä ratkaisemaan teknisiä ongelmia ja tiedon johtamisen näkökulmat ovat olleet hyvin toissijaisia. Käytännön tekijät ketterissä ohjelmistotiimeissä ovatkin yleensä pohjakoulutukseltaan suuntautuneet enemmän tekniikkaan kuin johtamiseen tai tiedon johtamiseen. Tutkimuksen mielenkiinto onkin, kuinka ketterät menetelmät käytännössä toteuttavat niihin liitettyjä tiedon hallinnan elementtejä, ja kuinka vuosia perinteiseen dokumentointiin luottaneet yritykset ovat pystyneet muuttamaan toimintatapojaan ketterien menetelmien aatteita hyödyntäviksi. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ketterän ohjelmistonkehityksen räätälöityjä prosesseja. Tutkimuksessa paneuduttiin yksinkertaisilla haastatteluilla yritysten kehittämiin ketteriin ohjelmistonkehitysprosesseihin ja siihen, mitenkä prosessit huomioivat ketterien ohjelmiston kehitysmenetelmien taustalla olevat tiedon hallinnan teoriat. Oliko ketteriin ohjelmistonkehitysmenetelmiin siirtyminen muuttanut tämän tutkimuksen kohteena olleiden yritysten dokumentointi käytäntöjä? Haastattelut kertoivat aika selvästi, että tieto projekteissa välittyy yhä dokumenttien avulla. Yllättävää ei ollut, ettei ketteriin menetelmiin siirtyminen ole oikeastaan tuonut mitään muutosta dokumentoinnin tarpeeseen. Jopa kasvua erilaisten raporttien muodossa ilmeni. Kaksi kolmesta haastatelluista perusteli, että virtuaalitiimit ja offshore-toiminta vaativat korostetun tarkkaa dokumentointia. Lisäksi oli yleistä, että dokumentointia ei suunniteltu projektikohtaisesti, vaan turvauduttiin vanhoihin käytäntöihin ja malleihin. Dokumentointia tehtiin turhaan, eikä aina edes tiedetty mihin tietoa tullaan käyttämään. Dokumenteissa keskityttiin kertomaan vain suunnitteluratkaisut, eri vaihtoehtojen ja taustojen selvittely oli harvinaista.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

31

Niemi, K. (Kati). "IT-alan yrityksen asiakaspalvelun ongelmanratkaisun tehostaminen työntekijöiden näkökulmasta." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405281555.

Full text

Abstract:

Yrityksen asiakaspalvelu on ensimmäinen ja tärkein taho, joka näkyy yrityksestä ulospäin asiakkaille. Yrityksen asiakaspalvelun toimivuus vaikuttaa suoraan asiakkaiden tyytyväisyyteen. Asiakaspalveluprosessi on ratkaisevassa asemassa miten hyvin tai huonosti asiakaspalvelun työt sujuvat. Jos asiakaspalvelulla ei ole yhteisiä pelisääntöjä miten työt hoidetaan, hukataan turhaan aikaa ja resursseja esimerkiksi päällekkäisiin töihin. Asiakaspalvelun työkaluna on usein toiminnanohjausjärjestelmä, joka omalta osaltaan ohjaa asiakaspalvelun työskentelyä. Hyvin suunniteltu ja toimiva toiminnanohjausjärjestelmä tehostaa asiakaspalvelun ongelmanratkaisua. Aikaisempi tutkimus osoittaa, että asiakaspalveluprosessin tukena ja tehostamisessa voidaan käyttää erilaisia kehyksiä ja standardeja. Asiakaspalvelun haasteiksi on todettu asiakaspalvelun rakenne, asiakaspalvelun työkalu, asiakaspalvelun ja virheidenkorjauksen välisen rajapinnan toimimattomuus sekä asiakaspalvelun ohjeiden puuttuminen. Asiakaspalvelu tarvitsee tehokkaseen ongelmanratkaisuun asiakaspalvelun työkalun tai yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän. Asiakaspalvelun työkaluja ovat myös useimmin kysytyimmät kysymykset järjestelmä FAQ (Frequently Asked Question) ja ratkaisupankki. Ratkaisupankkeja voidaan tarjota myös asiakkaiden käyttöön. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen kohteena oli suuri IT–alan yritys, jossa asiakaspalveluprosessi noudattaa ITIL:n (Information Technology Infrastructure Library) periaatteita. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, joka lähetettiin 113:lle yrityksen asiakaspalvelussa työskentelevälle henkilölle. Kyselyyn vastasi 31 henkilöä. Työntekijät kokivat yrityksessä käytössä olevan asiakaspalveluprosessin olevan pääsääntöisesti hyvä. Puuttuvien kuvausten ja sovittujen toimintatapojen lisääminen vielä tehostaisi asiakaspalveluprosessia. Asiakaspalvelun käytössä olevan tietojärjestelmän koettiin sisältävän asiakaspalvelun tarvitsemat perustoiminnot. Kuitenkin yhteinen tietojärjestelmä tuotekehityksen kanssa tehostaisi työntekijöiden mielestä asiakaspalvelua. Työntekijät haluaisivat lisäksi toimivan ratkaisutietopankin, joka tehostaisi myös asiakaspalvelun toimintaa. Tutkimus vahvisti aikaisempaa tutkimusta aiheesta. Lisäksi IT-alan asiakaspalvelua ja asiakaspalveluprosessia on syytä tutkia lisää, koska toimiva ja tehokas asiakaspalvelu on sekä asiakkaan että yrityksen etu.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

32

Hyvönen, H. (Heikki). "Virtuaalisen työtilan malli usean yrityksen kesken tapahtuvassa ohjelmistokehityksessä." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605221863.

Full text

Abstract:

Hajautetut yritysten väliset ohjelmistoprojektit ovat erittäin haastavia, koska samaa projektia työstää yhteistyössä useampia yrityksiä. Kun ohjelmistokehitys hajautetaan useamman yrityksen kesken, hyötyjen lisäksi ohjelmistokehitykseen tulee mukaan myös uusia hajautuksesta johtuvia haasteita, joita tavanomaisessa ohjelmistokehityksessä ei ole. Nämä uudet haasteet johtuvat ajallisesta, maantieteellisistä sekä kulttuurillisista eroista ja liittyvät kommunikointiin, kontrollointiin sekä koordinointiin. Useimmat ongelmat liittyvät maantieteellisestä välimatkasta johtuen nimenomaan kommunikoinnin haastavuuteen, koska kasvokkain käytäviä tapaamisia ei voida pitää. Lisäksi haasteita muodostavat eri toimipisteiden yrityskulttuurilliset erot sekä luottamuksen rakentamisen vaikeus eri toimipisteissä sijaitsevien ohjelmistokehittäjien välille. Hajautetussa ohjelmistokehityksessä kommunikointitapaa tulee muuttaa epävirallisista keskusteluista enemmän muodollisempaan ja kirjoitettuun muotoon. Kommunikoinnista aiheutuvaa lisätyötä on mahdollista vähentää automatisoimalla tiedon saantia mahdollisimman paljon. Hajautetussa ohjelmistokehityksessä tietoa tulisi olla saatavilla useista eri lähteistä. Hajautettua ohjelmistokehitystä voidaan helpottaa nykyaikaisten pilvipalveluiden avulla, koska pilvipalveluita on mahdollista räätälöidä ja skaalata tilanteen ja tarpeen mukaan ja niiden avulla voidaan helpottaa välimatkasta johtuvia haasteita. Pilvipalvelut tulee suunnitella huolellisesti, jotta ne tukevat hajautettua ohjelmistokehitystä, ja jotta niiden tuomat hyödyt saadaan maksimoitua sekä vastaavasti riskit ja haasteet minimoitua. Virtuaalisen työtilan tulee mahdollistaa hiljaisen tiedon vaihtaminen sekä tukea muuttuvan tiedon tarkastelua ja vaihtamista. Useamman työkalun hyödyntäminen samaan tarkoitukseen on tehokkaampaa kuin pelkästään yhden tietyn työkalun käyttäminen. Kommunikointiin hajautetussa ohjelmistokehityksessä voidaan käyttää useita eri työkaluja. Lisäksi tehokkaat työkalut tiedon jakamiseen ja säilömiseen ovat hajautetussa ohjelmistokehityksessä erityisen tärkeitä. Työkalujen avulla eri toimipisteissä sijaitsevat tiimien jäsenten keräämä tieto voidaan jakaa ja säilöä muiden käytettäväksi. Tässä tutkimuksessa toteutettiin virtuaalisen työtilan malli Ponssen tarpeisiin helpottamaan ja tehostamaan hajautettua ohjelmistokehitystä. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin konstruktiivista tutkimusta. Tutkimuksen tuotoksena luotiin dokumentti, jossa mallinnettiin virtuaalinen työtila useamman yrityksen kesken tapahtuvaan hajautettuun ohjelmistokehitykseen. Virtuaaliseen työtilaan mallinnettiin työkaluja, jotka mahdollistavat tehokkaan kommunikoinnin ja tiedon jakamisen sekä työkaluja koordinointia ja yhteistyötä varten. Ponssen tapauksessa virtuaalisen työtilan malliin kuvattiin työkalujen lisäksi prosessi uuden projektitilan luomiseen. Mallin evaluointi tapahtui vertaamalla toteutettua mallia haastattelujen pohjalta luotuun vaatimusmäärittelyyn sekä esittelemällä malli kohdeorganisaatiossa pienelle Ponssen asiantuntijoista koostuvalle ryhmälle, joka antoi mallista oman arvionsa. Virtuaalisen työtilan mallin todettiin vastaavan Ponssen tarpeita ja siitä löydettiin useita hyviä piirteitä, joiden uskottiin tehostavan Ponssella tehtävää hajautettua ohjelmistokehitystä. Lisäksi todettiin, että mallin pohjalta varsinainen virtuaalinen työtila on mahdollista toteuttaa käytännössä. Tutkimuksen tekoaikaan Ponssella ei ollut käytössä virtuaalista työtilaa, joten kehitettyä mallia ja sen hyvyyttä ei voitu verrata jo olemassa olevaan työtilaan. Virtuaalisen työtilan mallin tekniseen toteutukseen ei tässä tutkimuksessa otettu kantaa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

33

Timonen, T. (Tuomas). "IT-alan yrityksen houkuttelevuuden kehittäminen työnantajana sosiaalisessa mediassa." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605121715.

Full text

Abstract:

Tämä pro gradu -tutkielma tehdään toimeksiantona Landis+Gyr Oy:lle, joka on energianhallintaan erikoistunut Toshiban itsenäinen tytäryhtiö. Toimeksiantajayritys rekrytoi jatkuvasti ja se haluaa varmistaa osaavien työntekijöiden kiinnostuksen myös jatkossa. Tänä päivänä IT-alan työntekijöiden kysyntä on suurta, sillä yleisesti yritysten tuotteet ja palvelut perustuvat yhä enenevissä määrin IT-alan ohjelmistoihin tai -tekniikkaan. Hankkimalla kyvykkäimmät työntekijät kehittää yritys kilpailukykyään suhteessa kilpailijoihinsa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka IT-alan yritys voi kehittää houkuttelevuuttaan työnantajana sosiaalisessa mediassa. Jotta yrityksen houkuttelevuutta työnantajana voidaan kehittää, päätettiin tutkimuksessa etsiä tekijöitä, jotka vaikuttavat IT-alan nykyisten tai potentiaalisten työntekijöiden sitoutumiseen yrityksen sosiaalisen median sivuihin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostetaan kolmesta aihepiiristä, joita ovat digitaalinen markkinointi sosiaalisessa mediassa, sitoutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät sosiaalisessa mediassa sekä työnantajabrändääminen. Teorian perusteella muodostetaan käsitys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat IT-alan nykyisten tai potentiaalisten työntekijöiden motivaatioon sitoutua yrityksen sosiaalisen median sivuihin ja, kuinka yrityksen on kannattavaa kommunikoida työnantajabrändiin liittyvää viestintää kohdeyleisölleen. Tämä tutkimus on teorialähtöinen. Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu keräämällä aineisto IT-alan nykyisiltä ja potentiaalisilta työntekijöiltä sähköisen kyselylomakkeen avulla. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 381 kappaletta, joista tutkimuksen kohdeyleisöön kuuluvia oli 345. Kerätty aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin, joista päätutkimusmenetelmänä käytettiin konfirmatorista faktorianalyysiä. Tilastollisen analyysin perusteella luotiin malli, joka havainnollistaa tutkimuksen tuloksia. Teorian perusteella löydettiin viisi tekijää, jotka vaikuttavat sosiaalisen median käyttäjien motivaatioon sitoutua yrityksen sivuihin. Näitä tekijöitä ovat viihde, yhdentyminen ja sosiaalinen vuorovaikutus, henkilökohtainen identiteetti, informaatio ja informaatio yrityksestä työnantajana. Havaitun aineiston perusteella voitiin osoittaa, että viidestä tekijästä neljä olivat sopivia muodostetun mallin kanssa. Näin ollen ei voitu todistaa, että yhdentyminen ja sosiaalinen vuorovaikutus vuorovaikuttaisi kohdeyleisön sitoutumisen kanssa. Tutkimuksessa löydettiin myös muuttujat, joilla kyseisiä tekijöitä voidaan mitata. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää laajalti markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon toimenpiteissä. Ymmärtämällä IT-alan nykyisten ja potentiaalisten työntekijöiden yrityksen sosiaalisen median sivuihin sitoutumiseen vaikuttavat tekijät, voivat markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon ammattilaiset kohdentaa kommunikaationsa yleisölle tätä kiinnostavalla sekä sitouttavalla tavalla. Toimimalla näin, ansaitsee yritys pitkällä tähtäimellä kilpailuetua, jota osaavat työntekijät tuovat. Tutkimus tarjoaa myös kattavan lähtötilanteen jatkotutkimukselle sekä esimerkiksi uusien tekijöiden löytämiselle.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

34

Riekkinen, T. (Toni). "Virtualisointi osana keskisuuren IT-yrityksen toimintaa:tapaus Oulun Tietotekniikka." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510072024.

Full text

Abstract:

Työn tarkoituksena on tutustua virtualisointiin keskisuuressa IT-alan yrityksessä. Työssä tehtävän kartoituksen perusteella on tarkoitus tuoda esiin, niin hyviä puolia, kuin myös mahdollisia uhkia ja riskejä, joita virtualisointiin liittyy. Työssä tarkastellaan virtualisointikäsitettä ja siihen liittyviä ja vaikuttavia asioita eri näkökulmista. Työssä käydään läpi mitä virtualisointi tarkoittaa ja sen historian vaiheet. Kun virtualisointi suunnitellaan ja toteutetaan parhaiden käytäntöjen mukaan, niin sen odotetaan tuovan suuria säästöjä kustannuksissa. Kustannussäästöjä tulee sähkölaskussa, kun konesalissa ei tarvita niin paljoa virtaa laitteille ja niiden jäädytykseen, sekä siinä, että laitteet mahtuvat pienempään tilaan. Tämän lisäksi henkilötyötä tarvitaan vähemmän laitteiden ja palveluiden ylläpitoon, jolloin säästetään myös henkilöstökustannuksissa. Virtualisoinnin pääkohteita on kolme. Palvelinvirtualisointi on kaikista yleisin virtualisoinnin muoto. Toisena on sovellusvirtualisointi ja kolmantena työasemavirtualisointi. Palvelinvirtualisointiin liittyy olennaisesti palvelimen resurssien virtualisointi. Prosessorin suorittimet, ytimet, muistit, levytila ja verkot ovat virtualisoitavissa. Työssä esitellään kolme suurinta teknologiatoimittajaa. Pääasiallisesti asiaa tarkastellaan VMware vSpheren näkökulmasta, mutta sen lisäksi mukana on myös Citrixin Xen- ja Microsoftin HyperV-virtualisointiratkaisut. Näitä kolmea virtualisointiteknologiaa ja niiden eroja vertaillaan keskenään. Työssä merkittäviä painopisteitä ovat virtualisoinnin tietoturva ja palveluiden saatavuus. Myös pilvipalveluita käsitellään yleisellä tasolla, mutta laajemmalla tasolla se on rajattu tästä työstä pois. Yksi jatkotutkimusaihe voisikin olla pilvipalvelut ja niiden rooli tulevaisuuden ICT:ssa. Työssä on tapausyrityksenä oma työpaikkani Oulun kaupungin alainen liikelaitos Oulun Tietotekniikka. Oulun Tietotekniikka on käyttänyt virtualisointiratkaisuja jo vuosia. Työssä tehdään laadullinen henkilöhaastattelu, jossa haastatellaan virtualisoinnista vastaavaa ICT-palvelupäällikköä Jussi Niemistä. Haastattelun perusteella saadaan hyvä kuva, miten virtualisointi vaikuttaa kyseisen liikelaitoksen toimintaan ja mitä etuja sen käytöstä on saatu yrityksen liiketoimintaan. Tärkeimmät virtualisoinnista saadut edut Oulun Tietotekniikassa ovat olleet palvelinten elinkaaren piteneminen, kun laitteisto ei vanhene muutamassa vuodessa. Tämä sen takia, että virtuaalipalvelimiin voidaan lisätä resursseja tarpeen mukaan. Lisäksi henkilöstöresursseja on pystytty siirtämään kehitystyöhön, kun ylläpitoon tarvittavan henkilöstön määrä on laskenut oleellisesti. Datakeskuspalveluiden saatavuus on saatu yli 99 prosenttiin ajasta virtualisoinnin avulla, sekä katastrofista toipuminen ja toiminnan jatkaminen sen jälkeen on nopeutunut. Tietoturvan taso on myös parantunut. Datakeskukseen liittyy niin virtualisoituna kuin perinteiselläkin tavalla toteutettuna uhkakuvia, mutta virtualisointiin liittyviä suurimpia uhkia ovat virtualisointialustan vikatilanteet ja yhteensopivuusongelmat tiettyjen järjestelmien kanssa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

35

Granath, V. (Vilma). "Julkinen anteeksipyyntö ja brändiuudistus yrityksen mainekriisin jälkeisinä toipumisstrategioina." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806062492.

Full text

Abstract:

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisissa organisaation kriisitilanteissa suomalaiset yritykset ovat käyttäneet julkista anteeksipyyntöä tai brändiuudistusta maineen palauttamisen strategioina jouduttuaan negatiivisen julkisuuden tai arvostelun kohteeksi. Toipumisprosessien tutkiminen on tärkeää, sillä kriisin jälkeiset toimenpiteet vaikuttavat vahvasti yrityksen tulevaisuuden liiketoimintaan ja valmiuksiin vastata erilaisiin mediakohuihin ja mainekriiseihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta erilaista maineen palauttamisen strategiaa: yritysmaineen palauttamista virheen myöntämisen ja julkisen anteeksipyynnön keinoin sekä maineen palauttamista brändiuudistuksen keinoin. Aineiston keruun menetelmänä käytettiin dokumenttianalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että julkista anteeksipyyntöä on käytetty tilanteissa, joissa ominaista on ollut kriisin yllätyksellisyys, uhka organisaation toiminnalle ja jokin laukaiseva tekijä, joka on edellyttänyt välitöntä reagointia ja anteeksipyyntöä. Brändiuudistusta käytettäessä kriisin laukaisijana ei ole ollut niinkään yksittäinen teko tai sen paljastuminen sidosryhmille, vaan yrityksen tietyn toimintatavan nostaminen median välityksellä julkisuuteen. Lähes kaikki tutkittavat kriisit saivat alkunsa sosiaalisen median keskustelupalstoilta ja sen myötä viestintävälineiden uutisoinnista. Yritysten tulisi seurata näissä kanavissa käytävää keskustelua, sillä yleisön ja sidosryhmien mielipiteet yrityksestä heijastavat suoraan sen maineeseen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

36

Aunola, A. (Atte). "Born Global -yrityksen rakentumisen osa-alueet:avainasemassa olevat ominaisuudet ohjelmistotuoteliiketoiminnassa." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305301387.

Full text

Abstract:

Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkijat ovat alkaneet tutkia kansainvälistymisen yhtä uusimmista ilmiöistä, eli Born Global -yrityksiä. Nämä alkuvaiheesta saakka kansainvälistymiseen nopealla aikataululla pyrkivät yritykset ovat murtaneet vanhojen teorioiden kansainvälistymistapoja ja ottaneet lähtökohdikseen välittömät kotimaan ulkopuoliset tavoitteet. Yrityksen ominaisuudet jakautuvat selkeästi sisäisiin ja ulkoisiin ominaisuuksiin, joiden välisestä toiminnasta rakentuu yritys, jolla on mahdollisuudet nousta nopealla aikataululla kansainvälisille markkinoille. Varsinkin sisäisissä ominaisuuksissa korostuvat nopeasti erilaiset henkiset elementit, joiden avulla yrityksen perustamisessa mukana olevat henkilöt lähtevät muodostamaan yrityksen toimintaa. Nopeasti kansainvälistyvän yrityksen rakentumisesta voidaan tutkimuksen perusteella eristää tiettyjä avainasemaan nousevia ominaisuuksia, joiden avulla hahmotellaan eräänlainen korkean tason konsepti siitä, miten ohjelmistoalalla toimiva yritys kasvaa kansainväliseksi toimijaksi. Vaikka yksityiskohtaista mallia ei alalle tyypillisen monimuotoisuuden takia voida luoda, on luotu malli kuitenkin pohja, jolla voidaan tämäntyyppisten yritysten ajatella rakentuvan.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

37

Kettunen, H. (Hanne). "Huumoria sisältävät tarinat yrityksen brändi-identiteetin muodostumisessa:tapaus Ponsse Oyj." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606072442.

Full text

Abstract:

Tämän työn tavoitteena on muodostaa teoreettinen malli siitä, miten huumoria sisältävät tarinat muokkaavat ja ovat mukana muodostamassa yrityksen brändi-identiteettiä. Tutkimus on osa Tekes-rahoitteista HURMOS-hanketta. Yrityksen brändi-identiteetin muodostumista on tutkittu tähän mennessä vasta hyvin vähän käytännön tasolla ja voidaankin sanoa, että yrityksen brändi-identiteetin ja yritysbrändäyksen välinen suhde ei ole selkeä. Tarinankerronta puolestaan on lisääntymässä yrityksillä viestinnän ja yritysbrändäyksen menetelmänä. Yritysten lisääntyneestä tarinankerronnasta huolimatta, tarinat ovat vasta verrattain tuore ilmiö markkinoinnin tutkijoiden piirissä. Tarinoiden käyttöä yritysbrändäyksessä on siis syytä tutkia. Huumori taas on perinteisissä tarinoissa usein käytetty tehokeino ja sen vaikutuksia on tutkittu muun muassa mainonnan yhteydessä. Huumoria on kuitenkin tutkittu hyvin vähän aiemmin yritysbrändäyksessä ja yrityksen brändi-identiteetin muodostumisessa. Myös huumorin roolia markkinoinnissa on siis tärkeää tutkia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu yrityksen brändi-identiteettiä, yritysbrändäystä, tarinankerrontaa, tarinoiden juonityyppejä ja arkkihahmoja sekä huumorin muodostamista ja käyttötapoja koskevista tieteellisistä julkaisuista. Tutkija on muodostanut tämän aiemman kirjallisuuden perusteella synteesin, jossa yrityksen brändi-identiteetti muodostuu huumoria sisältävän tarinankerronnan kautta. Tarinoita muodostetaan juonityyppien ja arkkihahmojen avulla ja huumori on osa tarinankerrontaa. Tutkimuksessa pyritään selvittämään huumoria sisältävän tarinankerronnan soveltuvuutta yrityksen brändi-identiteetin muodostumisessa. Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena, jonka tapausyrityksenä on metsäkonevalmistaja Ponsse Oyj. Tutkimuksen empiirisessä osiossa analysoidaan yhtä Ponssen yritysjohdon haastattelua, Ponssen kertomia yritystarinoita sekä yrityksen sidosryhmien kertomia tarinoita. Tutkimuksen empiirinen analyysi on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin luokittelemalla ja teemoittelemalla aineistoa. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että yritysten brändi-identiteetti muodostuu sekä yrityksen että sen sidosryhmien kertomien tarinoiden kautta. Yritystarinoita on mahdollista rakentaa sekä juonityyppien että arkkihahmojen avulla ja nämä tarinoiden elementit muokkaavat myös itsessään yrityksen brändi-identiteettiä. Huumori toimii yritystarinoissa tehostajana, jolla voidaan herättää kuulijoiden mielenkiintoa ja luoda yrityksestä inhimillisempi kuva. Myös huumori rakentaa yrityksen brändi-identiteettiä. Tämän tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää erityisesti tutkimuksen tapausyritys, mutta myös muut yritykset ilman suuria toimialarajoitteita. Yritykset voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia päättäessään tarinoiden käyttämisestä yritysbrändäyksessään, suunnitellessaan yritysbrändäystä ja brändi-identiteettinsä muodostamista sekä pohtiessaan mahdollisuuksia huumorin hyödyntämisestä yritysbrändäyksessään.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

38

Huttunen, M. (Mira). "Yrityksen perustaminen ja kasvu:ammattiopistosta ja ammatikorkeakoulusta valmistuneiden yrittäjien näkökulma." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201402121082.

Full text

Abstract:

Tämä tutkimus on tehty Oulun Eteläisen instituutin Mikroyrittäjyys tutkimusryhmälle yhteistyössä Jokilaaksojen koulutusyhtymän ja Centria ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Oulun Eteläisellä alueella toimivien yrittäjien uravalintaan ja yrityksen toimintaan liittyviä kannustimia ja esteitä sekä yrittäjyyteen vaikuttavia piirteitä ja ominaisuuksia. Tutkimuksen avulla selvitetään niitä tapahtumia, joihin oppilaitos voi vaikuttaa toiminnallaan jo koulutusvaiheessa tukien yrittäjän uravalintaa. Oppilaitoksella on tärkeä rooli yritystoiminnan luomisessa, minkä vuoksi yrittäjyys ja sen oppiminen pitäisi olla olennainen osa ammatillista koulutusta. Tutkimus on tapaustutkimus 18 yrittäjästä, jotka ovat valmistuneet Jokilaaksojen koulutusyhtymän oppilaitoksista sekä Centria ammattikorkeakoulusta. Teoriaosa sisältää yrittäjyyteen liittyviä määritelmiä, tilastotietoa yrittäjyydestä Suomessa, yrityksen perustamisen ydinprosessin sekä teoriaa yrittäjyyskasvatuksesta ja oppilaitoksen vaikutuksesta yrittäjyyteen. Teoriaosuuden tarkoituksena on pohjustaa tutkimusta sekä käsitellä tutkimuskysymysten ympärille liittyviä teemoja. Teorian pohjalta on rakennettu haastattelurunko empiiristä tutkimusta varten. Empiirinen osuus sisältää haastatteluista saadut tulokset. Tutkimustulokset käsitellään erikseen ammattiopistopohjaisten ja ammattikorkeakoulupohjaisten yrittäjien kesken. Tulosten mukaan yrittäjien uravalintaan liittyi olennaisesti halu tehdä itselleen työtä. Yrityksen toiminnan aikana kysynnän koettiin olevan vahva kannustin ja ulkopuolelta tulevan avun sekä kannustuksen edistävän yritystoimintaa. Yrittäjät kuvailivat rohkeuden, periksi antamattomuuden ja positiivisuuden olevan sellaisia piirteitä, jotka vaikuttavat positiivisesti heidän yrittäjyyteensä. Tutkimustulosten perusteella annetaan myös suositukset oppilaitoksille. Tutkimuksella on merkitystä Oulun Eteläisellä alueella toimiville oppilaitoksille. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi alueen oppilaitoksien opetusta suunniteltaessa, jotta yrittäjyyteen valmentavia apuja olisi valmistuvalla opiskelijalla mahdollisimman paljon. Tutkimuksen yleistettävyyttä vahvistavat haastateltavien yrittäjien kesken nousseet toistuvat tapahtumat, joita tutkimuksen tuloksista kävi ilmi. Yleistettävyyttä heikentää haastateltavien pieni otanta sekä rajattu tutkimusalue
This study is conducted for Micro-entrepreneurship Research Group in Oulu Southern Institute in cooperation with Centria University of applied sciences and Federation of Education in Jokilaaksot. The goal of this project is to examine incentives and disincentives which entrepreneurs experience during their entrepreneurship as well as features and traits of them. In addition, this study gives information to education institutions on where to focus education on in order to encourage students to become entrepreneurs. Education institutions have an important role in creating new entrepreneurs. That is why entrepreneurship-training should be essential part of vocational education. This research is case study of 18 entrepreneurs who are graduated from either vocational schools of Federation of Education in Jokilaaksot or Centria University of Applied Sciences. The theoretical part of the study includes definitions, statistics of entrepreneurs in Finland, the core process of company establishment and theory related to entrepreneurship education. The purpose of the theoretical part is to give background information on entrepreneurship and process themes which are related to research questions. Interview framework is created by utilizing the theoretical part. Empirical part of this study contains results from interviews. Study results are divided separately to entrepreneurs who are graduated from vocational school and University of applied science. Conclusion of the study shows that “desire to work to oneself” has affected the most to entrepreneurs’ career choice. During the entrepreneurship the most significant incentive is demand. Also support from third party was experienced to enhance entrepreneurship. Interviewees described features like courage, perseverance and positive attitude to affect positively to their entrepreneurship. Recommendations, which are based on study results, are also given to learning institutes in the conclusion part. This study is significant to education institutions in Oulu Southern area because they can utilize study results in their curriculum planning. The interviews showed same answers repeatedly which increases the reliability of the study. Small number of interviewees and limited research area reduce the reliability of the study

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

39

Vainionpää, M. (Markus). "Opetuspelejä valmistavan yrityksen liiketoimintamalli asiakassegmenttien, arvolupausten ja avainkumppaneiden näkökulmasta:tapaustutkimus." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201512032216.

Full text

Abstract:

Tämä opinnäytetyö tutki opetuspelejä valmistavan yrityksen liiketoimintamallia. Liiketoimintamalleja on tutkittu mobiilipelialalla, mutta ei opetuspelikontekstissa. Opetuspeleissä on kuitenkin löytymässä valtava liiketoimintapotentiaali, joka tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa ennestään. Liiketoimintamalleja on tutkittu laajasti, mutta tähän tutkimukseen valittiin Alexander Osterwalderin yhdeksänportainen liiketoimintamallikonsepti. Tämän konseptin osa-alueet sopivat hyvin tutkimaan kaikkia mobiilipelejä valmistavan yrityksen avaintoimintoja. Aineisto koostui yhden opetuspelejä valmistavan yrityksen puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jonka tueksi on etsitty tietoa myös toisesta yrityksestä sen kotisivujen kautta. Nämä tiedot yhdessä muodostivat riittävän aineiston opetuspelejä valmistavan yrityksen liiketoimintamallin muodostamiseksi. Keskeisinä tutkimustuloksina aineistosta nousi esiin erityisesti asiakassegmenttien, arvolupausten ja avainkumppaneiden kategoriat. Näiden osa-alueiden tuloksissa painottui opetuspelejä valmistavan yrityksen vahvuudet tulovirtojen synnyttämisessä. Näiden osa-alueiden kautta on myös mahdollisuus päästä sellaisille markkinoille, joita viihteellisiä mobiilipelejä valmistavat yritykset eivät välttämättä saavuta lainkaan. Tämän opinnäytetyön propositiona oli, että suuri osa mobiilipelejä tekevistä yrityksistä toimivat samojen liiketoimintamallin rakennuspalasten pohjalta. Kuitenkin oli löydettävissä osa-alueita, missä opetuspelejä valmistavat yritykset erottautuvat muista viihteellisiä pelejä valmistavista yrityksistä. Syy siihen miksi yksittäistapaustutkimus tehtiin, oli teorian rakentaminen, koska tällä spesifillä tutkimuskohteella ei ole suoranaista tutkimusta olemassa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

40

Alapeteri, A. (Anna). "The effects of using English as a business lingua franca on spoken brand co-creation communication:a discursive approach." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2018. http://urn.fi/urn:isbn:9789526220277.

Full text

Abstract:

Abstract This study explores the phenomenon of brand co-creation from a communicative perspective. The study investigates how Finnish SMEs operating in international B2B markets use English as a business lingua franca (BELF) for brand communication. The purpose of the study is to contribute to brand co-creation theory by illustrating how using BELF affects spoken brand co-creation discourse and increase our understanding of brand co-creation communication by applying a discursive approach. The theoretical framework of the study is based on branding literature, BELF research, discourse theory and social constructionism. The study introduces an analytical framework for exploring BELF in spoken brand co-creation communication through the discourse dimensions of verbal language use, the communication of brand meanings and face-to-face social interaction among stakeholders. The empirical data was collected by implementing a business communication simulation designed for the study. It was used to analyse how internal stakeholders use verbal BELF to communicate brand meanings in face-to-face social interaction. A discursive approach was also applied in the analysis. In the study, three spoken brand co-creation discourses were identified: informative, credible and emotional discourse. This study shows that brand co-creation is a phenomenon intertwined with language. When the language of business communication is BELF, it can both enable and impede brand co-creation communication. Efficient and informative communication is often regarded as essential in business communication but from brand communication perspective informative communication may not be sufficient to create an interesting and a memorable brand. The study also shows that spoken brand co-creation communication with BELF requires versatile language and communication competence; especially emotional brand discourse may require more versatile BELF competence than previously has been acknowledged. From a managerial viewpoint, it is important to understand that internal stakeholders are continuously communicating about the brand to external stakeholders with spoken language. Thus, the brand is visible in the daily operations through language, although not necessarily as intended by the management
Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tutkitaan brändin yhteisluomista yritysviestinnän näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, miten suomalaiset yritystenvälisillä markkinoilla (B2B) toimivat pk-yritykset käyttävät liike-englantia lingua francana (BELF) suullisessa yhteisluomisviestinnässään. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä kielen ja viestinnän roolista brändin yhteisluomisessa ja kuvata, miten BELF vaikuttaa puhuttuun brändin yhteisluomisviestintään diskursiivisesta näkökulmasta. Tutkimus nojaa brändikirjallisuuden lisäksi BELF-tutkimukseen, diskurssiteoriaan ja sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkimus esittää brändin suullisen yhteisluomisviestinnän kolmiulotteisena ilmiönä, jota voidaan tarkastella sanallisen kielenkäytön, brändimerkitysten viestimisen ja kasvokkain tapahtuvan, sidosryhmien välisen vuorovaikutuksen avulla. Työn empiirinen aineisto kerättiin tutkimusta varten kehitetyn liikeviestintäsimulaation avulla, ja sen avulla analysoitiin, miten yrityksen sisäiset sidosryhmät käyttävät BELFiä viestimään brändimerkityksiä yrityksistään ja niiden tuotteista sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimuksessa hahmoteltiin kolme suullista brändin yhteisluomisdiskurssia: informatiivinen diskurssi, uskottavuusdiskurssi ja tunneperäinen diskurssi. Tutkimus osoittaa, että brändin yhteisluomisviestintä on kieleen kietoutunut ilmiö. Kun liikeviestinnän kielenä on BELF, vieraskielinen viestintä voi sekä mahdollistaa että vaikeuttaa brändin yhteisluomisviestintää. Tehokas ja faktaperäinen viestintä on usein tärkeää liikeviestinnässä, mutta brändäyksen näkökulmasta informatiivisesti painottunut viestintä voi olla riittämätöntä, jotta se herättäisi mielenkiintoa brändiä kohtaan tai loisi muistettavan brändin. Tutkimus osoittaa myös, että osallistuminen brändin yhteisluomisviestintään käyttämällä BELFiä edellyttää monipuolista kieli- ja viestintätaitoa. Erityisesti tunteita herättävä brändäysviestintä voi vaatia laajempaa kieli- ja viestintäosaamista kuin aiemmin on ajateltu. Liikkeenjohdon kannalta on tärkeää ymmärtää, että yrityksen henkilöstö viestii brändistä jatkuvasti jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Näin ollen brändi välittyy sidosryhmille kielen kautta, mutta ei kuitenkaan välttämättä sellaisena kuin yrityksen johto on tarkoittanut

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

41

Halonen, H. (Hanna). "Listaamattoman pk-yrityksen arvonmääritys vapaan kassavirran mallin ja lisäarvomallin avulla." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306061524.

Full text

Abstract:

Yritysten kaikki taloudelliset päätökset kiteytyvät oman pääoman sijoittajien tuoton maksimoinnin ympärille. Jotta kaikki yrityksen tekemät päätökset edesauttavat tätä tavoitetta, on yrityksessä jatkuvasti tehtävä tutkimusta yrityksen taloudellisesta tilasta. Tämä onnistuu keräämällä aineistoa yrityksen sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä, ja soveltamalla näitä tietoja sopiviin analyysimenetelmiin. Tutkimuksen avulla voidaan tehdä päätelmiä yrityksen nykyisestä taloudellisesta tilasta ja tulevaisuuden arvosta. Yksi analyysimenetelmä yrityksen tulevan menestyksen arvioimiseen on arvonmääritys. Yrityksen arvon määrittäminen on yksi mahdollisuus koota tietoja kokonaisuudeksi, jonka avulla yrityksen oman pääoman sijoittajien tuotto saadaan maksimoitua. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on suorittaa arvonmääritysprosessi kokonaisuudessaan yksittäiselle listaamattomalle pk-yritykselle. Arvonmäärityksen vaiheisiin kuuluvat strateginen analyysi, tilinpäätösanalyysi, tulevan kehityksen arviointi, yrityksen riskisyyden määrittäminen ja yrityksen lopullinen arvon määrittäminen arvonmääritysmallien avulla. Käytettäviksi malleiksi on valittu vapaan kassavirran malli ja lisäarvomalli. Nämä kaksi mallia ovat usein käytettyjä arvonmääritysmalleja ja ne ovat listaamattomalle osakeyhtiölle soveltuvia malleja. Tutkielman tavoitteena on selvittää arvonmäärityksen vaiheet kohdeyrityksen tapauksessa, analysoida kahden valitun mallin soveltuvuutta listaamattoman osakeyhtiön arvon määrittämiseen ja pohtia arvonmääritysprosessin vaiheisiin liittyviä ongelmakohtia. Yrityksen taloudellista kehittymistä ja tulevan kehityksen arvioita on tarkasteltu strategisen analyysin ja tilinpäätösanalyysin avulla. Yrityksen riskisyyttä on arvioitu kokonaispääoman tuottovaatimuksen avulla. Lopullisen arvonmäärityksen tuloksena yrityksen arvoksi saadaan vapaan kassavirran mallin avulla 5,1 miljoonaa euroa ja lisäarvomallin avulla 8,2 miljoonaa euroa. Mallit siis tuottavat toisistaan poikkeavat arvot. Mallien keskinäisen eron arvioidaan johtuvan vapaan kassavirran mallin lisäarvomallia voimakkaammasta herkkyydestä kokonaispääoman tuottovaatimuksen ja kasvuennusteiden muutoksille. Herkkyys näille tekijöille johtuu ennen kaikkea siitä, että vapaan kassavirran mallin muodostama arvo muodostuu suurelta osin vasta tulevaisuudessa, kun lisäarvomallissa suurin osa yrityksen arvosta muodostuu yrityksen nykyisestä pääomasta. Vaikka lisäarvomallin on havaittu tuottavan kassavirtoihin tai osinkoihin perustuvia malleja luotettavampia tuloksia, ei tuloksia ei tule ottaa absoluuttisena totuutena. Loppujen lopuksi yrityksen arvo määräytyy tilanteen osapuolten yhteisymmärryksen tuloksena ja arvonmääritysmallien antamat tulokset antavat vain raamit yrityksen arvolle. Tulosten avulla kohdeyritys pystyy arvioimaan yrityksensä arvoa ja käyttämään tuloksia esimerkiksi yrityskauppatilanteessa. Pk-yritykselle käytettyjä arvonmääritysmenetelmiä voidaan käyttää muiden vastaavanlaisten yritysten arvon määrittämiseen. Kyseiset menetelmät tarjoavat myös lähtökohdat mikroyritysten arvonmääritykselle. Pienet yritykset kiinnostavat pääomasijoittajia ja ne ovat potentiaalisia yrityskaupan kohteita, minkä vuoksi arvonmäärityssovelluksia tulisi jalostaa mikroyrityksille sopiviksi. Tutkittavan yrityksen pyynnöstä tämä tutkimus on kirjoitettu siten, ettei yritykseen liittyviä nimiä tai henkilöitä mainita.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

42

Rautiainen, M. (Matti). "Tutkimus- ja kehitysinvestointien vaikutus yrityksen kannattavuuteen erilaisissa riskiin suhtautumisen ympäristöissä." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404241287.

Full text

Abstract:

Pro gradu työni tarkoitus on tutkia tutkimus- ja kehitysinvestointien ja yrityksen kannattavuuden välistä korrelaatiota erilaisissa maakohtaisissa riskiin suhtautumisen ympäristöissä. Riskiin suhtautumista tutkimuksessani kuvaa epävarmuuden välttämisen kulttuurimuuttuja. Yrityksen kannattavuutta kuvaa oman pääoman tuotto. Tutkimukseni tutkimusongelmat ovat Karjalainen (2008: 83) mallin mukaan seuraavat: Päähypoteesin mukaan tutkimus- ja kehitysinvestointien vaikutus yrityksen kannattavuuteen tulee voimakkaammaksi silloin, kun yrityksen kotimaan riskin välttämisen aste on matala. Toinen hypoteesini on, että tutkimus- ja kehitysinvestointien vaikutus yrityksen tulevaisuuden tuottojen epävarmuuteen tulee kasvamaan silloin, kun yrityksen kotimaan riskin välttämisen aste on matala. Tutkimukseni tutkimusmenetelmänä käytän lineaarista regressiomallia, jossa selitän viiden vuoden oman pääoman tuoton keskiarvoa ja keskihajontaa viiden vuoden takaisilla tutkimus- ja kehitysmenoilla. Epävarmuuden välttämisen indeksimuuttuja toimii dummy-muuttujana, jonka avulla vertailen tutkimus- ja kehitysmenojen vaikutusta yrityksen kannattavuuteen erilaisissa maakohtaisissa riskiin suhtautumisen ympäristöissä. Kontrollimuuttujina tutkimuksessani toimivat yrityksen koko ja yrityksen velkaisuusaste. Tutkimusaineistoni on hankittu Thomson Reuters Worldscope Database tietokannasta. Regressiomallin tulokset osoittavat, että tutkimus- ja kehitysmenojen vaikutus koko aineistolla mitattuna yrityksen kannattavuuteen on tilastollisesti merkitsevästi negatiivinen. Lisäksi tutkimus- ja kehitysmenot ovat tulosteni mukaan vähemmän negatiivisia maissa, jotka ottavat enemmän riskiä. Edellä mainittu yhteys ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Tulosten mukaan tutkimus- ja kehitysmenot myös lisäävät tilastollisesti merkitsevästi yrityksen kannattavuuden vaihtelua. Tutkimus- ja kehitysmenojen vaikutus yrityksen kannattavuuden vaihteluun on tulosten mukaan suurempaa maissa, joissa riskin välttämisen aste on matala. Tutkimukseni tuo uutta tietoa epävarmuuden välttämisen kulttuurimuuttujan ja tutkimus- ja kehitysmenojen ja yrityksen kannattavuuden välisestä suhteesta. Tutkimukseni täydentää myös aikaisempaa tutkimusta tutkimus- ja kehitysmenojen vaikutuksesta yrityksen kannattavuuteen. Tulosten yleistettävyyttä heikentää päähypoteesin tuloksen tilastollinen pätemättömyys, mutta muutoin tulokset ovat yleistettävissä otantajoukon ulkopuolelle.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

43

Kumpulainen, U. (Ukko). "Strategisen johtamisen haasteet start-up -yrityksissä:mitkä tekijät ohjaavat start-up-yrityksen strategista suunnittelua." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712163321.

Full text

Abstract:

Tämä opinnäytetyö käisttelee startup-yrityksiä ja niitä tekijöitä, mitkä ohjaavat startup-yrityksen strategista suunnittelua. Startup-yritykset ovat epävarmoissa olosuhteissa toimivia, skaalautuvaa liiketoimintaa etsiviä yrityksiä. Opinnäytetyö käy läpi startup-yritysten skaalautuvaan liiketoimintaan liittyviä haasteita, niin yrityksen sisäisiä tekijöitä kuin myös ulkoisia tekijöitä. Tutkimuksessa avataan myös strategiaa käsitteenä sekä peilataan startup-yrityksen käytössä olevia strategisia vaihtoehtoja olemassaolevaan strategiakirjallisuuteen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

44

Tan, I. (Irene). "Essays on the effects of investor protection and financial structure on firm decisions and outcomes." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2018. http://urn.fi/urn:isbn:9789526219615.

Full text

Abstract:

Abstract The laws and financial structure of a country can affect firm decisions and outcomes by affecting financial constraints and agency problems. Power theories of credit suggest that the legal rights of creditors, such as the ability to grab collateral in bankruptcy, increase the willingness of lenders to extend credit. Shareholder protection can reduce information asymmetry and agency problems by mandating quality disclosures, stipulating approval procedures for potentially conflicted transactions and facilitating the private litigation process. The bank-based financial structure can reduce moral hazard by alleviating the free-rider problem in monitoring. This dissertation contains various novel results. The first essay presents evidence of an inverse relation between creditor rights and the value of cash. This is consistent with financial constraints increasing the marginal value of cash, and creditor rights alleviating financial constraints. The second essay suggests that the bank-based financial structure improves the operating performance of large investments especially for diffusely held firms, consistent with the less prevalent free-rider problem in monitoring. The third essay shows that shareholder protection raises investment hazard for the smallest firms. This is consistent with the notion that shareholder protection alleviates those asymmetric information-related problems that delay investment, such as cash flow diversion by corporate insiders. In addition to contributing to the scientific literature, the results of this dissertation can have practical implications for companies, suppliers of finance and policymakers. A value-maximizing company should take into account its legal environment when deciding on cash holdings. Suppliers of finance should consider the interplay between financial structure and ownership structure when evaluating the profitability of investments. Policymakers often encourage investments due to their effect on employment and tax income. The results of this dissertation show that investor protection increases the frequency of large investments and their profitability
Tiivistelmä Maan lait ja rahoitusrakenne voivat vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon rahoitusrajoitteiden ja agenttiongelmien kautta. Velkojien vaikutusvaltaan perustuvien teorioiden mukaan velkojan oikeudet, kuten oikeus vakuuteen konkurssin yhteydessä, lisäävät velanantajan lainaamishalukkuutta. Osakkeenomistajia suojaavat lait voivat puolestaan vähentää yrityksen ja sijoittajien välistä epäsymmetristä informaatiota ja agenttiongelmia esimerkiksi vaatimalla laadukkaita ilmoituksia ja hyväksymisprosesseja koskien potentiaalisesti eturistiriitoja sisältäviä transaktioita sekä mahdollistamalla yksityisen kanteen nostamisen. Lisäksi maan pankkiperusteinen rahoitusrakenne voi vähentää moraalikatoa lievittämällä vapaamatkustajaongelmaa yritysjohdon monitoroinnissa. Tämä tutkielma sisältää useita uusia tuloksia. Ensimmäisessä esseessä havaitaan käänteinen yhteys velkojien oikeuksien ja kassan arvon välillä. Johdonmukainen selitys tälle havainnolle on, että rahoitusrajoitteet lisäävät kassan marginaaliarvoa ja velkojien oikeudet lieventävät rahoitusrajoitteita. Toisen esseen tulosten mukaan pankkiperusteinen rahoitusrakenne parantaa suurten investointien vaikutusta operatiiviseen tulokseen eritysesti hajaantuneen omistusrakenteen omaavien yritysten osalta. Tämä voi johtua pankkiperusteisen rahoitusjärjestelmän vapaamatkustajaongelmaa vähentävästä vaikutuksesta. Kolmannen esseen tulosten mukaan osakkeenomistajansuoja kohottaa suurten investointien hasardifunktiota pienimpien yritysten osalta. Tämä puolestaan voi johtua siitä, että osakkeenomistajansuoja lievittää investointeja hidastavia epäsymmetrisen informaation ongelmia, kuten yrityksen sisäpiiriläisten mahdollista taipumusta ohjata yrityksen kassavirtoja heitä itseään hyödyttäviin kohteisiin. Tieteellisen kontribuution lisäksi tutkimustuloksia voidaan hyödyntää yritysten, rahoittajien ja politiikkojen päätöksenteossa. Yrityksen arvoa maksimoivan johtajan tulisi kassan suuruutta päättäessään ottaa huomioon maassa vallitseva lakiympäristö. Rahoittajien tulisi puolestaan huomioida maan rahoitusrakenteen ja yrityksen omistusrakenteen vaikutus investointien kannattavuuteen. Politiikkojen yleinen tavoite on lisätä yritysten investointeja, koska ne parantavat työllisyyttä ja synnyttävät verotuloja. Tämän tutkielman mukaan sijoittajansuoja lisää suurten investointien frekvenssiä ja kannattavuutta

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

45

Miettinen, Noora Irina, and Silva Soraya Lima. "Better products, better world, better image : A Study on the Interaction of Corporate Social Responsibility, New Product Development and Brand Image in the B2B Sector." Thesis, Linnéuniversitetet, Ekonomihögskolan, ELNU, 2012. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:lnu:diva-20543.

Full text

Abstract:

Title: Better products, better world, better image: A study on the interaction of corporate social responsibility, new product development and brand image in the B2B sector Authors: Soraya Lima Silva & Noora Irina Miettinen Course: Marketing master programme final thesis, 30 ECTS, spring semester 2012,LinnaeusUniversity Keywords: Corporate social responsibility, sustainability, new product development, innovation, B2B brand image, B2B brand perception Purpose: Investigating how customer’s perception of brand image is affected by corporate social responsibility (CSR) and new product development (NPD) in the business-to-business (B2B) sector in the telecommunication and chemical industries. Method: Mixed methods research, cross-sectional research design Interviews with 4 supplier companies Qualitative content analysis on documents of 40 supplier companies Questionnaire to customer companies with 99 responses Findings: CSR and NPD were usually seen as separate and detached activities. Companies integrated CSR into their NPD process mainly for creating sustainable products helping their customers to minimize their impact on the environment without including the societal aspect of CSR. NPD affected the brand image perception in the telecommunication industry to a high degree by improving the perception of the quality of products, and in the chemical industry to a low degree by motivating the companies to recommend their suppliers. The interaction of CSR and NPD had an effect on the brand image by creating reputation and competitive advantage. Companies that were seen as environmentally responsible were often also seen as technologically advanced. Being perceived as sustainable was very important to the chemical companies, whereas being perceived as innovative was vital in the telecommunication industry. CSR affected the brand image perception in the chemical industry by enhancing customer satisfaction and reputation, but in the telecommunication industry the CSR of suppliers was important only when the demand for sustainability came from the customers’ own customers
Otsikko: Parempia tuotteita, parempi maailma, parempi imago: Tutkimus yritysten yhteiskuntavastuun, tuotekehityksen ja brandi-imagon vuorovaikutuksesta B2B-sektorilla Tekijät: Soraya Lima Silva & Noora Irina Miettinen Ohjaaja: Sarah Philipson Tarkastaja: Sarah Philipson Kurssi: Markkinoinnin maisteriohjelman päätöstyö, 30 opintopistettä, kevätlulukausi 2012, Linnaeus University Hakusanat: Yrityksen yhteiskuntavastuu, kestävä kehitys, tuotekehitys, innovaatio, B2B brandi-imago, B2B brandivaikutelma Tarkoitus: Tutkia miten yritysten yhteiskuntavastuu ja tuotekehitys vaikuttaa asiakkaiden kokemaan brandi-imagoon B2B-sektorilla telekommunikaatio- ja kemianteollisuudessa Metodi: Poikkileikkaava mixed methods -tutkimus 4 toimittajayrityksen haastattelua Laadullinen sisältöanalyysi 40 toimittajayrityksen dokumenteista Kysely asiakasyrityksille, jossa 99 vastausta Löydökset: Yritykset näkivät yhteiskuntavastuun ja tuotekehityksen erillisinä aktiviteetteina. Yritykset integroivat yhteiskuntavastuun osaksi tuotekehitysprosessia lähinnä luodakseen kestävää kehitystä tukevia tuotteita auttaakseen asiakkaita minimoimaan ympäristöön kohdistuvaa vaikutusta, mutta eivät ottaneet yhteiskunnallista aspektia huomioon. Tuotekehitys vaikutti suuressa määrin imagokäsitykseen telekommunikaatioalalla parantamalla käsitystä tuotteiden laadusta. Kemianteollisuudessa tuotekehitys vaikutti vähäisessä määrin motivoimalla yrityksiä suosittelemaan toimittajia. Tuotekehityksen ja yhteiskuntavastuun suhde vaikutti imagoon lisäämällä mainetta ja kilpailuetua. Yritykset, jotka nähtiin ympäristöystävällisinä, koettiin usein myös teknisesti kehittyneiksi. Kestävän kehityksen imagolla oli keskeinen merkitys kemianteollisuuden yrityksissä, kun taas miellettävyys innovatiiviseksi oli oleellista telekommunikaatioalalla. Yhteiskuntavastuu vaikutti imagokäsitykseen kemianteollisuudessa lisäämällä asiakastyytyväisyyttä ja parantamalla mainetta. Telekommunikaatioalan toimittajien yhteiskuntavastuu oli tärkeää vain, jos asiakkaat olivat kiinnostuneita siitä omien asiakkaidensa vaatimuksien motivoimana.
Titulo: Melhores produtos, melhor mundo, mellhor imagem: Um estudo sobre a interaçäo da responsabilidade social coperativa, desenvolvimento de novos produtos e imagem de marca no setor de de negócios. Autores: Soraya Lima Silva & Noora Irina Miettinen Tutor: Sarah Philipson Examinador: Sarah Philipson Curso: Dissertaçäo final do programa de master em Marketing, 30 ECTS, semester da primavera de 2012, Linnaeus University Palavras-chave: Responsabilidade social coperativa, desenvolvimento de novos produtos, innovaçäo, imagem de marca no setor de de negócios. Objetivo: Investigar como a percepçäo de clients sobre a imagem de marca é afetada pela responsabilidade social coperativa (CSR) e o desenvolvimento de novos produtos (NPD), no setor de negócios (B2B). Métodos: Métodos de pesquisa misturados, design de pesquisa com setores interligados Entrevistas com 4 empresas fornecedoras Análise qualitative de documentos de 40 empresas fornecedoras Questionário com 99 clientes de empresas fornecedoras Resultados: CSR e NPD vistos como atividades separadas. Empresas integram CSR nos processos de NPD, especialmente para a criaçäo de produtos sustentáveis, ajudando assim os clients a minimizarem seus impactos no meio ambiente sem incluir aspectos sociais de CSR. NPD afeta muito a percepçäo da imagem de marca na indústria de telecomunicaçöes quando melhora a percepçào dequalidade. Na indústria química NPD afeta muito pouco a percepçäo de marca, ajudando somente recomendaçöes. A interaçäo de CSR e NPD afeta a percepçäo de marca criando efeitos de reputaçäo e vantagem competitiva. Empresas vistas como responsáveis pelo meio ambiente, também säo vistas como tecnologicamente avançadas. Ser visto como sustentável é muito importante entre empresas químicas, enquanto ser visto como inovador é vital na indústria de telecomunicaçöes. CSR afeta a percepçäo da imagem de marca na indústria química, reinforçando satisfaçäo do consumidor e reputaçäo, mas em telecominicaçöes, CSR praticados por fornecedores somente é importante quando a demanda de sustenabilidade veem dos consumidores dos clientes.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Dissertations / Theses on the topic 'Yritykset'

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles