We are proudly a Ukrainian website. Our country was attacked by Russian Armed Forces on Feb. 24, 2022.
You can support the Ukrainian Army by following the link: https://u24.gov.ua/.
Even the smallest donation is hugely appreciated!
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Elektronen.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Gladun, Alexander, and Alexander B. Zorin. "Elektronik mit einzelnen Elektronen." Physik in unserer Zeit 23, no. 4 (1992): 159–65. http://dx.doi.org/10.1002/piuz.19920230407.
Rösner, W., and T. Ramcke. "Elektronik mit einzelnen Elektronen?" Physik Journal 54, no. 6 (June 1998): 536–37. http://dx.doi.org/10.1002/phbl.19980540613.
Wurth, Wilfried, Bernold Feuerstein, and Joachim Ullrich. "Freie-Elektronen-Laser." Nachrichten aus der Chemie 56, no. 3 (March 2008): 311–14. http://dx.doi.org/10.1002/nadc.200853294.
Rupprecht, Patrick, Christian Ott, Thomas Pfeifer, and Maurits W. Haverkort. "Laserlicht steuert Elektronen‐Wechselwirkung." Physik in unserer Zeit 53, no. 4 (July 2022): 164–65. http://dx.doi.org/10.1002/piuz.202270405.
von Randow, Clara Adele, and Günther Thiele. "Nackte Elektronen mit Potenzial." Nachrichten aus der Chemie 69, no. 6 (June 2021): 60–63. http://dx.doi.org/10.1002/nadc.20214110509.
Inställningen till naturvetenskapliga beskrivningar av elektronen hos gymnasieelever i årskurs tre på naturvetenskapligt program har undersökts genom kvalitativa intervjuer. Elevernas inställningar motsvarar en vetenskapsteori som diskuteras i ljuset av andra vetenskapsteorier. Enligt undersökningen kan många elevers vetenskapsteori tillskrivas samhällets vetenskapsteori, som karaktäriseras av en pragmatisk och tillämpningsorienterad syn på naturvetenskaplig kunskap, samt av skepsis inför naturvetenskapliga beskrivningar som inte följer ett ”vardagligt” förnuft, vilket troligen gäller allmänt för modern fysik. En sådan vetenskapsteori leder till vissa problem för eleverna när de skall lära undervisningsstoffet i fysik. Från undersökningen kan även de viktigaste orsakerna till elevernas inställning spåras: (i) en av skolan institutionaliserad vardagsförståelse av begreppet elektron; (ii) att det inte ”lönar sig” att fokusera på begreppsförståelse vid examination i modern fysik; (iii) att det inte anses, ens av eleverna själva, allmänbildande med kunskap i naturvetenskap. Flera aspekter av undervisning med vetenskapsteoretiska perspektiv diskuteras.
2
Bobisch, Christian Alexander. "Mikroskopie mit ballistischen Elektronen." [S.l.] : [s.n.], 2007. http://deposit.ddb.de/cgi-bin/dokserv?idn=984863125.
Im Mittelpunkt der vorliegenden Arbeit stehen sehr elementaren chemische
Reaktionen in der Gasphase: Elektron-Transfer Prozesse oder die Uebertragung
eines einzelnen Protons. Der Schwerpunkt liegt dabei auf der Untersuchung der
Reaktions-Dynamik, die sich in der Energie- und Winkelverteilung der Produkte
aeussert.
Neben einer schon vorhandenen Guided-Ion-Beam Apparatur, in der ein durch
elektrische Hochfrequenzfelder gefuehrter Ionenstrahl mit dem Neutralgas in
einer Streukammer wechselwirkt, wurde fuer die Untersuchungen eine neu
aufgebaute Apparatur TITAP (Transverse Ion Trap APparatus) verwendet, in der
unter Verwendung eines 22Pol Ionen-Speichers ein Streuexperiment zwischen
einem Molekularstrahl von Neutralteilchen und einem stationaeren Ionentarget
realisiert wird. Die Aussagen der Experimente in beiden Apparaturen
ergaenzen sich dabei.
Als Beispiel fuer einen Protonen bzw. Deuteronenaustausch wurden fuer die sehr
fundamentale Reaktion H- + D2 -> D- + HD und ihre isotopische Variante
D- + H2 -> H- + HD integrale und differentielle Querschnitte bestimmt. In guter
Uebereinstimmung mit Ergebnissen einer Kreuzstrahlapparatur zeigt die Reaktion
eine ausgepraegte Vorwaertsstreuung bei kleinen Stossenergien.
Fuer den Elektron-Transfer konnten sowohl in einfachen dreiatomigen Systemen
(Ar+ + N2, Ar+ + D2) wie auch in Reaktionen von Edelgas-Ionen mit
Kohlenwasserstoffen (Ethan, Propan) Translationsexoergizitaeten bei kleinen
Stossenergien (<= 1eV) bestimmt werden.
Im Fall der Kohlenwasserstoffe zeigt sich bei Variation der Stossenergie
im Bereich 100meV bis 5 eV nur eine geringe Aenderung der Verzweigungsverhaeltnisse
fuer die entstehenden unterschiedlichen Fragmente.
Die Empfindlichkeit der Speichertechnik fuer sehr langsam ablaufende
Prozesse wurde am Beispiel der Feinstruktur-Relaxation von Argon-Ionen in
Stoessen mit Helium bei tiefen Temperaturen gezeigt. Die neue Apparatur hat aber
noch grosse Vorzuege fuer weitere geplante Projekte, wie die Untersuchung von
Reaktionen mit Radikalen (Wasserstoff-, Stickstoff-, Kohlenstoffatomen) oder
Elektron-Ion Rekombination.
Molokovski, Sergeij I., and Anatoli D. Suschkov. Intensive Elektronen- und Ionenstrahlen. Wiesbaden: Vieweg+Teubner Verlag, 1999. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-322-83136-1.
Haken, Hermann, and Hans Christoph Wolf. "Elektronen-Zustände." In Springer-Lehrbuch, 253–70. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 2003. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-662-08826-5_13.
Haken, Hermann, and Hans Christoph Wolf. "Elektronen-Zustände." In Springer-Lehrbuch, 253–70. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 1998. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-662-08828-9_13.
Haken, Hermann, and Hans Christoph Wolf. "Elektronen-Zustände." In Springer-Lehrbuch, 223–38. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 1994. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-662-08830-2_13.
Haken, Hermann, and Hans Christoph Wolf. "Elektronen-Zustände." In Springer-Lehrbuch, 223–38. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 1992. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-662-08832-6_13.
Armbrust, Ansgar, and Herbert Janetzki. "Elektronen im Festkörper." In Aufgaben zur Festkörperphysik, 81–104. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 1999. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-642-58512-8_3.
Hornbogen, Erhard, and Hans Warlimont. "Elektronen in Metallen." In Metallkunde, 66–78. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 1996. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-662-08697-1_6.
Gill, Robin. "Elektronen in Atomen." In Chemische Grundlagen der Geo- und Umweltwissenschaften, 87–104. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 2020. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-662-61500-3_5.
Freudenberg, R., J. Brunner, and J. Kotzerke. "Monte-Carlo-Simulation zur induzierten Auger-Elektronen-Emission." In 60. Jahrestagung der Deutschen Gesellschaft für Nuklearmedizin. Georg Thieme Verlag KG, 2022. http://dx.doi.org/10.1055/s-0042-1745997.
Mittmann, P., D. Arweiler-Harbeck, F. Christov, F. Hassepass, S. Arndt, T. Wesarg, R. Seidl, J. Wagner, and A. Ernst. "Elektrophysiologische Detektion Elektroden- und Tipfoldovers bei perimodiolären CI-Elektroden." In Abstract- und Posterband – 89. Jahresversammlung der Deutschen Gesellschaft für HNO-Heilkunde, Kopf- und Hals-Chirurgie e.V., Bonn – Forschung heute – Zukunft morgen. Georg Thieme Verlag KG, 2018. http://dx.doi.org/10.1055/s-0038-1640486.
Aykaç, Ahmet, Gizem Kestane, and Mücahit Sütçü. "Çinko Oksit (ZnO) Nanoparçacıklarla Katkılandırılarak Üretilen Feldspatik Cam-Seramiklerin Karakterizasyonu." In International Students Science Congress. Izmir International Guest Student Association, 2021. http://dx.doi.org/10.52460/issc.2021.047.
Seramikler farklı oranlarda olmak üzere feldspat, kuvars ve kilden oluşmaktadır. Feldspatik içerikli cam seramikler, yapılarının amorf ve kristal fazlar içermesi nedeniyle özellikle dental uygulamalarda tercih edilmektedir. Nanoteknoloji tıp, ambalaj paketleri, inşaat, boya, nanosensör, elektronik uygulamalar, ilaç taşıyıcı sistemler, biyobozunur malzemeler, yenilenebilir filmler gibi çok çeşitli uygulamalarda kullanılmaktadır. Nanoteknolojinin insan hayatına girmesiyle endüstriyel alanda yeni nesil malzemeler üretilmeye başlamıştır. Nanopartiküller boyutları 100 nanometreden küçük parçacıklar olarak adlandırılmaktadır ve yüksek yüzey alanı/hacim oranına sahip olmaları nedeniyle birçok uygulama alanında tercih edilmektedir. Özellikle çinko oksit (ZnO) nanoparçacıklar eşsiz fiziksel ve kimyasal özelliklere sahip olduğu için elektronik, piezoelektrik ve optik cihazların yanı sıra gaz sensörleri, biyosensörler, güneş pilleri, kozmetik ürünleri gibi birçok alanda kullanılmaktadır. Çalışmada feldspatik esaslı cam seramik malzemesinin ZnO NP ile katkılandırılarak üretilmesi amaçlanmıştır ve bu amaçla feldspatik esaslı cam seramik malzemesinin karakterizasyon çalışmaları yürütülmüştür. Feldspatik esaslı amorf cam tozu, çöktürme yöntemiyle sentezlenen ZnO NP ile %0.1 ile %1 oranları arasında katkılandırılarak ZnO NP/Feldspatik cam seramik malzemesi elde edilmiştir. ZnO NP ve feldspatik cam seramikten elde edilen numuneler, homojen bir şekilde karıştırıldıktan sonra 40OC’de etüvde bekletilerek preslenmiştir. Preslenen numuneler amorf halden kısmi kristallendirilmesi için iki kademeli ısıl işlem ile cam-seramik hale getirilmiştir. Üretilen numunelerin karakterizasyon çalışmaları kapsamında taramalı elektron mikroskobu (SEM) ile nanoparçacıkların yüzey morfolojileri, X-ışını kırınımı analizi (XRD) ile malzemenin kristallografik özellikleri, eş zamanlı termal analiz sistemi (SDT) ile malzemenin ağırlık değişimi ve ısı akışı gibi özellikleri sıcaklığın ve zamanın fonksiyonu olarak, parçacık boyut analizi (DLS) ile nanoparçacıkların boyutları incelenmiştir. Tüm bu çalışmalar ışığında ZnO NP ile katkılandırılmış cam seramik malzemesinin ülkemiz ekonomisine katkı sağlayacağına ve yapılacak olan yeni çalışmalara ışık tutacağına inanıyoruz.
6
Schwarz, J., K. Trommer, D. Appelhans, J. Kluge, B. Voit, and M. Mertig. "F9 - Funktionale Polymere für ionenselektive Elektroden." In 11. Dresdner Sensor-Symposium 2013. AMA Service GmbH, Von-Münchhausen-Str. 49, 31515 Wunstorf, Germany, 2013. http://dx.doi.org/10.5162/11dss2013/f9.
Kukushev, G. "Navigierte Cochlea-Implantat-Elektrode." In Abstract- und Posterband – 89. Jahresversammlung der Deutschen Gesellschaft für HNO-Heilkunde, Kopf- und Hals-Chirurgie e.V., Bonn – Forschung heute – Zukunft morgen. Georg Thieme Verlag KG, 2018. http://dx.doi.org/10.1055/s-0038-1640436.
Dietrich, S., M. Kusnezoff, S. Mosch, C. Baumgärtner, and N. Trofimenko. "3.3 - Impedimetrische Untersuchungen an Elektroden Elektrochemischer CO2-Sensoren." In 13. Dresdner Sensor-Symposium 2017. AMA Service GmbH, Von-Münchhausen-Str. 49, 31515 Wunstorf, Germany, 2017. http://dx.doi.org/10.5162/13dss2017/3.3.
Hermawati, Farah Muthi, Sunaryo Sunaryo, and Cecep E. Rustana. "PENGEMBANGAN MODUL ELEKTRONIK FLIPBOOK BERBASIS PROBLEM BASED LEARNING PADA MATERI INDUKSI ELEKTRONIK SMA KELAS XII." In SEMINAR NASIONAL FISIKA 2016 UNJ. PRODI Pendidikan Fisika dan Fisika UNJ, 2020. http://dx.doi.org/10.21009/03.snf2020.02.pf.04.
Suwarni, Enung. "DAMPAK PENINGKATAN JUMLAH UANG ELEKTRONIK (E-MONEY) BEREDAR TERHADAP PERTUMBUHAN EKONOMI INDONESIA PADA MASA PANDEMI COVID-19." In Seminar Sosial Politik, Bisnis, Akuntansi dan Teknik (SoBAT) ke-3. LPPM USB YPKP, 2021. http://dx.doi.org/10.32897/sobat3.2021.18.
Penelitian ini bertujuan untuk menganalisis dampak dari peningkatan jumlah uang elektronik (e-money) beredar terhadap pertumbuhan ekonomi Indonesia pada masa pandemi Covid-19. Metode yang digunakan dalam penelitian ini adalah Analisis Deskriptif dengan menggunakan data sekunder yang diperoleh dari laman Badan Pusat Statistik (BPS) dan Bank Indonesia (BI), dari tahun 2020 hingga tahun 2021 (bulan Juli). Data pendukung lainnya berasal dari internet, jurnal, dan sumber-sumber terkait lainnya. Data dianalisis dengan cara membandingkan nilai Pendapatan Domestik Bruto (PDB) dengan peredaran jumlah uang elektronik (e-money) dari tahun 2020 hingga tahun 2021 (bulan Juli). Hasil analisis menunjukkan bahwa kenaikan jumlah uang elektronik beredar belum dapat menaikkan pertumbuhan ekonomi Indonesia. Namun demikian, Sektor Transportasi (Pengangkutan) dan Komunikasi dalam PDB dimana berhubungan dengan transaksi digital terus mengalami pertumbuhan yang positif. Pertumbuhan pada Triwulan II-202I naik sebesar 10,59 % (dibandingkan dengan Triwulan II-2020). Dari penelitian ini dapat disimpulkan bahwa transaksi digital (transaksi dengan menggunakan uang elektronik) merupakan penopang pertumbuhan ekonomi dalam masa pandemi Covid-19, sehingga menjadi landasan bangkitnya kembali ekonomi Indonesia.
Reports on the topic "Elektronen":
1
Böttger, Simon, Julien Bucher, David Kriebel, Katja Meinel, Dmytro Solonenko, Martin Stiebing, and Chris Stöckel, eds. Abschlussbericht ESF Nachwuchsforschergruppe E-PISA : Energieautarke, drahtlose piezoelektrische MEMS Sensoren und Aktoren in der Medizintechnik und Industrie 4.0. Technische Universität Chemnitz, December 2020. http://dx.doi.org/10.51382/2020.1.
Im ESF geförderten Projekt E-PISA sind verschiedene, hoch innovative, von der globalen Forschungslandschaft ausgezeichnete und gleichzeitig industrierelevante technische Entwicklungen im Bereich der Mikrosystemtechnik, Medizintechnik und Industrie 4.0 vorangetrieben worden. Fokus der technischen Entwicklung waren zum einen Grundlagenforschung und zum anderen Applikationen von Mikrosystemen auf Basis piezoelektrischer Dünnschichten mit Aluminiumnitrid und Elektronik mit Carbon-Nano-Tubes.
2
Suleiman, Ajisatria. Kajian Pemenuhan Akses Terhadap Data dan Sistem dari Penyelenggara Sistem Elektronik oleh Kementerian, Lembaga Pengawas, dan Aparat Penegak Hukum. Jakarta, Indonesia: Center for Indonesian Policy Studies, 2021. http://dx.doi.org/10.35497/348989.
Akbar, Akhmad. ANALISA PERBANDINGAN TRANSAKSI DENGAN MENGGUNAKAN UANG ELEKTRONIK (E-MONEY) DAN DENGAN MENGGUNAKAN KARTU KREDIT ( STUDI KASUS PADA BANK BUMN ) PERIODE 2010-2015. Jurnal Mandiri, June 2019. http://dx.doi.org/10.33753/mandiri.v3i1.59.
Viljanen, Ari, Kirsti Kauristie, Tiera Laitinen, Adnane Osmane, Minna Palmroth, Emilia Rintamäki, Mikko Savola, Roope Siirtola, Jonas Suni, and Lucile Turc. Äärimmäiset avaruussäämyrksyt, niiden vaikutukst ja varautuminen. Finnish Meteorological Institute, September 2022. http://dx.doi.org/10.35614/isbn.9789523361638.
Tässä hankkeessa kerättiin tietoa äärimmäisen voimakkaiden avaruussää-myrskyjen vaikutuksista erilaisiin teknisiin järjestelmiin. Selvitykseen osallistuivat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto (HY, Avaruusfysiikan tutkimus) ja Change in Momentum -yritys. Raportissa esitellään laajasta kirjallisuustutkimuksesta kerättyä tietoa voimakkaista myrskyistä ja tietokonesimulaatioiden tuloksia. Raportin loppuosassa käsitellään avaruussäämyrskyihin liittyviä suoria ja välillisiä yhteiskunnallisia riskejä, kuvataan verrokkimaiden kansallisten riskiarvioiden tuloksia jaesitellään varautumisharjoituksiin soveltuva äärimmäisen avaruusmyrskyn skenaario. Kirjallisuustutkimuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota avaruus-säämyrskyjen aiheuttamiin ongelmiin sähkönjakelujärjestelmissä niiden laajojen kerrannaisvaikutusten vuoksi. Nopeat vaihtelut Maan magneetti-kentässä synnyttävät jakelujärjestelmiin haitallisia geomagneettisesti indusoituneita (GI) virtoja. Äärimmäisten myrskyjen aikaan saattaa esiintyä jopa kolme kertaa suurempia magneettikentän aikaderivaattoja Euroopassa mitattuihin arvoihin verrattuna. Haittavaikutuksille altis alue ulottuu Keski- ja Etelä-Eurooppaan asti. Meidän tulee siis varautua myrskyjen aiheuttamiin välillisiin vaikutuksiin esim. kansainvälisten toimitusketjujen ongelmien seurauksena, vaikka Suomen sähkönjakelujärjestelmän GI-virtojen sietokyvyn tiedetään olevan hyvä. Koska geomagneettisia myrskyjä riittävän tarkasti kuvaavat aikasarjat ovat verrattain lyhyitä (<150 vuotta), tilastollisissa arvioissa esiintymistodennäköisyyksille esiintyy vielä paljon vaihtelua. Kirjallisuudessa annetut arviot yleisesti vertailukohteena käytetyn vuoden 1859 Carrington-myrskyn kaltaisen ääritapahtuman todennäköisyy-delle seuraavan 10 vuoden sisällä vaihtelevat välillä 0,5–20 %. Hankkeessa testattiin ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston Vlasiator-simulaatiota avaruussäämyrskyjen mallinnuksessa erityisesti satelliittien toimintaympäristöön liittyen. Suurteholaskentaa vaativa Vlasiator on maailman ainoa mallinnustyökalu, joka kattaa koko lähiavaruuden ja kuvaa tarkasti avaruusplasman ionien vaikutuksen myrskyjen kehittymiseen. Simulaatiot osoittivat, että äärimmäisten myrskyjen aikaan geostationaariset ja navigointi-satelliitit menettävät ajoittain magnetosfäärin antaman suojan Auringon hiukkaspurkauksia vastaan. Geostationaaristen satelliittien hiukkasmittausten perusteella HY:n tutkijat arvioivat myös, että korkeaenergiaisten elektronien vuot saattavat olla äärimmäisissä tilanteissa 1–3 kertaluokkaa suuremmat kuin aiempien myrskyjen aikana mitatut satelliittiteknologialle ongelmia aiheuttaneet vuot. Tässä hankkeessa vuosina 2021–2022 tehtyjä Vlasiatorajoja ja muuta tutkimustyötä tarkennetaan ja laajennetaan Suomen Akatemian rahoittamassa “Preparing for the most extreme space weather” -hankeessa vuosina 2020–2023.
