Academic literature on the topic 'Itsetunto'

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Itsetunto.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Journal articles on the topic "Itsetunto"

1

Savolainen, Katri, Emma Mäkelä, Suvi-Tuulikki Udd, Kenneth Eklund, and Kati Vasalampi. "Itsetunto muokkaa ruutuajan ja koetun yksinäisyyden välistä yhteyttä." Psykologia 60, no. 1-2 (2025): 3–22. https://doi.org/10.62443/psykologia.v60i1-2.143376.

Full text
Abstract:
Runsas ruutuaika on osa nykynuorten arkea ja vertaiskavereihin ollaan kasvavissa määrin yhteydessä digitaalisten välineiden avulla. Ruutuajan ja vertaissuhteiden laadun välisistä yhteyksistä tiedetään kuitenkin edelleen melko vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, ennustaako yläkouluikäisten nuorten ruutuaika myöhempää vertaissuhteiden laatua, sekä muokkaako nuorten itsetunto tätä yhteyttä. Vuosina 2015–2018 kerätty aineisto koostui 736:sta suomalaisnuoresta. Nuorten ruutuaikaa ja itsetuntoa arvioitiin 15-vuotiaana. Vertaissuhteiden laatua arvioitiin 18-vuotiaana kolmella osa-alueella: ongel
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Kiuru, Noona, Katariina Kalliomäki, Riitta-Leena Metsäpelto, Timo Ahonen, and Riikka Hirvonen. "Nuorten harrastuneisuuden, koulun vaihtamisen ja sukupuolen yhteydet subjektiiviseen hyvinvointiin siirtymävaiheessa alakoulusta yläkouluun." Psykologia 53, no. 2-3 (2025): 108–30. https://doi.org/10.62443/psykologia.v53i2-3.64860.

Full text
Abstract:
Tässä tutkimuksessa selvitettiin koulun vaihtamisen (yhtenäiskoulu vs. erilliskoulu) ja harrastuneisuuden yhteyksiä nuorten subjektiivisen hyvinvoinnin kehittymiseen. Lisäksi tarkasteltiin sitä, ovatko nämä yhteydet erilaisia riippuen nuoren sukupuolesta. Tutkimuksen aineisto koostui 848 nuoresta, jotka arvioivat harrastuneisuuttaan kuudennen luokan syksyllä ja subjektiivista hyvinvointiaan kuudennen luokan syksyllä sekä seitsemännen luokan syksyllä ja keväällä. Koulun vaihtaminen oli yhteydessä subjektiivisen hyvinvoinnin osa-alueista ainoastaan itsetunnon kehittymiseen: koulua vaihtaneiden i
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Välimaa, Raili, Lasse Kannas, and Riikka Pötsönen. "Sosiaalisen tuen ja yksinäisyyden kokemisen yhteys itsetuntoon 11-15-vuotiailla koululaisilla." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 31, Supplementti (1994): 77–90. https://doi.org/10.23990/sa.156108.

Full text
Abstract:
Artikkelissa kuvataan sosiaalisen tuen, yksinäisyyden kokemusten sekä koulumenestyksen (nuorten oma arvio) yhteyksiä 11-15-vuotiaiden nuorten itsetuntoon. Tutkimus perustuu vuoden 1990 WHO-Koululaistutkimuksen Suomen aineistoon, joka koostuu suomenkielisten peruskoulujen 5., 7. ja 9. luokkien oppilaista. Koko maata edustavaan otokseen kuului 151 koulua, joista 150 toteutti kyselyn (N=3236). Puhdistetun aineiston kooksi tuli 2996 oppilasta ja vastausprosentiksi 93 %. 11-vuotiailla tytöillä ja pojilla itsetuntoindeksin keskiarvon varianssia selitti parhaiten yksinäisyyden kokemusten puuttuminen;
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Hautamäki, Airi. "Narsismi psykoanalyysin katseessa." Psykologia 54, no. 3 (2025): 200–205. https://doi.org/10.62443/psykologia.v54i3.82922.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Huurre, Taina, Ossi Rahkonen, and Hillevi Aro. "Terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen sosioekonomiset erot nuoruudesta aikuisuuteen." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 40, no. 3 (2003): 154–62. http://dx.doi.org/10.23990/sa.152265.

Full text
Abstract:
On vain vähän tutkimuksia, joissa on tutkittu terveyden, erityisesti psyykkisen terveyden, ja terveyskäyttäytymisen sosioekonomisia eroja elämänkaaren eri vaiheissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sosioekonomisen aseman yhteyttä terveydentilaan ja terveyskäyttäytymiseen nuoruudessa, varhaisaikuisuudessa ja aikuisuudessa yhdellä ikäkohortilla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki keväällä 1983 Tampereen peruskoulun yläasteella 9. luokalla opiskelleet suomenkieliset oppilaat (n = 2194). Aineisto kerättiin luokkakyselyin. Samalle tutkimuskohortille suoritettiin seurantatutkimus post
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Veijonaho, Salla, and Katariina Salmela-Aro. "Nuoret ja Ilmastonmuutos - ilmastonmuutokseen liittyvät lukiolaisnuorten hyvinvointi- ja toimintaprofiilit." Psykologia 57, no. 4 (2025): 313–30. https://doi.org/10.62443/psykologia.v57i4.110981.

Full text
Abstract:
Nuorten ilmastonmuutokseen liittyvät huolet, ahdistus, epävarmuus ja turvattomuuden tunne ovat kasvaneet ympäri maailmaa. Nuorten hyvinvointi on yhteydessä heidän taipumuksiinsa toimia ympäristövastuullisesti. Tämä tutkimus vastaa kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Millaisia ilmastonmuutokseen liittyviä nuorten hyvinvointi- ja toimintaprofiileja voidaan tunnistaa; 2) Miten profiilit eroavat toisistaan taustamuuttujien ja yleisten hyvinvointitekijöiden perusteella? Tutkimusaineistona oli 886 pääkaupunkiseudun 18—20-vuotiasta lukiolaisnuorta. Tutkimuksessa tunnistettiin latentin profiilianalyysin a
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Pietilä, Piia, Ilja Salakka, Heidi Anttila, Sinikka Hiekkala, and Erja Poutiainen. "Teemapohjainen etäsopeutumisvalmennus saattaa tukea osallistujien kokemaa hyvinvointia." Kuntoutus 48, no. 2 (2025): 21–34. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.162769.

Full text
Abstract:
Sopeutumisvalmennus on kehitetty tukemaan ihmisiä sairauden tai vamman mukanaan tuomissa muutoksissa. Sopeutumisvalmennuskursseilla osallistujat saavat tietoa ja tukea arjessa selviytymiseen sekä vertaistukea. Etämuotoinen kuntouttava toiminta on lisääntynyt viime vuosina, ja sen toimivuudesta ja vaikutuksista tarvitaan enemmän tutkittua tietoa. Tämä tutkimus oli osa hanketta, jossa kehitettiin ja toteutettiin yli sairausryhmärajojen teemallisia etäsopeutumisvalmennuskursseja kymmenen järjestön välisenä yhteistyönä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kehitetyn etäsopeutumisvalmennuksen va
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Alanko, Outi. "Ortognaattisten potilaiden psykososiaalinen hyvinvointi." Psykologia 55, no. 5 (2025): 384–87. https://doi.org/10.62443/psykologia.v55i5.90522.

Full text
Abstract:
Ortognaattisella hoidolla tähdätään vaikeiden leukojen välisten ja hammaskaarten välisten epäsuhtien korjaamiseen ja potilaiden elämänlaadun parantamiseen. Tärkeimmät syyt potilaiden hoitoon hakeutumiselle ovat purennan toiminnan, oman itseluottamuksen ja hampaiston ulkonäön parantuminen. Hedoninen adaptaatio saattaa kuitenkin olla este potilaiden hyvinvoinnin pitkäaikaiselle kohentumiselle. Tässä väitöskirjatyössä on analysoitu potilaiden itsetuntoa, psyykkistä joustavuutta, psykiatrisia oireita, kehonkuvaa, ortognaattista elämänlaatua ja arjessa koettuja tunteita ennen hoitoa ja hoidon eri v
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Kiviruusu, Olli. "Itsetunnon kehitys nuoruudesta aikuisuuteen ja siihen vaikuttavat tekijät 26 vuoden seurantatutkimuksessa." Psykologia 52, no. 6 (2025): 490–93. https://doi.org/10.62443/psykologia.v52i6.144905.

Full text
Abstract:
Olli Kiviruusun sosiaalipsykologian väitöskirja ”Itsetunnon kehitys nuoruudesta aikuisuuteen ja siihen vaikuttavat tekijät. 26 vuoden seurantatutkimus” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.1.2017. Vastaväittäjänä toimi dosentti Kati Heinonen- Tuomaala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Inga Jasinskaja-Lahti (Helsingin yliopisto).
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Rappe, Erja, and Minna-Helena Malin. "Green care mielenterveystyössä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75758.

Full text
Abstract:
Green care –interventioissa luontoa ja luonnollisia ympäristöjä käytetään tavoitteellisesti sairauden hoitoon, terveyden edistämiseen, kuntoutukseen ja koulutukseen. Mielenterveystyössä maatalous-, puisto- ja puutarhaympäristöt ovat olleet laitoshoidon alkuajoista lähtien merkittävä hoidollinen resurssi. Luontoympäristö aistien kautta koettuna rauhoittaa, parantaa keskittymiskykyä ja lievittää ahdistusta. Merkityksellinen ja onnistunut toiminta vahvistaa itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin. Vuorovaikutus elollisen luonnon kanssa kehittää vastuuntuntoa, kykyä tuntea empatiaa ja kiinnittää
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
More sources

Dissertations / Theses on the topic "Itsetunto"

1

Korkiakoski, E. (Essi), and S. (Sini) Ponnikas. "Vanhemman itsetunnon vaikutus lapsen itsetuntoon." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905242061.

Full text
Abstract:
Tiivistelmä. Tutkielma selvittää vanhemman itsetunnon vaikutusta lapsen itsetuntoon. Sen tarkoituksena on tutkia, millä tavoin vanhemman itsetunto ja sen laatu vaikuttaa lapsen itsetuntoon, onko epäsuotuisan itsetunnon omaavalla vanhemmalla negatiivinen vaikutus lapsen itsetunnon kehitykseen ja terveen itsetunnon omaavalla vanhemmalla puolestaan positiivinen vaikutus, sekä vaikuttaako lapsen lähiympäristön vuorovaikutussuhteiden laatu itsetunnon kehittymiseen. Suoritimme tutkielman kirjallisuuskatsauksena, joka tarkastelee keskeistä kirjallisuutta tutkimuskysymysten näkökulmasta. Itsetunnol
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Siikavirta, A. (Arto). "Liikunnan ohjausta lapsen itsetuntoa vahvistaen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811203074.

Full text
Abstract:
Kandidaatin tutkielmassani tutkin sitä, kuinka kasvattaja voi tukea lapsen itsetunnon kehittymistä positiiviseen suuntaan. Erityisesti olen kiinnostunut siitä, millainen pedagogiikka liikuntatuokioiden aikana tukisi parhaiten lapsen itsetunnon vahvistamista. Tutkielmani esittää kirjallisuuskatsauksen keinoin lukijalle katsauksen siitä, miten kasvattaja voi tunnistaa lapsen itsetunnon luonteen ja kuinka kasvattaja voi vuorovaikutuksen ja palautteenannon keinoin tukea lapsen itsetunnon vahvistumista. Tutkielmani osoittaa, että itsetunto on piirre, mikä muodostuu jo lapsuudessa. Lapsen kehitty
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Antinniemi, S. (Sini). "Draamakasvatuksen vaikutukset varhaiskasvatusikäisen itsetunnon kehittymiseen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312145.

Full text
Abstract:
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia yhteisiä asioita draamakasvatuksella ja itsetunnolla on. Lisäksi myös se, että mihin lapsen itsetuntoa tukeva kasvattaja voi draamakasvatuksen toimintatavoissa kiinnittää huomiota, jotta hän pystyy tukemaan lapsen itsetunnon syntymistä ja kehittymistä varhaiskasvatuskontekstissa eli tässä tapauksessa päiväkodissa. Aihetta lähestyn kirjallisuuskatsauksen näkökulmasta. Itsetunnon ja draamakasvatuksen suhteita halusin selvittää, jotta huomattaisiin, kuinka paljon hyviä vaikutuksia oikeanlaisella draamakasvatuksella voidaan saavuttaa. Itset
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Puputti, S. (Salla). "Musiikki identiteetin ja itsetunnon kasvattajana musiikkiluokkaympäristössä." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605261968.

Full text
Abstract:
Kandidaatintutkielmani keskittyy musiikin siirtovaikutuksiin, musikaaliseen lahjakkuuteen sekä musiikkiluokkien historiaan sekä merkitykseen yksilön kehityksen ja kasvun kannalta. Tarkastelun kohteena ovat myös harrastaminen sekä musikaalinen lahjakkuus. Identiteetti muovautuu iän myötä erilaiseksi. Lapsen identiteetti on siis hyvin erilainen kuin aikuisen. Ihmisellä on myös erilaisissa tilanteissa eri rooleja, jotka myös lukeutuvat identiteetin kenttään. Itsetunto määritellään hyvin pitkälti itsensä tuntemiseksi ja se voidaankin jakaa kolmeen eri kategoriaan: minätietoisuus, itsearvostus sek
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Oksanen, M. (Mikko), and S. (Suvi) Siipola. "Liikunnan yhteys nuorten kehonkuvaan ja itsetuntoon." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705061702.

Full text
Abstract:
Tämä kandidaatintutkielma tarkasteli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen muodossa kotimaista sekä ulkomaista tutkimuskirjallisuutta nuorten liikuntatottumuksista, kehonkuvasta ja itsetunnosta. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millainen yhteys liikunta-aktiivisuudella ja liikunnan laadulla on nuorten kehonkuvaan ja itsetuntoon. Nuoruusikä muodostaa henkisesti haastavan ajanjakson, jonka aikana nuoret joutuvat sopeutumaan lukuisiin fyysisiin ja psyykkisiin muutoksiin. Nämä muutokset, yhdistettynä länsimaiseen hoikkuutta ja kehon kauneutta korostavaan kulttuuriin ja sen aikansaamiin ulkon
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Oksanen, M. (Mikko). "Liikunnan yhteys nuorten kehonkuvaan ja itsetuntoon." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705101743.

Full text
Abstract:
Tämä kandidaatintutkielma tarkasteli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen muodossa kotimaista sekä ulkomaista tutkimuskirjallisuutta nuorten liikuntatottumuksista, kehonkuvasta ja itsetunnosta. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millainen yhteys liikunta-aktiivisuudella ja liikunnan laadulla on nuorten kehonkuvaan ja itsetuntoon. Nuoruusikä muodostaa henkisesti haastavan ajanjakson, jonka aikana nuoret joutuvat sopeutumaan lukuisiin fyysisiin ja psyykkisiin muutoksiin. Nämä muutokset, yhdistettynä länsimaiseen hoikkuutta ja kehon kauneutta korostavaan kulttuuriin ja sen aikansaamiin ulkon
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Hooli, K. (Kirsi). "Itsetunnon kehittyminen lapsuudessa ja sen tukeminen peruskoulussa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902011117.

Full text
Abstract:
Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tarvitaan monia avaintaitoja, joihin terve itsetunto vaikuttaa myönteisesti. Terve itsetunto lisää sinnikästä yrittämistä, edesauttaa sosiaalisten suhteiden luomisessa sekä lisää kokeilevuutta ja aloitekykyä. Lisäksi sen on havaittu olevan yhteydessä parempaan työllistymis- ja sopeutumiskykyyn sekä onnellisuuteen. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua terveen itsetunnon omaavaksi ihmiseksi. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten itsetunto kehittyy lapsuudessa, miten merkittävät muut ihmiset vaikuttavat siihen ja miten itsetuntoa voidaan tu
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Lehtoväre, L. (Laura). "Lastentarhanopettaja liikuntakasvattajana ja lapsen positiivisen itsetunnon vaikuttajana." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704291639.

Full text
Abstract:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, millainen lastentarhanopettaja on liikuntakasvattajana ja kuinka hän samalla voi vaikuttaa lapsen positiiviseen itsetuntoon. Tarkoitukseni on löytää keinoja, joilla lastentarhanopettaja voi vaikuttaa lapsen positiiviseen itsetuntoon, kasvattaa liikkumaan ja liikunnan avulla. Haluan korostaa tutkimuksessani lapsen liikunnan tärkeyttä ja lastentarhanopettajan merkitystä liikuntakasvattajana. Tavoitteenani on tutkimuksellani saada kasvattajat kannustamaan ja rohkaisemaan yksilöitä liikkumaan. Tutkimukseni on toteutettu teoreettisena tutkimuksena kirjalli
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Takkinen, A. (Anu). "Riitän tällaisena kuin olen:tunnetaitojen yhteys nuoren itsetuntoon." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612013158.

Full text
Abstract:
Tunnetaidot ovat 2000-luvulla nousseet entistä enemmän yleiseen keskusteluun, ja on jopa eräänlainen trendi puhua tunnetaidoista ja tunnekasvatuksesta. Tunnetaidot eivät ole synnynnäisiä tietoja ja taitoja, vaan koko elämän harjoiteltavia ja opittavia. Tässä teoreettisessa työssä tarkastelen tunnetaitojen yhteyttä nuoren itsetuntoon. Prosessin aikana tunnetaidot osoittautuivat kiinteäksi osaksi itsetuntemusta ja itsetuntoa. Mitä enemmän tunnemme itseämme ja kykenemme ilmaisemaan itseämme, sitä varmemmin itsetuntokin vahvistuu. Itsetuntemuksen kannalta jo tunteet itsessäänkin ovat merkitykselli
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Holappa, N. (Niina). "Moniaistinen taidekasvatus lapsen itsetunnon kehityksen tukena varhaiskasvatuksessa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201807122621.

Full text
Abstract:
Kandidaatintutkielmani käsittelee moniaistisuutta varhaiskasvatuksen taidekasvatuksessa. Tutkin moniaistisen työskentelyn vaikutuksia lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisen näkökulmasta. Kokonaisvaltainen kehitys on aiheena valtavan laaja, joten nostan sieltä fokukseen erityisesti lapsen itsetunnon tukemisen. Tutkimuskysymykseni on siis: kuinka moniaistinen taidekasvatus voi tukea 3–5-vuotiaan lapsen itsetunnon kehitystä? Pohdin kysymystä uuden varhaiskasvatussuunnitelman hengessä. Tutkimusmenetelmänä käytän kirjallisuuskatsausta ajankohtaisista aiheeseeni liittyvistä teoksista. P
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Books on the topic "Itsetunto"

1

Kujala, Maria. Muukalaisena omassa maassa: Miten kasvaa vuorovaikutuskonflikteissa? Jyväskylän yliopisto, 2008.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Stone, Rose. Kuinka Lisätä Naisten Itsetuntoa Vain 14 Päivässä: Askel Askeleelta Tapa Tulla Varmempi Ja Voittaa Ujous. Independently Published, 2022.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!